Valta vaihtuu, mikä muuttuu? BOFIT Kiina-tietoisku 4.12.2012
Ohjelma Tietoiskun avajaissanat pankinjohtaja Seppo Honkapohja Vallanvaihto ja talouspolitiikan raamit Jouko Rautava, ekonomisti Hu Jintaon hallinnon arviointia Risto Herrala, ekonomisti Voiko Kiina muuttaa talouspolitiikkansa suuntaa? Mikael Mattlin, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti Kahvitauko Seuraavaksi Kiina vapauttaa rahoitusmarkkinat? Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Made in China kalliimpaa kuin koskaan ennen? Juuso Kaaresvirta, ekonomisti Suomen Kiinan-kaupan kehitys Heli Simola, ekonomisti
Vallanvaihto ja talouspolitiikan raamit - BOFIT Kiina-ennuste 2012-2014 Jouko Rautava 3
Talous- ja reformipolitiikan linjaukset Viisivuotissuunnitelma 2011-2015 BKT:n kasvu keskimäärin 7 % Reformipolitiikan jatkaminen WB ja DRC: China 2030 (Feb. 2012) Puoluekokous ja henkilövalinnat BKT/asukas kaksinkertaiseksi 2020 mennessä Uusi johto on sitoutunut reformeihin Kansainväliset sitoumukset WTO G20 Käytännön asettamat raamit Suhdannetilanne Rakennemuutoksen ja uudistusten vaikutukset ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen
Kasvu edelleen nopeaa, vaikka hidastunut Kiinan BKT, taso Kiinan BKT:n kasvu, % Lähde: Kiinan tilastovirasto
Rahapoliittinen elvytys varovaista Lainakannan kasvu Inflaatio, viitekorot ja varantovaatimus Lähde: Bloomberg
Kiinan maksutaseen ylettömät ylijäämät tasoittuneet Ulkomaankauppa, mrd. USD - 12 kk liukuva summa Valuuttavaranto, mrd. USD Lähde: Bloomberg, Macrobond
BOFIT Kiina-ennuste 2012-2014 - BKT:n muutos, % Lähde: Suomen Pankin ennuste, syyskuu 2012.
Kasvumallin muutos ja kasvun hidastuminen I - Kiinan BKT:n rakenne
Kasvumallin muutos ja kasvun hidastuminen II - Investointien osuus Kiinan, Japanin ja Korean BKT:stä
Edessä oleva tie voi olla totuttua kuoppaisempi - Kiinan BKT-kasvu, % Lähde: NBSC, WEO, BOFIT
Hu Jintaon hallinnon arviointia Risto Herrala
Lähtökohdat Hu Jintaon hallinnolle 2002-2012 Neljännesvuosisata reformia ja avautumista takana nousu köyhimmästä neljänneksestä toiseksi alimpaan neljännekseen marssilla kohti markkinataloutta: enää alle puolet teollisuustuotannosta valtion yhtiöiltä kommunistinen puolue tukevasti vallan kahvassa rahoitusmarkkinoiden sääntely Yrityskentän uudelleenjärjestely käynnissä valtionyhtiöiden uudistus pidetään suuret, päästetään pienet WTO jäsenyys 2001 pankit pääomituksen tarpeessa
Hallituksen tavoitteet 10. viisivuotissuunnitelman keskeisiä tavoitteita: vahva BKT kasvu (7%) ja hyvä työllisyys vakaat hinnat kansainvälinen kilpailukyky infrastruktuurihankkeet talouden rakennemuutos 1. teollisuus 2.palvelut 3.primäärielinkeinot lisää tutkimusta, koulutusta keski- ja länsiosien kehittäminen 11. viisivuotissuunnitelma toiselle kaudelle lisää painoa ympäristölle, sosiaaliturvalle ja palvelusektorille
Miten tavoitteissa onnistuttiin BKT Hintavakaus Kansainvälinen kilpailukyky yli tavoitteen, nousu yli mediaaniin maavertailussa kuluttajahinnat melko vakaat, asuntojen hinnat eivät Kiinasta maailmankaupan johtaja, ylijäämämaisteri
Miten tavoitteissa onnistuttiin 2 Infrastruktuurihankkeet Talouden rakennemuutos Kiinasta maailman johtava investoija Teollistuminen etenee, myös muut kuin itäosat vaurastuvat (mutta hitaasti) Ympäristö Harmaa taivas
Kauppasuhteissa menestystä ja menetystä Kehittyvissä maissa Kiinan vaikutus näkyy ja tuntuu Velkaantuneet maat kosiskelevat Kiinalta rahaa Kehittyneet maat vierastavat Kiinalaisia valtionyhtiöitä ja valittavat WTO rikkeistä Suhteet naapurimaihin koetuksella mm. merialuekiistojen myötä
