- Lippupalveluyritys hoitaisi kulttuuriseteli-clearingin samalla tavoin kuin muidenkin maksuvälineiden osalta.

Transkriptio

1 KULTTUURISETELITYÖRYHMÄN RAPORTTI Matti A. Holopainen, Suomen Teatterit ry Sisällys: 1. Työryhmän johtopäätökset lyhyesti 2. Taustaa 3. Työryhmän tehtävä ja tavoitteet 4. Työryhmän kokoonpano 5. Tähänastinen setelitoiminta 6. Lyhyt yhteenveto työryhmän keskusteluista 7. Työryhmän johtopäätökset 1. Työryhmän johtopäätökset lyhyesti - Kulttuurilaitosten on kulttuurisetelien tai vastaavien käyttöönotossa käytännöllisintä sopia siten, että lippupalvelua tarjoava yhteistyökumppani hoitaa yhteydet seteliyrityksiin ja tekee niiden kanssa sopimukset järjestelmän hoidosta. - Sopimusneuvotteluissa tulisi olla mukana etujärjestöjen (Suomen Teatterit ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Finland Festivals ry) edustus, jotta kulttuurilaitosten näkökulmat tulisivat huomioiduiksi. - Lippupalveluyritys hoitaisi kulttuuriseteli-clearingin samalla tavoin kuin muidenkin maksuvälineiden osalta. - Lähiseudulla toimivien suurten työnantajien kanssa on mahdollista sopia suoraan kulttuuripalvelujen hyödyntämisestä verottomana henkilöstöetuna. Tämä on mutkattomuuden ja kustannussäästöjen takia myös taidelaitokselle edullista. - Kulttuurisetelin käytöstä seteliyritykselle menevän provision tason tulisi määräytyä aidon kilpailun perusteella. - Kulttuurisetelin verottomuudesta johtuva henkilökohtaisuus on hoidettava lain vaatimukset täyttäen, mutta ottaen kuitenkin huomioon järkevä käytännöllisyys lipunmyynnin ja -tarkistusten yhteydessä. - Sellaisia lippukäytäntöjä ei tule hyväksyä, joissa liikuntaseteli säilytettäisiin erillisenä ja kulttuuripalveluihin kelpaamattomana, mutta kulttuuriseteliä tai vastaavaa voisi käyttää myös liikuntaan. 2. Taustaa Nykyinen valtioneuvosto sisällytti hallitusohjelmaansa tavoitteen kulttuuripalvelujen saamisesta työnantajien henkilöstölleen antamien verovapaiden etujen piiriin. 1

2 Silloinen Suomen Teatteriliitto oli ollut muiden kulttuurijärjestöjen kanssa aktiivisesti tekemässä tästä asiasta valtiovallalle ehdotusta. Asia eteni kuluvana vuonna siten, että verovapautta tarkoittava tuloverolain muutos tuli ns. budjettilakina eduskunnan käsittelyyn vuoden 2009 valtion talousarviota laadittaessa. Lakiehdotus, jota valtiovarainvaliokunta tältä osin yksimielisesti esitti, sisälsi työantajan antaman henkilöstön tavanomaisen ja kohtuullisen virkistys- ja harrastustoiminnan tukemisen verovapauden. Nyt siis yhdistettiin jo voimassa ollut liikuntaharrastuksen tukemisen verovapaus kulttuuritoiminnan vastaavan kanssa uuteen kokonaisuuteen, jonka yhteinen vuosittainen verovapaa etu saa olla yhteensä 400 euroa. Uudessa lainkohdassa kulttuurin määritelmä on laaja: mukaan luetaan museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa taidetapahtumassa tai tilaisuudessa käynnin lisäksi myös käynti tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa sekä osallistuminen ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan ko. työntekijän käytettävissä (tuloverolaki 69 ). Peruslähtökohta on, että työnantaja voi itse järjestää tämän palvelun työntekijöilleen. Edun tulee kuitenkin olla kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Itse järjestetyn tai suoraan ostettujen palvelujen lisäksi käytännön syistä