Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka
|
|
- Akseli Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012
2 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a91/2012 Valokuva: LUVY ry (Arto Muttilainen)
3 Sisältö 1 Johdanto Tutkimusalue Vedenlaatu Yleiskuvaus Happitilanne Rehevyys Fosfori Typpi A-klorofylli ja kasviplankton Veden väri, humus, rauta ja sameus Happamuus Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liitteet Liite 1. Ahmoolammin sijainti Karkkilassa Liite 2. Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet mg/l ja kyllästys-% Kuvailulehti... 21
4
5 1 Johdanto Tämä raportti on kirjoitettu kuvaamaan Ahmoolammi-järven tilaa. Raportti on osa Ympäristön tilan selvittäminen -opintojaksoa, jota suoritan työssäoppien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Samalla raportti on opinnäytetyöni liittyen ympäristönhoitaja-opintoihini Hyriassa. Kerron aluksi Ahmoolammin perustiedot ja käsittelen sitten järven vedenlaatua. Keskityn erityisesti tarkastelemaan happi- ja rehevyystilannetta, sillä ne kuvaavat hyvin järven kuntoa. Ahmoolammin virkistyskäyttäjät ovat myös olleet huolissaan järven happitilanteesta. Päätelmien pohjana olen käyttänyt Ahmoolammista vuosina saatuja näytetuloksia, jotka olen saanut Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. 2 Tutkimusalue Ahmoolammi on noin seitsemän kilometriä Karkkilan keskustasta itään sijaitseva pieni järvi (kartta liitteessä 1), jonka pinta-ala on 28 ha. Se on muodoltaan pyöreähkö, ja siinä on yksi saari. Järvi on syvimmillään 9 m, ja sillä on 2,6 km rantaviivaa. Rannoilla on paljon asutusta ja yleinen uimaranta. Ahmoolammi kuuluu Maijanojan valuma-alueeseen. Valuma-alueella on peltoja, ojitettuja suoalueita ja kallioista metsää. Ahmoolammiin laskee suo-ojia koillisesta ja luoteesta, ja sen luusua sijaitsee järven lounaisosassa. (Hagman 2008, Ahmoolammia on luonnehdittu myös karuksi ja melko kirkasvetiseksi (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2009), mutta tämänhetkisten tulosten perusteella järvi on lievästi rehevä rehevä ja humuspitoinen. Kuva 1. Ahmoolammi lähiympäristöineen, näytteenottopaikka merkitty oranssilla pisteellä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012 5
6 3 Vedenlaatu 3.1 Yleiskuvaus Ahmoolammista on otettu vesinäytteitä vuosina 1985, 1991, 2002, 2006, 2007, 2009, 2011 ja Näytteet on ottanut asti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja lähtien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta. Vuodesta 2007 lähtien näytteenotto on keskittynyt happija rehevyystilanteen seurantaan. Näytetulokset on otettu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja LUVY:n tutkimustuloksista. Ahmoolammi on ravinne-, klorofylli- ja kasviplanktonpitoisuuksien perusteella lievästi rehevä rehevä järvi. Happitilanne on pohjanläheisessä vedessä lämpötilakerrostuneisuuden aikaan heikko; talvisin on esiintynyt happivajausta ja kesäisin myös happikatoja. Järven vesi on luonnostaan hieman hapanta, ja puskurikyky happamuuden muutoksia vastaan on hyvä erinomainen. Sinileväkukintaa on järven pintavedessä todettu kesäkuussa Ravinnekuormitus Ahmoolammiin tulee pääosin pelloilta, ojitetuilta suoalueilta ja ranta-asutuksesta. Järveen kohdistuneita kunnostustoimenpiteitä ei ole tiedossa. 