Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus

Toimialaraporttisarja Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 12/25 Arto Vallin

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (9) 161 17 HELSINKI 23 VALTIONEUVOSTO Telekopio (9) 166 3666 12/25 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Arto Vallin, toimialapäällikkö puutuotteet Julkaisuaika Marraskuu 25 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 24 toimialan Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus tuotannon bruttoarvo oli 1,7 mrd. euroa, viennin arvo oli 473 milj. euroa. Vuoden 23 lopussa alan toimipaikkoja oli1 15 ja ala työllisti noin 1 24 henkilöä. Toimialan työpaikoista on yli 8 % enintään 4 henkilöä työllistäviä. Nämä pienet yritykset kattavat toimialan liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä noin 12 %. Puutalojen valmistusta harjoitettiin vuonna 23 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 254 toimipaikassa, jotka työllistivät 3 191 henkilöä, tuotannon bruttoarvo oli 55 milj. euroa, 162 milj. euron (24) vienti on valtaosin hirsitalojen vientiä. Vuonna 23 olivat käyttöomaisuusinvestoinnit 15 milj. euroa, josta koneiden ja laitteiden osuus oli 9 milj. euroa. Uutta valmistuskapasiteettia on syntymässä. Alan kannattavuus pysyi ennallaan vuonna 24 ja oli käyttökatteella mitattuna 7,6 %, omavaraisuusasteen ollessa 26,9 % (Asiakastieto Oy 11.1.25) (Tilastokeskuksen aineisto antaa käyttökatteen mediaaniksi vain 6,7 %). Pientalorakentaminen on kasvanut kotimaassa ja kasvaa edelleen. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisia alueita ovat edelleenkin Keski-Eurooppa ja Japani sekä Venäjä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta harjoitettiin vuonna 23 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 761 toimipaikassa, jotka työllistivät 7 9 henkilöä, alan liikevaihto oli 1 7 milj. euroa ja vienti noin 297 (24) milj. euroa. Merkittävintä oli parkettien ja ovien vienti. Viennin kasvu on parketin ja liimapuun varassa. Vuonna 23 käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 35,1 milj. euroa, josta koneiden ja laitteiden osuus oli 26,9 milj. euroa. Vuonna 24 parani alan kannattavuus käyttökatteella mitattuna ja oli 9 % (edellinen vuosi 8,2 %), omavaraisuusaste on 34,5 (34,9 %) (Asiakastieto Oy 11.1.25). Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden kysynnän kasvu kotimaassa on rajallinen ja kasvua on etsittävä viennistä. Potentiaalisia vientialueita ovat edelleen Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat sekä Venäjä, mutta kilpailu markkinoilla säilyy kireänä ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi, jatkossa uudet EU-maat tuovat oman lisänsä sisämarkkinoiden kilpailuun. Toimialan yritykset ulkoistavat toimintojaan tuotantoketjun alkupäässä ja tuotemarkkinoilla palvelun osuus kasvaa koko ajan. Monen tuotteen kehittyminen vähentää puun osuutta tuotteen loppuhinnasta. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (9) 166 3681 Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit ISSN 1796-2 Kokonaissivumäärä 48 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-935-9 Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

Sisällysluettelo Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 9 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 1 2 Toimialan rakenne... 11 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö... 11 2.2 Toimialan alueellinen jakauma... 13 2.3 Yrityskannan muutokset... 14 2.4 Alan suurimpia yrityksiä... 16 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 18 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 18 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat... 18 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 23 3.3.1 Vienti... 24 3.3.2 Tuonti.... 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 4.1 Toimialan tuotanto... 28 4.2 Toimialan logistiikkarakenne.... 31 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 32 5.1 Investoinnit... 32 5.2 Kapasiteettitilanne... 33 5.3 Tuotekehitys... 35 6 Taloudellinen tila... 36 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne... 36 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 41 7.1 Menestystekijät... 41 7.2 Keskeiset ongelmat... 41 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 42

