Taimikonhoito Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA Termit ja menetelmät TAIMIKONHOITO Hoidon tarve ja vaikutus Kustannukset Suositukset 1
YLEISTÄ TAIMIKONHOIDOSTA Hakkuutulojen NA (3 %), /ha 35 3 25 2 15 1 5 Taimikonhoidon vaikutus hakkuutulojen nykyarvoon Kuusikko, MT Männikkö, VT Taimikonhoito nostaa huomattavasti hakkuutulojen nykyarvoa; tuoreen kankaan kuusikossa n. 1 /ha ja kuivahkon kankaan männikössä n. 6 /ha. (Hämäläinen ym. 213) Karumpi kasvupaikka pienentää kannattavan taimikonhoitoinvestoinnin rajaa. Toisaalta karummat kasvupaikat ja männyntaimikot ovat keskimäärin reheviä kuusikoita huomattavasti edullisempia hoitaa. 2
Kustannusindeksi, 1985 = 1 2 15 1 5 Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu Taimikonhoidon reaaliset yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 2 vuoden aikana. Samaan aikaan istutus on säilyttänyt kustannustasonsa ja puunkorjuukustannukset ovat puolittuneet. 1985 199 1995 2 25 21 Vuosi Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 213 19.12.214 5 TAIMIKONHOIDON TERMIT JA MENETELMÄT 3
Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen Pintakasvillisuuden torjunta Torjutaan 2 4-vuotiaassa taimikossa tuotantopuustoa haittaavaa pintakasvillisuutta. Menetelminä mekaaninen torjunta polkemalla tai niittämällä ja kemiallinen torjunta lehtivaikutteisilla herbisideillä. Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen 4
Varhaisperkaus Poistetaan noin metrin pituisesta, 4 6-vuotiaasta taimikosta tuotantopuustoa haittaava puusto. Menetelmiä ovat reikäperkaus, täysperkaus tai koneellinen kitkentä. Varhaisperkausta seuraa usein 5-1 vuoden päästä myöhempi taimikonhoito. Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen Myöhempi taimikonhoito Poistetaan 2 7-metrisestä taimikosta tuotantopuustolle haitalliset puut ja harvennetaan tuotantopuusto tavoitetiheyteen, jossa metsikkö kasvatetaan ensiharvennukseen saakka. Myöhempi taimikonhoito Usein puhutaan myös taimikonharvennuksesta. Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen 5
TAIMIKONHOIDON VAIKUTUKSET JA TARVE Metsä usein uudistuu, mutta ilman sopivia toimenpiteitä sen mahdollistama hyöty voi jäädä suurelta osin käyttämättä. Kasvu kohdistuu nuorina nopeakasvuisiin vähäarvoisiin lajeihin. Viljelyllä ja taimikonhoidolla metsikön kasvu kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti paljon hyötyä tuottaviin lajeihin. Metla/Erkki Oksanen 6
Pintakasvillisuuden torjunta Muokkausmenetelmä ja pintakasvillisuudenkilpailu Heinimistarve 3-vuotiaissa kuusen istutustaimikoissa Lehtomainen Tuore Osuus taimikoista, % Laikutus 31 21 Äestys 27 17 Mätästys 23 11 Kuva Oksanen/Metla Mätästysaloilla selvästi vähemmän pintakasvillisuuden torjuntatarvetta kuin laikutustai äestysaloilla. Kuva Oksanen/Metla 19.12.214 14 7
Pintakasvillisuuden torjuntamenetelmät Pintakasvillisuutta voi torjua mekaanisesti joko polkemalla tai niittämällä ja kemiallisesti lehtivaikutteisilla herbisideillä. Heinimisen tarve on suurimmillaan 2-4 kuluessa istutuksesta. Heinimisen vaikutus on parhaimmillaan keskikesällä. Syksyllä tehty heiniminen on parempi vaihtoehto kuin keväällä tehty työ. 19.12.214 15 Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - pintakasvillisuuden kilpailun vaikutukset - lähtökohtana pintakasvillisuuden haitan minimointi maanmuokkauksella ja / tai kookkaan taimimateriaalin käytöllä Timo Saksa 19.12.214 16 8
Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla mätästystäkin parempi taimien kasvuun (valkokuusi). Mätästyksellä parempi elossa olo kuin pelkällä kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla. Timo Saksa Rungon tilavuus 5 vuotta istutuksesta Timo Saksa 19.12.214 17 Boateng ym. 29 Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen pintakasvillisuuden lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua 45-49 %, läpimitankasvua 17-47 % ja tilavuutta 249-279 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? Timo Saksa 19.12.214 18 Puuston tilavuus m3/ha Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Timo Saksa Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 28 9
