HARVIALAN KARTANON MAISEMAKUVALLINEN TARKASTELU
|
|
- Juha Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HARVIALAN KARTANON MAISEMAKUVALLINEN TARKASTELU Aino Seppänen 2007
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MAISEMAN TULKINTAA VANHOJEN KARTTOJEN PERUSTEELLA luku luku luvun alku luvun puoliväli luvun loppu ja 2000-luku MAISEMAKUVA Maiseman tilarakenne Avoin maisematila Puoliavoin maisematila Suljettu maisematila Maamerkit YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...10 Lähteet...12 Liitteet...12
3 1. JOHDANTO Harvialan kartano sijaitsee Janakkalan kunnassa Harvialantien varressa noin 5 km Turengin keskustasta Hämeenlinnan suuntaan. Suuresta taimitarhastaan tunnetun kartanon ympäristö on haja-asutus- ja osittain taimiviljelyksessä olevaa maatalousaluetta. Kartanoalue rajautuu pohjoisessa Harvialantiehen etelässä Helsinki-Hämeenlinna rautatiehen ja lännessä Pikkujokeen. Rautatien eteläpuolella Hiidenjokeen ja Vanajaveden Miemalanselkään rajoittuvalla alueella sijaitsee nykyisen Harviala Oy:n omistuksessa oleva Alikartanon rakennusryhmä. Harvialan kartanon asuin- ja tuotantorakennukset on luokiteltu rakennustaiteellisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat maakunnallisessa Rakennettu Häme- selvityksessä luokiteltuun Harvialan kartano- ja kulttuurimaisemakokonaisuuteen. Harviala kuninkaankartassa 1700-luvulla. 2. MAISEMAN TULKINTAA VANHOJEN KARTTOJEN PERUSTEELLA Vanhat kartat kertovat maisemassa tapahtuneet muutokset viimeisten vuoden ajalta. Pysyvät maisemaelementit kuten vesistöt, suot ja kivikot, joita on vaikea ottaa muuhun käyttöön, ovat yleensä säilyneet samoilla paikoilla vuosisatoja. Myös kantatilojen rajat seuraavat edelleen isojaossa määrättyjä rajoja. Vanhoissa kartoissa mittatarkkuus ei ole yhtä tarkka kuin nykyisissä. Karttojen vertailussa on huomioitava myös mahdollinen karttapaperin kutistuminen, joka on voinut muuttaa mittasuhteita. Senaatinkartta 1800-luvun lopulta. Harvialan viljelyskartta vuodelta
4 1700-luku 1800-luvun loppu 1900-luvun alku 1900-luvun puoliväli Karttasarja Harvialan kartanon ympäristöstä kertoo maiseman muotoutumisesta 1700-luvun lopulta 2000-luvun alkuun luvun lopun kartassa on käytetty lähteenä kuninkaankarttaa luvun lopun tilanne on 1800-luvun senaatinkartan mukainen luvun alun kartta on laadittu vuoden 1917 viljelyskartan perusteella ja 2000-luvun kartat on laadittu vuosien 1948 ja 1999 peruskarttojen pohjalta luvun loppu Kartat on piirretty samalla grafiikalla samaan mittakaavaan, jolloin niitä voidaan helposti vertailla keskenään ja maisemassa eri aikakausilla tapahtuneet muutokset tulevat esille. Kartoissa on kuvattu avoimet, puoliavoimet ja suljetut tilat. Avointa tilaa muodostavat vesistöalueet ja pellot. Puoliavointa tilaa muodostavat niityt, viljellyt taimitarha-alueet sekä rakennetut alueet pihoineen ja puutarhoineen. Suljettua tilaa muodostavat metsäalueet. Lisäksi kartoissa on kuvattu kunkin ajan pääliikenneväylät, rautatiet sekä rakennetut alueet. Karttojen tarkkuus ja rajaus vaihtelee jonkin verran käytössä olleiden pohjakarttojen tarkkuuden ja mittakaavan mukaan. 4