8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 43 8.1 Visio... 43 8.2 Väestörakenteen muutos... 43 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 43 8.4 Koulutus ja kehitystoiminta... 45 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 46 9 Yhteenvetoanalyysi (swot)... 47 1 Lähteet... 48

7 Saatteeksi KTM TOIMIALA-INFOMEDIA -julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on pyrkimys koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaiseksi perustietopaketiksi. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota on täydennetty avainhenkilöhaastatteluilla. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen (TOL 23) nykytilannetta ja tulevaisuutta ja se päivittää edellisen, marraskuussa 24 julkaistun raportin. Raportissa käsitellään puutalojen valmistusta (TOL 231) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 239). Liimapuuta käsittelevät tiedot ovat raportissa Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Huom! Vähäisen yritysmäärän vuoksi parketin valmistusta ei raportissa tarkastella erikseen, kokonaisluvuissa parketti on luonnollisesti mukana. Rakennuspuusepänteollisuudella on pitkät perinteet Suomessa ja toimialasta on aikojen kuluessa kehittynyt teknologisesti kehittynyt ja kansainvälistynyt toimiala, jonka tuotteille ja palveluille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. Huomionarvoista on alan yritysten sijoittuminen eri puolille maata tarjoten työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Tässä yhteydessä kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän raportin toteuttamiseen. Erityiset kiitokset osoitan yritysten ja sidosryhmien edustajille. Heidän näkemyksensä ja kommenttinsa ovat huomattavasti edesauttaneet nyt julkaistavan toimialaraportin laatimista. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta ja kannustaa hedelmälliseen, toimialaa kehittävään keskusteluun. Lahdessa 25.1.25 Arto Vallin Toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 95), luokkaan Puutavaran ja puutuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 23). Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus jaetaan tässä tarkastelussa kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 231), käsittää pystytystä varten valmiiden puurakennusten kuten asuinrakennusten, vapaa-ajan rakennusten, saunojen tai vajojen tehdasmaisen ja käsityömäisen valmistuksen. Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 239), käsittää ikkunoiden ja ovien sekä niiden karmien, portaiden, kattotuolien sekä niiden kaltaisten talonrakennuksessa käytettyjen puuosien valmistuksen. Myös solulevyjen ja yhdistettyjen parkettilaattojen valmistus kuuluu tähän toimialaluokkaan. Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja vuodelta 23 sekä ennakkotietoja vuodelta 24. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Luvut vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. ennakko 24 Toimipaikat kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. 2 3 2 3 ennakko 24 Puutavara ja puutuotteet TOL 2 5 869 2 855 27 37 1 34 2 726 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 3 44 1 175 8 534 387 1 589 21 Vaneri ja muut puulevyt TOL 22 919 61 6 459 36 653 Rakennuspuusepäntuotteet TOL 23 1 717 1 15 1 281 533 473 Puutalot TOL 231 55 254 3 191 145 162 Muut rakennuspuusepäntuotteet TOL 239 1 7 761 7 9 32 297 Puupakkaukset TOL 24 131 22 1 26 51 5 Muut puutuotteet TOL 25 58 42 737 26 5 Keittiökalusteet 325 318 2621 114 35 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

9 Todettakoon että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL-luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan joten käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on vertailukohdaksi lisätty huonekaluala ja koko teollisuustuotanto. Kausitasoitettu 12 11 361 Huonekaluteollisuus 23 Rakennuspuusepäntuotteiden valm. 2 Puutavaran ja puutuotteiden valm. 1 9 8 1998 1999 2 21 22 23 24 25/6 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Volyymi-indeksin kehitys Volyymi-indeksillä mitattuna seuraa rakennuspuusepäntuotteiden valmistus varsin hyvin koko teollisuustuotannon kehitystä (koko teollisuuden kuvaaja on viime vuodet ollut 2 3 yksikköä alempana). Maamme koko teollisuustuotannon 11 mrd. euroa bruttoarvosta puutavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 6,8 prosenttia, osuus työpaikoista on noin 9 prosenttia ja viennistä noin 5 prosenttia. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus mekaanisen puunjalostuksen toimipaikoista on 35 prosenttia, henkilöstöstä 37 prosenttia, tuotannon bruttoarvosta 27 prosenttia, jalostusarvosta 35 prosenttia ja viennistä 17 prosenttia. Cei-Bois:n mukaan oli toimialaluokkaamme Rakennuspuusepäntuotteet TOL 23 vastaava tuotannon määrä vanhalla EU-alueella vuonna 23 noin 24 mrd. euroa, 17 prosenttia kokonaismäärästä jossa mukana koko TOL 2 ja TOL 361. Luokan TOL 23 kulutus EU-alueella on melko tarkasti sama 24 mrd. euroa.

