EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa käsittelevä väliaikainen valiokunta Rahoitusnäkymät TYÖASIAKIRJA nro 21 rahoitusnäkymien järjestämisestä vuoden 2006 jälkeen: aikataulu, rakenne ja joustavuus Politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa käsittelevä väliaikainen valiokunta Esittelijä: Reimer Böge DT\ doc PE v01-00

2 JOHDANTO 1. Väliaikainen valiokunta on rahoitusnäkymien otsakkeiden analysoinnin jälkeen päässyt päätöslauselman antamista edeltävään työvaiheeseen. Päätöslauselman tarkoituksena on vahvistaa Euroopan parlamentin neuvottelukanta, ja esittelijän mielestä onkin tässä vaiheessa järkevää tarkastella lähemmin joitakin horisontaalisia seikkoja, kuten aikataulua, rakennetta (hallintomenojen ja virastojen käsittely mukaan luettuna) ja eri joustomekanismeja. Nämä horisontaaliset tekijät (ainakin aikataulu ja joustavuus) liittyvät yhteen ja ovat osa Euroopan parlamentin kantaan sisältyvää kokonaisnäkemystä. Ne saattavat myös olla tärkeimpiä muuttujia neuvoston kanssa käytävissä tulevissa neuvotteluissa. Osa I: Rahoitusnäkymien aikataulu 2. Seuraavat rahoitusnäkymät ovat Euroopan unionin neljäs rahoituskehys. Rahoitusnäkymien aikataulut ovat aiempina vuosina vaihdelleet: : 5 vuotta : 7 vuotta : 7 vuotta : 7 vuotta (komission ehdotus) 3. Talousarviomenettelyn uudistusta koskevassa päätöslauselmassaan (budjettivaliokunnan mietintö valmistelukunnalle) 1 Euroopan parlamentti esitti seuraavan vaatimuksen: "rahoitusnäkymien kattaman jakson pitäisi vastata parlamentin ja komission toimikauden pituutta, jotta varmistetaan päätöksenteon johdonmukaisuus; komission olisi annettava ehdotus uusiksi rahoitusnäkymiksi kuuden kuukauden kuluessa uuden toimikautensa alkamisesta;" 4. Komission 10. helmikuuta 2004 antamassa tiedonannossa 2 rahoitusnäkymien seitsenvuotista jaksoa puollettiin seuraavin perustein: "Rahoituskehyksen kattaman ajanjakson on oltava tarpeeksi pitkä, jotta se antaa talousarvion rajoissa johdonmukaiset mahdollisuudet toteuttaa uudistettujen yhteisön politiikkojen käyttöönotto sekä kahdentoista uuden jäsenvaltion mukaantulo kaikilta osin. Komission ja Euroopan parlamentin toimikausi on viisi vuotta. Tulevissa rahoituskehyksissä olisi otettava entistä johdonmukaisemmin huomioon tämä toimielinten toimintarytmiin liittyvä lähtökohta. [...] Komissio ehdottaa kuitenkin siirtymäjärjestelynä seitsenvuotista jaksoa vuodesta 2007 vuoteen 2013, ennen kuin siirrytään tavanomaiseen viiden vuoden sykliin. Siirtymäjärjestelyä tarvitaan, sillä maatalouden markkinaperusteisten menojen ja suorien maksujen (EU-25) kehittyminen on määritetty vuoteen 2013 asti, ja toisaalta tarvitaan aikaa rakennerahastojen nykyistä toteuttamista varten samoin kuin kaikkien toimielinten osalta tehtäviä mukautuksia varten." 1 A5-0046/2003 (Wynnin mietintö). 2 KOM(2004)0101. PE v /17 DT\ doc