5 luku Harvialan kartano tunnetaan jo keskiajalta. Harvialassa ja Niemenpäässä tiedetään olleen asuinkartanot jo 1500-luvulla luvulla Kurki-suvun omistama Harvialan kartano oli arvostettua rälssimaata. Kartanokompleksi käsitti useita vanhoja kyliä, kuten Niemenpään, Höitilän, Sillanpään sekä osa Koljalan kylää. Harvialassa oli puutarha jo 1770-luvulla ja kartanon puutarhurina toimi tukholmalainen Matthias Holm. Vanajan kylät olivat 1700-luvulla vielä melko pieniä ja sijaitsivat hyvin lähellä toisiaan. Kylät olivat isojaon täydennykseen asti tiheään asuttuja ryhmäkyliä. Vieri viereen pienelle tontille ahdettuna seisoivat pirtit, varastot ja karjasuojat. Kylän ympärillä oli sarkajaon vainiot, joita viljeltiin ja kesannoitiin vuoronperään. Vainioiden ääreltä alkoivat lähimetsät, joihin oli kaskia polttamalla raivattu niittyjä ja peltoja. Karja laidunsi pääasiassa metsissä ja niityille se saatettiin päästää heinän korjuun jälkeen. Laajemmat metsät, ns. takametsät saattoivat sijaita hyvinkin kaukana kylästä luvun kuninkaankartassa on nähtävissä luonnonniittyjen runsaus. Hiidenjoen ja Pikkujoen rannat olivat avoimia. Jokakeväiset tulvat estivät alavien rantojen viljelyn, mutta ylläpitivät puolestaan reheviä rantaniittyjä. Kuninkaankarttaan Harvialan kohdalle merkityt tiet ovat olleet vielä 1700-luvulla kapeita kärrypolkuja. Polkuverkostosta on kuitenkin jo hahmotettavissa Alikartanontie sekä pieni pätkä Harvialantietä. Hämeenlinnaan ja etelään Suomenlahden rannikolle on Harvialasta päässyt maanteitse Vanajaveden länsipuolta seuraavaa Meritietä pitkin. Maanteiden lisäksi vesitiet olivat merkittäviä kulkureittejä. Hiidenjokea pitkin pääsi kulkemaan veneellä Miemalanselältä Kernaalanjärvelle saakka. Jäätyneiden soiden ja vesistöjen yli syntyi talviteitä, jotka paikoin lyhensivät matkantekoa huomattavasti. Maalaus Brusiinin 1800-luvulla rakennuttamasta Harvialan vanhasta päärakennuksesta luku 1800-luvulla kartanokulttuuri voimistui entisestään Harviala siirtyi Brusiinin suvun omistukseen. Brusiinien aikana kartanon talouskeskus siirtyi Alikartanon alueelta Yläkartanolle eli nykyiselle paikalleen radan pohjoispuolelle. Otto Brusiin rakennutti kartanolle uuden päärakennuksen Brusiinin itse suunnittelema päärakennus tuhoutui sittemmin 1940-luvulla sattuneessa räjähdyksessä luvulla uusien viljelymenetelmien avulla peltojen kyntäminen helpottui. Pellot ja niityt laajenivat, mutta viljelymaisema sinänsä säilyi samanlaisena. Vanajaveden pinnan laskeminen vähensi kevättulvia ja edesauttoi uusien viljelymaiden raivaamista ranta-alueilta ja soilta. Soita kuivattamalla saatiin pääasiassa lisää niittymaata. Liikenneväylien osalta suurin muutos 1800-luvulla oli Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien valmistuminen 1860-luvulla. Radan varteen rakennettiin ratavartijoiden asuntoja, joista Harvialassa on säilynyt kaksi. Harvialan asema rakennettiin 1920-luvun loppupuolella. Asema on sittemmin poistunut käytöstä ja nykyisellään se on asuinkäytössä. 5
6 luvun alku Harvialan kartano siirtyi Brusiinin suvulta W. Rosenlew & Co. Ab:n omistukseen vuonna Ensimmäiset kasvihuoneet rakennettiin pian sen jälkeen. Kasvihuoneiden myötä Harvialassa alkoi hyötykasviviljely. Aluksi taimikasvatus oli kartanon omiin tarpeisiin, mutta jo 1923 alkoi taimien kaupallinen tuotanto. Taimitarhan toiminta näkyy 1900-luvun kartoissa vähitellen kasvavana metsien määränä. Metsäpuiden taimien istuttaminen alkoi taimitarhan toiminnan myötä ja 20-luvuilla. Etenkin kuusen taimia istutettiin taimitarhan tarpeisiin. Maatalous ja riistanhoito kehittyivät 1900-luvulle siirryttäessä. Kartanon talouskeskus siirtyi Alikartanon alueelle 1920-luvulla. Peltoaukealle syntyi talous- ja työväenrakennusten keskittymä 1923 valmistuneen uuden ison navettarakennuksen myötä. Peltoalueet ulottuivat Hiidenjoen rantaan asti. Rosenlewien aikana kartanoon palkattiin kaksi riistanvartijaa