Vanha työkalupakki? Ei demokratiakehitystä vapaata tiedon välitystä vapaata rahoituksen välitystä Valtiokapitalismin uusi nousu? yksityisiä yrityksiä syrjintään kasvavasti rahoituksen saannissa valtionyhtiöiden osuus teollisuustuotannosta ei enää laske neljä viidestä listatusta yrityksestä edelleen valtion hallinnassa
Yhteenvetoa Kiinan huikea vaurastuminen jatkui Hu Jintaon kaudella Kiina on noussut keskeiseksi toimijaksi kansainvälisillä talousfoorumeilla Ympäristön tila hälyttää, korruptio huolettaa Rakennemuutokset etenevät hitaasti jos lainkaan
VTT Mikael Mattlin Ulkopoliittinen instituutti BOFIT-tietoisku 4.12.2012
investointi- ja vientivetoisen kasvumallin muuttaminen tasapainoisemmaksi ja kulutusvetoisemmaksi kasvuksi Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
miksi muuttaa, jos malli edelleen tuottaa? toiminut pitkään hyvin, mutta tuottaa myös lieveilmiöitä, esim: 1. tuottamattomia investointeja ja liiallista tuotantokapasitettia 2. kiihtyvää yhteiskunnallista eriarvoistumista 3. ympäristötuhoa vääristymät kasvaneet 2008 elvytyspaketin jälkeen; valtionyhtiöiden rooli taloudessa vahvistunut ( 国 进 民 退 ) Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
vähemmän investointeja, enemmän kulutusta suurten valtionyhtiöiden roolin pienentäminen yksityisyrityksille tasapuolisemmat toimintamahdollisuudet, mm. rahoituksen osalta finanssisektorin liberalisoiminen ja valtio-omisteisten liikepankkien uudistaminen paikallisen protektionismin vähentäminen Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
talouskasvun mallin muuttaminen on ollut pitkään kirjattuna tavoitteena, esim. viisivuotissuunnitelmissa uusi johto: periaatteessa helpompi tehdä uusia avauksia uusilla johtajilla vankka ymmärrys talouden haasteista joillakin johtajilla positiivisempi suhtautuminen markkinatalouteen ja yksityisyrityksiä kohtaan retorisessa mielessä puoluekokouksessa pidettiin kiinni talousreformilinjasta Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
tavoite on ollut olemassa pitkään, vähän on tapahtunut Kiinassa uudella johdolla aseman vakiinnuttamiseen menee helposti vuosia kollektiivinen johtajuus talouden valta-asetelma on olennaisesti muuttunut 10 vuodessa: keskeisistä valtionyhtiöistä ( 中 央 企 业 ) on kasvanut huikeita valtakeskittymiä valtionyhtiöiden tiiviit kytkökset puolue-valtion johtoon Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
全 面 建 设 小 康 社 会 (vanha) 全 面 建 成 小 康 社 会 (uusi) Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
A long and winding road talouden todellinen rakennemuutos uhkaisi monen vaikutusvaltaisen tahon saavutettuja etuja johtaisi todennäköisesti taloustaantumaan Brezhneviläinen pysähtyneisyys nykyisellä polulla jatkaminen saattaa ajaa Kiinan tilaan, joka muistuttaa brezhneviläistä pysähtyneisyyttä ajan myötä vaarantaisi jopa Puolueen valta-aseman Mikael Mattlin UPI 4.12.2012
Seuraavaksi Kiina vapauttaa rahoitusmarkkinat? Iikka Korhonen
Tavoitteena renminbin selvästi laajempi kansainvälinen käyttö ja pääomaliikkeiden vapauttaminen Syyt osaksi poliittiset, osaksi taloudelliset Poliittisesti: Syvä tyytymättömyys erityisesti Yhdysvaltain dollarin dominanssiin kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla (ja muutenkin) ja tämän Yhdysvalloille suomille eduille ( exorbitant privilege ) Taloudellisesti: Tavoitteena tehostaa rahoitussektorin toimintaa ja tätä kautta myös muuta taloutta; uusi kasvumalli Julkilausuttu tavoite: Renminbi täysin vaihdettava valuutta 2015 (vai sittenkin täysin vaihdettava valuutta kiinalaiseen tapaan?)
