Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen



Samankaltaiset tiedostot
XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM , ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

Eläkeuudistus Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen

Roope Uusitalo Työeläkepäivä

Työurien pidentäminen

Eläkeuudistus Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

ELÄKEUUDISTUS

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Miksi pidempiä työuria?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Työmarkkinavaliokunta Jukka Ahtela

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Julkiset hyvinvointimenot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä Info Jukka Pekkarinen

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

EK:n elinkeinopäivä

menestykseen Sakari Tamminen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työeläkeuudistus 2017

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

Suomi työn verottajana 2008

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Eläkkeet ja pidemmät työurat

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Hannu Uusitalo Eläkeuudistus 2017

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Yritykset ja yrittäjyys

Ty T öurasopimus

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke

Suomi työn verottajana 2009

muutos *) %-yks. % 2017*)

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

muutos *) %-yks. % 2016

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

A8-0321/78

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä Jukka Rantala

Suosituimmat kohdemaat

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu Janne Pelkonen erityisasiantuntija

*) %-yks. % 2018*)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Suomi työn verottajana 2010

Pitkän aikavälin skenaariot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Turvallisuus meillä ja muualla

koulutuksesta kuvaajia

Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari Kaija Kallinen


Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Transkriptio:

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan perusteeksi koko työhistoria Elinaikakerroin Kannustinkarttuma (4,5%/v 63 vuoden iästä) Varhaiseläkkeiden karsiminen Työttömyyseläke lakkautetaan Osa-aikaeläkkeen (56 58) ja varhennetun vanhuuseläkkeen (60 62) ikärajan korottaminen 2. Sosiaalitupo 21.1.2009 (osaksi SATA-komitean mietintöä 27.1.2009) Osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen (58 60) ja karttuman poistaminen ansion alenemasta Työttömyysturvaputken alaikärajan korottaminen vuodella (57 v. 1 kk 58 v. 1 kk) Työttömyysturvaan nopeaan työllistymiseen kannustavat muutokset 2

Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 3. SATA-komitean mietintö 18.12.2009 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Tehostetaan työttömän aktivointisuunnitelman toteuttamista Oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen tukeminen 4. Ahtelan ryhmä 1.2.2010 Työterveyshuollon suuntaaminen työkyvyn edistämiseen ja työssä jatkamiseen Varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen (työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä tehdään ehdoksi sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen) 3

Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 5. Rantalan ryhmä (1.2.2010) Yksimielisyyttä kokonaisuudesta ei saavutettu, työttömyysturvaputken ikärajan nostaminen pääasiallinen kompastuskivi Yksimielisyys mm. seuraavista asioista: Varhennettu vanhuuseläke poistetaan Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa osatyökyvyttömyyseläkettä suosiva muutos Yhteisymmärrys neuvotteluklausuulista 2013; esillä kaikki keinot, joilla voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen sekä työeläkemaksusta sopiminen vuodesta 2015 eteenpäin Koska kokonaisuudesta ei saavutettu yksimielisyyttä, yksimielisetkin kohdat kaatuivat 1.2.2010 4

Vanhuuseläkeikäkeskustelun vaiheet Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 Vanhuuseläkeikä asteittain 65 vuoteen Eläkekiistan ratkaiseminen 11.3.2009 Valmistellaan linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää (59,4) vähintään kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä Jukka Ahtelan ja Jukka Rantalan ryhmät 1.2.2010 Jukka Pekkarisen vaikuttavuusarviointiryhmä 8.3.2010 Ei näyttöä toimien riittävyydestä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmisteluryhmä 11.3.2010 6 alaryhmää Työuraryhmän toimeksianto 5

Vastasyntyneen elinajan odote 85 Naiset 80 Eliniän odote (v) 75 70 65 Miehet 60 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Eläkeikä TEL tuli voimaan 1962 1962 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 65 v, tytön 73 v Nyt vastasyntyneen pojan elinajan odote 77 v, tytön 83 v 6

Vastasyntyneen elinajan odote Suomessa 1755-2008 ja ennuste vuoteen 2050 100 Elinajan odote 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Naiset Miehet 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 Lähde: Tilastokeskus Vuosi 7