3.2 Happitilanne Happi on järven ekosysteemille erittäin tärkeä tekijä sekä vesieliöiden että veden kemian kannalta. Happitilanne antaa hyvän yleiskuvan järven tilasta, kun tarkastellaan pitoisuuksien vaihtelua ajallisesti sekä eri syvyyksillä. Järviveden tärkeimmät hapenlähteet ovat avovesikaudella ilmakehä, levien ja vesikasvillisuuden yhteyttäminen sekä keväisin runsashappiset sulamisvedet. Happea kuluu järvessä vesieliöiden hengitykseen ja orgaanisen materiaalin hajotustoimintaan järven pohjalla. Hapenpuutetta esiintyy pohjanläheisessä vedessä usein talvisin ja kesäisin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin harppauskerros vaikeuttaa happipitoisen päällysveden sekoittumista alusveteen. Talvisin järvien happitalous vaikeutuu lisäksi jääpeitteen estäessä lisähappea liukenemasta ilmakehästä veteen ja kasvien yhteyttämisen ollessa tauolla valonpuutteen ja alhaisen lämpötilan vuoksi. Kevään ja syksyn täyskierrot sekoittavat koko vesimassan ja helpottavat pohjankin läheistä happitilannetta. ( Järviveden happipitoisuutta tarkastellaan sekä pitoisuutena mg/l että hapen kyllästysprosenttina. Hapen kyllästysprosentti kertoo veteen liuenneen hapen määrän suhteessa suurimpaan mahdolliseen pitoisuuteen, joka sen lämpöisessä vedessä voisi olla. Kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen. Lämpötilan lisäksi happipitoisuuteen vaikuttavat sääolot, veden vaihtuvuus, järven syvyyssuhteet, rehevyystaso, happea kuluttava kuormitus ja veden kerrostuneisuusolot. (Ranta 2012, www. ymparisto.fi) Suomen ympäristökeskuksen mukaan vedessä on merkittävä happivajaus, kun happipitoisuus laskee alle 5 mg/l, suuri happivajaus happipitoisuuden ollessa 3 0,4 mg/l, ja happikato, kun vedessä ei esiinny lainkaan liukoista happea. ( 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
7 Ahmoolammin pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä kaikilla näytteenottokerroilla, mutta pohjanläheisessä vedessä ja välisyvyydessä on esiintynyt happivajausta ja happikatoja (kuva 2 ja liite 2). Välisyvyydessä (3 4 m) on ollut huomattavan vähän happea vuoden 2011 elokuussa (0,5 mg/l) ja vuoden 2012 heinäkuussa (0,5 mg/l). Hapen kyllästysprosentti oli molemmilla kerroilla vain 5. Elokuussa 2006 happipitoisuutta ei mitattu välisyvyydestä, ja vuonna 2007 happipitoisuus mitattiin vain pohjanläheisestä vedestä. Pohjanläheinen vesi (5 8 m syvyydessä) on mittaushistorian aikana ollut jatkuvasti hyvin vähähappista. Näytteenottosyvyys on vaihtunut, koska syvimmän havaintopaikan sijainti on tarkentunut. Talvisin tilanne on ollut hieman kesää parempi, sillä talvinäytteissä happea on ollut vähän, mutta kesäisin happi on ollut järven pohjalta käytännössä loppu. Elokuussa 2009 ja 2011 pohjanläheisen veden happi oli täysin loppunut ja vedessä tuntui rikkivedyn haju. Vuoden 2012 heinäkuussa ja elokuussa otetuissa näytteissä pohjanläheinen vesi oli lähes hapetonta, mutta siinä ei tuntunut rikkivedyn hajua, joten happea oli jonkin verran jäljellä. Happipitoisuus mg/l m pinnasta välisyvyys 3 4 m 1 m pohjasta Kuva 2. Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet Huono happipitoisuus osoittaa ravinnekuormituksen olevan järven sietokyvylle liikaa. Ravinnekuormitus on seurausta sekä nykyisestä että aikojen saatossa kumuloituneesta kuormituksesta (Ranta 2012). Kesäaikaiset pohjanläheiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. 3.3 Rehevyys Fosfori ja typpi ovat vesien perustuotannon kannalta tärkeimmät kasviravinteet. Fosfori on kuitenkin useimmissa sisävesissämme minimitekijä, jonka puute rajoittaa ensimmäisenä kasviplanktonin tuotantoa. Järven rehevyystaso määritetään ensisijaisesti kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Tukena rehevyyden määrityksessä käytetään tavallisimmin a-klorofyllipitoisuutta ja jonkin verran myös kokonaistyppipitoisuutta. ( Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012 7