Varhaisperkaus Taimikonhoidon tarve muodostuu, kun metsikköön syntyy tuotantopuuston lisäksi tuotantopuustolle haitallista nopeakasvuista lehtipuustoa. Metla/Erkki Oksanen 4 3 Vesakko Pituus, dm 2 1 Koivu Mänty Kuusi Metla/Erkki Oksanen 2 4 6 8 Metsikön ikä, v Lähde: Björkdahl 1983, Varmola 1983, Kaila ym. 26 1
Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1,5 2 m) Läpimitan kasvuun 1 Suhteellinen läpimitta, % Kuusi 8 Mänty 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 Vesakon tiheys, m 2 /ha Latvavaurioihin 1 Piiskausvaurioita, % Mänty 8 Kuusi 6 4 2 1 2 3 4 5 Vesakon tiheys, m 2 /ha Läpimitta ja pohjapinta-ala mitattu 35 cm:n korkeudelta; 1 m 2 /ha = yksi 6,3 cm:n puu tai kolme 3,7 cm:n puuta alle metrin etäisyydellä (Walfridsson 1976) Varhaisperkaus Parantaa taimikon kasvua Vähentää kilpailua Vähentää piiskausvaurioita Vähentää hirvituhoja On edullinen toimenpide Metla/Erkki Oksanen Alentaa myöhempiä kustannuksia Tuottaa kohtuullisen koron investoinnille 11
Varhaisperkaus - Männikkö Kylvömänniköt tarvitsevat varhaisperkauksen usein jo ennen kuin ne saavuttavat metrin pituuden. Metla/Erkki Oksanen Istutusmänniköiden varhaisperkaus on tarpeen, etenkin jos lehtipuustoa on paljon ja se on kasvamassa männyntaimia pidemmäksi. Varhaisperkaus - Kuusikko Varhaisperkaus on yleensä tarpeellinen 4 6-vuotiaissa noin metrin mittaisissa kuusen taimikoissa Lähde: Uotila ym. (212) 12
Tutkimus valkokuusen pituuden ja läpimitan kehityksestä eri perkauskäsittelyillä osoittaa tehokkaan perkauksen lisäävän tuotantopuuston kasvua merkittävästi. 2 1 % Perattu 4 1 % Perattu Pituus, cm 15 1 5 5 % Hoitamaton Tyviläpimitta, mm 3 2 1 5 % Hoitamaton 1 2 3 4 5 Aika käsittelystä, v 1 2 3 4 5 Aika käsittelystä, v Lähde: Jobidon 2 19.12.214 25 Läpimitan kasvu, mm/vuosi 8 7 6 5 4 3 2 1 Perkaamaton Karttula Jäppilä Kangasniemi Varhaisperattu Kuusen läpimitan kasvu nopeutuu 2-35 % seuraavan 2-3 vuoden aikana varhaisperkauksesta Lähde: Uotila & Saksa 213 19.12.214 26 13
6 Läpimitta, cm 5 4 3 2 1 Vastaavasti varhaisperatut männyntaimikot olivat läpimitaltaan 19 31 % perkaamattomia järeämpiä myöhemmän taimikonhoidon aikaan. Varhaisperkausikäisiä männyntaimikkoa ei tule vielä harventaa, koska se heikentää puun laatua. Lähde: Miina & Saksa 213 Varhaisperkaus parantaa tuotantopuiden kasvua, koska kilpailu kasvupaikan resursseista, ennen kaikkea vedestä, mutta myös ravinteista ja auringonvalosta helpottuu. Varhaisperkauksella tuotantopuut saavat myös enemmän kasvutilaa, joka vähentää kilpailun aiheuttamia mekaanisia piiskausvaurioita. 14
Varhaisperkauksessa puusto vapautetaan ennen kuin se joutuu lehtipuuston voimakkaasti varjostamaksi Taimet ovat elinvoimaisia, eikä kilpailu ole vielä rasittanut taimia Puuston kasvu paranee välittömästi perkauksen jälkeen Toimenpide on myös edullinen, koska poistettava puusto on pienikokoista ja helppoa raivata Vastakohtaisesti viivästyneessä taimikonhoidossa voimakkaasti muuttuvat olosuhteet saattavat aiheuttaa vapautetuille puille shokkireaktion, jolloin puuston elpyminen täyteen kasvuun voi kestää useita vuosia Voimakkaisiin olosuhteiden muutoksiin sopeutumiseen kestää havupuilta muutaman vuoden. Hirvi männyntaimikossa Hirvivahingot ovat suurimpia syitä nuorten männyntaimien kuolleisuuteen (Karlsson ym. 22) Hirvituhot ovat yleisiä metsiköissä, joissa kasvaa paljon lehtipuustoa (Heikkilä & Härkönen 1996, Bergqvist ym. 214) Tehokas taimikonhoito vähentää männiköiden hirvituhoja (Härkönen ym. 1998, 28, Miina & Saksa 213) Metla/Erkki Oksanen Mäntyyn nähden lyhyen lehtipuuston perkaus ei kuitenkaan vaikuta hirvituhoihin (Härkönen 1998) 15