on mahdollista myös järjestää palvelu ostamalla erityisesti näitä tarkoituksia varten tarjottuja arvoseteleitä, joilla työntekijä voi maksaa haluamansa palvelut. Tällöin puhutaan ns. liikunta- ja/tai kulttuurisetelistä tai vastaavasta. Myös tässä edun henkilökohtaisuus on lain mukaan turvattava. Jo vuodesta 1996 lähtien on markkinoilla ollut verovapaa liikuntaseteli, jolla on voinut maksaa omia toiminnallisia liikuntaharrastuksiaan. Sen verovapaa arvo on viimeksi ollut 200 euroa vuodessa. Uudessa laissa siis sekä työnantaja että työntekijä ovat vapaat päättämään millaiseen toimintaan määritellyissä puitteissa verovapaan henkilökuntaetunsa käyttävät. 3. Työryhmän tehtävä ja tavoitteet Suomen Teatterit ry päätti varautua kulttuurisetelin tuloon asettamalla työryhmän valmistelemaan kulttuurisetelin käyttöönottoa ja siihen liittyviä teknisluotoisia ratkaisuja. Työryhmään kutsuttiin edustus myös muista elävän esittävän taiteen liitoista: Suomen Sinfoniaorkesterit ry:stä ja Finland Festivals ry:stä. Työryhmän toivottiin esittävän raporttinsa vuoden 2008 loppuun mennessä. Työryhmän edellytettiin kuulevan asiantuntijoina lippujärjestelmätoimijoita sekä Lippupiste Oy:n ja Lippupalvelu Oy:n edustajia. 4. Työryhmän kokoonpano Työryhmän jäseninä olivat seuraavat henkilöt: Hallintojohtaja Tuomas Auvinen, Suomen Kansallisteatteri, puheenjohtaja Markkinointipäällikkö Leena Ahvonen, Helsingin Kaupunginorkesteri Markkinointipäällikkö Olli Eljaala, Helsingin Kaupunginteatteri Hallintopäällikkö Niki Matheson, Helsingin Juhlaviikot Hallintosihteeri Seija Parviainen, Tampereen Teatterikesä Markkinointikoordinaattori Satumaija Peltoniemi, Radion Sinfoniaorkesteri 2

3 Toimitusjohtaja Matti A. Holopainen, Suomen Teatterit ry, sihteeri Työryhmä kokoontui kolme kertaa. 5. Tähänastinen setelitoiminta Laajinta arvosetelitoimintaa on nyt käsitellyllä toiminta-alueella ollut verovapaan liikuntasetelin osalta. Markkinajohtaja on ollut Smartum Oy. Sillä on asiakkaana n työnantajaa, joilla on palveluksessaan henkilöä. Yli 2000 palveluntuottajaa on tehnyt sopimuksen Smartumin kanssa. Kulttuurisetelin käyttö, joka on ollut veronalaista toimintaa, on ollut käytännössä varsin vähäistä. Tätä seteliä ovat tarjonneet ainakin Smartum ja Lippupiste Oy. Käytännön kokemuksia on kertynyt niin niukasti, että yleisten johtopäätösten vetäminen kokemusten perusteella on vaikeaa. Laajinta arvosetelitoiminta on lounassetelien alueella, jossa Luottokunta Oy toimitti vuonna 2007 yhteensä 18,8 miljoona lounasseteliä yhteensä 142 miljoonan euron arvosta. Ateriapisteitä verkostossa oli Luottokunnalla on n yrityksen verkosto palvelujensa piirissä. 6. Lyhyt yhteenveto työryhmän keskusteluista Työryhmä haastatteli työnsä aikana sekä setelitoimijoita että lippupalvelujen tarjoajia. Setelitoimijoista haastateltiin Smartum Oy:n, Luottokunta Oy:n sekä Hoitoseteli Oy:n edustajia. Ohessa lyhyt yhteenveto haastatteluista: Smartum Oy, toimitusjohtaja Hanna Suoranta ja verkostovastaava Kalle Lehtinen: - Smartum on vuonna 1995 perustettu kohdennettuihin maksuvälineisiin erikoistunut yritys. - Tähänastinen päätuote on Liikuntaseteli, jossa asiakkaina 2000 palveluntarjoajaa. - Liikevaihto kasvussa, 2007 lv. oli 24 miljoonaa euroa. - Smartum pitää lakimuutoksen jälkeenkin valikoimassaan liikuntasetelin, jolla ei voi ostaa