8 3.3.1 Fosfori Fosforia esiintyy vesissä monenlaisiksi yhdisteiksi sitoutuneena, sisävesissä tavallisimmin veteen liuenneena fosfaattifosforina ja orgaanisena eli eloperäiseen ainekseen sitoutuneena fosforina. Kokonaisfosforilla tarkoitetaan fosforin eri muotojen kokonaismäärää. Rehevyystason määrityksessä käytetään ensisijaisesti järven pintaveden kokonaisfosforipitoisuutta. (www. ymparisto.fi) Järvi luokitellaan karuksi kokonaisfosforipitoisuuden ollessa alle 15 μg/l, lievästi reheväksi pitoisuuden ollessa μg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on μg/l. Erittäin rehevässä järvessä kokonaisfosforia on yli 100 μg/l. ( Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on lievästi rehevä järvi (kuva 3). Vuosien tulokset on saatu 1 m pinnasta ja vuodesta 2009 lähtien kokoomanäytteenä 0 2 m syvyydeltä otetuista näytteistä. Kokonaisfosfori µg/l pintavesi 0 2 m Kuva 3. Ahmoolammista mitatut kokonaisfosforipitoisuudet Typpi Typpi on toinen vesien tuotantoon ja rehevyyteen vaikuttavista pääravinteista. Typpipitoisuus kuitenkin vaihtelee herkästi olosuhteista riippuen, joten se ei rehevyyden arvioinnissa ole yhtä käyttökelpoinen kuin fosfori. Typpipitoisuutta käytetäänkin sisävesien rehevyyden määrityksessä lähinnä fosforipitoisuuden tukena. ( Typpeä esiintyy vedessä ilmasta liuenneena molekulaarisena typpenä, orgaanisena eli eloperäiseen ainekseen sitoutuneina yhdisteinä sekä epäorgaanisina yhdisteinä kuten ammonium, nitriitti ja nitraatti. Kokonaistypellä tarkoitetaan vedessä olevan typen kokonaismäärää. Järvi luokitellaan karuksi kokonaistyppipitoisuuden ollessa alle 400 μg/l, lievästi reheväksi pitoisuu- 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
9 den ollessa μg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on μg/l. Erittäin rehevässä järvessä kokonaistyppeä on yli 1500 μg/l. ( Kokonaistyppipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on lievästi rehevä järvi (kuva 4). Vuosien tulokset on saatu 1 m pinnasta ja vuodesta 2009 lähtien kokoomanäytteenä 0 2 m syvyydeltä otetuista näytteistä. Koska typpipitoisuus vaihtelee valuma-alueen maaperän ominaisuuksien mukaan, voidaan järvi luokitella myös toisella tavalla. Siinä luonnontilaiset kirkkaat vedet sisältävät kokonaistyppeä μg/l, humusvedet μg/l ja hyvin ruskeat tai kuormitetut vedet yli 1000 μg/l (Ranta 2012). Ahmoolammi on humuspitoinen järvi, joten sen typpipitoisuuden tulisi olla μg/l. Järvestä mitatut kokonaistyppipitoisuudet sopivat näiden rajojen sisään. µg/l Kokonaistyppi pintavesi 0 2 m Kuva 4. Ahmoolammista mitatut kokonaistyppipitoisuudet A-klorofylli ja kasviplankton Veden a-klorofylli- eli lehtivihreäpitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja kertoo näin järven rehevyystasosta. Klorofyllimäärityksiä tehdään vain avovesikaudella, koska talvella yhteyttävien planktonlevien määrä vedessä on vähäinen. Luotettavan levätilannekuvan saamiseksi määrityksiä tulisi tehdä useita kesän aikana, koska levien biomassa vaihtelee paljon sääolosuhteiden mukaan. (Oravainen 1999) A-klorofyllipitoisuuden perusteella järvi luokitellaan karuksi, kun pitoisuus mikrogrammoina litrassa on alle 4, lievästi reheväksi pitoisuuden ollessa 4 10, reheväksi 10 20:n pitoisuudella ja erittäin reheväksi, kun pitoisuus on Yli rehevässä järvessä a-klorofyllipitoisuus on yli 50 μg/l. ( Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012 9
