Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen Opinnäytetyö Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
1
2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Koulutusohjelma: Suuntautumisvaihtoehto: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tekijä: Sippola, Leena & Ylä-Autio, Sanna Työn nimi: Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen. Ohjaaja: Majasaari, Hilkka THM, lehtori Mesiäislehto-Soukka, Helinä TtT, KM, YM lehtori Vuosi: 2010 Sivumäärä: 35 Liitteiden lukumäärä: 3 Raskaana olevien naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt ja siten myös kehittyvän sikiön altistus alkoholille kasvanut. Alkoholin käytön lisääntyminen lisää haitallisten terveysongelmien määrää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pohjanmaa-hankkeelle. Opinnäytetyössä käytettiin sovellettua systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuusaineisto hankittiin tietokannoista, joita olivat Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari sekä Cinahl. Aineisto koostui tutkimusartikkeleista, asiantuntija-artikkeleista sekä kirjallisuudesta, joita oli yhteensä 39. Aineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan naisten alkoholinkäyttö on muuttunutta. Alkoholinkäyttö on yleistynyt, se on humalahakuista ja huolimatonta. Alkoholi aiheuttaa terveyshaittoja naiselle sekä kehittyvälle sikiölle. Naiseen kohdistuvia terveyshaittoja ovat keskenmenoriski, ennenaikainen synnytys, infektiovaarat, väkivallan uhriksi joutuminen, mielenterveysongelmat ja erilaiset sairaudet. Alkoholin aiheuttamia sikiöön kohdistuvia terveysongelmia ovat epämuodostumat, kasvuhäiriöt, käyttäytymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä kehityshäiriöt. Raskaana olevaa naista voidaan tukea alkoholittomaan raskausaikaan fyysisin, psyykkisin sekä sosiaalisin keinoin. Asiasanat: Raskaana oleva nainen, alkoholi, terveys ongelmat, terveyden edistäminen
3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: Degree programme: Specialisation: Author/s: Title of thesis: Supervisor(s): Public health and social service Nursing training program Nursing specialization Sippola, Leena & Ylä-Autio, Sanna Alcohol use during pregnancy and it s adverse effects on health Majasaari, Hilkka MNSc, Senior Lecture Mesiäislehto-Soukka, Helinä Phd, Senior Lecturer Year: 2010 Number of pages: 35 Number of appendices: 3 The topic of this thesis is very current. Alcohol consumption among Finns has increased. Also alcohol consumption during pregnancy has increased and it s a major health hazard. The aim of the thesis is to describe alcohol use during pregnancy, alcohol effects on health and how to promote health. The goal of our thesis is to produce information to Pohjanmaa- hanke. A was used systematic literature review is the basis of the thesis. The results are based on scientific medical research articles and literature. The material has been analyzed using content analysis. Material is acquired from Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari and Cinahl databases. Women s alcohol use during pregnancy has changed. Consumption of alcohol has increased; alcohol consumption has become binge drinking and drinking is more careless. Alcohol causes health problems for both the women and their developing foetus. Drinking can cause spontaneous miscarriages, early birth and infection. Alcohol use is also linked to becoming a victim of violence, mental health problems and different diseases. It can cause to foetal deformity, dysplasia, behaviour- and attention deficit disorders. Pregnant women can be supported to non- alcoholic pregnancy by physical, psychic and social means. Keywords: Pregnant women, alcohol, fetal damage, early interaction, health furtherance