kulttuuripalveluja tulevaa ns. superseteliä voi sen sijaan käyttää myös liikuntapalvelujen ostoon siis tietynlainen one way street. - Vahvuudet omasta mielestään: luotettavuus ja kuluttajien tehokas aktivointi. - Palvelupalkkio 5 % (kaikille sama, ei sopimismahdollisuutta), liittymismaksu 85 euroa. - Neuvotelleet Lippupisteen ja Lippupalvelun kanssa setelijärjestelmän toteuttamisesta. - Korostivat, että mikään ei palveluntarjoajan kannalta muutu. - Myös ns. keskitetty clearing on mahdollista (eli hoitavat clearingin suoraan lippupalveluja tuottavan yrityksen kanssa). Hoitoseteli Oy, toimitusjohtaja Jerry Ketola: - Toiminut pitkähkön aikaa tarjoten lähinnä verollisia hoitoalan seteleitä terveydenhuollossa. - Tarjoaa nyt myös yhdistettyä liikunta- ja kulttuuriseteliä (superseteli). 3

4 - Liikuntapaikkoja kertoman mukaan listoilla 1300, mutta tässä toiminnassa ei vielä lainkaan liikevaihtoa. - Yrityksen taustalla on viiden henkilöosakkaan yhtiö. - Lupaa nopeaa ja tehokasta palvelua. - Setelit maksuun palvelun tarjoajalle viidessä päivässä. - Provisio 4 %, sama kaikille. - Ottamassa yhteyksiä lippupalveluyrityksiin ei vielä tuloksia. - Siirtymässä nopeasti nettikaupankin mahdollistavaan korttiratkaisuun. - Yrittää rekisteröidä superseteli-nimen PRH:ssa tuotemerkiksi ei vielä päätöstä. Luottokunta Oy: account managerit Joonas Partanen ja Harri Saalahti: - Tarjoaa Virikeseteliä, joka on uusi tuote ja kattaa siis sekä liikunnan että kulttuurin. - Yrityksellä lounasseteleissä 30 vuoden kokemus verohuojennetuista etuseteleistä. - Seteli (kuten muillakin) nimellisarvoltaan 5. - Verkostossa kymmeniätuhansia yrityksiä, joille seteliä voi markkinoida. - Nykyisiin maksupäätteisiin sopiva uusi kortti tulossa pian. - Yritys on kasvattanut verkostoaan kulttuuripuolta ajatellen. - Rahat viidessä päivässä palveluntarjoajan tilille. - Ei ns. aloitusmaksua, provisio 2,95 % - sama kaikille (alhaisin!). - Uskovat Virikesetelin innostavan laajoja joukkoja ja siksi panostavat myös markkinointiin. - Neuvottelevat lippupalveluyritysten kanssa parhaillaan. - Lain vaatima tunnistaminen voisi tapahtua printtaamalla asiakkaan nimi lippuun. Lippupalvelutoimijoista kuultiin Lippupiste Oy:stä toimitusjohtaja Ari Palhamoa ja Lippupalvelu Oy:stä liiketoimintajohtaja Seppo Keski-Pukkilaa. Työryhmän tarkoituksena oli selvittää molempien yritysten suunnitelmat kulttuurisetelin käyttöönoton osalta, clearingtoiminnan mahdollisuus suoraan lippufirmojen ja setelitoimijoiden kesken sekä lain vaatiman henkilökohtaisuuden toteuttaminen käytännössä. Ari Palhamo, Lippupiste Oy: - Lippupiste tarjoutuu hoitamaan clearingin suoraan setelitoimijoiden kanssa sekä toimimaan muutenkin rajapintana toimijoiden puolesta esim. tekemällä sopimukset setelitoimijoiden kanssa. - Lippupiste toivoi, että palveluntuottajat toimisivat setelitoimittajien suuntaan samoilla ehdoilla ja yhteisillä periaatteilla. - Teknisesti teatterille hanke on helppo: vain yksi lipputyyppi lisää: kulttuurisetelilippu (aina täyshintainen lippu!). - Lipun henkilökohtaisuus voidaan turvata painamalla asiakkaan nimi lippuun. Seppo Keski-Pukkila, Lippupalvelu Oy: - Lippupalvelulla ollut kontakteja Smartumin ja vaasalaisen setelitoimijan kanssa. - Maksuvälineenä samassa asemassa kuin raha tai luottokortit. - Peruslähtökohtana se, että sopimus on tehtävä sekä setelin liikkeellelaskijan että tapahtumajärjestäjän kanssa. 4

