Musiikkialan talous Suomessa 2013

Transkriptio

1 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014

2 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013 kasvanut 3,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talouden arvo on nyt 863,2 miljoonaa euroa, verrattuna edellisvuoden 837,2 miljoonaan. Kasvu näkyy selvimmin elävän musiikin sektorilla, joka on nyt jopa 438,8 miljonaa euroa. Elävä musiikki onkin edelleen suomalaisen musiikkialan rahallisesti suurin sektori, nyt puolet musiikkialan koko arvosta. Myös tekijänoikeuskorvaukset ovat kasvaneet selvästi, 3,5 % 82,4 miljoonaan euroon. Äänitteiden vähittäismyynnin arvo on vuonna ,3 miljoonaa euroa. Apurahat tuovat alalle 18,3 miljoonaa euroa. Koulutuksen arvoksi on arvioitu 270 miljoonaa euroa. Tämä julkaisu on päivitys kahteen edelliseen musiikkialan taloudellista arvoa mittaavaan selvityksen, Musiikkialan talous Suomessa 2011 sekä Musiikkialan talous Suomessa Vuoden 2013 lukujen rinnalla onkin syytä tutustua myös näihin julkaisuihin. 1 Lähteet ja menetelmät on mahdollisuuksien mukaan rinnastettu Iso-Britanniassa ja Ruotsissa tehtyihin vastaaviin selvityksiin, jotta selvitystä on mahdollista käyttää myös kansainväliseen vertailuun. MITEN ARVO ON LASKETTU? Metodeiltaan ja rajaukseltaan selvitys jatkaa edellisen mallia. Se keskittyy musiikkialan suppeaan klusteriin eli alan ytimeen. Ydin itsessään koostuu kolmesta keskeisestä sektorista: elävä musiikki, tekijänoikeuskorvaukset sekä äänitteiden vähittäismyynti. Näiden lisäksi arvoon on laskettu mukaan musiikkialalle jaettavat apurahat sekä musiikin koulutus. Alan kokonaisarvon määrityksen lähtökohtana ovat musiikkialan ytimen muodostavat, erilaisiin tulovirtoihin perustuvat sektorit. Sektoreien tulovirrat ovat alan ulkopuolelta tulevia rahoja eli kuluttajien maksamia loppuhintoja tai musiikin käyttäjien maksamia korvauksia, jotka tuloutuvat sektorin sisällä eri toimijoille. Näin vältymme laskemasta musiikkialan sisällä liikkuvia rahavirtoja useampaan kertaan, esimerkiksi levy-yhtiön maksamaa korvausta äänitysstudiolle. 1. Eero Tolppanen & Tommi Tuomainen: Musiikkialan talous Suomessa Music Finland Tunnuslukuja ja tutkimuksia 2, kesäkuu PDF-julkaisu: musicfinland.fi/fi/media/dokumentit/tunnuslukuja_ja_ tutkimuksia2.pdf Eero Tolppanen: Musiikkialan talous Suomessa Music Finland Tunnuslukuja ja tutkimuksia 4, lokakuu PDF-julkaisu: musicfinland.fi/fi/media/dokumentit/tunnuslukuja_ja_tutkimuksia_4_ talous2012.pdf 2

3 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 7 Selvityksen lähteinä on käytetty pääosin alan etujärjestöjen keräämiä ja julkisesti saatavilla olevia tietoja. Julkisten lukujen käyttäminen on tärkeää laskelman toistettavuuden kannalta. Elävän musiikin yksityissektorin arvo perustuu Teoston keräämiin korvauksiin elävän musiikin esityksistä. Teoston kokonaiskeräys elävän musiikin osalta on Teoston oman arvion mukaan 3,5 % lipunmyynnin arvosta. Lipunmyynnin arvioidaan muodostavan 70 % elävän musiikin tapahtumien kokonaistuotosta, joten jakamalla kokonaiskeräys sen osuudella lipunmyynnistä ja lisäämällä tähän 30 % voidaan arvioida koko elävän musiikin arvo yksityissektorin osalta. Laskentatapaa käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2011 musiikkialan talouden kokonaisselvityksessä, ja silloin saatu arvio vastasi aiemmin esimerkiksi VAKA-hankkeessa 2 arvioitua summaa. Laskentatavan etuna on sen päivitettävyys verrattuna tilannekohtaisempiin arvioihin, joita olisi alan pirstoutuneisuuden vuoksi myös erittäin vaikea laskea. Vastaavaa laskentaa on käytetty myös MusikSverigen Ruotsissa teettämässä selvityksessä, joten se mahdollistaa myös kansainvälisten vertailun. IFPI:n tuottama tilasto äänitemyynnin arvosta perustuu äänitteiden tukkumyyntiin, ja tätä selvitystä varten tieto on muunnettu vähittäismyynnin arvoksi. Arvo perustuu IFPIn tekemään arvioon, jonka mukaan vähittäiskaupan arvon voi arvioida olevan 161 % tukkumyynnin arvosta sisältäen vähittäiskaupan katteen ja arvonlisäveron. Musiikkituottajien jäsenyhtiöt kattavat IFPI:n arvion mukaan noin 95 % äänitteiden kokonaismyynnistä Suomessa. Sektorien välillä on jonkin verran sisäisiä rahanjakoja, jotka vaikuttavat alan arvon laskemiseen. Esimerkiksi äänitteitä tuottavat levy-yhtiöt maksavat tekijänoikeuskorvausta jokaisesta yksittäisestä kappaleesta, jota monistetaan fyysisessä tai digitaalisessa muodossa. Osa äänitteen loppuhinnasta muodostuu siis korvauksesta, joka näkyy myös NCB:N (Nordic Copyright Bureaun) kautta maksettaavissa mekanisointimaksuissa ja sitä kautta tekijänoikeustuloissa. Tämä päällekkäisyys on poistettu alan kokonaistalouden luvusta. Vastaava päällekkäisyys on myös elävästä musiikista maksettavissa tekijänoikeuskorvauksissa, koska lipun hintaan sisältyvät myös tekijänoikeuskorvaukset esitettyjen kappaleiden tekijöille. Myös nämä Teoston keräämät elävän musiikin korvaukset on siis vähennetty alan kokonaistalouden luvusta. 3