4 SISÄLTÖ OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ...2 THESIS ABSTRACT...3 SISÄLTÖ...4 1 JOHDANTO...5 2 TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN RASKAUSAIKANA...7 2.1 Raskausaikainen terveys ja hyvinvointi...7 2.2 Alkoholin aiheuttamat muutokset terveydessä...9 2.3 Terveyden edistäminen raskauden aikana...10 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS...12 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN...13 4.1 Kirjallisen aineiston hankinta...13 4.2 Kirjallisuusaineiston analyysi...15 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET...17 5.1 Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö...17 5.2 Raskauden aikaiset terveysongelmat...19 5.3 Alkoholittomaan raskausaikaan tukeminen...24 6 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS...28 7 POHDINTA...30 LÄHTEET...33 LIITTEET
5 1 JOHDANTO Alkoholi on Suomessa yleisimmin käytetty päihde. Sen ja muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkoholin ja muiden huumausaineiden sekakäyttö lisää ennestään terveysriskejä ja nopeuttaa riippuvuuden kehittymistä. (Halmesmäki & Autti-Rämö 2005, 54 61; Autti-Rämö & Ritvanen 2005, 1388 1389; Sarkola & Alho 2008, 4213 4215.) Alkoholinkäytön lisääntyminen on arkipäiväistänyt suhtautumisemme alkoholiin ja hämärtänyt siihen liittyvien riskien ymmärtämisen. Alkoholin hinnan lasku, tarjonnan lisääntyminen, käytön vapautuminen sekä lisääntyminen ovat ohjanneet alkoholin osaksi suomalaisten naisten vapaa-aikaa. Alkoholi on haitaksi terveydelle ja sen käytön lisääntyminen lisää terveysongelmien määrää.(autti- Rämö 2004, 47.) Viime vuosikymmenien aikana naisten alkoholin käyttö on voimakkaasti lisääntynyt. Arviolta 6 prosenttia raskaana olevista naisista käyttää alkoholia, huumeita ja lääkkeitä raskauden aikana. (Autti-Rämö & Ritvanen 2005, 1388 1389.) Naisen tukeminen päihteettömään odotusaikaan on erityisen tärkeä sekä syntyvän lapsen että hänen itsensä terveyden kannalta. (Eskola & Hytönen 2002, 174 175.) Alkoholia käytettiin ennen lääkkeenä uhkaavan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen hoidossa. 1960-luvun lopulla tehtiin ensimmäisiä tutkimuksia alkoholin sikiöhaitoista. Alkoholin on arvioitu olevan yleisin sikiövaurioita aiheuttava tekijä. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy useasti muitakin sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kuten lääkkeiden väärinkäyttö, tupakointi, huono ravitsemus ja heikot sosiaaliset olot. (Eskola & Hytönen 2002, 174 175.) Alkoholinkäyttökulttuuri on muuttunut myönteisemmäksi ja sen käyttö on yhä hyväksyttävämpää. Media on luonut myönteisen kuvan alkoholinkäytöstä ja siitä on tullut osa sosiaalista kanssakäymistä. Tulevaisuudessa sairaanhoitajan työssä
6 ollaan yhä enemmän tekemisissä alkoholiongelmista kärsivien ihmisten kanssa. Sairaanhoitajana voidaan joutua myös kohtaamaan alkoholia käyttävä raskaana oleva nainen. On oltava riittävästi tietoa alkoholin vaikutuksesta ja sen aiheuttamista terveysongelmista. Sairaanhoitajan on osattava ohjata ja neuvoa alkoholiongelmaista ihmistä sekä tunnistaa ja tukea naista alkoholittomaan raskausaikaan. Opinnäytetyö tukee omaa ammatillista kasvua ja kehitystä sairaanhoitajana. Tämä opinnäytetyö on osa Pohjanmaa hanketta 2005-2014, joka on Välittäjä 2009 hankkeen yhteydessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata raskauden aikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksena Pohjanmaa-hankkeelle. Pohjanmaa hanke hyödyntää kirjallisuuskatsauksen avulla haettua tietoa hankkeeseen ja hoitotyön kehittämiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kansanterveyden suurimpia tulevaisuuden haasteita. Pohjanmaa-hankkeen tavoitteita ovat haitallisen päihteidenkäytön ennaltaehkäisy sekä vanhemmuuden ja lasten varhaiskehityksen tukeminen. (Pohjanmaa-hanke, [viitattu 11.12.2009].)