Mitä on tehty tähän mennessä? Kuten muutkin Kiinan talousuudistukset, pääomaliikkeiden vapauttaminen on edennyt asteittain ja kokeilujen kautta, vaikkakin nopeammin kuin moni odotti vielä muutama vuosi sitten Suorat sijoitukset Kiinaan ja Kiinasta ovat jo lähes täysin vapaita Ulkomaankaupan rahoitusta on vapautettu merkittävästi, vaikka taustalla pitääkin olla kaupallinen transaktio; tarkoituksena lisätä renminbin käyttöä (heinä-elokuussa 12 % Kiinan ulkomaankaupasta käytiin renminbeissä) Swap-sopimuksia 20 keskuspankin kanssa (nimellinen arvo RMB1600 mrd., USD254 mrd.) Sijoituksia Kiinasta ja etenkin Kiinaan on vapautettu Hongkongin kautta
Hongkongista tarkoitus tehdä renminbikaupan offshore-keskus Noin 130 pankkia HK:ssa saa käydä kauppaa renminbillä ja tarjoaa renminbi-tuotteita asiakkailleen Sijoituksia manner-kiinaan (osakkeet ja jvk-lainat) Renminbi Qualified Foreign Institutional Investor ohjelman (R-QFII) kautta, kokonaismäärää säädellään Manner-Kiinan yritykset ja julkinen sektori laskevat liikkeelle renminbi-määräisiä jvk-lainoja (Dim Sum bonds) Hongkongiin syntynyt oma renminbi-markkina (CNH), jonka valuuttakurssi ja tuottokäyrä eroavat hetkittäin CNY:stä Tarkoituksena myös rakentaa Shanghaista rinnakkainen onshore-keskus
HKMA:n arvion mukaan päivittäinen RMBkauppa HK:ssa noin RMB30 mrd. (n. USD5 mrd.) Lähde: HKMA
700 600 Hongkongin pankkien renminbi-talletukset (noin 6 % kaikista talletuksista) Aikatalletukset Käyttö- ja säästötilit 500 Mrd. RMB 400 300 200 100 0 1 3 5 7 9 11 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 1 3 5 7 9 11 2 4 6 8 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: HKMA
Rahoitussektorin liberalisointi edennyt paljon hitaammin Pankkien otto- ja antolainauskorkoja vapautettu hieman, mutta pankeille taataan edelleen tietty korkomarginaali, ja lainanannon poliittinen ohjaus jatkuu Tällä hetkellä keskuspankin viitekorko antolainaukselle on 6,00 %, talletuksille 3,00 %; vuoden lainoissa pankkilainan koron on oltava vähintään 4,20 % ja talletuskoron 3,30 % (inflaatio lokakuussa 1,7 %, reaalikorko positiivinen pitkästä aikaa) Yritysten ja aluehallintojen jvk-markkinoita on alettu kokeilla Tästä kaikesta johtuen Kiinaan on syntynyt hyvin suuri epävirallinen rahoitusmarkkina, jolla korko on moninkertainen viralliseen verrattuna
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Pienten askelien ja kokeilujen politiikka jatkuu, mutta suunta on selvä Riskejä on kuitenkin paljon, varsinkin jos uudistusten ajoitus ja jaksotus epäonnistuu; tasapainottelu pääomaliikkeiden ja kotimaisten rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen välillä Varsinkin suurten valtionpankkien rahoitus pohjaa talletuksiin, joiden osittainenkin siirtyminen ulkomaille voisi johtaa ongelmiin Voiko pankkisektori toimia nykyisessä järjestelmässä aidosti markkinalähtöisesti?
Made in China kalliimpaa kuin koskaan ennen? Juuso Kaaresvirta
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Keskipalkkojen nousu nopeaa.. (%-muutos vuotta aiemmasta) 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: CEIC ja Kiinan tilastovirasto
kaikilla toimialoilla (juania kuukaudessa) 8000 7000 Maatalous Tuotanto Rakentaminen Kuljetus IT Kauppa Rahoitus Tutkimus 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: CEIC ja Kiinan tilastovirasto
Tuotantokustannusten nousu syö yritysten kilpailukykyä Lähde: American Chamber of Commerce China White Paper 2012
Lähde: American Chamber of Commerce China White Paper 2012
Palkat nousevat nopeimmin Keski-Kiinassa Heilongjiang Gansu Guangxi Jiangxi Jilin Henan Yunnan Hunan Hebei Guizhou Hubei Hainan Sichuan Shandong Shaanxi Liaoning Xinjiang Fujian Shanxi Anhui Chongqing Inner Mongolia Qinghai Ningxia Guangdong Zhejiang Jiangsu Jiangsu = 100 Lähteet: CEIC ja Kiinan tilastovirasto 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Juanin reaalinen kauppapainotettu valuuttakurssi (REER) vahvistunut 140 130 Indeksi, 2000=100 CNY/USD CNY/EUR REER 120 110 100 90 80 70 Lähde: BIS ja Reuters 2000 2005 2010
Palkkojen nousu Kiinassa ajaa työvoimaintensiivisen tuotannon muihin maihin Lähde: McKinsey Global Institute
Tuotannon automatisointi vielä vähäistä Lähde: McKinsey Global Institute
Muita kilpailuvaltteja Tuotteiden laatu? Valtava nopeasti kasvava kotimarkkina Alihankintaverkostot Koulutetun työvoiman saatavuus? Ympäristöasioiden kanssa helpompaa?