3 5. Euroopan perustuslain III-402 artiklan määräysten mukaan: "Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan I-55 artiklan mukaisesti vähintään viiden vuoden jaksolle." 6. Tämän huomautuksen mukaisesti edellinen parlamentti esitti seuraavan kannan 1 : "13. toistaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle valmistelukunnalle antamassaan mietinnössä jo ilmaistun tahtonsa, joka on otettu laajasti huomioon perustuslakiehdotuksessa (III-308 artikla) ja joka koskee rahoituskehyksen laatimista viiden vuoden jaksolle; katsoo, että demokraattisen vastuun nimissä on tärkeää sovittaa aikaväli paremmin parlamentin ja komission toimikausiin; 14. katsoo, että lokakuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemä päätös maatalousmenoista vuoteen 2013 ei sido parlamenttia ja että kyseisen päätöksen perusteella ei ole mitään syytä hyväksyä uusien rahoitusnäkymien seitsemän vuoden jaksoa;" 7. Vastauksessaan työasiakirjan nro 2 kappaleeseen 32 poliittiset ryhmät puoltavat selvästi viisivuotista jaksoa samoin perustein. Väliaikaiselle valiokunnalle antamissaan lausunnoissa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (AFCO) ja talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kannattavat viiden vuoden jaksoa, jotta seuraavaa rahoituskehystä koskeva päätös ei sitoisi uutta parlamenttia ja uutta komissiota. 8. Teknisistä syistä rahoitusnäkymien aikataulu sekä parlamentin ja komission toimikaudet eivät kuitenkaan voi olla täysin yhdenmukaiset. Toimielimet tarvitsevat 1½ 2 vuotta laatiakseen poliittisen ohjelman toimikautensa alussa (vuosi n): uusi parlamentti ja uusi komissio hyväksyvät uudet rahoitusnäkymät 3½ vuoden jaksoksi omalle toimikaudelleen ja 1½ vuodeksi seuraavalle toimikaudelle. 9. Viisivuotinen suunnitelma, johon sisältyy 1½ vuoden valmistelujakso, merkitsisi, että vuonna 2007 alkavien seuraavien rahoitusnäkymien pitäisi kestää vuoden 2010 loppuun. Tätä aikataulua noudattamalla vuonna 2009 valittava uusi parlamentti ja uusi komissio pystyisivät valmistelemaan seuraavia rahoitusnäkymiä ( ). Vuoteen 2013 ulottuvalle suunnitelmalle ei ole perusteita, eikä sitä näin ollen voida hyväksyä. Vaihtoehtona oleva vuosi 2015 edellyttäisi, että neuvosto pääsee yhteisymmärrykseen pitemmän kauden edellyttämästä mahdollisimman suuresta joustavuudesta. 10. Esittelijä katsoo, että väliaikaisen valiokunnan pitäisi tukea Euroopan parlamentin esittämiä institutionaalisia ja demokratiaa koskevia syitä, jotka myös komissio ja jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vahvistaessaan perustuslain. Esittelijän mukaan ei ole olemassa oikeudellista velvoitetta, jonka perusteella rahoitusnäkymien aikataulun pitäisi vastata tiettyä päätöstä, joka kattaa vain osan kokonaismenoista, vaan olisi tarkoituksenmukaisempaa, että lainsäädännössä noudatettaisiin rahoitusnäkymien aikataulua. Esittelijä huomauttaa myös, että vaikka suurin osa ohjelmista päättyy ilman oikeudellista velvoitettakin vuonna 2006 nykyisten rahoitusnäkymien päättyessä, jotkut ohjelmista jatkuvat vuoteen 2008 saakka tai pidempään. 1 P5_A(2004)0268, kappaleet 13 ja 14. DT\ doc 3/17 PE v01-00

4 11. Jos väliaikainen valiokunta tukee esittelijän näkemystä, pitäisi seuraavien rahoitusnäkymien alkaa vuonna 2007 ja päättyä vuonna 2010, koska tällainen aikataulu on perusteltu poliittisen toimintaohjelman ja demokratian (yhteensopivuus komission ja parlamentin toimikausien kanssa) kannalta. Lisäksi tähän vaikuttavat institutionaaliset syyt, sillä perustuslain on määrä astua voimaan marraskuussa 2006 seuraavien rahoitusnäkymien aikana. Osa II: Rahoitusnäkymien rakenne Rakenne 12. Komissio on laatinut nykyisille rahoitusnäkymille uudenlaisen rakenteen, jonka pääpiirteet ovat seuraavat: - rahoitusnäkymien perinteinen menoluokitus perustuu ensimmäisiin rahoitusnäkymiin, jotka jakautuvat kahdeksaan otsakkeeseen, ja alaotsakkeet mukaan luettuina yhteensä yhteentoista otsakkeeseen; kyseinen luokitus korvataan aihekohtaisella lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon unionin seuraavalle kaudelle asettamat painopisteet ja lisätään niiden näkyvyyttä kansalaisten kannalta; - resurssien kohdentaminen rajataan ainoastaan markkinaperusteisiin menoihin ja otsakkeen 2 suoriin maksuihin; tämä ratkaisu ennakoi perustuslain mukaisesti luopumista pakollisten ja ei-pakollisten menojen erottelusta, mutta siinä otetaan huomioon lokakuussa 2002 tehty päätös siltä osin kuin se koskee määriä; - komission hallintomenot poistetaan otsakkeesta 5, johon kuuluvat muita toimielimiä kuin komissiota sekä eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja koskevat menot; - komission hallintomenot yhdistetään toimintamenoihin vuotuisten talousarvioiden laadintaan käytetyn toimintoperusteisen hallintomallin mukaisesti; - varauksia koskeva nykyinen otsake 6 poistetaan, ja siihen kuuluvat hätäapu- ja lainatakuuvaraukset yhdistetään otsakkeeseen 4 Euroopan unioni kansainvälisenä toimijana; - otsake 7 Liittymistä edeltävä strategia poistetaan ja yhdistetään yhteen otsakkeen 4 (Euroopan naapuruuspoliittinen kumppanuusväline, ENPI) uusista välineistä; 13. Komissio on laatinut Euroopan parlamentin pyynnöstä asiaa koskevan taulukon, joka helpottaa nykyisten ja uusien ohjelmien kustannusten vertailua (ks. liite I ja selvitys nro 14). Esittelijän mukaan vertailu on kuitenkin edelleen hankalaa useista syistä: - uusien otsakkeiden sisältö on muuttunut radikaalisti; PE v /17 DT\ doc