7 2 TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN RASKAUSAIKANA 2.1 Raskausaikainen terveys ja hyvinvointi Raskaus kestää 38 42 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Lapsen synnyttyä ennen 37. raskausviikon loppua sen katsotaan olevan ennenaikainen synnytys ja jos synnytys tapahtuu vasta 42. raskausviikon päätyttyä on kyseessä yliaikaisuus. (Eskola & Hytönen 2008, 94 95.) Raskaus jaetaan sikiön kehityksen mukaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisellä raskauskolmanneksella (1 trimesteri) tapahtuu hedelmöitys, hedelmöityneen munasolun kiinnittyminen kohdun seinämään sekä sikiön kudosten ja elinten nopea muodostuminen. Tässä vaiheessa on mahdollista, että raskaus voi päättyä keskenmenoon. Kehittyvä alkio on hyvin altis ympäristön erilaisille vaaratekijöille. Ensimmäinen raskauskolmannes kestää viimeisten kuukautisten alkamisesta 13. raskausviikon loppuun. (Eskola & Hytönen 2008, 95 96; Ihme & Rainto 2008, 81-85.) Toinen raskauskolmannes (2 trimesteri) kestää 14-28 raskausviikot. Tässä vaiheessa sikiön elinjärjestelmät kasvavat ja kehittyvät, sekä äiti alkaa tuntea sikiön liikkeet toisen raskauskolmanneksen puolivälissä. Viimeisellä raskauskolmanneksella (3 trimesteri) sikiö kasvaa nopeasti. Sikiö alkaa kypsyä kohdun ulkopuoliseen elämään. Viimeinen raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta lapsen syntymään. (Eskola & Hytönen 2008, 95 96; Ihme & Rainto 2008, 81-85.) Raskauden aikana naisen ravitsemus on tärkeää. Raskaana olevan naisen energian tarve lisääntyy, koska energiaa ja ravintoaineita tarvitaan sikiön kasvuun sekä naisen omien elintoimintojen ylläpitoon. Äidin aineenvaihduntaa ja sikiön ravinnon saantia säätelee istukka. Rasvan ja sokerin käytön vähentäminen on tarpeen kasvaneen suojaravintoaineiden tarpeen tyydyttämiseksi ja ruokavalion
8 laadun parantamiseksi. Alkuraskauden aikana kalkin tarve lisääntyy. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liika käyttö voi olla haitallista sikiölle. (Eskola & Hytönen 2008, 119 120; Ihme & Rainto 2008, 89-90.) Hampaiden hygieniasta on raskauden aikana erityisen tärkeää pitää huolta, koska puhdistamattomiin hampaisiin kertyvät bakteeripeitteet aiheuttavat reikiintymistä ja eriasteisia hampaan kiinnityskudoksen tulehduksia. Raskauden aikana on hyvä huolehtia ihosta, koska päivittäiset pesut lisäävät hyväolon tunnetta ja edistävät muuttuvan ulkoisen kehonkuvan muodostumista. Ammekylpyjä ei suositella, koska emättimeen joutuva likainen vesi saattaa aiheuttaa tulehduksia. Jos raskauden aikana esiintyy pahoinvointia, huimausta tai ennenaikaisia supistuksia on syytä välttää kuumia löylyjä ja kylmässä vedessä uimista. (Eskola & Hytönen 2008, 120 121.) Odottavan naisen hyvinvointia parantaa levon ja liikunnan tasapainoinen vuorottelu. Levolle on varattava riittävästi aikaa. Liikuntaa tulee lisätä päivittäiseen ohjelmaan, koska liikunta edistää sikiön hyvinvointia. Raskauden aikana naisen tulee välttää voimakkaita liikuntamuotoja, jotka aiheuttavat iskuja tai muita vaaratilanteita. (Eskola & Hytönen 2008, 122; Ihme & Rainto 2008, 90.) Raskausaikana naisessa tapahtuu hormonaalisten tekijöiden aiheuttamia muutoksia. Tällöin nainen kokee voimakkaita tunteita, että voi olla helpompi muuttaa totuttuja elämäntapoja. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön lopettaminen sekä ruokailu ja liikuntatapojen muuttaminen on usein mahdollista. Hormonaaliset muutokset näkyvät voimakkaimmillaan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. (Eskola & Hytönen 2008, 96 100; Ihme & Rainto 2008, 93 95.) Nopeasti vaihtelevat tunteet ovat äidille ja isälle tavallisia, kuten iloisuus, onnellisuus, pelko ja hämmennys. Raskauden myötä muuttuvat myös perheen vastuu- ja hoiva-asiat. Vauvan syntyminen muuttaa parin työnjakoa, kommunikaatiota ja suhdetta. Suhdetta täytyy muokata niin, että molemmat puolisot voivat antaa turvaa ja huomiota lapselle. Miehelle raskaus on lähinnä psykologista ja sosiaalista muutosta. Tulevan isän on käytävä läpi kehitysprosesseja suhteessa omaan itseensä, puolisoonsa, omaan isäänsä, tulevaan lapseensa sekä muuttuvaan tilanteeseensa. (Eskola & Hytönen 2008, 96 100.)