Suomen Kiinan-kaupan kehitys Heli Simola
Kiina on noussut Suomen 4. suurimmaksi tuontimaaksi Osuus Suomen tavarakaupassa, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (1-9) Tuonti Kiina Vienti Kiina Tuonti Kiina, Hongkong ja Taiwan Vienti Kiina, Hongkong ja Taiwan Lähde: Tullihallitus
Suomen Kiinan-kaupan kehitys vaihtelevaa Vienti, EUR mrd. 6 Tuonti, EUR mrd. 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010 2011 0 2004* 2005* 2006 2007* 2008 2009 2010 2011 Tavarat Palvelut Tavarat Palvelut * Palvelukaupan tieto luottamuksellinen Lähteet: Tullihallitus, Suomen Pankki
Suomen Kiinan-kaupan yritysrakenne Kiinan-vientiä harjoittavia yrityksiä viime vuonna 1 300 PK-yritysten osuus viennin arvosta n. 10% Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennin arvosta kolmannes Yritysrakenne samankaltainen kuin Suomen koko viennissä Kiinan-tuontia harjoittavia yrityksiä viime vuonna 7 300 PK-yritysten osuus tuonnin arvosta runsas kolmannes Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnin arvosta 40% PK- ja ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä suurempi rooli kuin koko tuonnissa
Tavarakaupan rakenne laajentunut elektroniikkateollisuuden sisäisen kaupan ulkopuolelle Vienti toimialoittain 100 % Tuonti toimialoittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2005 2008 2011 0 % 2005 2008 2011 Tietokoneiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Paperiteollisuus Muut toimialat Tietokoneiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa Muut toimialat Lähde: Tullihallitus
Kokoonpanoteollisuuteen liittyvän kaupan osuus laskenut Kiinassa Perinteisen kaupan osuus Kiinan viennissä ja tuonnissa, % 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vienti Tuonti Lähde: CEIC / Kiinan tulli
Elektroniikan sijaan koneiden ja raakaaineiden vienti Suomesta Kiinaan lisääntynyt Viennin arvo, EUR milj. (12 kk liukuva summa) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Mineraalit Sellu ja paperi Metallit Koneet Laitteet Lähde: Tullihallitus
Suomen Kiinan-tuonnissa kulutustavaroiden osuus kasvanut Tuonnin arvo, EUR milj. (12 kk liukuva summa) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vaatteet ja kengät Koneet Laitteet Lähde: Tullihallitus
Suomalaisyritykset vastaavat Kiinan kasvavaan kysyntään pääosin paikan päällä Suomalaisyritysten Kiinassa toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto ja vienti Kiinaan, EUR mrd. 25 20 15 10 5 0 2002 2010 Liikevaihto Vienti Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus
Näkyykö Kiinan kulutusvetoisempi kasvu jatkossa Suomen Kiinan-viennissä? Kulutustavaroiden vienti Suomesta Kiinaan, EUR milj. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Eurostat
Palveluviennissä kulutusvetoisempi kasvu voi tukea matkailua Kiinalaiset matkustajat Suomessa Ulkomaisten matkustajien Suomeen tuoma rahamäärä vuonna 2011, EUR milj. 90 000 80 000 70 000 Muut maat; 774 Venäjä ; 859 60 000 50 000 40 000 Kiina; 50 30 000 20 000 10 000 Iso-Britannia; 104 Viro ; 136 Ruotsi ; 139 Saksa; 162 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus
Kysymyksiä ja keskustelua Kiina-tietoiskun esitelmiin perustuva julkaisu ilmestyy BOFIT Online sarjassa. Tietoiskun esitelmät tämän tilaisuuden jälkeen BOFITin nettisivulla: Tutkimus > Tietoiskut > Kiina-tietoisku