1 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Puutalojen- ovien ja ikkunoiden valmistus sekä naulalevyrakenteiden valmistus kytkeytyvät läheisesti seuraaviin toimialoihin: Rakentaminen on luonnollinen asiakastoimiala Sahateollisuus, kaikissa tuotteissa sahatavara on perusmateriaalina. Materiaalin alkujalostus on siirtymässä selkeästi sahoille. Levyteollisuus, taloissa, parketissa ja ovissa käytetään runsaasti levyteollisuuden tuotteita Lasin valmistus ja alumiiniprofiilin valmistus, ikkunoista merkittävä osa on lasia ja alumiinia Helateollisuus, ovissa merkittävä kustannuserä, ikkunoissa hieman pienempi Eristeteollisuus, taloissa ja ulko-ovissa Naulalevyteollisuus (metalli), naulalevyrakenteissa merkittävä Konevalmistajat, hirsiteollisuuden ja taloteollisuuden koneissa kotimaisia valmistajia muut koneet tulevat maahantuojien kautta Kuljetusliikkeet

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Puutalojen valmistus Liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat viime vuosina olleet selkeässä kasvussa, toimipaikkojen määrän pysyessä vakaana. Vuoden 23 lopussa toimintaa harjoitettiin 266 (- 1) toimipaikassa. Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl 8 7 6 5 4 3 Henkilöstön määrä Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö 3 3 3 2 7 2 4 2 1 1 8 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24e 25e 1 5 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 24 ja 25 ovat raportin tekijän Kuva 2. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuonna 23 yhteensä 531 milj. euroa (466), vuoden 24 arvoksi tullee 61 milj. euroa. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto vuonna 23 oli 2 milj. euroa (1,7). Vuoden 23 lopussa puutalojen valmistus työllisti yhteensä 3 191 henkilöä (+ 155). Parhaimmillaan, vuonna 199, ala työllisti noin 5 5 henkilöä 29 toimipaikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus oli 12 henkilöä vuonna 23. Kesän 25 kyselyn mukaan puutalojen valmistajista kolmasosa arvioi henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa, edellisen vuoden henkilöstön määrän kasvu oli odotuksia suurempi. Arviot henkilöstön määrän kehityksestä ovat viime vuosina varsin hyvin vastanneet odotuksia.

12 Saldoluku 5 4 3 2 1 Odotukset Toteutunut II/ II/1 II/2 23 24 25 26 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 25 Kuva 3. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana, puutalot Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat viime vuosina olleet kasvussa, toimipaikkojen määrän hieman pienentyessä. Vuoden 23 lopussa toimintaa harjoitettiin 763 (- 6) toimipaikassa. Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl 11 1 9 Henkilöstön määrä 7 5 7 8 7 6 5 4 Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24e 6 5 6 5 5 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 24 on raportin tekijän Kuva 4. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakpuu Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto oli vuonna 23 yhteensä 973 milj. euroa, vuoden 24 luvuksi tullee jopa yli 1 milj. euroa. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto vuonna 23 oli 1,3 milj. euroa (1,2). Vuoden 23 lopussa muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti 7 9 henkilöä (+12). Parhaimmillaan ala työllisti vuonna 199 noin 8 4 henkilöä 1 18 toimi-