Perkaamattoman männikön hirven vaurioittamat taimet Varhaisperatun männikön hirven vaurioittamat taimet Männyntaimikon varhaisperkaus vähensi hirvituhoja lähes 8 % (Härkönen ym. 28) Taimikonhoidon tarve on helposti uusiutuva, koska katkaistut lehtipuut vesovat helposti ja ovat erittäin nopeakasvuisia. Keskimäärin reilu puolet katkaistuista perkausikäisistä kannoista vesoo ja vesoja syntyy tyypillisesti 1 3 kappaletta vesovaa kantoa kohden. Suuremmista kannoista voi syntyä jopa kymmenkunta vesaa. Vesojen kuolleisuus on kuitenkin nopeaa ensimmäisinä vuosina vesomisen jälkeen. Lähde: Johansson 1992a, 1992b 16
Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen Vesovien kantojen osuus, % 1 (Ferm ym. 1985) 75 5 25 1-3 4-5 6-7 8-9 1-13 14-15 15 + Kannon läpimitta, cm Kaatoajankohdan vaikutus vesomiseen Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia; juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät, yms.). Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta nuorempia. Vesojen pituus, cm 2 175 15 125 1 75 5 25 Hieskoivu 9.6. 17.6. 22.6. 29.6. 6.7. 13.7. 2.7. 27.7. 3.8. 1.8. 8.9. 21.9. 5.1. 19.1. Kaatoajankohta 3 2 1 Vesojen pituus, cm 2 175 15 125 1 75 5 Harmaaleppä (Etholén 1974) 25 (Heikinheimo 193) 15.2. 14.3. 15.4. 15.5. 15.6. 15.7. 15.8. 15.9. 15.1. 15.11. Kaatoajankohta 4 17
Työajanmenekki, pv/ha 5 4 3 2 1 6 cm Myöhempi 5 cm TH ainoa TH Myöhempi TH VP:n jälkeen VP 4 cm 3 cm 2 cm 1 cm 1 2 3 Poistuman tiheys, kpl/ha Poistumaltaan järeät ja tiheät taimikot ovat kalliita hoitaa. Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 1 2 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1 2 cm. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistumaa on hieman vähemmän, mutta sen läpimitta on 3 5 cm luokkaa. Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 21 Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä. Koskinen 213 18
Taimikonhoidon ajanmenekki nousee taimikon ikääntyessä Kuusi, MT Mänty, VT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta Myöhempi taimikonhoito 19
Myöhempi taimikonhoito Kohdistaa kasvun parhaisiin yksilöihin Nopeuttaa puuston järeytymistä Aikaistaa hakkuita Alentaa hakkuiden korjuukustannuksia Parantaa harvennusten tuottoa Vähentää tuhoriskiä Myöhempi taimikonhoito - Männikkö Myöhemmän taimikonhoidon ajoitus vaihtelee männiköissä paljon kasvatustavoitteista riippuen. Perinteisessä laadukkaan ainespuun kasvatuksessa taimikonharvennusta voi viivästää 5 7 metrin pituuteen, jolloin tavoitellaan noin 2 puun hehtaaritiheyttä. METLA/Erkki Oksanen Aikaisimmillaan männikkö voidaan taas harventaa kahden metrin pituisena yhdistettyyn energia- ja ainespuun kasvatusasentoon 3-4 taimen hehtaaritiheyteen. 2
Myöhempi taimikonhoito - Kuusikko Ajallaan varhaisperattu kuusentaimikko voidaan harventaa, kun kuusten valtapituus on 3 4 metriä. Tällöin jätetään 1 8 2 2 runkoa hehtaarille. Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän kuusikon latvusto sulkeutuu nopeasti myöhemmän taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesojen kasvua ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta. Myöhempi taimikonhoito nopeuttaa tuotantopuuston järeytymistä Havainnollistava esimerkki taimikonhoidon vaikutuksesta ensiharvennusmetsikön puustoon 8 7 6 5 Hoitamaton 4 3 Hoidettu 2 1 5 1 15 2 Läpimitta Puita/ha Taimikonharvennuksessa poistetaan huonolaatuiset sekä pienimmät puut. Kasvamaan jääneet tuotantopuut saavat lisää tilaa ja erityisesti niiden läpimitan kasvu kiihtyy. (Pettersson 1998) 42 21