5 - useimmat päättyvistä ohjelmista korvataan uusilla rahoitusvälineillä, joissa toimet (vanhat ja uudet) keskitetään eri nimien ja määrärahojen mukaisesti; - otsakkeissa on varattu määrärahoja 27 jäsenvaltiolle; - ohjelmiin liittyvät hallintomenot yhdistetään toimintamenoihin; 14. Poliittisten ryhmien kohdasta 32 antamat vastaukset, jotka koskevat uutta aihekohtaista rakennetta, ja eri työasiakirjoista käydyt keskustelut osoittavat, että komission ehdotukset ovat yleisesti hyväksyttyjä. 15. Esittelijä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota työasiakirjoissa nro 16, 17 ja 18 esitettyihin kysymyksiin. Ne koskevat erityisesti otsakkeen 3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus määrärahoja (kauden yhteenlaskettu määrä 24,7 miljardia euroa), jotka ovat paljon pienemmät kuin kaikissa muissa toiminnallisissa otsakkeissa, ja sen sisältöä ja tavoitteita suhteessa otsakkeeseen 1a) Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky. 16. Kulttuurin (media mukaan luettuna) ja tiedotuksen osalta perusteena on näiden politiikan alojen selvä yhteys Lissabonin prosessiin. Esittelijä kuitenkin huomauttaa, ettei kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyydä suoranaisia muutoksia komission ehdotukseen. 17. Esittelijä pohtii kansalaisuutta koskevan luokan merkitystä, sillä sen osuus kauden sitoumuksista on vain 2,3 prosenttia, ja tarvetta suunnitella sille vaihtoehtoja. Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: "on tietoinen ehdotetun otsakkeen suhteellisesta koosta [...] muihin otsakkeisiin verrattuna; painottaa näin ollen, että suurempi joustavuus on tarpeen ennakoimattomissa tilanteissa;" 18. Rakennetta koskevissa päätelmissä esittelijä toteaa, että vaikka otsakkeen 3 perusteet voidaankin kyseenalaistaa neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa, otsaketta 3 koskeva komission ehdotus on hyväksyttävä. 19. Esittelijän mielestä olisi suotavampaa keskittyä joustovaraan ja mahdollisiin joustomekanismeihin, kuten solidaarisuusvälineeseen (1 miljardi vuodessa), joka komission viimeisessä ehdotuksessa otetaan otsakkeeseen 3. Hallintomenot 20. Komission ehdotuksessa ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät komission hallintomenot sisällytetään neljään muuhun otsakkeeseen. Otsakkeeseen 5 otettaisiin vain muita toimielimiä kuin komissiota sekä eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja koskevat hallintomenot. Komissio perustelee tätä sillä, että hallintomenoihin varattujen määrärahojen esittämistä talousarviossa on yhdenmukaistettava, jotta se vastaisi toimintoperusteisen budjetoinnin ja toimintoperusteisen hallintomallin periaatteita. DT\ doc 5/17 PE v01-00