13 paikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus oli 9 henkilöä vuonna 23. Kesän 25 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajista aikaisempaa harvempi yritys (vajaa viidennes) arvioi henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Odotukset henkilöstön määrän suhteen eivät toteutuneet edellisen vuoden aikana. Saldoluku 3 2 Odotukset Toteutunut 1-1 II/ II/1 II/2 23 24 25 26 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 25 Kuva 5. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana, rakpuu 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistuksen liikevaihto, toimipaikat ja henkilöstö TE-keskuksittain vuonna 23 TE-keskus Liikevaihto 1 Toimipaikat Henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa 136 856 3 813 Etelä-Pohjanmaa 88 18 39 442 Keski-Suomi 61 63 23 399 Pohjois-Savo 54 817 17 338 Pohjanmaa 49 395 17 245 Lappi 38 383 17 22 Häme 23 61 19 144 Pirkanmaa 14 889 22 19 Varsinais-Suomi 14 458 14 15 Etelä-Savo 13 154 17 88 Uusimaa 11 455 1 85 Pohjois-Karjala 8 255 1 66 Kainuu 8 1 11 66 Kaakkois-Suomi 7 968 13 6 Satakunta 947 7 9 Yhteensä 531 359 266 3 189 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

14 Eri alueiden suhteet eivät ole viime vuosina muuttuneet, koko alan liikevaihdosta on Pohjois-Pohjanmaan osuus 26 prosenttia ja liikevaihdon kasvusta 34 prosenttia. Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen liikevaihto, toimipaikat ja henkilöstö TE-keskuksittain vuonna 23 TE-keskus Liikevaihto 1 Toimipaikat Henkilöstö Häme 153 727 63 99 Pohjanmaa 116 656 4 344 Uusimaa 14 127 96 53 Pohjois-Pohjanmaa 96 179 45 728 Etelä-Pohjanmaa 94 822 53 787 Pirkanmaa 76 551 6 553 Etelä-Savo 67 863 43 54 Keski-Suomi 51 961 48 373 Varsinais-Suomi 51 35 7 471 Kainuu 37 585 46 75 Pohjois-Savo 33 672 65 857 Lappi 31 9 39 223 Kaakkois-Suomi 29 948 38 257 Satakunta 19 12 43 166 Pohjois-Karjala 7 84 14 233 Yhteensä 973 265 763 7 91 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Hämeen osuus koko alan liikevaihdosta on 16 prosenttia, liikevaihto kuitenkin laski 12,5 milj. euroa vuodesta 22 vuoteen 23. Uudenmaan liikevaihto kasvoi samalla aikavälillä 29 milj. euroa, 5 prosenttia koko alan kasvusta. 2.3 Yrityskannan muutokset Nettomuutos, kpl 2 1 Puutalot muu Rakpuu -1-2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24-3 -4 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 6. Yrityskannan nettomuutos

15 Yritysten nettomuutos aikavälillä 1995 24 on puutalojen valmistuksessa -54 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa -193, muun rakennuspuusepänteollisuuden puolella oli vuosi 24 ensimmäinen vuosi kymmeneen vuoteen jolloin nettomuutos oli positiivinen! Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 9-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Kpl 35 3 25 231 Puutalojen valmistus 239 Muu rakennuspuusepäntuott. valm. 2 15 1 5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 7. Konkurssiin haetut yritykset Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain, konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin.