62-vuotiaan elinajan odote eri väestöennusteissa Vuosi 2009 2015 2020 2030 2040 2050 Eurostat ym. 2000-luvun alku 20,45 21,05 21,55 22,60 22,95 23,35 Tilastokeskus 2001 ennuste 20,86 21,5 22,06 23,09 24,02 24,85 ero 0,41 0,45 0,51 0,49 1,07 1,5 2004 ennuste 21,15 21,86 22,46 23,56 24,52 25,39 ero 0,7 0,81 0,91 0,96 1,57 2,04 2007 ennuste 21,77 22,77 23,58 25,07 26,43 27,60 ero 1,32 1,72 2,03 2,47 3,48 4,25 Lähde: ETK 2009 ennuste 22,04 23,02 23,95 25,64 27,18 28,53 ero 1,59 1,97 2,4 3,04 4,23 5,18 8

Elinajanodote ja eläkkeellesiirtymisiän odote 90 85 VUOTTA 80 75 70 65 60 55 1995 2000 2005 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2050 2075 Eläkk.siirt. ikä 58,8 58,8 59,1 59,4 59,3 59,5 60,2 60,6 61,0 61,4 61,9 61,9 Elinajan odote 76,6 77,7 79,0 79,7 80,1 80,3 81,5 82,6 83,7 84,7 88,2 90,7 Lähde: Eläketurvakeskus 9

Suomen väestörakenteen muutos 10 Lähde: Tilastokeskus 2010

Suomen väestö 1960-2075 7 MILJOONAA HENKILÖÄ 6 5 4 3 2 65+ 15-64 -vuotiaat 11 1 0 0-14 -vuotiaat 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 Lähde: Eläketurvakeskus

65 vuotta täyttäneet 1 800 000 1 600 000 1 400 000 85 täyttäneet 75-84 v 65-74 v 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus 2010 12

Vanhushuoltosuhteen muutokset EU-maissa 13 Lähde: VM, 2010

Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä eri maissa 1990 ja 2030 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä eri maissa vuosina 1990 ja 2030 Sveitsi Saksa SUOMI Hollanti Itävalta Tanska Italia Ranska Ruotsi Belgia Norja Japani Espanja USA Kreikka Britannia Portugali Irlanti 2030 1990 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: OECD 14

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen arvioitu vaikutus maksutasoon 35 % 30 25 Keskimääräinen työeläkemaksu vuodesta 1962 ja ennuste vuoteen 2050 Vanha laki 20 15 10 5 Eläkeuudistus - varhaiseläkejärjestelmien karsiminen - koko työhistorian eläkepalkka - elinaikakerroin - indeksimuutokset - kannustinkarttuma 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 15 Lähde: Eläketurvakeskus

Vanhuuseläkeikiä Euroopassa Tanskassa eläkeikä nostetaan asteittain 67:ään (2027). Eläkeikä on 2025 alkaen kytketty elinajan odotteeseen Espanjassa (2025 mennessä) ja Saksassa (2029 mennessä) eläkeiäksi asteittain 67 USA:ssa eläkeikä 67 vuoden 1959 jälkeen syntyneillä Iso-Britanniassa eläkeikä nousemassa 68:aan (66 vuonna 2024, 67 vuonna 2034 ja 68 vuonna 2044) Islannissa vanhuuseläkeikä eläkekassasta riippuen 65-70 Tshekki (2030), Itävalta (2033) ja Viro (2026) nostamassa eläkeikää 65:een Lisäksi eläkeikä 65 jo nyt: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Kypros, Luxemburg, Portugali Norjassa siirrytään joustavaan eläkeikään 62-75 vuotta (varhennusvähennys; voimaan 2011) Ruotsissa joustava eläkeikä 61-65 (varhennusvähennys) 16

Bismarckin eläkejärjestelmässä eläkeikä 70 vuotta Ensimmäisenä virallinen eläkejärjestelmä otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1889 Bismarckin Saksassa vanhuuseläkeikä oli 70 vuotta (vuosina 1889 1915) Saksassa eläkeikä alennettiin 65 vuoteen vuonna 1916 Vuonna 1911 elinajanodote oli Saksassa 25-vuotiaana noin 40 vuotta Vuonna 2008 miehen elinajanodote oli Suomessa 25-vuotiaana noin 52 vuotta Jos elinajanodotteen kasvu Bismarckin jälkeen huomioitaisiin, eläkeikä olisi nyt 77 vuotta ks. http://www.ssa.gov/history/age65.html Otto von Bismarck (1815-1898) 17