6 21. Tämänhetkisiin toimintamenoihin liittyviin hallintomenoihin sisältyvät kaikki nykyisen otsakkeen 5 hallintomenot, rakennerahastojen niin kutsutut "minibudjetit" ja sisäisten politiikkojen ja ulkoisten toimien entiset BA-budjettikohdat. 22. Vuonna 2006 komission hallintomenojen osuus nykyisestä otsakkeesta 5 on 47 prosenttia, ja saattaa nousta jopa 53 prosenttiin, kun eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja koskevat hallintomenot lasketaan mukaan. Näihin arvioihin on otettu mukaan edelliseen laajentumiseen (10 uutta jäsenvaltiota) liittyvät sekä Bulgariaa ja Romaniaa koskevat tarpeet. Kaudelle tarkoitettujen varojen kokonaismäärä on 28,62 miljardia euroa. 23. Uusi otsake 5 kattaisi näin ollen kaikki muut toimielimet, Euroopan parlamentti mukaan luettuna. Esittelijä huomauttaa, että tällaisessa ehdotuksessa Euroopan parlamentin nykyiselle otsakkeelle 5 asettamaa 20 prosentin ylärajaa on tarkasteltava uudelleen. 24. Vastauksissaan työasiakirjan 2 kohtaa 32 koskeviin kysymyksiin kaikki poliittiset ryhmät mainitsivat, että komission hallintomenojen suhteen on noudatettava suurempaa avoimuutta. Lukuisissa neuvostoa koskevissa työasiakirjoissa useimmat valtuuskunnat kannattivat komission hallintomenojen avoimuuden ja poliittisen valvonnan lisäämistä. Virastot 25. Komission hallinnonuudistukseen liittyvän uuden hallintotavan periaatteen mukaisesti komissio ehdottaa yhä useamman tyyppisten virastojen perustamista: hajautettujen erillisvirastojen (viisi virastoa vuonna 1995, 20 virastoa vuonna 2005), sääntelyvirastojen ja toimeenpanovirastojen (ks. liite II). Esittelijä on pyytänyt komissiota toimittamaan väliaikaiselle valiokunnalle virastoja koskevan monivuotisen toimintasuunnitelman kauden ajalta, mutta komission mukaan se ei ole mahdollista. 26. Esittelijä katsoo, että nykyisten virastojen lukumäärän ja niille vuoden 2005 talousarviosta myönnettyjen määrärahojen perusteella virastojen kustannukset kasvaisivat 2,4 miljardiin euroon vuosina Tämä ennuste perustuu 2 prosentin deflaattoriin, eikä siihen sisälly marginaalia uusien virastojen varalta. Koska on tiedossa, että uusien virastojen talousarvio on kasvanut yli 50 prosenttia niiden perustamista seuranneiden kahden vuoden aikana, 2,4 miljardia on todennäköisesti liian alhainen arvio. 27. Edellisten talousarviomenettelyjen aikana Euroopan parlamentti on ollut erityisen huolissaan virastojen jatkuvasta lisääntymisestä, ei kuitenkaan ilmiöstä sinänsä, vaan sen laajemmista vaikutuksista. Kuultuaan virastoja käsittelevää budjettivaliokunnan esittelijää esittelijä katsookin, että virastojen määrää on rajattava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta virastojen kehitys ei tulevaisuudessa kaventaisi muiden samaan politiikan alaan kuuluvien ohjelmien toimintaedellytyksiä. Koska selkeää ohjelmasuunnitelmaa ei ole ilmoitettu, esittelijä puoltaa myös kohdentamattoman marginaalin varaamista uusille virastoille. PE v /17 DT\ doc

7 28. Esittelijä on suunnitellut kolme vaihtoehtoa, joita voidaan soveltaa sekä hallintomenoihin että virastoihin. 29. Esittelijällä on kolme hallintomenoja koskevaa vaihtoehtoa, joiden tarkoituksena on parantaa hallintomenojen avoimuutta ja valvontaa. Vaihtoehto a) Avoimuus ja valvonta Komission hallintomenot tulisi kohdentaa, ettei niihin kulu toimintamenoihin tarkoitettuja varoja. Näitä menoja tulisi käsitellä aiempaan tapaan samalla tavoin kuin kaikkien muidenkin otsakkeeseen 5 kuuluvien toimielimien menoja. Vaihtoehto b) Avoimuus ja valvonta toimintoperusteisessa budjetoinnissa Komission hallintomenot tulisi rajata rahoitusnäkymien kussakin otsakkeessa annettuun enimmäismäärään. Vaihtoehto c) Kolmas vaihtoehto: joustava avoimuus ja valvonta toimintoperusteisessa budjetoinnissa Tässä yhdistyvät kaksi edellistä vaihtoehtoa: vuosittaisen talousarvion xx luvun mallin mukaisesti komission hallintomenoja varten määrättäisiin täydentävä kokonaisyläraja, joka ei kuulu rahoitusnäkymistä laadittuun taulukkoon. Tällä vaihtoehdolla varmistettaisiin avoimuus, valvonta ja samalla toimintoperusteisen budjetointimallin noudattaminen. Kyseinen malli jättää komissiolle jonkin verran joustovaraa mikrotason hallinnointiin. Mainittua ylärajaa voidaan korottaa ainoastaan budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä: käyttämällä otsakkeen 5 mukaista lopullista marginaalia; kaikilla muilla toimielinten väliseen sopimukseen kuuluvilla tavoilla (tarkistus tai joustovara); Virastojen menoihin voidaan esittelijän mukaan soveltaa samanlaista toimintamallia Vaihtoehto a) kaikki virastot kootaan otsakkeeseen 5 (tai erityiseen otsakkeeseen) DT\ doc 7/17 PE v01-00