16 2.4 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpiä yrityksiä vuonna 24 Tuoteryhmä Liikevaihto m Henkilöstö TOL Talot FinnDomo konserni * 157 222 231 Honkarakenne Oyj * 72 384 231 Kastellitalot Oy 57** 99** 231 Pyhännän Rakennustuote Oy 48 243 231 Kontiotuote Oy 46 252 231 Luoman Puutuote Oy 36 12 231 Lappli-talot Oy 17 6 231 Rantasalmi Oy 11** 64** 231 Koskisen Oy (Herrala talot) * 151 84 231 Oy Simons Element Ab 8 231 Finnforest Oyj (Hartolan talotehdas) * 788 264** 231 Älvsbytalot x x 231 Ikkunat Fenestra Oy 85 588 239 Tiivituote Oy 36 23 239 Pihlavan Ikkuna Oy 36 144 239 Domus yhtiöt Oy 35 28 239 Skaala ikkunat ja Ovet 27 144 239 Kattotuolit Sepa Oy 15 18 239 Keski-Suomen Puukympit Oy 5 59 239 Keminmaan puurakenne Oy 4 18 239 Lauttaniemen teollisuus Oy x 15** 239 Kotasen Puutyö Oy x 41** 239 Ovet Vest-Wood Suomi Oy * 64 49 239 Viitapuu Oy * 54 445 239 Posifutter Oy 51 239 North-East Wood Oy 4 31** 239 Keittiö-ja kiintokalusteet Isku konserni ** 221 1 74 3613 Novart Oy 77 477 3613 Puustelli Group Oy 6 267 3613 Topi Kalustaja Oy 26 145 3613 Mellano Oy 15 173 3613 Kirena Oy 8 46 3614 Parketit Karelia Yhtymä Oyj * 111 693 239 Olavi Räsänen Oy * 33 259 239 Lähde: Asiakastieto Oy * = konsernin tiedot ** merkityt luvut vuodelta 23

17 Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. Yritykset lajiteltu sen alaotsikon alle josta tulee suurin liikevaihto. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka johon tämän raportin tarkastelussa kuuluu, yrityksen ilmoittama luokka voi olla jokin muukin. Rakennuspuusepänteollisuuden merkittävin konserni on PRT Forest konserni, liikevaihto 13 milj. euroa ja henkilöstöä 789. Konserniin kuuluvat yllä mainituista yrityksistä Pyhännän Rakennustuote Oy ja Kontiotuote Oy, konsernin rakennuspuusepänteollisuuden toimialaan kuuluu myös Lappli Talot Oy. Merkittäväksi toimijaksi alalla on yrityskauppojen kautta muodostunut Paloheimo-konserni, joka tavoittelee vuodelle 25 yhteensä 15 milj. euron liikevaihtoa. Konserniin kuuluvat Fenestra Oy, Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, North-East Wood Oy ja Posifutter Oy.

18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Rakennuspuusepäntuotteiden kysynnän kehitys on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen volyymiin. Puutaloteollisuuden kannalta merkitystä on mm. pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen kehittymisellä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden osalta oleellista on mm. menestyminen kilpailussa muista mm. materiaaleista valmistettujen rakennustuotteiden kanssa. Kokonaisuutena sijoittuu rakentamisen puutuotteiden tuotannostamme noin 44 prosenttia kotimaahan ja 56 prosenttia vientiin. Puuelementtien, ikkunoiden, osin ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät kun taas hirsitalojen, parkettien, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta taas vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Keski-Eurooppa, Japani, Pohjoismaat ja Venäjä. Eurooppa on ja tulee olemaan merkittävin vientialue. Euroopassa on uudisrakentaminen vähäistä, poikkeuksena entiset itäisen Euroopan maat. Korjausrakentaminen on yli 3 prosenttia kasvussa. Euroopassa tulee teollisuuden ja jakelun keskittyminen muuttamaan markkinaolosuhteita tulevina vuosina. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Viennin osuus keskeisimpänä markkina-alueena on pienentynyt puutalojen valmistuksessa ja hieman kasvanut muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa, Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 25. Vienti on selvästi normaalimpi osa toimintaa puutalojen (= lähes kokonaan hirsitalojen) valmistajille kuin rakennuspuusepäntuotteiden valmistajille. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 24 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 2,1 mrd. euroa, (18,8) josta talonrakentamisen osuus oli 15,9 mrd. euroa. (14,9) Uudisrakentamisen arvo oli 9, mrd. euroa (8,4) ja korjausrakentamisen 6,9 mrd. euroa (6,5). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 22 RT:n mukaan 6,7 mrd. euroa, josta puutuotteiden osuus oli 1,9 mrd. euroa, metallituotteiden 2,3 mrd. euroa, kivituotteiden 1,3 mrd. euroa ja muiden 1,1 mrd. euroa. Vuonna 24 oli rakennustuotemarkkinoiden arvo suurempi kuin vuonna 22, lukuja ei ole vielä saatavilla.