5 - Lippukaupat toimivat setelitoimittajien suuntaan, jotka maksavat Lippupalvelulle, joka maksaa tapahtumajärjestäjälle. - Lippupalvelun näkemyksen mukaan tapahtumajärjestäjän itse myydessä liput se myös itse toimii setelitoimijan suuntaan. Kysyttäessä myös Lippupalvelu oli halukas hoitamaan clearingin ja tekemään sopimukset suoraan myös setelitoimittajien kanssa perimättä tästä kuitenkaan lisäkomissiota. - Puhelinpalvelu ei vielä toistaiseksi ole kulttuurisetelikaupassa mahdollista. 7. Työryhmän johtopäätökset Työryhmän lähtökohtana on, että verovapaa kulttuuriseteli voi tuoda uusia asiakkaita myös taidelaitoksiin. Tämä edellyttää, että seteliä markkinoidaan joustavana mahdollisuutena henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen. Yksipuolisesti rajoitetut liikuntapalveluihin suunnatut setelijärjestelmät (Smartum) eivät palvele kokonaisuutta silloin, jos yleistä ns. superseteliä voidaan kuitenkin käyttää myös liikuntapalvelujen ostoon. Parhaat edellytykset setelitoimijalle on silloin, kun sillä on valmiit yhteydet mahdollisimman laajaan työantajajoukkoon sekä riittävästi kokemusta arvosetelitoiminnasta. Tässä kohdin työryhmän haastattelemat Luottokunta Oy sekä Smartum Oy ovat hyvin toimintakelpoisia. Hoitoseteli Oy:n ongelma on vähäinen näyttö verovapaan/-huojennetun setelituotannon toteuttamisesta sekä kokemuksen puute kulttuuritoiminnan alueella. Maassamme toimii lisäksi 2-5 muuta seteliyritystä, joilla on pienehköt markkinaosuudet. Kulttuurisetelitoiminnan toteuttaminen on palveluntuottajien kannalta helpointa siten, että lippupalvelua hoitava yhteistyökumppani hoitaa keskitetysti yhteydet setelitoimijoihin sekä neuvotteluvaiheessa että käytännöllisen toiminnan toteuttamisessa. Neuvotteluvaiheessa kunkin lippupalveluyrityksen ja setelitoimittajien välillä tulee mukana olla myös ao. palveluntarjoajan taustaliiton (Suosio, STEFI tai FF) edustajan, jotta palveluntarjoajien ääni saadaan kuuluviin. Työryhmän muut johtopäätökset ovat seuraavat: - Taidelaitosten kannattaa sopia kulttuuripalvelujen tarjoamisesta paikkakunnan suurten työnantajien kanssa suoraan, koska silloin toiminta on mutkatonta ja säästetään mahdollisia kustannuksia. - Palveluntarjoajien on todennäköisesti ainakin toiminnan alkuvaiheessa otettava vastaan varsin laajasti eri seteliyritysten seteleitä markkinatilanteen ollessa selkiintymätön pidemmällä ajanjaksolla tarjonta varmaankin vakiintuu järkevälle tasolle. - Kulttuurisetelitoimijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa kustannustason tulisi määräytyä alimman tarjouksen mukaisesti ellei ole erityisiä syitä korkeampaan hintatasoon. - Henkilökohtaisuus voidaan turvata esimerkiksi kirjoittamalla lippuun asiakkaan nimi, joka voidaan tarvittaessa teatterin ovella tarkistaa. Taidelaitosten kassalla huomioon on otettava ainakin seuraavat seikat: - Kulttuurisetelillä voi ostaa vain täyshintaisia lippuja. - Kulttuurisetelin nimellisarvo on ainakin alkuvaiheessa 5 euroa. - Kulttuuriseteliä voi käyttää kuten rahaa (myös useampia seteleitä yhteen ostoon) muuten, mutta siitä ei makseta rahaa takaisin. - Erotuksen seteliarvoa kalliimpaan lippuun voi maksaa muulla maksuvälineellä. - Kulttuurisetelissä on merkittynä sen voimassaoloaika. 5