8 Vaihtoehto b) jokaiseen otsakkeeseen tulisi varata virastoille tarkoitettu enimmäismäärä Vaihtoehto c) virastojen menoille määrätään yläraja, joka ei sisälly rahoitusnäkymistä laadittuun taulukkoon; mainittua ylärajaa voidaan korottaa ainoastaan budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä: Osa III: Joustomekanismit käyttämällä asianomaisen otsakkeen mukaista marginaalia; kaikilla muilla toimielinten väliseen sopimukseen kuuluvilla tavoilla (tarkistus tai joustovara); 30. Joustomekanismit otettiin käyttöön joulukuussa 1988 laaditussa ensimmäisessä toimielinten välisessä sopimuksessa (Delors I paketti). Siihen sisältyi ensimmäistä kertaa viisi otsaketta, toisin kuin perustamissopimuksen määräyksiin, joissa mainitaan ainoastaan kaksi menoluokkaa (pakolliset ja ei-pakolliset menot). Ei-pakollisten menojen lisäämisessä noudatetaan perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohtaa, jossa määrätään enimmäismäärä, jolla menoja voidaan korottaa. 31. Rahoitusnäkymiä tarkistamalla pitäisi vastata pysyvämpiin rakenteellisiin tarpeisiin. Nykyisiä rahoitusnäkymiä mukautettiin ja tarkistettiin huhtikuussa 2004, jotta voitaisiin rahoittaa sekä unionin laajentuminen kymmeneen uuteen jäsenvaltioon että otsakkeiden 2, 3 ja 4 ennakoimattomat tarpeet. Tämä osoitti rahoitusnäkymien merkityksen myös monivuotisissa ohjelmissa. Koska neuvosto on vastustanut kaikkia toimielinten välisen sopimuksen mukaisia tarkistuksia, toimielimet ovat joutuneet käyttämään väärin joustovälinettä. 32. Ennakoimattomien tarpeiden rahoittamiseen tarkoitettu joustoväline perustettiin Euroopan parlamentin pyynnöstä, vaikka neuvosto aluksi vastusti sitä, eikä se kuulunut komission alkuperäiseen ehdotukseen. Viime vuosina, ja varsinkin nykyisten rahoitusnäkymien aikana, joustovälinettä on kuitenkin käytetty kuutena vuotena seitsemästä. 33. Samoihin aikoihin perustettiin myös luonnonkatastrofeista (esimerkiksi tulvat, kuivuus, metsäpalot) aiheutuneiden tuhojen korvaamiseen tarkoitettu solidaarisuusväline, jonka määrärahat eivät sisältyneet rahoitusnäkymiin. Kaiken kaikkiaan vuonna 1999 laadittujen rahoitusnäkymien määrärahoja lisättiin 33 miljardilla eurolla, joista 30,7 miljardia euroa varattiin tarkistuksia varten. Molemmille välineille on ominaista, että niiden määrärahat eivät sisälly rahoitusnäkymien enimmäismääriin, vaan lisätään siihen, kun budjettivallan käyttäjät päättävät yhteisesti näiden välineiden käyttöön ottamisesta. 34. Esittelijä pitää joustavuutta rahoitussuunnittelun kannalta välttämättömänä; tuleviin rahoitusnäkymiin sisällytettävä joustovara on tiiviisti sidoksissa useisiin muuttujiin: - menojen monivuotisuus PE v /17 DT\ doc