4 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Musiikkialan talous Suomessa vuonna 2013 ELÄVÄ MUSIIKKI 438,8 MILJOONAA EUROA (+6 %) Arvio elävän musiikin rahallisesta arvosta perustuu Teoston keräämiin tekijänoikeustuloihin yksityissektorin osalta (ks. tarkemmin Johdanto) sekä orkestereiden ja Kansallisoopperan vuotuiseen kokonaisrahoitukseen. Lisäksi mukaan on laskettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät rahat sekä sotilasmusiikki. Näillä lähteillä elävän musiikin rahallinen arvo vuonna 2013 on 438,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen on 6 %. Teosto keräsi vuonna 2013 yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa koko elävän musiikin kentältä. Summa kertoo kasvusta elävän musiikin kentällä. Luvusta johdettu yksityissektorin arvo on 240,8 miljoonaa euroa eli jopa 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tilastoiman orkesterikentän kokonaisrahoitus vuonna 2013 oli 78,1 miljoonaa euroa, jossa oli noin prosentin kasvu edellisvuoteen. Kansallisoopperan kokonaisrahoitus sen sijaan hieman laski ja oli vuonna 2013 noin 55,4 miljoonaa euroa. Kirkon ja sotilasmusiikin osalta luvut ovat samat kuin edellisessä selvityksessä, koska niiden vuotuinen päivittäminen ei ole tiedon puuttuessa mahdollista. ÄÄNITTEIDEN VÄHITTÄISMYYNTI 67,3 MILJOONAA EUROA (-1,0 %) Äänitemyynnin vähittäismyyntiarvo vuonna 2013 oli 27,3 miljoonaa euroa. Se oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui fyysisten äänitteiden myynnin laskusta. Digitaalinen myynti kuitenkin kasvoi huomattavasti etenkin suoratoiston ansiosta, jonka osuus koko markkinasta oli vuonna 2013 jopa 28 %. On huomioitava, että luku ei kata esimerkiksi suoralisensiointia yrityksille tai artistien sponsorisopimuksia eikä suoratuontia eli kuluttajien suoraan ulkomaisilta jälleenmyyjiltä ostamia fyysisiä tai digitaalisia äänitteitä. 4

5 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 7 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA VUOSINA 2013, 2012 JA 2011 (MILJOONAA EUROA) ELÄVÄ MUSIIKKI 438,8 413,8 403,4 6,0 % Yksityinen sektori 240,8 216,3 212,2 11,3 % Orkesterit 78,1 77,3 74,1 1,1 % Kansallisooppera 55,4 55,9 52,7-0,8 % Kirkko 54,0 54,0 54,0 0,0 % Sotilasmusiikki* 10,4 10,4 10,4 0,0 % ÄÄNITTEIDEN VÄHITTÄISMYYNTI (IFPI) 67,3 67,9 66,5-1,0 % TEKIJÄNOIKEUSKORVAUKSET 82,4 79,6 77,9 3,5 % Säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat (Teosto)** 60,4 56,5 54,6 6,9 % Tuottaja-, taiteilija- ja muusikkokorvaukset (Gramex) 18,7 19,7 19,2-5,3 % Kustantajien suoralisensiointi (Musiikkikustantajat) 3,3 3,4 4,1-1,5 % APURAHAT 18,3 18,7 18,0-1,9 % Yksityisten säätiöiden tuki musiikille* 5,0 5,0 5,0 0,0 % Valtion apurahat (Taike ja OKM) 7,0 7,3 6,5-4,1 % Kuntien avustukset * 4,0 4,0 4,0 0,0 % Musiikin edistämissäätiö** 2,4 2,4 2,5-2,2 % KOKONAISTALOUS ilman koulutusta Luvusta on vähennetty sektoreille päällekkäinen summa.** 593,2 567,2 553,7 4,6 % KOULUTUS 270,0 270,0 270,0 0,0% KOKONAISTALOUS Luvusta on vähennetty sektoreille päällekkäinen summa.** 863,2 837,2 823,7 3,1 % * ) Luku on arvio perustuen useaan lähteeseen ja sen vuosittainen päivittäminen ei ole mahdollista **) Tekijänoikeustuloihin kuuluvat mekanisointimaksut sekä elävän musiikin korvaukset sisältyvät sektorikohtaiseen lukuun, mutta ne on vähennetty kokonaistaloudesta kaksinkertaisen kirjaamisen välttämiseksi. Samoin kokonaistalouden arvosta on vähennetty Musiikin edistämissäätiön apurahat, jotka muodostuvat muilta sektoreilta saaduista maksuista. Päällekkäisyyksiä on vähennetty yhteensä 13,6 miljoonaa. 5