Järeys määrittelee puun arvon metsässä pienillä puilla korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat suuremmat kuin puun arvo tuotannossa 1.5 Puun arvo metsässä, /puu 1..5. 5 7 9 11 13 (Puun arvo metsässä on hankintahinta (3 /m 3 ), josta on vähennetty korjuukulut).5 Rinnankorkeusläpimitta, cm 43 Taimikonhoidon laiminlyönnin seurauksena metsikössä kasvaa paljon pienikokoista puuta, jonka takia ensiharvennuksen tulos jää heikoksi Puita/ha 8 7 6 5 4 3 2 1 Kannattavan puunkorjuun raja Hoitamaton arvio EH tuloista: -5 /ha Hoidettu arvio EH tuloista +6 /ha 5 1 15 2 Läpimitta 44 22
/ha 8 7 6 5 4 3 2 1 Varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito Ainoastaan myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. Siksi varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa. Koska varhaisperkauksella on useita puunmyyntituloja parantavia vaikutuksia, on se siksi myös kannattava toimenpide tuottaen metsätaloudelle kohtuullisen 4 % sisäisen koron. 19.12.214 45 Metsänhoidossa tarvittavat toimenpiteet ja niiden kustannukset riippuvat paljolti aiempien toimenpiteiden toteutustavasta, siksi puhutaan uudistamisketjusta. Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Uudistaminen 23
Ennakoivat toimenpiteet - Päätehakkuupuuston kokonaismäärä - Lehtipuun määrä päätehakkuupuustossa (mahdollisuudet poistaa lehtipuu jo viimeisessä harvennuksessa?) Metla / Oksanen Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesakon kehitysedellytyksiä Metla / Oksanen Ennakoivat toimenpiteet - Säästöpuiden ja reunametsän lehtipuiden määrä / siemennyskyky - Säästöpuiden valinta ja sijoittelu uudistusalalla L. Haataja 24
Uudistamistoimenpiteet - Uudistamistoimenpiteiden nopeus viive uudistamistoimissa aikaistaa ja lisää perkaustarvetta ja viivästyneessä kohteessa voidaan joutua tekemään useampi perkaustoimenpide Metla / Oksanen T. Saksa Uudistamistoimenpiteet Muokkaustavan valinta - Mitä enemmän maanpintaa rikotaan puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa, sitä enemmän saadaan siemensyntyistä lehtipuuta 25
Maanmuokkauksen osuus viljellyn uudistamisketjun kokonaiskustannuksista on vain 15-3 % luokkaa Maanmuokkauksella on hyvin kauaskantoiset vaikutukset metsikön kehitykseen ja uudistamisketjun kustannuksiin Kustannustehokas maanmuokkaus minimoi uudistamisketjun kokonaiskustannukset Mätästys vs. äestys 19.12.214 52 26
Uudistamiskustannukset, uudistamishetken NA 3 % 16 14 12 1 8 6 4 2 Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Istutus Maanmuokkaus Maanmuokkausmenetelmän heikkoudet saattavat näkyä taimikonhoidossa perattavan lehtipuuston runsautena. Koko uudistamisketju huomioiden, laikkumätästys on kuusen istutusalueilla äestystä selvästi kustannustehokkaampi ja kannattavampi menetelmä Äestys Laikkumätästys Lähde: Uotila ym. 21 TAIMIKONHOITOSUOSITUKSET 27
Varhaisperkaussuositukset Männikkö kylvö tai luontainen Männikkö istutettu Kuusikko Istutettu 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana Noin,5 metrin pituisena Noin metrin pituisena Noin metrin pituisena Varhaisperkauksessa voidaan poistaa myös kasvatettavan puulajin huonoimpia yksilöitä ja harventaa tiheimpiä kylvötuppaita Myöhemmän taimikonhoidon suositukset Männyn laatukasvatus Erittäin tiheät männyn taimikot >5 ha -1 Männyn aines- ja energiapuun yhdistetty kasvatus 5 7 metrin valtapituus 3 4 metrin valtapituus 2 3 metrin valtapituus 2 22 kpl/ha 25 3 kpl/ha 3 35 kpl/ha METLA/Erkki Oksanen 28
Myöhemmän taimikonhoidon suositukset Kuusi Rauduskoivu 3 4 metrin valtapituus 4 5 metrin valtapituus 18 22 kpl/ha 16 kpl/ha METLA/Erkki Oksanen Kiitos 29