9 - monivuotisen kehyksen kesto (pidempi jakso edellyttää suurempaa joustoa) - luokkien ja alaluokkien määrä (otsakkeiden suuri määrä lisää jäykkyyttä, jolloin tarvitaan enemmän joustovaraa) - käytettävissä olevat marginaalit (pienemmät lakisääteiset marginaalit edellyttävät suurempaa joustoa kussakin otsakkeessa) rahoitusnäkymien otsakkeiden ylärajojen mukaisesti vuotuisille toimille ja uusille aloitteille (kokeiluhankkeet, valmistelutoimet) ennalta vahvistetun lakisääteisen osuuden mukaisesti ennakoimattomien tarpeiden suuruuden ja lukumäärän mukaisesti. 35. Komissio ehdottaa seuraaviin rahoitusnäkymiin useita joustovälineitä: Kauden aikana - Tarkistusmenettely: tavoitteena on tarkistaa menojen enimmäismääriä, jotta voidaan rahoittaa ennakoimattomat tapahtumat, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia rahoituskehykseen Vuotuisessa menettelyssä - otsakkeiden välistä uudelleenkohdentamista koskeva jousto 1 : korvaisi tähänastisen joustovälineen, ja budjettivallan käyttäjä voisi tietyissä rajoissa kohdentaa määrärahoja uudelleen meno-otsakkeiden välillä komission ehdotuksen mukaisesti; - kasvun mukauttamiseen tarkoitettu rahasto otsakkeessa 1a), Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky. Enintään 1 miljardi euroa vuodessa voidaan antaa käyttöön niiden politiikan alojen lisäämiseksi, joiden avulla saavutetaan kaikkein tehokkaimmin asetetut painopisteet; lisäksi kahdesta koheesiovälineestä, EAKR:sta ja ESF:stä (Euroopan unionin solidaarisuusrahasto), N+2 säännön takia käyttämättä jääneitä määrärahoja voidaan lisätä kasvun mukauttamiseen tarkoitettuun rahastoon enintään 1 miljardi euroa vuodessa. Lainsäädännön joustavoittaminen: 36. komissio katsoo, että yhteispäätösmenettelyyn perustuvien monivuotisten lainsäädäntöohjelmien kokonaisrahoitusta on mahdollista joustavoittaa jonkin verran (viisi prosenttia). Näin lainsäädäntöohjelmien monivuotiseen rahoitukseen olisi mahdollista tehdä vähäisiä muutoksia vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä. 1 Komission mukaan uudelleenkohdentamisvälineen tarkoituksena on oikaista tämänhetkisen joustovälineen toistuvan käytön yhteydessä ilmenneitä vääristymiä. Alunperin joustovälineen avulla oli tarkoitus rahoittaa tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa sovittujen ylärajojen puitteissa. DT\ doc 9/17 PE v01-00

10 37. Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission toimiin ennakoimattomien tarpeiden rahoittamiseksi kauden aikana. Joustavuus eri muodoissaan osoittautui tarpeelliseksi edellisellä kaudella: joustoväline, mukauttaminen, tarkistukset, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja hätäapuvarausten käyttö. 38. Koska omien varojen enimmäismäärään sisältyy todennäköisesti huomattava marginaali, esittelijä katsoo, että olisi epärealistista tehdä päätöstä 25:n tai 27 jäsenvaltion unionille tarkoitetusta 5 7-vuotisesta rahoituskehyksestä sopimatta tarkoituksenmukaisista välineistä ja menettelyistä, joilla enimmäismäärät voidaan tarvittaessa ylittää. Seuraavassa rahoituskehyksessä määriteltyjen joustovälineiden käytön pitäisi ehkäistä aiemmin ilmenneitä institutionaalisia jännitteitä. 39. Edellä mainittujen seikkojen perusteella esittelijä tekee seuraavat ehdotukset periaatteista: - joustavuuden pitäisi olla osa kokonaisratkaisua, ja sen pitäisi vahvistaa Euroopan parlamentin neuvotteluasemaa; - joustovaran ja joustovälineiden pitäisi kytkeytyä tiiviisti päätökseen rahoitusnäkymien kokonaismäärästä ja rakenteesta; - mitä pidempi on rahoitusnäkymien aikataulu, sitä enemmän tarvitaan joustavuutta; - mitä useampia otsakkeita ja enimmäismääriä rakenteeseen sisältyy, sitä enemmän tarvitaan joustavuutta; mekanismeista: Esittelijä tekee seuraavat ehdotukset: - hyväksytään komission ehdotus pitkävaikutteisesta tarkistusmenettelystä, joka kattaa rahoituskehyksen pysyvät muutokset. Tarkistusmenettelyjen helpottamiseksi esittelijä ehdottaa tämän mekanismin hyväksymistä talousarvion hyväksymisen edellyttämällä enemmistöllä (neuvoston ja parlamentin määräenemmistö); - hylätään komission ehdotus otsakkeiden välistä uudelleenkohdentamista koskevasta joustosta; - ehdotetaan nykyisen kaltaisen joustomekanismin käyttöä vuosittain ennakoimattomien tapahtumien varalta, kuitenkin niin, että alkuperäistä 500 miljoonan euron määrää lisätään vuosittain 100 miljoonalla eurolla; - hylätään komission ehdotus solidaarisuusrahaston sisällyttämisestä näihin enimmäismääriin; - solidaarisuusrahaston nykyistä järjestelmää ei muutettaisi, vaan se jäisi PE v /17 DT\ doc