19 Milj. m 3 5 45 4 35 3 25 2 Luvat Aloitukset 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25e 26e Lähde: Tilastokeskus, RT Kuva 8. Talonrakennustuotanto Vuonna 25 uudisrakennuksia aloitettaneen 4 milj. kuutiometrin verran, tason laskiessa hieman tulevina vuosina. Korjausrakentamisen kasvu on sama kuin uudisrakentamisen, eli 3 prosenttia. Vuonna 24 oli asuntotuotanto noin 32 4 kpl ja vuonna 25 asuntotuotanto on noin 33 kpl, rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vuonna 25 arvioi RT kerros- ja rivitaloja aloitettavan 17 5 ja omakotitaloja 15. Puutalot Pientalorakentamisen kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina, etenkin omakoti- ja rivitalorakentaminen on kasvussa. Vuonna 25 arvioidaan aloitettavan 14 5 omakotitalon ja 5 5 rivitaloasunnon rakentaminen. Pientaloteollisuus ry:n skenaarion mukaan vuonna 21 valmistuisi jopa 2 omakotitaloa. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, tonttipula ja kaavoitusongelmat ovat hieman helpottuneet. Valmistuvista pientaloista jopa 7 prosenttia alkaa olla talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla.

2 Kpl 3 25 2 15 1 5 Loma-asunnot Rivitaloasunnot Omakotiasunnot 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25e Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry Kuva 9. Pientalorakentamisen aloitukset Valmisosatalomarkkinat Valmistaloteollisuuden kysyntä kohdistuu pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet. Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli noin 2 9 pakettia ja osuus markkinoista 44 prosenttia. Vuonna 24 talopaketteja myytiin 9 3 kpl, markkinaosuus 66 prosenttia. Talopaketin keskimääräinen hinta on vuodesta 2 alkaen noussut noin 7 prosenttia vuodessa, johtuen osin myös talojen koon ja toimitussisällön kasvusta. Kpl 12 1 8 6 4 2 Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Arvo milj. 8 6 4 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25e Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry/ RTS Oy Kuva 1. Talopakettimarkkinat

21 Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 25 osuuden arvioidaan olevan 8 prosenttia talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta kasvamassa Teollisen hirren markkinaosuus on vakaa ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on hieman kasvanut. Vapaa-ajan asuntojen aloitukset ovat kasvaneet 7 3 kpl tasolle vuosittain. Teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus on 53 prosenttia. Vapaa-ajan asuntojen rakentamisen markkinat kuluttajahinnoin ovat noin 1 milj. euroa. Kpl 1 8 Paikalla rakennetut Valmismökit 6 4 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25e Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry Kuva 11. Loma-asuntojen aloitukset Saunojen aloitukset ovat 5 vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 5 prosenttia. Saunamarkkinat kuluttajahinnoin ovat suuruusluokkaa 22 milj. euroa. Muut rakennuspuusepäntuotteet Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskysyntä uudis- ja korjausrakentamiseen on noin 1,2 milj. yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo lienee 35 milj. euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Asuntojen uudisrakentamisen määrä vaikuttaa ikkunoiden käyttöön ratkaisevasti. Ikkunoiden uusiminen tapahtuu pääsääntöisesti yli 3 vuotta vanhoissa taloissa, mikä merkinnee ikkunakysynnän kasvua tulevina vuosina. Ikkunoiden osalta kuluttaja- ja ammattilaismarkkinat jakaantuvat suhteessa 54/46 prosenttia. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Ammat-

22 tilaismarkkinoilla (= rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskysyntä Suomessa on alle miljoona yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Etenkin pientalorakentamisen kasvu lisää ovien käyttöä. Volyymiltään merkittävin ryhmä on sisäovet. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 15 milj. euroa, josta valtaosa koostuu pää- ja parveke/terassiovista. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet. Milj. 25 2 15 1 5 Ikkunat Ovet 1998 1999 2 21 22 23 24 25e Lähde: RT, tullihallitus, lokakuu 25, ennuste 25 on raportin tekijän Kuva 12. Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa, (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kysyntä on kasvanut jo 65 ristikkoon. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat.