ja rakennettiin koira- ja fasaanitarhat. Fasaanitarhausta harjoitettiin Harvialassa ja 20-luvulla ja uudelleen 1960-luvulla. Koiratarha on sijainnut Yläkartanon mäellä saunan luoteispuolella. Rautatien valmistuttua metsien käyttö lisääntyi. Harvialan maille rakennettiin puutavaran kuljettamiseen oma 20 km:n pituinen kapearaiteinen metsärata. Metsärata haarautui pääradasta jatkuen koilliseen kohti Sääjärveä ja laajempia metsämaita. Harvialasta muodostui metsäradan myötä puutavaran kuljetuksen risteysasema. Kartanolla oli oma saha ja höyläämö alkoi lastuvillatehtaan toiminta. Sittemmin käytöstä poistunut metsärata on edelleen osittain havaittavissa maastossa. Nykyinen Haitintie Harvialantien pohjoispuolella noudattaa vanhaa metsäradan linjausta. Räjähdyksessä tuhoutuneen vanhan päärakennuksen julkisivua luvulla rakennettu Harvialan uusi päärakennus luvun puoliväli Harvialan vanha päärakennus tuhoutui lastuvillatehtaan räjähdyksessä Nykyinen päärakennus rakennettiin vanhan paikalle luvun kartassa nykyisen Harvialan kartanon alueella näkyy vielä 1900-luvun alussa rakennettuja työväen asuinrakennuksia luvulla suuri osa rakennuksista purettiin, mm. Yläkartanon mäen reunan asuinrakennukset sekä metsänvartijan talo. Myös kapearaiteinen metsärata purettiin 1955, ratapenger tasoitettiin ja paikalle rakennettiin metsäautotie. 6
7 Rosenlewin aikana metsäpuiden taimien kasvattamisesta alkanut taimitarhaus kasvoi 1950-luvulla alallaan Suomen suurimmaksi luvulla istutettiin myös nykyisin maisemaa rajaavat korkeat kuusiaidat. Aitojen tarkoituksena oli suojata taimiviljelmiä tuulelta. Kuusiaitoja on luultavasti aiemmin pidetty leikattuina tietyssä korkeudessa, mutta nyttemmin ne ovat saaneet kasvaa vapaasti täyteen mittaansa luvun loppu ja 2000-luku 1980-luvun lopulla Harvialan kartanon maat rakennuksineen siirtyivät Janakkalan kunnan omistukseen. Kunnan hankkima alue käsitti maita radan molemmin puolin. Alikartanon rakennukset ja pellot myytiin 1993 Harviala Oy:lle. Kartanon päärakennus toimii nykyisin tilausravintolana, navettarakennuksessa on taimimyymälätoimintaa ja muut rakennukset ovat satunnaisessa käytössä odottaen uutta käyttömuotoa. Harvialantie on rakennettu luultavasti 1950-luvun alussa. Vanha kartanon pihapiirin ja aseman kautta Alikartanolle kulkeva tie katkaistiin 1996 rautatien tasoristeysten poistamisen myötä. Alikartanontie ja radan alitukset rakennettiin samana vuonna. Nykyisin Alikartanontie kulkee alueen läpi lenkkinä ja vanhat tiet katkeavat rataan. Harviala 1948-luvun peruskartassa. Vuoden 1999 peruskartta Harvialasta. 3. MAISEMAKUVA Maisemakuva on maiseman silmin havaittu ilmiasu. Maiseman tilallisuus vaikuttaa merkittävästi maiseman hahmotettavuuteen. Maiseman monimuotoisuus syntyy avoimen ja suljetun tilan vaihtelusta, näkymäakseleista, maastonmuodoista, solmukohdista sekä maiseman hierarkkisista pisteistä, joihin on rakentunut kulttuurihistoriallisia arvovarantoja ja merkityssisältöjä. Harvialan kartanoalue jakautuu selvästi kahteen osaan: radan pohjoispuolen sulkeutuneempaan maisematilaan ja radan eteläpuoliseen avoimeen viljelymaisemaan. Rautatiellä on sekä fyysinen että visuaalinen estevaikutus maisemassa. Tässä selvityksessä on pääasiassa tarkasteltu radan pohjoispuolen maisematiloja ja maisemakuvaa Maiseman tilarakenne Maiseman tilarakenne muodostuu avoimesta, puoliavoimesta ja suljetusta tilasta. Harvialan kartanon ympäristössä avointa tilaa muodostavat pellot sekä pääliikenneväylät. Puoliavointa tilaa muodostavat taimiviljelyalueet sekä rakennetut alueet pihoineen ja puutarhoineen. Suljettua 7