10 Klorofyllipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on rehevä järvi (kuva 5). Elokuun 2009 erityisen korkea pitoisuus voi kuvastaa jonkin leväryhmän biomassan väliaikaista kasvamista. Pitoisuuspiikki on todennäköisesti poikkeustapaus Ahmoolammin normaalitilanteesta, jota muut mittaukset edustavat. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kesällä 2009 ei ollut pitkiä hellejaksoja, mutta sisävesien lämpötilat olivat pääasiassa tavanomaista korkeampia. Kesäkuussa 2009 järven pintavedessä todettiin sinileväkukintaa. ( µg/l Klorofylli-a pintavesi 0 2 m Kuva 5. Ahmoolammista mitatut a-klorofyllipitoisuudet Ahmoolammin kasviplanktonia on tutkittu vuosina 2006 ja Näytteet on otettu kasvukaudella kokoomanäytteenä 0 2 m syvyydeltä. Rehevyystason arvioinnissa on käytetty lajikoostumusta sekä kokonaisbiomassaan perustuvaa luokittelua, jonka mukaan järvi on oligotrofinen eli niukkatuottoinen biomassan ollessa alle 0,5 g/m³ ja eutrofinen eli rehevä biomassan ylittäessä 2,5 g/m³ (Heinonen 1980 ref. Keskitalo 2012). Tulosten perusteella järvi on mesotrofinen eutrofinen eli keskirehevä rehevä järvi, jossa esiintyy sinilevää ajoittain runsaasti ja limalevää vaihtelevia määriä. (Keskitalo 2012) 3.4 Veden väri, humus, rauta ja sameus Veden väri muodostuu monista tekijöistä. Eniten veden väriä säätelee valuma-alueen soilta ja maaperästä peräisin olevat humus, joka antaa vedelle kellertävänruskean sävyn. Lisäksi väriin vaikuttavat muun muassa rauta- ja planktonpitoisuus sekä muut kiinteät ja liuenneet aineet. Väriarvo voi samassakin järvessä vaihdella voimakkaasti vuodenaikojen ja vuosien välillä johtuen valumaolojen muutoksista. Sateisina kausina väriarvot ovat tavallisesti koholla ja kuivina kausina alhaalla. Väriluku vaihtelee myös järven sisällä siten, että päällysvesi on yleensä alusvettä kirkkaampaa. Humuspitoiset järvet ovat ravinnekuormituksen vaikutuksille kirkkaita vesiä herkempiä ja niiden happiolosuhteet ovat usein heikommat. ( 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
11 Väri ilmaistaan yksikössä mg Pt/l. Luku kertoo veden värin suhteessa vertailuun käytetyn väriliuoksen platinan määrään. Järven humuspitoisuutta voidaan arvioida väriluvun perusteella seuraavasti: kirkkaan/värittömän veden väriluku on 5 15 mg Pt/l, lievästi humuspitoisen mg Pt/l ja humuspitoisen mg Pt/l. Erittäin humuspitoisen veden väriluku on yli 100 mg Pt/l. ( Ahmoolammista on tutkittu väriluku viisi kertaa vuosien aikana. Pintaveden väriluvut ovat vaihdelleet mg Pt/l välillä ja pohjanläheisen veden väriluvut mg Pt/l välillä. Tulosten keskiarvo on 95 mg Pt/l. Väriluvun perusteella Ahmoolammin voi arvioida olevan humuspitoinen erittäin humuspitoinen järvi. Korkeaa värilukua selittää osaltaan se, että Ahmoolammin valuma-alueella on ojitettuja soita. On tavallista, että väriluku kasvaa pohjaa kohti. Kasvu on huomattavaa, jos pohjasedimentistä vapautuu niukoissa happiolosuhteissa esimerkiksi rautaa. Ahmoolammista on mitattu humusjärvelle tyypillisesti korkeita rautapitoisuuksia vuosina Humusjärvien päällysvedessä rautapitoisuuden normaalitaso on µg/l ja erittäin ruskeissa vesissä rautaa on 1000 µg/l, kun taas hapettomassa alusvedessä rautaa voi olla jopa µg/l (Oravainen 1999). Ahmoolammin pintavedestä mitatut rautapitoisuudet ovat vaihdelleet µg/l välillä ollen keskiarvoltaan 592 µg/l. Pohjanläheisestä vedestä on mitattu µg/l tuloksia keskiarvon ollessa 3018 µg/l. Erityisen korkeita rautapitoisuuksia pohjan läheltä on mitattu happipitoisuuden ollessa alhaalla lämpötilakerrostuneisuuden aikana. Samoina mittauskertoina myös väriluku on ollut koholla. Vapautunut rauta hapettuu jälleen täyskiertojen aikana ja laskeutuu sedimenttiin sitoen samalla osan fosforista mukaansa. Tämä estää terveessä järvessä fosforipitoisuuden liiallisen nousun (Oravainen 1999). Veden sameus johtuu pienistä hiukkasista, kuten saviaineksesta ja levästä. Sameuden yksikkö on FTU. Kirkkaissa vesissä sameusarvo on alle 1 FTU. Lievästi rehevien järvivesien sameusarvot vaihtelevat tyypillisesti välillä 1 5 FTU, jolloin vesi on lievästi sameaa, mutta sameus ei tällöin ole vielä selvästi silminnähtävää. Savisilla alueilla sijaitsevien järvien sameusarvot ovat usein huomattavan korkeita. Syvänteiden pohjalla sameusarvot voivat olla koholla, vaikka vesi muuten olisi kirkasta. ( Ahmoolammin sameutta on mitattu neljä kertaa vuosien aikana. Pintavedestä mitatut sameusarvot ovat olleet 1,1 6,8 FNU ja pohjanläheisen veden tulokset 1,9 9,8 FNU. FNU-yksikkö on arvoltaan yhtä suuri kuin FTU-yksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/
