Kuntaneuvottelu

Transkriptio

1 Turun alueen kunnat Turku, Kaarina, Raisio, Rusko, Naantali, Parainen, Kemiönsaari, Masku, Mynämäki, Nousiainen Turun kaupunginjohtaja, konsernihallinnon johtaja, hyvinvointitoimialan toimialajohtaja, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulosaluejohtajat, vastaava lääkäri ja suunnittelija, kunnanjohtajat, sosiaali- ja terveysjohtajat, johtavat lääkäri sairaanhoitopiirin johto tulos- ja toimialueiden johtajat kuntaneuvotteluiden ohjelman mukaan perusterveydenhuollon yksikkö

2 Asialista - työjärjestys 1. Tilaisuuden avaus sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen 2. Kuntien näkymät palvelujen ennustetusta tarpeesta kuntien edustajien puheenvuorot keskustelu 3. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystys- ja ensihoitopalveluiden katsaus johtaja Päivi Lucenius, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos keskustelu 4. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalue tulosaluejohtaja Matti Helkiö, keskustelu 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarvion 2014 valmistelun tilannekatsaus 6. Sopiminen palvelujen järjestämisen kehittämistavoitteista, vastuista ja toimintatavoista 7. Yhteenveto ja tilaisuuden päätös sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen

3

4

5

6

7 Sairaanhoitopiirien Toimintamenot yhteensä muutos shp 2013 M % Etelä-Karjalan 49,46 0,95 2,0 Etelä-Pohjanmaan 81,45 9,15 12,7 Etelä-Savon 42,72 4,54 11,9 H:gin ja Uudenmaan 558,31 25,94 4,9 Itä-Savon 24,16 0,17 0,7 Kainuun 33,20 1,47 4,6 Kanta-Hämeen 58,05 1,50 2,7 Keski-Pohjanmaan 32,75 0,74 2,3 Keski-Suomen 94,49 3,46 3,8 Kymenlaakson 60,29 2,38 4,1 Lapin 50,56 0,56 1,1 Länsi-Pohjan 30,62 2,14 7,5 Pirkanmaan 215,64 13,68 6,8 Pohjois-Karjalan 62,63 2,31 3,8 Pohjois-Pohjanmaan 163,90 14,23 9,5 Pohjois-Savon 124,26 11,94 10,6 Päijät-Hämeen 80,13 6,09 8,2 Satakunnan 83,37 2,71 3,4 Vaasan 70,70 5,40 8,3 Varsinais-Suomen 194,68 5,06 2,7 Yhteensä 2111,37 114,42 5,7

8

9 Kuntayhtymän ulkoiset tuotot ja kulut Muutos % TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP12/ TA13/ TP12/ TA14 TA14 TA13 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,5 3,8 8,4 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,6 13,8-1,1 Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä ,0 4,0 5,8 Henkilöstökulut yhteensä ,4 2,8-1,3 Palvelujen ostot ,5 2,5 5,8 Materiaalin ostot ,3 3,3 2,0 Vuokrat ja muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,2 3,0 0,2 Toimintakate ,8 18,3 316,6 Nettorahoitustuotot+/kulut ,6 Vuosikate ,2 29,1 2325,5 Poistot ja arvonalentumiset ,3 7,6 46,2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5-177,9-84,0

10 Kuntayhtymän ulkoiset tuotot ja kulut Muutos % TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP12/ TA13/ TP12/ TA14 TA14 TA13 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,5 3,8 8,4 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,6 13,8-1,1 Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä ,0 4,0 5,8 Henkilöstökulut yhteensä ,4 2,8-1,3 Palvelujen ostot ,5 2,5 5,8 Materiaalin ostot ,3 3,3 2,0 Vuokrat ja muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,2 3,0 0,2 Toimintakate ,8 18,3 316,6 Nettorahoitustuotot+/kulut ,6 Vuosikate ,2 29,1 2325,5 Poistot ja arvonalentumiset ,3 7,6 46,2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5-177,9-84,0

11 Hyväksyttyyn olevaan Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan kirjattuna periaatteena on, että palvelujen yhteensovittamisesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminta-alueella sovitaan puolivuosittain käytävissä, alueellisissa kuntaneuvotteluissa. Niissä pidetään lähtökohtana alueen kuntien väestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä palvelujen ennustettua tarvetta.

