Kansainvälisen avun vastaanottojärjestelyt luonnon ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuustilanteissa Suomessa. Neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa

Transkriptio

1 Kansainvälisen avun vastaanottojärjestelyt luonnon ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuustilanteissa Suomessa Neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa

2 Ohjeen tarkoitus Ohjetta sovelletaan tilanteisiin, joissa yleisjohtovastuu on pelastusviranomaisella meripelastusviranomaisella ympäristöviranomaisella terveysviranomaisella

3 Työryhmä Sisäministeriö (pelastus, poliisi, raja) Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö Ympäristöministeriö Tulli Suomen Pelastusjohtajat -yhdistys Suomen Kuntaliitto Pelastusopisto/Kriisinhallintakeskus

4 Unionin päätöksen kattavuus Parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön, omaisuuden ja kulttuuriperinnön suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien kaikenlaisten luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, mukaan lukien ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet Terroritekojen tai ydin- tai säteilyonnettomuuksien aiheuttamissa katastrofeissa unionin mekanismi kattaa ainoastaan pelastuspalvelun alaan kuuluvat varautumisja avustustoimet

5 Päätöksen määritelmä HNS-toimista Isäntämaan tukitoimilla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka apua vastaanottava tai lähettävä valtio toteuttaa kansallisessa katastrofivalmiuden hallinnassaan, joiden tavoitteena on poistaa ennakoitavat kansainvälisen avun esteet ja varmistaa katastrofien yhteydessä toteutettavien avustusoperaatioiden joustava sujuminen. Isäntämaan tukeen sisältyy kansainvälisen avun kauttakulkua helpottavat toimet, joita valtiot voivat antaa niiden alueella maalla, merellä tai ilmassa

6 Kansalliset periaatteet Häiriötilanteiden hallinnassa lähtökohtana on toimiminen viranomaisten normaaliorganisaatiolla ja normaalien toimintamallien mukaan Laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä hankkeissa tai jos asian merkitys sitä muutoin vaatii, päätöksen tekee valtioneuvoston yleisistunto toimivaltaisen ministeriön esittelystä (PL 67) Tarvittaessa valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan, minkä ministeriön vastuulle asia kuuluu tai mikä ministeriö toimii laajakantoisen asian käsittelijänä

7 Kansainvälisen avun anto ja vastaanotto pelastustoiminnan alalla Kansallinen lainsäädäntö (Pelastuslaki 38 ) Euroopan unionin järjestelyt (Päätös unionin pelastuspalvelumekanismista) Kahdenväliset valtiosopimukset (Venäjä, Viro, Pohjoismaat) Alueelliset valtiosopimukset (esim. Barentsin alueen sopimus) YK (OCHA) NATO (EADRCC)

8 Avun pyytäminen pelastustoimintaan liittyvissä tilanteissa Kansainvälistä apua voidaan pyytää esimerkiksi tilanteissa, joissa: - omat kansalliset voimavarat eivät riitä - ulkomailla on erityisiä voimavaroja ja osaamista käsillä olevaan ongelmaan

9 Avun pyytäminen, pelastuslaki 38 Pelastuslain 38 :n mukaan sisäministeriö vastaa valtiosopimuksiin ja unionin päätöksiin perustuvasta, pelastustoimeen kuuluvan avun antamisesta ulkomaille ja avun pyytämisestä Suomeen Sisäministeriön työjärjestyksen 48 :n mukaisesti pelastusylijohtaja päättää avun antamisesta ja vastaanottamisesta Kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata sisäministeriölle myönnetystä arviomäärärahasta

10 Kansainvälisten yksiköiden osallistuminen pelastustoimintaan Pelastustoiminnan johtaja - on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne sijaitsee; josta on sovittu pelastuslaitosten kesken; josta sisäministeriö on määrännyt Pelastustoiminnan johtaja sisäministeriön pelastusosaston päivystäjän kanssa määrittelee tarvittavan kansainvälisen avun laadun ja määrän. Sisäministeriön pelastusosastolla valmistellaan esitys kansainvälisen avun pyytämiseksi. Päätösesityksessä määritellään myös isäntävaltion tuen koordinaatioryhmän kokoonpano ja valmistellaan mahdolliset muut avun vastaanottoon liittyvät järjestelyt