8 tilaa muodostavat metsäiset ja puustoiset alueet Avoin maisematila Harvialantien ja rautatien väliin jäävällä maisemaalueella laajin yhtenäinen viljelyksessä säilynyt peltoalue on Marjoniemessä. Marjoniemessä tiedetään olleen torppa jo 1700-luvulla. Luultavasti nykyistä peltoalaa on alettu raivata jo torpan aikaan luvun Harvialan viljelykartassa Marjoniemen pelto on jo nähtävissä lähes nykyisessä muodossaan. Peltoaukea rajautuu Alikartanontiehen ja Pikkujokea reunustavaan metsävyöhykkeeseen. Alikartanontien puolelta peltoa rajaavat kuusiaidat sekä metsittynyt tienreuna. Näkymiä tieltä pellolle ei juuri ole. Hiidenjoen ja rautatien väliin jäävät laajemmat viljelyaukeat. Hiidenjoen eteläpuolinen Sälimäen harjujakso rajaa avointa maisematilaa. Hiidenjoki pilkottaa viljelyaukean takaa, mutta pääasiassa puustoinen rantavyöhyke sulkee näkymät joelle. Radan eteläpuolen maisema tulee muuttumaan huomattavasti rakenteilla olevan uuden asuinalueen valmistuessa peltoaukealle. Näkymä Alikartanontieltä Hidenjoelle. Harvialan arvokkaat rakennukset: 1. Marjoniemi 2. Harvialan korjauspaja 3. Harvialan kartano 4. Harvialan asema 5. Ratavartijan talo 6. Karrintalo (Sikopiiri) 7. Alikartano 8. Katajamäen työväen asunnot Harvialan muinaismuistot: Rautakautinen asutus on ollut tiivistä Janakkalan seudulla. Harvialan kartanon läheisyydessä sijaitsee kaksi rautakautista kuppi- eli uhrikiveä. Marjoniemi sijaitsee pienellä Marjumäen kumpareella Ylikartanon luoteispuolella. Kumpareella on toinen kartanokeskuksen läheltä löydetyistä uhrikivistä (A). Niemenpäässä (B) on ollut seudun vanhin asuinpaikka, keskiaikainen asumakartano. Harvialan maisemakuvallinen tarkastelu. 8
9 Puoliavoin maisematila Turengin suunnasta saavuttaessa Harvialan kartanoa leimaavat vahvasti Harvialantien ja rautatien väliin jäävät taimiviljelmät. Viljelmät on jaettu pienempiin lohkoihin korkein vapaasti kasvavin kuusiaidoin, jotka luovat alueelle oman leimansa muistuttaen taimitarhan historiasta. Kuusiaidat istutettiin 1950-luvulla luomaan tuulensuojaa taimiviljelmille. Taimiviljelmät jatkuvat myös radan eteläpuolelle ja Niemenpäähän. Kuusiaidat sulkevat osin näkymiä taimitarhaan, mutta ne myös rajaavat näkymiä ja luovat näkymäakseleita. Harvialan kartanon rakennusryhmä ja puutarha muodostavat puoliavoimen tilan ja yhtenäisen puistomaisen kokonaisuuden. Kartanon pihapiirissä vaihtelevat pienet avoimet tilakokonaisuudet, joita rajaa lännessä metsäinen vyöhyke ja idässä rakennusten muodostama vyöhyke. Kokonaisuudessaan pihapiiri muodostaa vaihtelevan tilasarjan. Harvialantieltä saavuttaessa oikealle jää metsäinen mäki, jonka reunalla on ollut asuinrakennuksia. Ensimmäisenä näkyy vanhan metsästäjän majan kivijalka ja sen umpeenkasvavaa puutarhaa. Varsinainen rakennusryhmä alkaa tiilisestä saunarakennuksesta, jonka jälkeen avautuu näkymä laajemmalle rakennusryhmälle ja vanhaan puutarhaan. Näkymä Harvialan kartanotieltä taimitarhaan Suljettu maisematila Harvialantiehen rajoittuvaa rautatien pohjoispuolta leimaa maiseman sulkeutuneisuus. Kartanoalueeseen liittyy metsäinen mäki, jonka huipulla on aikoinaan sijainnut näkötorni. Mäen rinteiltä on ilmeisesti aikoinaan avautunut laajemmat näkymät ympäröivälle kartanoalueelle, mutta nykyisellään puusto ja aluskasvillisuus peittää näkymiä. Välillä puiden lomasta pilkottaa taimitarha ja voi vain kuvitella minkälaiset näkymät sieltä on aikoinaan ollut kartanon maille. Päärakennuksen