9 Lapsen kehityksen ydin toteutuu varhaisessa vuorovaikutussuhteessa. Synnyttyään lapsi tarvitsee avukseen ensisijaisen hoitajan joka hoivatilanteessa auttaa vauvaa säätelemään fysiologisia tarpeitaan ja myöhemmin tunnetilojaan. Säätelyn avulla äiti stimuloi vauvaa vuorovaikutukseen ja näin rakentaa lapsen elämän sekä vuorovaikutuksen perusturvan. Lapsen kannalta tärkeää on, että äiti kykenee havaitsemaan riittävän herkästi vauvan vuorovaikutusaloitteita, tulkitsemaan niitä ja vastaamaan riittävän ajan kuluessa. (Savonlahti, Pajulo & Piha 2003, 327, 330.) 2.2 Alkoholin aiheuttamat muutokset terveydessä Alkoholi eli etanoli on nikotiinin ja kofeiinin jälkeen eniten käytetty päihde, joka luokitellaan farmakologisesti lamaavaksi lääkeaineeksi. Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon mielihyvää tuottavasti sekä huumaavasti. (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003, 120.) Alkoholi on vesiliukoinen aine, joka jakaantuu elimistön vesiosaan. Naisen kehossa vettä on vähemmän kuin miehellä, joten nainen humaltuu herkemmin. Keskimäärin naisen kehon vesipitoisuus on 66 prosenttia, kun miehellä vastaava pitoisuus on 75 prosenttia. (Kujasalo & Nykänen 2005, 29.) Alkoholi imeytyminen alkaa jo suussa. Suurin osa imeytyy mahalaukusta ja suolistosta verenkiertoon. Verenkierron avulla alkoholi kulkeutuu nopeasti kehon eri vesiosiin. Alkoholi poistuu elimistöstä joko hajoamalla muiksi aineiksi tai sellaisenaan hengitysilman, hien ja virtsan kautta. Alkoholista suurin osa palaa maksassa. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 70.) Alkoholi pääsee esteettä istukan läpi ja leviää tasaisesti sikiöön. Viidessä minuutissa äidin ja lapsen etanolimäärä on samansuuruinen (Koponen 2005, 9). Alkoholin jatkuvan käytön seurauksena kehittyvät toleranssi sekä fyysinen ja psyykkinen riippuvuus, jotka ovat ilmentymiä hermoston sopeutumisesta alkoholin vaikutuksiin. Alkoholilla on humalluttava vaikutus ja ohella myös psyykkisiä
10 vaikutuksia, jotka koetaan mielihyvää tuottavina ja joiden takia käyttäjä on taipuvainen nauttimaan sitä toistuvasti. (Kiianmaa 2006.) Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista juomishimo ja pakonomainen halu saada alkoholia. Runsaan alkoholin käytön myötä kyky huolehtia itsestään heikkenee. Usein alkoholisti ei tunnista itse riippuvuuttaan. (Kiianmaa 2006.) 2.3 Terveyden edistäminen raskauden aikana Raskaana oleva nainen käy säännöllisesti äitiysneuvolassa raskauden toteamisen jälkeen. Käynnit suunnitellaan tapauskohtaisesti. Raskaana oleva nainen käy terveydenhoitajan tai kätilön luona sekä lääkärin vastaanotolla. Seurannan tarkoituksena on taata raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen naisen, kehittyvän sikiön, syntyvän lapsen ja koko perheen kokonaisvaltainen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Lisäksi tavoitteena on todeta ajoissa äidin tai sikiön hyvinvointia uhkaavat raskauskomplikaatiot, jotta nainen voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon äitiyspoliklinikalle. (Ihme & Rainto 2008, 74 75, 85.) Äitiysneuvoloissa kiinnitetään huomiota myös muihin raskauteen ja naisen omaan elämään liittyviin tekijöihin. Haasteita neuvontatyölle voivat olla raskaana olevan naisen tai perheen ongelmallinen päihteiden käyttö, ongelmainen suhde lapsen isään, mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet ja synnytyspelko. (Ihme & Rainto 2008, 74 76.) Äitiysneuvoloissa tarjotaan terveysneuvontaa, jolla pyritään ohjaamaan raskaana olevaa naista sekä heidän perhettään turvalliseen odotusaikaan. Sen keskeinen sisältö koskettaa nautintoaineiden käyttöä, henkistä- ja sosiaalista hyvinvointia, terveellisiä ravintotottumuksia, liikuntaa sekä työympäristön sopivuutta. Neuvonnan ohella selvitetään mahdollinen alkoholin tai huumeiden käyttö ja tupakointi jotta niiden vahingolliseen käyttöön voidaan puuttua. Tarkoituksena on saada kokonaisvaltainen kuva raskaana olevan naisen fyysisestä psyykkisestä ja