12 Terveydenhuoltolaki 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

13 Järjestämissuunnitelma Valtuusto Kuntien ja sairaanhoitopiirin päätökset Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu Ei saada helposti yhtäpitäviä päätöksiä kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä

14 Millaisia päätöksiä sairaanhoitopiiri voi kuntajohtajakokouksen esityksestä nyt vuodeksi 2014 tehdä? Palvelun lisäämiseen on mahdollisuuksia vain siirtämällä henkilökuntaa samalta erikoisalalta muualta sairaanhoitopiiristä tai (hitaasti) käyttämällä muita sisäisiä resursseja Palveluiden vähentämisessä ensisijainen vaihtoehto on siirtää henkilökuntaa perusterveydenhuoltoon osin tai kokonaan yhteiseen käyttöön kuntien kanssa

15 Sairaanhoitopiirien käytössä olevat tilat brutto-m2 ja brutto-m2 asukasta kohden Punnonen , brutto m2 brutto m2 / asukas brutto m2 brutto m2 / asukas PS PM PP 1,5 1 VS 0,5 HUS Länsi-Pohjan shp Lapin shp Keski-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Etelä-Savon shp Kanta-Hämeen shp Vaasan shp Kymenlaakson shp Keski-Suomen shp Pohjois-Karjalan shp Kainuun shp Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Karjalan shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Pirkanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Helsingin ja Uudenmaan shp 0 0

16 U sairaalan korvaavan rakentamisen sijoittelusuunnitelma A Vaihtoehto A Isotooppiyksikkö Naistenklinikka Lasten ja nuorten klinikka Silmäklinikka Korvaklinikka Suu ja leukasairauksien klinikka Leikkausosasto Tukipalvelut KNF?

17 U sairaalan korvaavan rakentamisen sijoittelusuunnitelma B Vaihtoehto B Isotooppiyksikkö H OSA AVOHOITO Korvapkl ja foniatria Kuulokeskus Suu ja leukasair.pkl Hallinto VSKK (suu ja leukakuvant.) Gynekologisen syövän avohoito Dialyysi? A SAIRAALA Silmäklinikka Silmäpoliklinikka Silmien toimenpideyksikkö Silmäleikkaussalit Silmävuodeosastopaikat Hallinto Dialyysi? KNF? I OSA Naistenklinikka (pl. gyn onkon avohoito) Lasten ja nuorten klinikka (pl. avohoidon päivystys) Leikkausosasto (KNK, SUU, LNK, NKL, muu?) PÄIKI LEIKO (myös T sairaalan) Tukipalvelut KNF? T SAIRAALA Korva suu vuodeosasto Operatiivinen toiminta (KNK, SUU; raskas syöpäja traumakirurgia) Tehostettu valvonta Lasten avohoidon päivystys Välinehuolto KNF? Sijoittuminen riippuu kliinisten yksiköiden sijoittumisesta VSKK Tekniikka ja huolto

18 U-sairaalan korvaava rakentaminen, kustannukset/arvio 1. U-sairaalan Talotekninen selvitys vuodelta 2002 Rakentaminen n 81 milj. (ei sisällä varustelua) Tarjoushintaindeksillä korjattuna nykytasoon n. 119 milj. 2. Talousarvio ja suunnitelma Rakentaminen 84.8 milj. Varustelu 20 milj. Yhteensä milj. 3. Toiminnallinen suunnitelma Kustannus n. 207 milj. 3. A hyöty m2 Kustannus n. 190 milj. 3. B A-sairaalan korjaus, lisäkustannus n. 2 milj. H-osan rakentaminen hyöty m2 n milj. I-osan rakentaminen hyöty m2 n. 125 milj. Yhteensä n. 150 milj.