Kirjallisuusluettelo Bergqvist G., Bergström R., Wallgren M. (214). Recent browsing damage by moose on Scots pine, birch and aspen in young commercial forests effects of forage availability, moose population density and site productivity. Silva Fennica 48(1): 1 13. Björkdahl, G. 1983. Höjdutveckling hos stubbskott av vårt- och glasbjörk samt tall och gran efter mekanisk röjning. Sveriges Landsbruksuniversitet, Institution för skogsproduktion. Stencil 18. 54 p. Heikkilä, R. & Härkönen, S. 1996. Moose browsing in young Scots pine stands in relation to forest management. Forest Ecology and Management 88: 179 186. Hämäläinen J, Kaila S. 1983. Taimikon perkauksen ja harvennuksen sekä uudistualan raivauksen ajanmenekkisuhteet. Metsätehon katsaus. 4 s. Hämäläinen, J. Strandström, M., Saarinen, V-M., Hynynen, J. Saksa, T. & Hyyti, H. 213. Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen. Metsätehon raportti 228. 27 s. Härkönen, S. 1998 Effects of silvicultural cleaning in mixed pine-deciduous stands on moose damage to Scots pine (pinus sylvestris). Scandinavian Journal of Forest Research 13: 429 436. Härkönen, S., Heikkilä, R., Faber, W. E. & Pehrson, Å. 1998. The influence of silvicultural cleaning on moose browsing in young scots pine stands in Finland. Alces 34(2): 49 422. Härkönen, S., Miina, J. & Saksa, T. 28. Effect of cleaning methods in mixed pinedeciduous stands on moose damage to Scots pine in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 23: 491 5. Jobidon, R. 2. Density-dependent effects of northern hardwood competition on selected environmental resources and young white spruce (Picea glauca) plantation growth, mineral nutrition, and stand structural development a 5-year study. Forest Ecology and Management 13: 77 97. Johansson, T. 1992a. Sprouting of 2- to 5-year old birches (Betula pubescens Ehrs. And Betula pendula Rowth) in relation to stump height and felling time. Forest Ecology and management. 53: 263 281. Johansson, T. 1992b. Sprouting of 1- to 5-year old Betula pubescens in relation to felling time. Forest eclogy and management. 53: 283 296. Kankaanhuhta, V. & Saksa, T. 213. Cost-quality relationship of Norway spruce planting and Scots pine direct seeding in privately owned forests in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 28(5): 481-492. Karlsson, A., Albrektson, A., Elfving, B. & Fries, C. 22. Development of Pinus sylvestris Main Stems Following Three Different Precommercial Thinning Methods in a Mixed Stand. Scandinavian Journal of Forest Research, 17:3, 256-262, DOI: 1.18/2827582753742927 Metsäalan työehtosopimus 15.9.211 3.11.213. Maaseudun Työnantajaliitto, Metsäahallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat & Puu- ja erityisalojen liitto. 64 s. Metsätilastollinen vuosikirja. 213. Metsäntutkimuslaitos. 45 p. Miina, J. & Saksa, T. 213. Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja 1/213: 33 44. Pettersson, N. 1992. The effect on stand development of different spacing after plating and precommercial thinning in Norway spruce (picea abies (L.) Krast.) and Scots pine (Pinus sylvestris L.) stansd. Swedish university of agricultural sciences, department of forest yield and research Report No. 34. 17 p. Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-4747. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.12.213]. Uotila, K., Rantala, J., Saksa, T. & Harstela, P. 21. Effect of soil preparation method on economic result of Norway spruce regeneration chain. Silva Fennica 44(3): 511 524. Uotila, K., Rantala, J. & Saksa, T. 212. Estimating the need for early cleaning in Norway spruce plantations in Finland. Silva Fennica 46(5): 683 693. Uotila, K. & Saksa, T. 213. Effects of early cleaning on young Picea abies stands. Scandinavian journal of forest research. Varmola, M. 1993. Viljelymänniköiden alkukehitystä kuvaava metsikkömalli. Summary: A stand model for early development of Scots pine cultures. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 813. 43 s. ISBN 951-4-1324-7 Kaila, S., Kiljunen, N., Miettinen, A. & Valkonen, S. 26. Effect of precommercial thinning on the consumption of working time in Picea abies stands in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 21: 496 54. 3