11 sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä pyrkiä puuttumaan terveyttä vaarantaviin tekijöihin. (Ihme & Rainto 2008, 85 86.) Raskauden aikana sekä vauvan syntymän jälkeisinä kuukausina naisen elimistössä tapahtuu hormonaalisten tekijöiden aiheuttamia muutoksia, jolloin jokainen äiti on erityisen herkistyneessä psyykkisessä tilassa. Tällöin nainen on herkimmillään tekemään muutoksia syntyvän lapsen vuoksi. Näitä elämäntapamuutoksia voivat olla alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettaminen sekä ruokailu- ja liikuntatapojen muuttaminen. Äidin motivaatio päästä eroon päihteistä vauvan hyväksi on todettu olevan suurempi kuin muulloin. Tätä motivaatiota tulisi hyödyntää kaikin tavoin naisen hoidossa. (Eskola & Hytönen 2008, 96, Andersson 2005.) Tolosen (2006, 34) mukaan terveydenhuollon asiakkaat olisivat valmiita käyttämään Internet- palveluita terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Internet-palvelun avulla halutaan kehittää asiakkaiden itsehoidon tukemista ja ohjeistusta. (Tolonen 2006, 34.) Suomessa päihteiden käyttö on kasvanut ja päihdepalvelutarjonnan kysyntä on kasvanut. Halosen ja Paasivaaran (2008, 274 275) mukaan tarvitaan lisää informaatiota päihdepalveluista ja niihin hakeutumisesta. Lisäksi tietoa tarvitaan itse riippuvuudesta, suurkulutuksen rajoista ja erilaisista mahdollisuuksista hoitaa päihteiden liiallista käyttöä. Päihdepalvelutarjontaa tulee tarjota eri kohderyhmille. (Halonen & Paasivaara 2008, 272 274.) Tiedottamista tulisi kehittää päihdepalvelujen saannissa. Palvelujen tarvitsijoita tulee tiedottaa enemmän ja palveluista tulisi tehdä helpommin saatavia. Palveluiden sisältöä tulisi tuoda paremmin esille ja tehdä siitä helpommin lähestyttävää, jotta asiakkaat rohkaistuisivat hakeutumaan hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Alho ym. 2008, 23 29.)
12 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskauden aikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksena Pohjanmaa-hankkeelle. Pohjanmaa hanke hyödyntää kirjallisuuskatsauksen avulla haettua tietoa hankkeeseen ja hoitotyön kehittämiseen. Kirjallisuuskatsausta ohjaavat kysymykset: 1. Millaista on raskaana olevan naisen alkoholinkäyttö raskauden aikana? 2. Millaisia ovat raskaudenaikaisen alkoholinkäytön tuomat terveysongelmat? 3. Miten raskaana olevaa naista voidaan tukea alkoholittomaan raskausaikaan?
13 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyössä käytetään menetelmänä sovellettua systemaattista kirjallisuuskatsausta. Sen tarkoituksena on järjestelmällinen sekä kriittinen kirjallisuuden kerääminen ja analysointi perustellusti muotoiltujen kysymysten avulla. Se on tutkimusongelmiin liittyvien aiempien tutkimusten kriittinen sekä tiivis katsaus. (Stolt & Routasalo 2007, 58-59.) Kirjallisuuskatsaus esittää lukijalle mistä näkökulmista ja miten asiaa on aiemmin tutkittu.(hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 111 113.) Kirjallisuuskatsaus etenee suunnitellusti vaiheittain. Ongelmien asettamisen ja tutkimuskysymysten määrittelyn jälkeen tehdään kirjallisuushaku, jonka tavoitteena on löytää kattavasti aiheeseen liittyvät tutkimukset. Hakuprosessi suunnitellaan etukäteen huolellisesti. Olemassa oleva tieto tulee eritellä ja arvioida huolellisesti. (Stolt & Routasalo 2007, 58.) 4.1 Kirjallisen aineiston hankinta Alkuperäistutkimusten haku tehdään kohdistamalla haut niihin tietolähteisiin, joista oletetaan saavan tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa. Opinnäytetyössä käytettiin manuaalista tiedonhakua sekä sähköisiä tietokantoja. Tiedonhaussa käytettiin monipuolisesti eri tietokantoja, joita olivat Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari sekä Cinahl. (Stolt & Routasalo 2007, 58 59.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskauden aikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Haut tehtiin mahdollisimman monipuolisesti eri hakusanoilla. Opinnäytetyössä hakusanoina käytettiin raskaus, alkoholi, päihde, päihdeongelma, sikiövaurio, perhe ja terveys. Jokaisessa sähköisessä