11 edelleen ylärajojen ulkopuolelle, ja enimmäismäärä annettaisiin käyttöön ainoastaan tarvittaessa; - hylätään komission ehdotus kasvun mukauttamiseen tarkoitetusta rahastosta; - hylätään komission ehdotus hätäavun sisällyttämisestä enimmäismääriin; - ehdotetaan enimmäismäärien ulkopuolelle jäävän hätäapumekanismin perustamista ja sen rahoittamista tarvittaessa joustovälineillä nykyisen solidaarisuusrahaston rahoitusmekanismin tavoin. Muut joustovälineet: - hyväksytään säädösten mukainen lainsäädännön joustavoittaminen, mutta ehdotetaan tämän joustavuuden määrän lisäämistä niin, että se on 10 prosenttia yhteispäätösmenettelyllä vahvistettuja määriä suurempi tai pienempi. - esittelijä ehdottaa myös, että enimmäismääriä laskettaessa tulisi kuhunkin otsakkeeseen suunniteltua lainsäädäntöä varten jättää kasvava liikkumavara, jonka prosenttiosuus vahvistetaan ja nousee vuosittain (esimerkiksi 2 prosenttia vuonna 2007, 3 prosenttia vuonna 2008 ja 4 prosenttia vuonna 2009). Osa IV: Perustuslakiin liittyvät näkökohdat 40. Kun otetaan huomioon, että ehdotuksen Euroopan perustuslaiksi pitäisi astua voimaan vuoden 2006 lopussa, jos kaikki jäsenvaltiot ratifioivat sen, yhteys perustuslaista johtuvien muutosten ja vuonna 2007 alkavan monivuotisen rahoituskehyksen välillä on ilmeinen. Tässä tilanteessa esittelijä katsoo velvollisuudekseen kiinnittää valiokunnan huomion siihen, että perustuslain määräykset lisäävät Euroopan parlamentin lainsäädäntövaltaa. Siksi olisi löydettävä keino ennakoida ne perustuslain määräykset, jotka lisäävät Euroopan parlamentin toimivaltaa. 41. Perustuslain myötä jotkut nykyiset politiikan alat saavat uuden oikeusperustan, mikä merkitsee Euroopan parlamentin toimivallan lisäämistä yhteispäätösmenettelyn tai, perustuslain sanamuodon mukaisesti, "tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen" kautta (joka useimmiten korvaa pelkän kuulemismenettelyn): esimerkiksi ulkoisten ohjelmien, kuten Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen, yhteydessä ja joillakin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvillä aloilla. Lisäksi jotkut uudet politiikan alat, kuten avaruuspolitiikka ja matkailu, joissa parlamentti saa yhteispäätösoikeuden, saavat täysin uuden oikeusperustan (ks. liitteenä oleva luettelo). 42. Ongelmallisia ovat varsinkin ne tapaukset, joissa perustuslaki muuttaa oikeusperustaa. Kyseisillä aloilla parlamentin ei pitäisi hyväksyä suunnitelmia rahoitusnäkymiin lisättävistä määristä ennen perustuslain voimaantuloa saamatta neuvostolta takeita siitä, ettei säädöksiä hyväksytä (ennen perustuslain voimaantuloa) ottamatta täysimääräisesti huomioon parlamentin näkemystä. 43. Perustuslain määräysten mukaan monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan neuvoston DT\ doc 11/17 PE v01-00

12 eurooppalailla, jolle Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön on annettava hyväksyntänsä. Nykyisissä perustamissopimuksissa rahoitusnäkymiä ei edes mainita, ja ne on tähän saakka hyväksytty toimielinten välisellä sopimuksella. Voidaan väittää, että EY:n perustamissopimuksen 198 artiklassa edellytetään ainoastaan yksinkertaista enemmistöä. 44. Kun otetaan huomioon, että perustuslain mukaan parlamentin jäsenten enemmistön on hyväksyttävä monivuotisen rahoituskehyksen vahvistava tuleva eurooppalaki ja että perustuslaki tulee voimaan ennen seuraavia rahoitusnäkymiä, esittelijä kehottaa parlamenttia pyytämään - seuraavaan toimielinten väliseen sopimukseen herrasmiessopimusta, jossa ennakoidaan kaikki perustuslakiin liittyvät seikat; - tai toimielinten väliseen sopimukseen sisällytettävää tarkistuslauseketta, joka otetaan käyttöön perustuslain voimaantulon yhteydessä, jotta voidaan taata Euroopan parlamentille perustuslain nojalla kuuluvat uudet lainsäädäntö- ja talousarviovaltuudet. PE v /17 DT\ doc

13 Million at 2004 prices OVERVIEW OF THE NANCIAL FRAMEWORK INDICATIVE ESTIMATES FOR ADMINISTRATIVE EXPENDITURE COMMITMENT 2006 (a) Commission administrative expenditure 1. Sustainable growth 1a. Competitiveness for growth and employment b. Cohesion for growth and employment Preservation and management of natural resources Citizenship, freedom, security and justice The EU as a global partner Other support administrative expenditure (b) 360 Administrative expenditure - Total Administration (Other institutions, pensions and European schools) Total administrative expenditure (a) 2006 expenditure under the current financial perspective has been broken down according to the proposed new nomenclature for reference and to facilitate comparisons. (b) Includes so-called 'mini budgets' under heading 2 'structural actions', and former so-called 'BA lines' in heading 3 'internal policies' and heading 4 'external actions'. Annex I DT\ doc 13/17 PE v01-00