11 Avun vastaanoton rakenteet I Merkittävissä avun vastaanoton tilanteissa isäntävaltion tukeen kuuluvat seuraavat rakenteet: Yleisjohtovastuussa oleva viranomainen (tilanteen hoitamista varten perustettu johtokeskus) Valtioneuvoston päätöksentekoa ja toimien koordinointia tukeva SM:n pelastusosaston johtokeskus. KV-joukkojen maahantulon ja maastalähdön sujuvuuden varmistava sekä toiminnan koordinointia hoitava vastaanotto- ja lähettämiskeskus tai keskukset (Reception and Departure Center RDC)

12 Avun vastaanoton rakenteet II isäntävaltion tuen koordinaatioryhmä, joka avustaa hallinnollisissa ja viestinnällisissä tehtävissä, jotka liittyvät kansainvälisten pelastusyksiköiden ja pelastusvälineistön maahantuloon, Suomessa toimimiseen ja maastalähtöön. yhteyshenkilö jokaisen kansainvälisen yksikön tueksi (Liaison Officer) kansainvälisten joukkojen tukikohta (Base of Operations, BoO) Edellä mainittuihin tehtäviin voidaan tarvittaessa käyttää muiden pelastuslaitosten henkilöstöä, joka on koulutettu kansainvälisen pelastustoimen tehtäviin

13 Avun vastaanoton rakenteet III Isäntävaltion tuen koordinaatioryhmän kustannukset maksetaan sisäministeriön arviomäärärahamomentilta. Isäntävaltion tuen koordinaatioryhmä osoittaa jokaiselle kansainväliselle pelastustoimen yksikölle suomalaisen yhteyshenkilön (Liaison Officer, LO). Yhteyshenkilön tehtävänä on toimia kansainvälisen yksikön tukena koko operaation keston ajan. Pelastustoiminnan johtaja vastaa siitä, mihin kansainvälisiä yksiköitä käytetään

14 Henkilöiden rajanylitys Rajanylitysmuodollisuuksista vastaa Rajavartiolaitos Perusperiaatteena normaalit maahantulosäädökset maahantulo-, viisumi- ja oleskelulupa-asioissa Poikkeustilanteissa riittää, että pelastus- ja avustushenkilöstöllä on passi, henkilötodistus tai muu vastaava asiakirja (ei tarvita viisumia tai työlupaa)

15 Barents Rescue 2015: BoO Levillä, RDC (Venäjän rajalla)

16 Henkilöiden rajanylitys Avunpyytäjä vastaa apua antavan organisaation henkilö- ja kalustoluettelon toimittamisesta rajanylityspaikalle ennen rajanylitystä Pelastusajoneuvot pyritään ohjaamaan rajanylityspaikoilla kiireellisissä onnettomuustapauksissa tilapäisjärjestelyin mahdollisten jonojen ohi

17 Tavaroiden, kaluston ja materiaalin hätäaputuonti Suomeen EU:n tulli- ja veroalueelta saapuva kalusto ja tavarat voivat saapua ilman tullimuodollisuuksia eikä tuontitulleja peritä EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta saapuvia tavaroita koskevat menettelyt voidaan jakaa väliaikaiseen maahantuontiin pysyvään maahantuontiin jälleenrakentamiseen liittyvään tuontiin valtiosopimuksissa oleviin poikkeuksiin

18 Tavaroiden, kaluston ja materiaalin hätäaputuonti Suomeen Väliaikainen maahantuonti soveltuu parhaiten niissä tapauksissa, joissa kansainvälinen pelastusyksikkö kalustoineen saapuu maahan ja operaation jälkeen poistuu kalustoineen EU:n alueelta Pelastusyksikkö voi tulla maahan ns. suullisella ilmoitusmenettelyllä tai jos kalustoa ja tavaraa on enemmän, niin tavarat ilmoitetaan täyttämällä tarvittava asiakirja (tullilomake 613s, Tavaraluettelo suullisen ilmoituksen tueksi)