23 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Eurooppa on tärkein vientimarkkina-alue suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 24 rakentamisen kasvavan alueellaan vuonna 25 noin 2,2 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 26. Asuinrakentamisen markkinat ovat Länsi-Euroopassa noin 44 mrd. euroa ja itäisessä Keski-Euroopassa 1 mrd. euroa. Saksassa, joka vastaa 22 prosenttia alan volyymistä Euroopassa, odotetaan kaiken rakentamisen laskevan ainakin vuoteen 25 asti, jolloin korjausrakentaminen alkaisi hitaasti kasvaa (Holz Zentralblatt 29.4.23). Muiden rakennuspuusepäntuotteiden tärkeän alueen, Itäisen Euroopan maissa arvioidaan rakentamisen volyymin kasvavan selkeästi lähivuosina. Venäjän rakentaminen kasvaa myös koko ajan. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden viennin painottuessa hirsitaloihin ja oviin ei tässä yhteydessä käsitellä muiden maiden markkinoita sen enempää. Näiden tuotteiden markkinatietojen tarkempaan hankkimiseen ei ole resursseja. Puutalot Puuelementtitalojen vienti suomesta ja tuonti suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. Ikkunat Euroopan (EU maat + Norja ja Sveitsi) ikkunatuotantomäärä oli vuonna 24 noin 72 milj. yksikköä. Tuotannon arvo tehtaalla noin 16,3 mrd. euroa. Seuraaville vuosille ennustetaan lievää kasvua. Itä-Euroopan vastaavat yksikkömäärä oli noin 31 milj. yksikköä. Voimakkain kasvu on Venäjällä (25 %). Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopan tasolla muovi on noin 37 prosenttia osuudella tärkein ikkunamateriaali, puun osuus on noin 31 prosenttia ja alumiinin noin 32 prosenttia. Saksassa, Itävallassa Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Muovin arvioidaan edelleen valtaavan markkinoita puulta ja alumiinilta.(lähde: Femib/EuroWindoor). Ovet Koko Euroopan tasolla arvioidaan sisäovien kulutuksen laskevan 45 milj. kappaleesta 42 miljoonaan vuoteen 26 mennessä. Venäjä on ovissakin parhaiten kasvavia markkinoita (Holz Zentralblatt, Türen-Magazin 24).

24 Naulalevyrakenteet Suomalaisia rakenteita vastaavia käytetään kyllä Euroopassa, mutta tuotteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita. Keittökalusteet Keittiökalusteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita, kalusteovet ovat vienti- ja tuontituotteita. 3.3.1 Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti on 199-luvulla yli nelinkertaistunut. Vuonna 24 oli vienti 48 milj. euroa. Puutalojen osuus viennistä oli noin 41 prosenttia. Muissa tuotteissa on merkittävä osuus liimapuulla. Milj. 5 4 3 2 1 Talot Parketit Ovet Ikkunat Muut 2 21 22 23 24 25e Lähde: Tullihallitus/Toimiala Online, ennuste 25 on raportin tekijän Kuva 13. Rakennuspuusepäntuotteiden vienti Puutalot Puutalojen vienti on viime vuosina kehittynyt myönteisesti, ja se on kohonnut 9-luvun alun 31 milj. eurosta 168 milj. euroon vuonna 24, viennin määrä säilynee samalla tasolla vuonna 25. Vienti Saksaan on puolittunut viime vuosina. Vienti Ranskaan on kasvussa. Vuoden 24 merkittävimmät vientimaat olivat Japani, Saksa ja Ranska. Hirsi hallitsee edelleen puutalojen vientiä, vuonna 24 oli hirsitalojen viennin arvo noin 12 milj. euroa (74 %).