taakse jää kartanon pihapiiriin ja Alikartanontiehen rajautuva metsäinen alue. Alikartanontien reunassa on puoliavoin umpeenkasvava niitty tai vanha pelto, joka on ilmeisesti jäänne 1900-luvun alun taimi- tai viljelyalasta. Myös Pikkujoen rantaan muodostuu suljettu metsäinen vyöhyke. Puustoinen vyöhyke ulottuu joen tulvavyöhykkeelle ja rajaa avointa peltotilaa sulkien näkymät Pikkujoelle Maamerkit Maamerkit helpottavat orientoitumista ja liikkumista tuntemattomassa ympäristössä. Ne ovat helposti erotettavia tunnuskuvia, jotka luovat osal- 9
10 taan alueen omaleimasuutta. Maamerkki on usein havaittavissa maisema-alueen ulkopuolelta tai se voi olla myös alueen sisäinen, rajoitetulla alueella vaikuttava. Harvialan kartanoalueesta ulkopuolelle erottuu muusta maastosta selvästi korkeampi mäki, joka rajaa Harvialantien pohjoispuolella avautuvaa maisematilaa sekä kartanoalueen pihapiiriä. Mäellä on aikoinaan sijainnut näkötorni, joka on toiminut rakennettuna maamerkkinä. Harvialan kartanon pihapiiriin liittyvä korkea mäki erottuu maisemassa Harvialantieltä saavuttaessa. Harvialantieltä saavuttaessa myös taimiviljelyyn liittyvät kuusiaidat voidaan mieltää maamerkeiksi ja alueen omaleimaisuutta ilmentäviksi maisematekijöiksi. Turengin suunnasta saavuttaessa kuusiaidat rajaavat tilaa ja ovat ensimmäinen merkki kartanoalueelle saapumisesta. Alueen sisäisenä maamerkkinä voidaan pitää radan eteläpuolelle jäävää Alikartanon kookasta navettarakennusta. Navettarakennus hallitsee laajan viljelyaukean maisemaa ja näkyy kauas saavuttaessa Alikartanontietä kummastakin suunnasta. Taimiviljelmiä rajaavat kuusiaidat luovat Harvialaan omaleimaisuutta. 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Harvialan kartanon tunnusmerkkejä ovat taimiviljelyn perinteestä kertovat korkeiksi kasvaneet kuusiaidat, vanhat kartanon rakennusryhmät puutarhoineen, maisematilaa rajaava yläkartanon metsäinen mäki sekä Pikku- ja Hiidenjoet maisemaa rikastuttavina vesistöinä. Kartanoympäristö pihapiireineen tulisi säilyttää puistomaisena. Pihapiirin vanhojen rakennusten säilyttämiseksi ja kunnon ylläpitämiseksi tulisi niille miettiä sopiva uusi ympärivuotinen käyttötarkoitus. Osa rakennuksista voitaisiin kunnostaa esimerkiksi asuinkäyttöön tai niihin voitaisiin ajatella jonkinlaista kulttuuritoimintaa, joka sopii kartanon henkeen ja luonteeseen. Vaikka rakennuksia otettaisiin asuin- tai muuhun yksityiseen käyttöön, tulisi pihapiiri ja puisto säilyttää edelleen julkisena ulkotilana. Alue tulisi säilyttää yhtenäisenä piha- ja puistokokonaisuutena, eikä siitä saisi aidata omia yksityisiä piha-alueita. Alueen vanhat kapeat tiet ovat monin kohdin poikki viimeisimpien rauta- ja maantietöiden vuoksi. Harvialan kartanotie toimii alueen pääkulkuakselina. Kartanotie on aikoinaan johtanut Harvialan asemalle ja Alikartanolle. Nykyisin tie kuitenkin katkeaa rautatiehen. Vanha tielinja jatkuu radan toisella puolella ja siitä voitaisiin helposti kunnostaa virkistys- ja maisemareitti palvelemaan kevyenliikenteen kulkijoita. Reitin toteutuminen vaatisi alikulun rakentamista rautatien kohdalle. Viherreitti yhdistäisi Ylä- ja Alikartanot, jotka nykyisellään ovat jääneet erilleen rautatien estevaikutuksen vuoksi. Alikulun ja 10