19 Maastalähtöprosessi Maastalähtö tapahtuu pääsääntöisesti virallisten rajanylityspaikkojen kautta siten kuin avunantajavaltion kanssa on sovittu Henkilöluettelon perusteella varmistetaan, että kaikki maahan saapuneet henkilöt poistuvat maasta. Silloin, kun tavarat ja kalusto on tuotu maahan väliaikaisella tuontimenettelyllä, on niiden poistuttava EU:n alueelta asetetussa määräajassa Tuhoutuneiden tavaroiden tai kaluston osalta Tulli voi päättää tapauskohtaisesti, ettei tuhoutunutta tavaraa tarvitse viedä pois maasta, vaikka tavara tai kalusto on merkitty maahantuloluetteloon

20 Turvallisuustekijät Suomi vastaa kansainvälisten avustusyksiköiden yleisestä turvallisuudesta alueellaan Kansainvälisten avustusyksiköiden yleisen turvallisuuden toteuttamisen vastuu on yleisjohtajana toimivalla viranomaisella yhteistyössä poliisin kanssa Toimintaa johtava viranomainen vastaa kansainvälisten ryhmien toiminnan edellytyksistä Suomessa Jos on ilmeistä, että toimintatavoissa tai kalustossa on sellaisia piirteitä, ettei Suomen lainsäädäntö salli toiminnan jatkamista ilman täsmennyksiä, on toimintaa valvovan suomalaisen yhteyshenkilön puututtava asiaan viipymättä ja ilmoitettava tilanteesta pelastustoiminnan johtokeskukseen

21 Viestintäjärjestelmät Viestikaluston käytettävyys Suomessa on pyrittävä varmistamaan ennen avun maahan saapumista Käytettävät radiotaajuudet on varmistettava Viestintävirastolta Viestiyhteyksien varmistamiseksi on suositeltavinta, että kansainväliset pelastusyksiköt käyttävät mukana tuomiaan radioviestimiä lähinnä omaan sisäiseen viestiliikenteeseensä VIRVE KV-yksikköä tukevalla (suomalaisella) yhteyshenkilöllä

22 Radiotaajuudet Vieraan valtion henkilöstö ei tarvitse radiolupaa sopimuksessa tarkoitetuissa pelastustoimissa ja suuronnettomuuksien lieventämisessä käytettävän radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön, jos radiolähettimen hallussapidosta ja käytöstä on ilmoitettu Viestintävirastolle ja radiolähettimen rakenteesta ja suunnitellusta käytöstä on annettu Viestintävirastolle sen pyytämät tiedot (Tampereen yleissopimus) Merkittävä osa radiotaajuuksista on yhteistaajuuksia, joilla toimivat EU-vaatimukset täyttävät radiolähettimet on kokonaan vapautettu luvanvaraisuudesta

23 Tiedottaminen Tiedottamisvastuu suomessa määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti kuin pelastustoiminnassa muutenkin Pelastuslaitos tiedottaa omista toimenpiteistään ja varsinaisesta pelastustoiminnasta Sisäministeriö tai valtioneuvosto tiedottaa omista toimenpiteistään Viestintäsuunnitelma viestinnän painopistealueet viestinnän organisointi ja vastuut eri toimijatasoilla henkilöstöresurssit kohde- ja sidosryhmät avainmediat ja avaintoimittajat viestinnän keinot ja kanavat

24 Raportointi ja operaatioista oppiminen Kuvaus avunpyynnön vaiheista ja sujuvuudesta Kuvaus maahantuloprosessin sujuvuudesta Kuvaus toiminnasta onnettomuustilanteessa Kuvaus maastalähdöstä Suositukset ja kehittämisehdotukset

25 Kiitos!