Kaupunginhallitus 75 02.03.2015 Lausunto hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston Salon kaupungin ja Ekokem Oyj:n välisen lämpösopimuksen hyväksymispäätöksestä tehdystä kunnallisvalituksesta 2473/14.04.00/2014 Kaupunginhallitus 02.03.2015 75 Valmistelijat: kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, mika.mannervesi@salo.fi, 044 778 5001 ja kaupunginlakimies Jari Niemelä, jari.niemela@salo.fi, 044 778 2059 Kaupunginvaltuusto päätti 11.12.2014 123 hyväksyä sopimuksen lämpöenergian toimittamisesta Ekokem Oyj:n kanssa. Salon Energiatuotanto Oy valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle, joka pyytää kaupungin lausuntoa asiasta. Valituskirjelmä on liitteenä. Hallintosäännön 8 1 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Vastaukset valittajan vaatimuksiin ja väitteisiin 1. Täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus Päätöksen kohteena oleva sopimus allekirjoitetaan vasta, kun päätös on lainvoimainen. 2. Asiakirjojen esittämisvaatimus Valittajan viittaamaa esisopimusta ja sitä koskevaa päätöstä koskeva salassapidon peruste on poistunut ja asiakirjat on luovutettu valittajalle. Muita asiakirjojen esittämistä koskevia vaatimuksia ei käsitellä tämän kunnallisvalituksen yhteydessä. 3. Päätöksen kumoamista koskeva vaatimus Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole kuntalain tarkoittamalla tavalla muutenkaan lainvastainen. 3.1. Kilpailuttamisvelvollisuutta koskevat väitteet Lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarengas kilpailutti sekalaisen yhdyskuntajätteen hyötykäytön. Ekokem Oyj voitti tarjouskilpailun vuodesta 2018 alkaen 25 vuoden sopimuskaudeksi jätteiden energiahyötykäyttöratkaisullaan. Ekokem rakentaa Saloon jätevoimalan, joka tuottaa kaukolämpöä.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) 6 :n 6 momentin, julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 9 :n 1 momentin ja korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO:2011:93 mukaan mainittuja lakeja ei sovelleta lämpöenergian hankintaan kunnan lämpöverkkoa varten. Salon kaupungin ei siis tarvinnut kilpailuttaa valituksenalaisen päätöksen mukaiseen sopimukseen liittyvää lämmön hankintaa. Myöskään kaupungin omat hankintaohjeet, jotka ovat kaupungin hallinnon sisäisiä ohjeita ja koskevat niin sanottuja pienhankintoja, eivät edellytä nyt kyseessä olevan lämmön hankinnan kilpailuttamista. Lämmön hankinnan kilpailuttaminen ilman sitä koskevaa velvollisuutta olisi ollut kaupungin etujen vastainen, kun silloin olisi mahdollisesti menetetty tilaisuus ostaa kohtuuhintaista jätevoimalan tuottamaa lämpöenergia. 3.2. Asian valmistelun riittävyys Valituksen kohteena olevaa päätöstä edelsi pitkällinen valmistelu, jossa selvitettiin nykyisen lämpösopimuksen jälkeisen lämmön hankinnan vaihtoehdot. Kaupunginvaltuusto piti myös valmistelua riittävänä. Valittajan emoyhtiön Vapo Oy:n edustajien kanssa käytiin neuvotteluja ainakin vuosina 2012 ja 2013 kaukolämpötoiminnan jatkosta, muun ohella mahdollisesta Salon kaupungin ja Vapo Oy:n yhteisestä kaukolämpöyhtiöstä. Salon kaupunginhallitus päätti neuvottelujen jälkeen, ettei yhteisen yhtiön valmistelua jatketa. Keskeisenä perusteena oli se, että Vapon edustajien keskeinen vaatimus oli Vapon enemmistöomistus yhtiössä. Vapon edustajat eivät myöskään halunneet neuvotella ostettavan kaukolämmön hinnasta neuvottelujen aikana eikä aiemmin (Liikelaitos Salon Kaukolämmön entinen toimitusjohtaja Alpo Pauna oli useasti ehdottanut hinnan tarkistamista, jotta käyttäjille myytävän kaukolämmön hinta olisi saatu laskettua lähemmäs valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa). Salon kaupungin edustajat kävivät myös muiden toimijoiden kanssa neuvotteluja lämpöenergian hankinnasta ja saivat myös tarjouksia, mutta valituksen kohteena olevan päätöksen mukaisen sopimuksen hinta oli kaupungille edullisin. Lämpösopimuksen mukainen energiamaksun hinnoittelumalli ja hinnan muodostuminen eri kokonaisenergian ostomäärillä esitettiin kaupunginhallitukselle ennen sen tekemää ehdotusta kaupunginvaltuustolle. Myös kaupunginvaltuustolle esitettiin esimerkkejä kokonaisenergian hinnasta ennen päätöksentekoa. 3.3. Esteellisyysväite Kaupunginhallituksen jäsen Saija Karnisto ei ollut esteellinen osallistuessaan esisopimuksen hyväksymistä koskevaan kaupunginhallituksen päätöksentekoon. Rouskis Oy, joka on kaupungin konserniyhtiö (omistusosuus 72 prosenttia), ei ole asiassa asianosainen.