12 mg Pt/l Väriluku µg/l Rauta 1 m pinnasta 1 m pohjasta 1 m pinnasta 1 m pohjasta FNU Sameus mg/l Happi 1 m pinnasta 1 m pohjasta 1 m pinnasta 1 m pohjasta Kuva 6. Ahmoolammista mitatut väriluvut, sameusarvot ja rauta- ja happipitoisuudet Myös näkösyvyys vaihtelee järvessä vuodenaikojen ja vuosien välillä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi planktonlevien määrä, humuspitoisuus, savisameus sekä sääolot. Useiden vuosien aikana tehdyistä näkösyvyyshavainnoista voi tarkastella järven tilan luontaista vaihtelua eri vuodenaikoina ja eri sääoloissa. Tulosten avulla voi myös seurata järven mahdollista rehevöitymiskehitystä ja sen nopeutta. (Sarvilinna & Sammalkorpi 2010) Ahmoolammin näkösyvyys on ollut keskimäärin hieman alle 2 m, mikä on humuspitoiselle järvelle tyypillistä. Näkösyvyyttä ei ole seurattu tarpeeksi säännöllisesti selkeän kehityssuunnan päättelemiseksi. Olemassa olevien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että järven näkösyvyys on ollut luvuilla nykyistä parempi, pienentynyt 2000-luvun alkupuolella ja alkanut viime vuosina jälleen kasvaa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
13 Näkösyvyydet m 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kuva 7. Ahmoolammista mitatut näkösyvyydet 3.5 Happamuus Happamuusaste eli ph kuvaa vapaiden vetyionien määrää. Vetyionit aiheuttavat veden happamuuden. Vesi on neutraalia ph-arvon ollessa 7. Suomen sisävedet ovat luontaisesti hieman happamia humuskuormituksesta johtuen. Toisaalta humuspitoisuudella on myös happamoitumista neutraloiva vaikutus. Järvien ph-arvoissa esiintyy vaihtelua vuoden- ja vuorokaudenajan sekä syvyyden mukaan siten, että tavallisesti kesällä ph-arvo on hieman talven arvoa korkeampi, päivällä korkeampi kuin yöllä, ja päällysvedessä korkeampi kuin alusvedessä. Useimmat vesieliöt ovat sopeutuneet elämään ph-alueella 6 8. (Oravainen 1999, Alkaliteetti eli haponsitomiskyky kuvaa veden kykyä vastustaa happamuuden muutosta. Tähän puskurikykyyn vaikuttavat merkittävästi valuma-alueen ja järviveden laatu. Peltoisella valumaalueella oleva rehevä järvi ei ole altis happamoitumiselle. Happamuustasoa seurattaessa on tärkeää seurata myös puskurikykyä, sillä ph-arvot voivat vaihdella satunnaisesti, ja vesistön happamoituminen näkyy ennen ph-arvon muutosta alkaliteetin laskuna. Alkaliteettiarvon ollessa 0,11 0,2 mmol/l puskurikyky on hyvä ja yli 0,2 mmol/l arvolla erinomainen. (Oravainen 1999, Ahmoolammin ph on mitattu viisi kertaa vuosina , ja arvot ovat vaihdelleet välillä 6,2 7,6 ollen keskiarvoltaan 6,7. Alkaliteetti on mitattu samoina kertoina ja ollut 0,14 0,5 mmol/l, mikä viittaa Ahmoolammin puskurikyvyn olevan hyvä erinomainen. Alkaliteettitaso on ollut kasvusuuntainen. PH-arvoissa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Ahmoolammi on humuspitoinen järvi ja sen valuma-alueella on peltoja. On mahdollista, että puskurikyvyn nousu johtuu pelloilta tulevan valumaveden määrän kasvusta, johon esimerkiksi säätila tai lisääntyneet ojitukset voivat vaikuttaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/