14 SOURCE OF NANCING FOR EXISTING AND FUTURE AGENCIES Heading Budget item Name of Agency/Body Location Indicative financial programming 2006 ( mn) Annex II Existing agencies/bodies included in the EU Budget 1 1a European Agency for the Evaluation of Medicinal Products London Subsidy to titles 1 and Subsidy to title Special contribution for orphan medicinal products a European Foundation for the improvement of living and working conditions Dublin Subsidy to titles 1 and Subsidy to title a European Agency for Safety and Health at work Bilbao Subsidy to titles 1 and Subsidy to title a European Aviation Safety Agency Köln Subsidy to titles 1 and Subsidy to title 3 5 1a European Maritime Safety Agency Lisbon Subsidy to titles 1 and Subsidy to title Antipollution vessels a European Railway Agency for Safety and Interoperability Lille Subsidy to titles 1 and 2 Valenciennes Subsidy to title a Galileo Supervisor Authority Subsidy to titles 1 and Subsidy to title a European Agency for Networks and Information Security Greece Subsidy to titles 1 and Subsidy to title 3 9 1a Office for Harmonization in the Internal Market (self-financed) Alicante pm Subsidy to titles 1 and 2 pm Subsidy to title 3 pm 10 1a European Centre for the Development of Vocational Training Thessaloniki Subsidy to titles 1 and Subsidy to title Community Fisheries Control Agency Vigo Subsidy to titles 1 and Subsidy to title European Environment Agency Copenhagen Subsidy to titles 1 and Subsidy to title DT\ doc 14/17 PE v01-00

15 Heading Budget item Name of Agency/Body Location Indicative financial programming 2006 ( mn) Community Plant Variety Office (self-financed) Angers p.m European Centre for desease and control Sweden 14.3 Subsidy to titles 1 and Subsidy to title Food Safety Authority Parma 46.6 Subsidy to titles 1 and Subsidy to title European Agency for the management of operational cooperation 9.8 at the external borders Subsidy to titles 1 and Subsidy to title European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia/Fundamental rights agency (to replace EUMC) Vienna 8.8 Subsidy to titles 1 and Subsidy to title European Police College (CEPOL) UK 4.5 Subsidy to titles 1 and Subsidy to title Eurojust Den Hague 11.2 Subsidy to titles 1 and Subsidy to title European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction Lisbon 12.0 Subsidy to titles 1 and Subsidy to title Translation Centre for the bodies of the European Union Luxembourg Financed by charging translations made for agencies Sub-total including antipollution vessels and Special contribution for orphan medicinal products Sub-total of which: Sub-heading 1a Heading Heading DT\ doc 15/17 PE v01-00

16 Heading Budget item Name of Agency/Body Location Indicative financial programming 2006 ( mn) Other agencies/bodies not yet included in the EU Budget 22 3 EUROPOL: European Police Office 23 1a European Chemical Agency 24 1a Gender Equality Institute 25 3 European Migration Observatory 26 3 European Consumer Institute EXECUTIVE AGENCIES (financed from appropriations of related programmes) Existing 27 1a Intelligent Agency executive agency Executive agency for health and consumer protection Executive agency for education and culture a/ Under consideration 30 1a TEN-T Executive Agency 31 1a Executive Agency for Competitiveness and Innovation programme 32 1a Executive Agency for Research 33 3 Executive Agency - Information Systems in Border Areas and Visas 34 4 Executive Agency for TAIEX Other existing agencies financed from related programme appropriations European Training Foundation Turin Of which: Phare contribution to the European Training Foundation European Agency for Reconstruction Thessaloniki Max. 8% of appropriations of operational expenditure in budget items (mandate expires end-2006) DT\ doc 16/17 PE v01-00

17 Financial Perspective Annex III Adjustment for enlargement and revision Amount - million prices April 2004 Adjustment for enlargement to 10 new Member States Total of commitments April 2004 Revision: Ceiling of heading Total of commitments Mobilisation of the flexibility instrument Amount - million- current prices 2000 Kosovo (R4) Serbia (R4) Fisheries ex-agreement w/morocco and border regions (heading 4) Fisheries ex-agreement w/morocco (heading 4) Irak (heading 4) 74 PDB + AL Irak (heading 4) + Agencies (heading 3) 140 Total 826 Mobilisation of the Solidarity Fund (above the financial perspective ceilings) Amount - million- current prices 2002 Austria 134 Czech Republic 129 France 21 Germany 444 Total Italy 47 Spain 9 Portugal 49 Total March 2004 France, Malta and Spain (Proposal from the Commission) 22 DT\ doc 17/17 PE v01-00