Kaupungin ja Rouskis Oy:n edut eivät ole olleet asiassa ristiriidassa keskenään eikä asian tasapuolinen käsittely edellyttänyt, ettei Karnisto osallistu asian käsittelyyn. Karniston puolueettomuus ei ole myöskään muusta erityisestä syystä vaarantunut. 3.4. Hinnan markkinaehtoisuus Valittajan väite siitä, että kilpailuttaminen olisi ollut ainoa tapa selvittää hinnan markkinaehtoisuus, on virheelllinen. Väite ei perustu oikeuskäytäntöön eikä Euroopan unionin komission luonnokseen tiedonannoksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä. Muut luotettavat tavat markkinaehtoisuuden arvioimiseksi ovat mahdollisia. Kaupungin edustajat selvittivät ennen päätöksentekoa lämmönhankinnan eri vaihtoehdot perusteelisesti edellä lausutun mukaisesti. Selvitystyön tuloksena todettiin, kuten päätöksen valmisteluun kirjattiin, että "Hinnaltaan ja kokonaistaloudellisuudeltaan edullisin nähtävissä oleva vaihtoehto oli lämpöenergian ostaminen Ekokemiltä". Ostettavan lämpöenergian hinnan markkinaehtoisuus selvitettiin luotettavasti. Ostettavan lämpöenergian hinta on 45 /MWh (Alv 0%) vuotuisen energiamäärän ollessa 200 GWh. Hinta on merkittävästi halvempi kuin valittajayhtiöltä ostetun energian hinta on ollut viime vuosina (keskihinta oli vuonna 2014 51,93 /MWh (Alv 0%), kokonaisenergian osto noin 184 GWh; vuonna 2013 keskihinta 53,62 /MWh, ostettu noin 185 GWh, vuonna 2012 keskihinta 52,61 /MWh 2012, ostettu noin 200 GWh). Edellä kerrotun muun toimijan tarjouksen mukainen hinta sijoittuu Ekokem Oyj:n hinnan ja valittajayhtiön hinnan väliin. Vertailukelpoinen (yhteistuotanto) valtakunnallinen käyttäjille myytävän kaukolämmön verollinen keskiarvohinta oli 1.7.2014 alkaen 63,70 /MWh, kun se Liikelaitos Salon Kaukolämmöllä oli 77,69 /MWh (Lähde: Energiateollisuus ry:n tilasto). Valituksen kohteena olevan päätöksen mukaisessa sopimuksessa energian hinta on sidottu yleisesti vastaavissa sopimuksissa käytettyyn indeksiin. Ostettavan lämpöenergian hinta on markkinaehtoinen, se ei ole miltään osin elinkeinopoliittinen. Salon kaupunki ja sen omistama kaukolämpöyhtiö lämpöenergian ostajana ja Ekokem Oyj myyjänä ovat toisistaan riippumattomia markkinatoimijoita ja lämpöenergian hinta on määräytynyt sen mukaisesti markkinaehtoisesti. On täysin selvää, ettei Salon kaupungilla tai sen omistamalla kaukolämpöyhtiöllä ei ole mitään syytä eikä mahdollisuuksia myöntää julkista tukea Ekokem Oyj:lle. Edellä lausutun mukaisesti valmistelussa on varmistettu, ettei sopimukseen sisälly Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaista valtiontukea. 3.5. Hallinnon oikeusperiaatteita koskevat väitteet