14 PH Alkaliteetti ,6 0,5 0,4 mmol/l 0,3 0,2 0,1 0 1 m pinnasta 1 m pohjasta 1 m pinnasta 1 m pohjasta Kuva 8. Ahmoolammista mitatut ph- ja alkaliteettiarvot 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Ahmoolammi on humus- ja rautapitoinen järvi, jonka vesi on lievästi hapanta ja alkaliteetti eli puskurikyky ph:n muutoksia vastaan hyvä erinomainen. Järven tilassa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on lievästi rehevä järvi. Kokonaistyppipitoisuus tukee tätä määritelmää. A-klorofyllipitoisuuden perusteella Ahmoolammi luokitellaan reheväksi järveksi. Kasviplanktonin lajikoostumuksen ja kokonaisbiomassan perusteella järvi on keskirehevä rehevä. Vaikka Ahmoolammi on tulosten perusteella lievästi rehevä rehevä järvi, ei ravinnetaso ole huolestuttava. Järven rautapitoisuudella voi olla fosforipitoisuuden liiallista kasvua hillitsevä vaikutus. Ahmoolammin pohjanläheisessä vedessä esiintyy kuitenkin talvisin happivajausta ja kesäisin happikatoa. Happipitoisuuden heikkeneminen osoittaa järven sietokyvyn järkkyvän liiasta ravinnekuormituksesta. Kesäaikaiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. Uhkana voi olla myös hapettoman alueen laajeneminen järvessä ongelma-ajankohtina. Ahmoolammin valuma-alueella tulee erityisen huolellisesti noudattaa vesiensuojeluun liittyviä ohjeita ja suosituksia, jotta minimoidaan järveen kohdistuva ravinnekuorma. Happitilanteen seuraaminen on tärkeää. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
15 Lähteet Kirjallisuuslähteet: Hagman, A-M. 2008: Karkkilan järvet, yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 187/2008. Keskitalo, J. 2012: Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina Moniste Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Oravainen, R. 1999: Opasvihkonen, vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Sarvilinna, A. & Sammalkorpi, I. 2010: Ympäristöopas 2010, Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. Internet-lähteet: Hertta-tietokanta, ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oiva. Ympäristöhallinto. Tiedot haettu ( Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. 2009: Lupapäätös 33/2009/3. ( Ranta, E. 2012: Karkkilan yhdeksän järven vedenlaadun seuranta vuonna 2012 LUVY/ 142. ( Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Tiedot haettu ( Vesientila-sivusto. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tiedot haettu ( Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/
16 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
17 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/
18 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Ahmoolammin sijainti Karkkilassa Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet mg/l ja kyllästys-% 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
19 Ahmoolammin sijainti Karkkilassa Liite 1 (1/1) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/
20 Liite 2 (1/1) Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet mg/l ja kyllästys-% mg/l kyllästys-% 1 m pinnasta välisyvyys 3 4 m 1 m pohjasta 1 m pinnasta välisyvyys 3 4 m 1 m pohjasta ,8 6,0 2, ,9 7,6 0, ,0 6,3 5, ,3 5,0 2, ,7 <0,1 96 < <0,1 < ,2 5,1 3, ,3 4,6 <0, < ,3 8,2 4, ,1 0,5 <0, < ,5 0,5 0, < ,4 8,4 <0, <1 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012