19 Sairaala Aloittamisvuosi Talousarvio- Suunnitelma esitys RAKENTAMINEN MERKITTÄVÄT HANKKEET Tyks TYKSin jatkorakentaminen T-sairaalan II-vaihe Rakentaminen Kiinteät rakenteet ja laitteet Hoito- ja tutkimuslaitteet: Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus TYKS T-sairaalan irtaimisto Rakennusaikaiset korot Yhteensä U-sairaalan korvaava rakentaminen Rakentaminen Kalustaminen ja laitehankinnat Yhteensä TYKSin jatkorakentaminen yhteensä Tyks 2012 A- sairaalan muutos- ja korjaustyöt Tyks yhteensä VSSHP:n MUUT MERKITTÄVÄT HANKKEET 2013 Isotooppiyksikön ja huollon tilat Tyks SH-rakennus vanha osa ilmanvaihto Loimaa laboratorion peruskorjaus Merkittävät hankkeet yhteensä

20 1. Keskimääräinen vuosikasvu 3,8 %? 2. Millä tavoin sh-piiri voi yksinkertaistaa palveluverkostoaan? 3. Näkemyksenne taseen alijäämän kattamisen toteutustapaan? Kaarina Hillitsemällä investointikulujen voimakasta kasvua kaikin tarkoituksenmukaisin tavoin. Vakauttamisohjelmassa esitettyjä investointiperiaatteita voidaan pitää hyvinä. Tilojen mahdollisimman tehokas käyttö. Rakennusten käyttöasteita tulee pohtia kriittisesti. Tekemällä etupainotteisia ja nopeasti käynnistettäviä toimenpiteitä. Kemiönsaari Ei voida hyväksyä. Lisäämällä yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa esim. ostamalla ja myymällä palveluita ja näin voitaisiin vähentää investointeja kalliisiin laitteisiin. Kehittämällä toimintamalleja, jotka on havaittu kustannustehokkaiksi muissa sairaanhoitopiireissä tai ulkomailla. Esim. hyödyntämällä Varsinais-Suomen sairaanhoidon järjestämissuunnitelmaa kehittämällä edelleen suunnitelmassa mainittuja 4 painopistealuetta.

21 1. Keskimääräinen vuosikasvu 3,8 %? 2. Millä tavoin sh-piiri voi yksinkertaistaa palveluverkostoaan? 3. Näkemyksenne taseen alijäämän kattamisen toteutustapaan? Masku Enintään 3,8 %. Huomioitava sairaanhoitopiirin talousarviossa toimintojen vähennys sekä siirto perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Kehittämällä perusterveydenhuollon konsultointimahdollisuuksia etenkin puhelinkonsultaatioita, jotka tulisi saada välittömästi tai 1-2 päivän viiveellä riippuen asiasta ja erikoisalasta. Päivittämällä eri erikoisalojen konsulttien yhteystiedot. Jatkoinvestoinneissa huomioitava perusterveydenhuollon rakennukset. Pohdittava joidenkin esh-toimintojen (esim. lastentaudeissa) hajauttamista perusterveydenhuoltoon, tällöin myös resurssien tulee siirtyä. Mikäli toimintojen kehittäminen vähentää henkilöstöresursseja harkittava niiden siirtämistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Palveluverkostoa yksinkertaistamalla kuitenkin siten, että rtg-palvelut säilyvät Raision sairaalassa. Palveluverkostoa arvioitava kokonaistaloudelliselta näkökannalta. Psykiatrian muutokset sisällytettävä vakauttamisohjelmaan eikä käsitellä erillisenä. Tarkistettava mihin spesiaaliosaamiseen kukin erva-alue keskittyy. Kartoitettava yksityissektorin laitekapasiteetti ja niiden käyttöaste. Katetaan tulevien vuosien ylijäämällä vakauttamisohjel man voimassaoloaika na