Päätöksessä ei rikota hallinnon oikeusperiaatteita. Päätöksen tarkoituksena on varmistaa kohtuuhintainen lämpöenergian saaminen kaupungin kaukolämpöverkkoon edelleen käyttäjille myytäväksi. Asian liittyminen välillisesti edellä kerrottuun hankintarenkaan kilpailutukseen ei merkitse tarkoitussidonnaisuuden periaatteen rikkomista päätöksessä tai sen valmistelussa. Asiassa ei ole rikottu tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun ennen päätöksentekoa on selvitetty mahdolliset vaihtoehdot ja käyty pitkällisiä neuvotteluja eri lämpöenergian tarjoajien kanssa. Asiassa ei ole rikottu myöskään muita hallinnon oikeusperiaatteita. Väite julkisen vallan luovuttamisesta Salon kaupungin ulkopuolelle on täysin virheellinen. 3.6. Esisopimuksen merkitys Kaupungin ja Ekokem Oyj:n välinen esisopimus ei rajoittanut kaupunginvaltuuston päätösvaltaa. Pääsopimuksen syntymisen edellytyksenä oli kaupunginvaltuuston päätös, jonka hyväksymisessä kaupunginvaltuustolla oli vapaa harkintavalta. Kaupunginhallitus ei siis ylittänyt esisopimuksen hyväksymisestä päättämällä toimivaltaansa. 3.7. Hankintarenkaan hankintapäätöksen merkitys Hankintarenkaan hankintapäätöksen lainvoimaisuus ei ole tämän valituksen kohteena olevan päätöksen tekemisen edellytys. 3.8. Voimassa oleva lämmön toimitussopimus Valittajan väite siitä, että valituksen kohteena oleva päätös olisi kaupungin sopimusvelvoitteiden vastainen, on virheellinen. Voimassa olevan lämmön toimitussopimuksen 13.3 kohdan mukaan "Sopimus on voimassa 1.9.2020 saakka jatkuen sen jälkeen toistaiseksi kahden vuoden irtisanomisajalla." Kaupunki voi irtisanoa sopimuksen päättymään 1.9.2020 suorittamalla irtisanomisen viimeistään kaksi vuotta ennen mainittua päivää. Edellä lausuttu sopimusehdon tulkinta perustuu korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöön. Professori Kari Hopulta hankittiin oikeustieteellinen asiantuntijalausunto sopimuksen irtisanomisehdon tulkinnasta, jolla edellä lausuttu kaupungin näkemys on varmistettu. 3.9. Valittajan muut väitteet Valittajan esittämät muut väitteet eivät vaikuta päätöksen laillisuuden arviointiin tai ovat perusteettomia. Edellä lausutun mukaisesti valmistelijat katsovat, että valitus on kaikilta osiltaan perusteeton. Valmistelijat ehdottavat, että kaupunginhallitus antaa Turun hallinto-oikeudelle valmistelun mukaisen lausunnon ja vaatii, että
valitus tulee perusteettomana hylätä. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa valmistelun mukaisen lausunnon Turun hallinto-oikeudelle ja vaatii, että valitus tulee perusteettomana hylätä. Päätös: Merkittiin että Saija Karnisto ja Osmo Friberg poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi tämän asian kohdalla valittiin Osmo Fribergin tilalle Mikko Lundén. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti kokouksessa. Eeva Koskinen ehdotti, että kaupunginjohtajan ehdotus hylätään. Ehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Eeva Koskinen ilmoitti pöytäkirjaan kirjattavaksi seuraavan eriävän mielipiteensä: Vihreä valtuustoryhmä edellytti valtuustokäsittelyssä ko. hankkeen ympäristö- ja taloudellisten vaikutusten selvittämistä perusteellisesti. Myös hintojen vertailu ja kilpailutusvaihtoehto eivät ole selkeästi esitetty. Näistä syistä en voi hyväksyä kaupungin vastinetta hallinto-oikeudelle. Eeva Koskinen