6 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 TEKIJÄNOIKEUSKORVAUKSET 82,4 MILJOONAA EUROA (+3,5 %) Tekijänoikeustuloja kertyy usealta osa-alueelta kuten äänitteiden monistamisesta, radio- ja TV-soitosta, konserteista ja internetkäytöstä. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät pääosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen oikeudenomistajille. Säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia edustava Teosto kerää ja tilittää tekijöille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta esimerkiksi televisiossa, radiossa, konserteissa ja tapahtumissa sekä muissa musiikin käyttöyhteyksissä. Musiikin käyttäjiltä kerättyjen korvausten lisäksi Teosto kerää koko luovan alan puolesta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua opetus- ja kulttuuriministeriön valitsemiin jakokohteisiin. Teoston kokonaiskeräys vuonna 2013 oli 60,4 miljoonaa euroa, joka on 6,9 % enemmän kuin vuonna Gramex puolestaan kerää muusikko- ja tuottajakorvaukset tallenteiden julkisesta esittämisestä esimerkiksi radiossa, TV:ssä ja tapahtumissa ja tilittää korvaukset eteenpäin tallenteilla esiintyville muusikoille sekä äänitteiden tuottajille eli useimmiten levy-yhtiöille. Gramex keräsi vuodelta 2013 korvauksia yhteensä 18,7 miljoonaa euroa, 5,3 % edellisvuotta vähemmän. Kaikki musiikkikustantajien saamat korvaukset teoskatalogeistaan eivät mene Teoston kautta vaan esimerkiksi internetkäyttöön tai audiovisuaalisiin esityksiin (synkronointi) kustantajat lisensioivat teokset suoraan. Musiikkikustantajien suoralisensiointia tilastoi Suomen Musiikkikustantajat ry. Vuonna 2013 musiikkikustantajien suoralisensioinnin arvo oli 3,3 miljoonaa euroa, jossa on laskua 1,5 % vuoteen 2012 verrattuna. APURAHAT 18,3 MILJOONAA EUROA (-1,9 %) Julkisten ja yksityisten tahojen jakamista apurahoista tuli musiikkialalle vuonna 2013 yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Valtion apurahat (Taiteen edistämiskeskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö) muodostivat tästä suurimman osan, 7 miljoonaa euroa. Julkiselta sektorilta tulevat lisäksi kuntien avustukset, jotka on tarkan tiedon puuttuessa arvioitu noin 4 miljoonaan euroon. Yksityiset säätiöt jakavat myös apurahoja ja stipendejä, mutta näiden tarkasta määrästä musiikin osalta ei ole tilastotietoa. Arvio summasta on 5 miljoonaa euroa. Musiikin edistämissäätiöltä musiikkialan toimijoille on vuonna 2013 jaettu 2,4 miljoonaa euroa. Nämä avustukset on rahoitettu musiikkialan sisältä tulevilla rahavirroilla (mm. yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuista), joten niitä ei lasketa musiikkialan kokonaisarvoon. KOULUTUS 270 MILJOONAA EUROA Suomessa musiikkikoulutus on erittäin laaja-alaista ja hajautettu ympäri Suomen, mikä tekee lukujen keräämisestä erittäin työteliään prosessin ja lisäksi lukuja ei ole kaikilta osin saatavissa vuosittain. Tässä selvityksessä oleva arvio perustuu Aku Alasen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta vuonna 2011, 270 miljoonaa euroa. 6

7 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 7 SEKTORIEN OSUUDET KOKONAISTALOUDESTA (YHT. 863,2 MILJ. ) 31% KOULUTUS ELÄVÄ MUSIIKKI 50 % 9% TEKIJÄNOIKEUSTULOT 8% ÄÄNITTEIDEN VÄHITTÄISMYYNTI 2% APURAHAT ,7 837,2 863,2 MUSIIKKIALAN ARVO (MILJOONAA EUROA) 800 KOULUTUS, 270 MILJOONAA EUROA (2013) 600 APURAHAT, 18,3 MILJOONAA EUROA (2013) 400 ÄÄNITTEET, 67,3 MILJOONAA EUROA (2013) TEKIJÄNOIKEUDET, 82,4 200 MILJOONAA EUROA (2013) ELÄVÄ MUSIIKKI, 439 MILJOONAA EUROA (2013)

8 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A Music Finland info@musicfinland.fi T +358 (0) Urho Kekkosen katu 2 C FI Helsinki ISSN