22 Naantali Nousiainen 1. Keski määrä inen vuosikasvu 3,8 %? Enintään 3,8 %. Enintään 3,8 %. 2. Millä tavoin sh-piiri voi yksinkertaistaa palveluverkostoaan? Kun sairaanhoitopiiri vähentää toimintojaan ja niitä siirretään perusterveydenhuoltoon, tulee vastaavat vähennykset tehdä sairaanhoitopiirin talousarvioissa ja vastaavasti toimintojen siirtyessä erikoissairaanhoidon tehtäväksi kaupungin talousarviossa. Kehittämällä perusterveydenhuollon konsultointimahdollisuuksia etenkin puhelinkonsultaatioita, jotka tulisi saada välittömästi tai 1-2 päivän viiveellä riippuen asiasta ja erikoisalasta. Päivittämällä eri erikoisalojen konsulttien yhteystiedot. Jatkoinvestoinneissa huomioitava perusterveydenhuollon rakennukset. Pohdittava joidenkin esh-toimintojen (esim. lastentaudeissa) hajauttamista perusterveydenhuoltoon, tällöin myös resurssien tulee siirtyä. Mikäli toimintojen kehittäminen vähentää henkilöstöresursseja harkittava niiden siirtämistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Palveluverkostoa yksinkertaistamalla kuitenkin siten, että rtgpalvelut säilyvät Raision sairaalassa. Palveluverkostoa arvioitava kokonaistaloudelliselta näkökannalta. Psykiatrian muutokset sisällytettävä vakauttamisohjelmaan eikä käsitellä erillisenä. Tarkistettava mihin spesiaaliosaamiseen kukin erva-alue keskittyy. Kartoitettava yksityissektorin laitekapasiteetti ja niiden käyttöaste. 3. Näkemyksenne taseen alijäämän kattamisen toteutustapaan? Katetaan tulevien vuosien ylijäämällä. Alijäämän kohdentaminen toiminnoittain. Parannettava yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, jolloin voimavaroja voidaan siirtää kustannustehokkaasti perusterveydenhuoltoon. Realisoitava tarpeeton rakennuskanta pikaisella aikataululla ja arvioitava kriittisesti uusia investointeja.

23 1. Keskimääräinen vuosikasvu 3,8 %? 2. Millä tavoin sh-piiri voi yksinkertaistaa palveluverkostoaan? 3. Näkemyksenne taseen alijäämän kattamisen toteutustapaan? Parainen Ei voida hyväksyä esitettyä epämääräistä tavoitetta vuosikasvuksi. Kaupungin on mahdotonta laatia kestävää budjettia esitetyllä karkealla kasvuarviolla. Tehostamalla uudistettujen prosessien käyttöönottoa ja seuraamalla niiden toimeenpanoa. Saattamalla tietojärjestelmät mahdollisimman nopeasti sellaisiksi, että ne tukevat prosessien seurantaa ja ohjausta. Panostetaan tilojen aktiiviseen käyttöön myös ilta-aikoina sekä viikonloppuina. Lisäämällä ulkokuntamyyntiä aktiivisen markkinoinnin avulla. Kehittämällä palvelutoimintojen jakamista muiden yo-sairaanhoitopiirien kanssa, jolloin voidaan välttää esim. ylimääräisiä laitehankintoja. Ottamalla aktiivisesti käyttöön toimintamalleja, jotka on todettu kustannustehokkaiksi ja kouluttamalla näihin aktiivisesti. Ottamalla aktiivisesti käyttöön toimintamalleja sellaisista sairaanhoitopiireistä, jotka toimivat taloudellisesti ja laadullisesti arvioiden keskimääräistä paremmin. Tekemällä kannattavuuslaskennat kaikista uusista ja jo käynnissä olevista hankkeista sekä raportoimalla nämä laskelmat kunnille. Kehittämällä palvelukäytön ja talouden seurantamenetelmiä siten, että ne ovat mahdollisimman reaaliaikaisia sekä tukevat kuntakohtaista seurantaa ja ennakointia. Neuvottelemalla kuntien kanssa sopeuttamisen suunnittelusta ja hyödyntämällä tässä esim. järjestämissuunnitelman laatimisessa luotuja rakenteita. Laatimalla kunnille systemaattinen raportointimenetelmä sekä tulevista että käynnissä olevista hankkeista ja niiden kustannusvaikutuksista kunnille.