21 Kuvailulehti Tekijä(t) Julkaisun nimi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, Lohja Puh Sähköposti: Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Julkaisuaika 11/2012 Julkaisusarjan nimi ja Raportti a91 numero Tiivistelmä Raportti on kirjoitettu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä suoritettavan työssäoppimisjakson osana. Se on samalla Hyrian ympäristönhoitaja-opintoihin liittyvä opinnäytetyö. Ahmoolammi on Karkkilassa sijaitseva pieni järvi, jonka pinta-ala on 28 ha. Se on syvimmillään 9 m, ja sillä on 2,6 km rantaviivaa. Järvi on pyöreähkö, ja siinä on yksi saari. Rannoilla on paljon asutusta ja yleinen uimaranta. Ahmoolammi kuuluu Maijanojan valuma-alueeseen. Valumaalueella on peltoja, ojitettuja suoalueita ja kallioista metsää. Ahmoolammiin laskee suo-ojia koillisesta ja luoteesta, ja sen luusua sijaitsee järven lounaisosassa. Ahmoolammi on humus- ja rautapitoinen järvi, jonka vesi on luonnostaan hieman hapanta ja puskurikyky happamuuden muutoksia vastaan hyvä erinomainen. Järven tilassa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Ravinne-, klorofylli- ja kasviplanktonpitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä rehevä, mutta ravinnetaso ei ole huolestuttava. Järven rautapitoisuudella voi olla fosforipitoisuuden liiallista kasvua hillitsevä vaikutus. Happitilanne on pohjanläheisessä vedessä lämpötilakerrostuneisuuden aikaan heikko; talvisin on esiintynyt happivajausta ja kesäisin myös happikatoja. Happipitoisuuden heikkeneminen osoittaa järven sietokyvyn järkkyvän liiasta ravinnekuormituksesta. Kesäaikaiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. Uhkana voi olla myös hapettoman alueen laajeneminen järvessä ongelma-ajankohtina. Ahmoolammin valuma-alueella tulee erityisen huolellisesti noudattaa vesiensuojeluun liittyviä ohjeita ja suosituksia, jotta minimoidaan järveen kohdistuva ravinnekuorma. Happitilanteen seuraaminen on tärkeää. Päätelmien pohjana on käytetty Ahmoolammista vuosina saatuja näytetuloksia, jotka on saatu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Asiasanat Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Ahmoolammi, happi, kasviplankton, klorofylli, ravinteet, rehevyys, vedenlaatu, vesien tila Selvitys Karkkilan Ahmoolammin tilasta LUVY/142 Karkkilan alueen pintavesitutkimukset Sivuja 21 Kieli Suomi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/
22
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotValkjärven veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkjärven veden laatu heinäkuu 2018 Valkjärvi on noin 3 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella valuma-alueella nimi (23.067). Valuma-alueesta suurin
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotIso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018 Iso-Antias on noin 17 ha kokoinen järvi Nuuksion kansallispuistossa. Järvi sisältyy Mankinjoen valuma-alueeseen 81.057. Sen
LisätiedotKarkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018
3.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Kovelonjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan noin eli 15 ha (0,15 km 2 ) ja kuuluu Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotSarkkisen veden laatu elokuu 2018
18.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Sarkkisen veden laatu elokuu 2018 Sarkkinen on pieni (noin 4 ha) ja syvä (12,0 m) metsälampi. Sarkkinen sijaitsee Nuuksion kansallispuiston luoteiskulmassa Saarijärven
LisätiedotMustalammin veden laatu elokuu 2018
10.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Mustalammin veden laatu elokuu 2018 Mustalammi on noin 19 ha kokoinen lampi. Se sijaitsee Vihtijärven yläpuolella aivan Vihdin kunnan pohjoisosassa. Mustalammi
LisätiedotSaarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018
18.12.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Saarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018 Saarlampi (Patakorpi, Järvenpää kylän lähellä) on noin 5,3 ha kokoinen lampi sisältyen Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotItäisen Kolmoislammen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Itäisen Kolmoislammen veden laatu elokuu 2018 Itäisen Kolmoislampi on noin 12 ha kokoinen sijaiten Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäästä noin 1,5 km länteen. Järvi