11 kevyenliikenteen yhteyden kautta kartanoalue palvelisi puisto- ja virkistysalueena myös Alikartanolle rakennettavan uuden asuinalueen asukkaita. Päärata halkoo kartanoaluetta erottaen Ylä- ja Alikartanot omiksi maisemallisiksi kokonaisuuksikseen. Rautatiellä on oma historiansa, joka liittyy tiiviisti kartanon historiaan. Kapearaiteisesta metsäradasta on vielä havaittavissa jäänteitä maastossa. Vanha asemarakennus ja ratavartijan talo muistuttavat Suomen ensimmäisen rautatien historiasta. Nykyisellään rautatiellä on vahva fyysinen estevaikutus. Alikulkuja lisäämällä radan estevaikutus pienenee. Rataa ei kuitenkaan ole syytä täysin piilottaa maastoon, sillä se kuuluu kiinteänä osana maiseman historiaan. Radan melualue ulottuu noin sadan metrin päähän reunimmaisesta raiteesta. Melualueelle rakentamista tulisi välttää. Alueella ei ole ennestään varsinaisia virkistysalueita. Luonteva viherverkko muodostuu Harvialan kartanopuistosta, siihen liittyvästä mäestä sekä Pikkujoen ranta-alueista. Pikkujoen rannan nykyinen puustoinen tulvavyöhyke ei sovellu rakentamiseen, mutta sitä voidaan hyödyntää virkistysalueena. Harvialan kartanolta aseman kautta Alikartanolle johtanut tielinja katkeaa nykyään rautatiehen. Pikkujoen rannan tulvavyöhykkeet luovat paikoin puoliavointa niittymäistä maisematilaa. 11
12 LÄHTEET Ahola Teija. Rakennusinventointi - Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste Lampinen Pekka. Kotiseutu kertoo. Wanaja-seuran julkaisuja XIX. Turenki Lampinen Pekka. Kotiseutu kertoo 2. Wanaja-seuran julkaisuja XXI. Turenki Rakennettu Häme, Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto. Hämeenlinna Rytkönen Raili. Vanajan historia II. Jyväskylä Salokannel Akseli. Vanhaa Vanajaa. Wanaja-seuran julkaisuja III. Hämeenlinna Somerpalo Sirpa, Luppi Päivi. Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liiton julkaisu II:190. Hämeenlinna Kartat: Kuninkaankartta 1700-luvulta Harvialan kartanon sekä sen alle kuuluvien talojen maiden kartta vuodelta 1897 Senaatinkartta 1800-luvun lopulta Harvialan kartanon viljelyskartta vuodelta 1917 Harvialan kartanon viljelyskartta vuodelta 1924 Peruskartta vuodelta 1948 Peruskartta vuodelta 1999 LIITTEET Harvialan kartanoympäristön maisemakuvakartta
13
Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:
Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala
LisätiedotN Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
LisätiedotMaisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä
MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi, 2007 Harvialan kartano, Janakkala Veera Hakala, 57910V Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä Tässä harjoitustyössä on inventoitu Harvialan kartanon
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotTurengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen
Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotMaiseman arvot ja suositukset maankäytölle
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset
LisätiedotJanakkalan kunta Harviala 15.10.2013
1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotRakennusinventoinnin keruukertomus 26.8.2002
Kuuden kunnan rakennuskulttuuri 2002-2004 Janakkala, Kalvola, Kärkölä, Loppi, Nastola, Renko Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Rakennusinventoinnin keruukertomus 26.8.2002 Harviala / Osayleiskaava Toimeksianto
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotSELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA
SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA Tämä selvitys pohjautuu karttoihin, jotka ovat Porvoon museon tai kaupungin arkistossa tai kansallisarkistossa. Tässä on esitetty otteita kartoista,
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotJanakkalan kunta Harviala ,
Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013, 30.11.2016 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no 405-2013 KAAVA-ALUE VAIKUTUSALUE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
Lisätiedot1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE
1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE 1.1. Työn tavoitteet ja taustasuunnitelmat Kontulan eteläosan sekä Mellunmäen ja Vartioharjun pohjoisosan viheraluesuunnitelman tavoitteena on laatia viheralueverkoston
LisätiedotJanakkala Harviala Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008
Janakkala Harviala Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 f. 145306 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia 4 Kartta inventoitavasta
LisätiedotPALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS
PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus
LisätiedotHarvialan kartanon kulttuuri- ja puutarhataiteen historia
MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi, 2007 Harvialan kartano, Janakkala Veera Hakala, 57910V Harvialan kartanon kulttuuri- ja puutarhataiteen historia Johdanto Harvialan kartanolla on pitkä ja vaiheikas
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotJOKIVARSIEN SELVITYKSET
PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
Lisätiedothttps://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12...
Sivu 1/7 Rakennetun ympäristön kohde Punainen tukkitie ( kohteella ei ole virallista osoitetta), 2009/0113, 2012/0046 Punaisen tukkitien uomaa Pispalan valtatieltä etelään. Miia Hinnerichsen 18.5.2009
Lisätiedot16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy
16X124912.WP2 362 a. Viistoilmakuvatyyppinen näkymä kaakosta kohti hankealuetta (ylempi kuva VE 2+ ja alempi VE1). Kuvassa etualalla Portimojärvi ja sen oikealla puolella Ranua Rovaniemi -tie. 16X124912.WP2
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotVesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila
1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE
Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotHämeen liitto. Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti
Hämeen liitto Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti OLAVI VIRTA ~ Sysmäläinen esimerkki ei-fyysisestä kulttuuriperinnöstämme, joka konkretisoi syvällä tajunnassamme sen miltä suomalainen Juhannus maisemassa kuulostaa.
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö
Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotValkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotKylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Vanhat
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotHämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012
1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotLempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011
1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
Lisätiedot03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon
03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Lisätiedot0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin
Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotJANAKKALA 20.5.2003 HARVIALAN YLEISKAAVA SELOSTUS / LUONNOSVAIHE / TÄYDENTYVÄ
JANAKKALA 20.5.2003 HARVIALAN YLEISKAAVA SELOSTUS / LUONNOSVAIHE / TÄYDENTYVÄ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelutilanne Maanomistus Alue sijaitsee 5 km Turengista pohjoiseen, Hiidenjoen ja rautatien välissä. Hiidenjokeen
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
Lisätiedot