14 tietokannassa on erilaiset hakustrategiat, joihin määriteltiin haut ja rajaukset kuhunkin erikseen.(stolt & Routasalo 2007, 58 59.) Kirjallisuuskatsaukseen tuleville alkuperäistutkimuksille tulee määritellä tarkat sisäänottokriteerit, jotka perustuvat kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiin ja ne määritellään ennen varsinaista valintaa. Sisäänottokriteereissä voidaan rajata alkuperäistutkimusten tutkimusmenetelmiä, lähtökohtia, tutkimuskohdetta, tuloksia tai tutkimuksen laatutekijöitä. Hyväksyttävien ja poissuljettavien tutkimusten valinta tapahtuu vaiheittain perustuen siihen, vastaavatko haussa saadut tutkimukset asetettuja sisäänottokriteerejä. Vastaavuutta tarkastellaan otsikon, abstraktin ja koko tekstin tasoilla. (Stolt & Routasalo 2007, 58 59.) Tässä opinnäytetyössä kriteerit valituille tutkimuksille ja artikkeleille olivat: alkoholi, raskaus, sikiövauriot, naisen terveys. Poissulkukriteerit olivat: huumeet, tupakka, lääkkeet ja päihteiden sekakäyttö sekä niistä johtuvat terveyshaitat. Kieli rajattiin suomen- sekä englanninkielisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Englanninkielisen aineiston laajuutta rajasi myös rajallinen kielitaito sekä epävarmuus englanninkielisen aineiston alkuperästä. Opinnäytetyön aineisto hankittiin kuudesta eri sähköisestä tietokannasta, jotka olivat Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari ja Cinahl. Aleksi-tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja raskaus & alkoholi, päihde & raskaus, sikiövaurio & alkoholi, raskaus & terveys, alkoholi & sikiö, päihdeongelma & raskaus, sikiövaurio, alkoholi & perhe. Hakujen tulokseksi saatiin 1209. Tutkimukset ja artikkelit käytiin läpi. Otsikon, vuoden sekä lehden perusteella valittiin jatkotarkasteluun 82. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin 50, joista osa oli samoja joten lopulliseksi aineiston määräksi jäi 15. Arto-tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja sikiövaurio?, alkoholi? raskaus? ja päihde? raskaus?. Haussa käytettiin rajausta, jolloin mukaan otettiin vain teokset jotka olivat julkaistu 2000-2010. Hakujen tulokseksi saatiin 49, joista otsikon perusteella jatkoon valittiin viisi. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin viisi, joista osa oli samoja joten aineiston määräksi jäi neljä. Nelli- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja alkoholi & raskaus, sikiövaurio ja alkoholi & sikiö. Rajaukseksi asetettiin kotimaiset artikkelit ja vuodet 2000-2010. Hakujen tulokseksi saatiin 99, joista otsikon perusteella jatkoon
15 valittiin 23. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin kuusi, joista osa oli samoja, joten lopulliseksi tulokseksi jäi neljä. Linda- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja alkoholi? raskaus?, sikiövaurio? alkoholi? ja päihdeongelma? raskaus?. Hakujen tulokseksi saatiin 52, joista otsikon perusteella jatkoon valittiin 16. Abstraktin ja tekstin perusteella valittiin 10, joista osa oli samoja joten lopulliseksi määräksi jäi seitsemän. Plari- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja sikiövaurio?, sikiövaurio? alkoholi?, sikiövaurio? päihteet?, raskaus? päihteet?, raskaus? alkoholi? ja raskaus? terveys?. Hakujen tulokseksi saatiin 136, joista jatkoon valittiin otsikon perusteella 50. Tiivistelmän ja tekstin perusteella jatkoon valittiin 28, joista osa oli samoja joten lopulliseksi määräksi jäi 13. Cinahl- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja pregnancy ja alcohol. Hakujen tulokseksi saatiin 125, joista otsikon perusteella jatkoon valittiin 9. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin 2. Hakukoneet antoivat tulokseksi samoja teoksia, joten kaiken kaikkiaan lopulliseksi aineiston määräksi jäi 39. Aineiston hakuprosessi on kuvattu kokonaisuudessaan liitteessä 1. Opinnäytetyössä käytetty aineisto on kuvattu liitteessä 2 ja 3. 4.2 Kirjallisuusaineiston analyysi Kirjallisuusaineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi on tapa järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa ilmiötä. Sen avulla voidaan kuvata kohteena olevaa tekstiä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. (Kylmä & Juvakka 2007, 112 120; Kyngäs & Vanhanen 1999,1 12.) Analyysiprosessissa aineistoa pelkistetään, ryhmitellään ja abstrahoidaan. Pelkistämisellä aineistosta etsitään ilmauksia, jotka liittyvät tutkimuskysymyksiin. Alkuperäisilmaukset merkittiin tekstiin eriväreillä tutkimuskysymysten mukaan. Punainen väri vastasi ensimmäiseen kysymykseen; millaista on raskaana olevan naisen alkoholinkäyttö raskauden aikana. Keltainen väri vastasi toiseen
16 kysymykseen; Millaisia ovat raskaudenaikaisen alkoholinkäytön tuomat terveysongelmat. Vihreä väri vastasi kolmanteen kysymykseen; Miten raskaana olevaa naista voidaan tukea alkoholittomaan raskausaikaan. Alleviivatut ilmaukset kirjataan mahdollisimman tarkkaan samoilla termeillä, kuin teksti on aineistossa. Pelkistämisessä ilmaisut tiivistetään niin, että niiden olennainen sisältö säilyy samankaltaisena. (Kylmä & Juvakka 2007, 112 120; Kyngäs & Vanhanen 1999,1 12.) Seuraavassa vaiheessa pelkistetyt ilmaukset ryhmitellään sisällön perusteella ja kategorialle annetaan nimi. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään samaan kategoriaan jotka taas yhdistetään toisiinsa yläkategorioiksi. Yläkategorioista muodostuu analyysitekstin rakenne ja niitä hyödynnetään kirjoitusprosessissa. (Kylmä & Juvakka 2007, 112 120; Kyngäs & Vanhanen 1999,1 12.) Aineiston analysoinnin vaiheet näkyvät taulukossa 1. TAULUKKO 1. Aineiston pelkistäminen ja ryhmittely. Alkuperäisilmaisu Pelkistys Ryhmittely Tästäkin tutkimuksesta ilmeni, että tiedon antaminen ja keskustelu päihteiden haittavaikutuksista raskauteen olivat vähentäneet päihteiden käyttöä raskauden aikana. (Alho ym. 2008.) Tiedon antaminen Keskustelu päihteiden haitoista Alkoholin käytön riskeistä tiedottaminen
17 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Tässä luvussa raportoidaan kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset. Tulokset on jaettu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat raskaudenaikainen alkoholinkäyttö, raskaudenaikaiset terveysongelmat sekä alkoholittomaan raskausaikaan tukeminen. 5.1 Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Naisten alkoholinkäyttö on muuttunutta. Alkoholinkäyttö on yleistynyt, se on humalahakuista ja sen käyttö on huolimatonta. Raskauden aikainen alkoholinkäyttö voi olla sosiaalisista tekijöistä johtuvaa. Sosiaalisista tekijöistä raskaana olevan naisen läheisten alkoholinkäyttö sekä parisuhdeongelmat, työttömyys ja tupakointi voivat lisätä alkoholinkäyttöä raskauden aikana. Naisten alkoholinkäyttö muuttunutta. Naisten alkoholinkäytön muuttuminen näkyy alkoholinkäytön yleistymisenä, sen käyttö on humalahakuisempaa ja huolimattomampaa. Alkoholinkäyttö on yleistynyttä raskaana olevien naisten keskuudessa. Raittiiden raskaana olevien naisten määrä on vähentynyt. Fertiiliikäisistä eli hedelmällisessä iässä olevista naisista enää alle kymmenen prosenttia on raittiita. Naisten alkoholinkäytön yleistyminen voi näkyä tulevan sukupolven aikana sikiön kehityksen haittavaikutuksina. Tutkimuksen mukaan Tanskassa vain viisi prosenttia naisista on täysin raittiita. (Sarkola & Alho 2008, 4213 4215; Sajama 2008, 58 60; Kesmodel, Kesmodel, Larsen & Secher 2003, 5-11; Autti- Rämö & Ritvanen 2005, 1388 1389; Alaja & Tuomiranta 2004, 3647 3650; Pajulo & Kalland 2006, 2603 2610.)