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018
8.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018 Vihdin Lapoo sijaitsee Vihtijoen alaosan (23,092) vesistöalueen latvoilla. Pintavesityypiltään Lapoo on matala vähähumuksinen
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotLaiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Laiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018 Lohjan Sammatissa sijaitsevalta Laiska nimiseltä pieneltä lammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013
LisätiedotOsa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
LisätiedotLiesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat
Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Annukka Korja 2016 Mitä eri vedenlaadun muuttujat tarkoittavat? Happipitoisuus Veden happipitoisuus on merkittävin järven tilaan vaikuttavista
LisätiedotSaarijärven veden laatu elokuu 2018
17.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Saarijärven veden laatu elokuu 2018 Saarijärvi on noin 97 ha kokoinen järvi. Suurin osa sen keskellä sijaitsevasta saaresta ja noin puolet järvestä on Espoon kaupungin
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotVihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018
18.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018 Vihdin Enäjärvestä Niemoon Etulahden havaintopaikalta otettiin vesinäytteet maaliskuun ja elokuun alussa 2018. Vihdin
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotMuslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Muslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018 Lohjan Pusulassa sijaitsevalta pieneltä Muslammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan kaupungin
LisätiedotKarkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018
6.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Laihalammi on hyvin pieni lampi Porin tien kaakkoispuolella lähellä Vuotinainen nimistä järveä
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotLyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta
Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotNASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA
NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA 198 5 Tiina Nihtilä NASTOLAN KUNTA Ympäristönsuojelu 6 NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA 198 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1. Käytetyt parametrit.1 Näytteenottopisteet..
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotHemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018
30.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Hemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018 Lohjan Teutarissa sijaitsevalta Hemträsk nimisestä pienestä järvestä otettiin vesinäytteet syyskuussa 27.9.2018
LisätiedotMustikaisen veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Mustikaisen veden laatu heinäkuu 2018 Mustikainen on 2,7 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella. Mustikainen sisältyy Pyhäjärven-Saavajoen valuma-alueeseen
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotKurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018
31.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 Lohjan läntisellä alueella Karjalohjalla sijaitsevan Kurkijärven laskevasta purosta otettiin vesinäytteet
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotLyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta
Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
Lisätiedot