18 Suomalaisista odottavista äideistä noin 6 %:lla on arvioitu olevan alkoholiin, lääkkeisiin tai huumeisiin liittyvä päihderiippuvuus. Vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana noin 400 odottavaa äitiä neljästätoista äitiysneuvolasta varsinaissuomen alueelta. Tästä 6 %:sta vain jäävuoren huippu on erityisseurannassa raskauden aikana. (Sarkola & Alho 2008, 4213 4215; Pajulo 2003, 1335 1342.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on kartoitettu vuonna 2003 raskaana olevien päihteiden käyttöä. Tutkimuksen mukaan alkoholia käytti alkuraskauden aikana 23,4 prosenttia ja loppuraskauden aikana 15,4 prosenttia. (Kaappola, Pohjola & Turunen 2003, 31.) Iäkkäiden naisten keskuudessa alkoholin käyttö on yleistä. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vanhempien naisten keskuudessa alkoholinkäyttö raskauden aikana on yleisempää kuin nuorempien naisten. Iäkkäämmät naiset ovat mahdollisesti juoneet pidempään ja heille on kehittynyt voimakkaampi riippuvuus. (Sarkola, Eriksson & Halmesmäki 2001, 1111 1114; Kesmodel ym. 2003, 5-11) Alkoholin käyttö on humalahakuisempaa. Erityisesti nuorten naisten alkoholinkäyttö on humalahakuisempaa. Nuorten juomakulttuurissa humalahakuisuus on selkeästi lisääntynyt. Arviolta 10 % nuorista kertoo juovansa ainakin kerran viikossa ja 20 % juovansa vähintään kerran kuukaudessa. Alkoholin humalahakuinen käyttö ja suunnittelemattomat raskaudet lisäävät terveyshaittojen riskiä. (Sarkola & Alho 2008, 4213 4215; Sajama 2008, 58 60; Autti-Rämö 2004, 47 48.) Naisten alkoholinkäyttö on huolimatonta. Alkoholin käytöstä johtuen nainen ei ole aina itsekään tietoinen onko hän raskaana vai onko kyseessä päihteistä johtuva kuukautishäiriö. Päihteitä käyttävillä naisilla on usein suunnittelemattomia raskauksia, jotka tulevat heille yllätyksenä. Heillä ei usein ole ehkäisyä käytössä, vaikka tarvitsisivatkin sitä. Kynnys seksisuhteisiin ja suojaamattomaan seksiin madaltuu päihteiden vaikutuksen alaisena. (Alho ym. 2008, 23 29.) Huolimattomuudesta johtuen alkoholin haittavaikutuksia ei huomioida riittävän hyvin. Yleisesti huomioidaan alkoholin ja raskauden yhteensopimattomuus, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Lastenneurologian dosentti Ilona Autti-Rämön (2008) mukaan hedelmällisessä iässä olevat naiset eivät tiedä riittävästi mitä seurauksia raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä voi olla sikiölle. Erityisesti tieto
19 raskauden alkuvaiheeseen liittyvästä epämuodostumariskistä ei ole tavoittanut läheskään kaikkia. Naiset eivät tiedä kuinka suuri vaikutus yksittäisellä viinilasillisella, muutamalla tuopillisella olutta tai kunnon juhlaputkella voi olla alkuraskauden aikana kehittyvään sikiöön. (Sajama 2008, 58-60.) Sosiaalisista tekijöistä johtuvaa. Raskaana olevan naisen läheisillä on usein myös päihteiden käyttöä. Yleisesti tuleva isä tai naisen vaihtuva kumppani käyttää päihteitä, mikä vaikeuttaa naisen käytön lopettamista. Myös edellisellä sukupolvella on yleisesti päihdeongelmia ja joissakin tapauksissa nainen itse on ollut lastensuojelun piirissä. (Alaja & Tuomiranta 2004, 3647 3650.) Parisuhdeongelmilla on merkitystä naisen alkoholin käyttöön. Erimielisyydet vaikuttavat naisen vointiin negatiivisesti ja ne saattavat jopa lisätä päihteiden käyttöä tai laukaista uuden päihteidenkäyttöjakson. (Alho ym. 2008, 23 29.) Monilla alkoholia käyttävillä raskaana olevilla naisilla on raskauden aikana kumppani joka oletettavasti ei ole syntyvän lapsen isä. (Halmesmäki ym. 2007, 1151 1154.) Työttömien naisten keskimääräinen alkoholin kulutus on suurempi mitä työssäkäyvien raskaana olevien naisten.10 prosenttia hal polin asiakkaista on työelämässä. ( Halmesmäki ym. 2007, 1151 1154; Kesmodel ym. 2003, 5-11.) Tupakointi ennen raskautta tai raskauden aikana lisää riskiä käyttää alkoholia raskauden aikana. Se lisää myös taipuvuutta useiden alkoholiannosten nauttimiseen kerrallaan. (Kesmodel ym. 2003, 5 11.) 5.2 Raskauden aikaiset terveysongelmat Raskauden aikainen alkoholikäyttö aiheuttaa terveyshaittoja naiselle sekä kehittyvälle sikiölle. Naiseen kohdistuvia terveyshaittoja ovat keskenmenoriski, ennenaikainen synnytys, infektiovaarat, väkivallan uhriksi joutuminen, mielenterveysongelmat ja erilaiset sairaudet. Sikiöön kohdistuvia terveysongelmia