24 1. Keskimääräinen vuosikasvu 3,8 %? 2. Millä tavoin sh-piiri voi yksinkertaistaa palveluverkostoaan? 3. Näkemyksenne taseen alijäämän kattamisen toteutustapaan? Raisio Keskimääräinen vuosikasvu voi olla enintään 3,8%. Lisäksi talouden kasvun tulee olla mahdollisimman hyvin ennustettavaa myös omistajakuntien näkökulmasta. Sairaanhoitopiirillä on kiinteistöjä ympäri maakuntaa, ja kaikkien tilojen käyttö sairaanhoitopiiriin toimintoihin ei ole enää tarkoituksenmukaista. Löydettävä järkevää Sairaanhoitopiiriltä vapautuville kiinteistöille tulisi löytää järkevää käyttöä joko ulkoisten toimijoiden tai osakaskuntien kanssa neuvotellen. Menojen kasvun kulmakertoimen pienentäminen on välttämätöntä, jotta alijäämä pystytään kattamaan haasteellisessa toimintaympäristössä. Toiminnan tehostaminen ja uusien toimintatapojen löytäminen on myös välttämätöntä. Yhteistyö ja järkevä työnjako omistajakuntien kanssa auttaa sekä peruskuntien talouden hallintaa että sairaanhoitopiirin talouden vakauttamista. Rusko Jäsenkuntaosuuksien keskimääräinen vuosikasvu voisi maksimissaan olla enintään verotulojen ja valtionosuuksien kasvuprosentin suuruisia. - Sairaanhoitopiirin on sopeutettava kustannukset tuloihin siten, että se pystyy tulevina vuosina syntyvillä ylijäämillä kattamaan taseessa olevan kumulatiivisen alijäämän.

25 1. Keskimääräinen vuosikasvu 3,8 %? 2. Millä tavoin sh-piiri voi yksinkertaistaa palveluverkostoaan? 3. Näkemyksenne taseen alijäämän kattamisen toteutustapaan? Turku Vuosikasvu saisi jäsenkuntaosuuksien osalta olla enintään 3,8 %. Kasvu ei voi ylittää kunnan keskimääräistä tulorahoituksen muutosta. Hoitoprosesseista ja potilashoidon työnjaosta sopimisen tulisi olla jatkuva prosessi jäsenkuntien perusja erikoissairaanhoidon kanssa. Mikäli sovitaan suurempien potilas- tai sairausryhmien hoidon siirtymisestä jäsenkuntien vastuulle, sen pitäisi näkyä vastaavana vähennyksenä sairaanhoitopiirin henkilöresursseissa. Toimialat eivät saisi muodostaa estettä vuodeosastokapasiteetin tehokkaalle käytölle. Käytettävä vapaata sairaansijakapasiteettiä joustavasti yli toimialarajojen ja tarvittaessa siirrettävä henkilöstöä toimialarajojen yli potilashoidon tarpeen niin edellyttäessä. Vakauttamisohjelmassa ei ole lainkaan käsitelty sotepalvelurakenneuudistuksen mahdollisia vaikutuksia sairaanhoitopiirin talouteen ja toimintaan. Muutoksen tässä vaiheessa on erityisen tärkeää, että tulevaisuuteen kohdistuvat toimenpiteet esim. investointien osalta tehdään yhteistyössä kuntien ja kunnallisen päätöksenteon kanssa, eikä siten kuin tällä hetkellä. Voidaan kattaa tulevien vuosien mahdollisilla ylijäämillä. Alijäämän kattamiselle ei ole tarvetta asettaa mitään aikarajaa. Valmisteltava talousarviot tasapainoon tai hivenen ylijäämäiseksi ja talousarvion tiukan toteuttamisen avulla saadaan vuosittain syntymään tilinpäätökseen ylijäämää, jolla voidaan pienentää taseessa nyt olevaa alijäämää. Tarkasteltava tulevaa investointiohjelmaa suhteessa jäsenkuntien taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tarkasteltava investointihankkeiden muita rahoitusvaihtoehtoja (esim. private-public partnership) ennakkoluulottomasti ja ennen päätöksentekoa on oltava vaihtoehtoisia laskelmia käytettävissä. Suhtauduttava erityisellä pidättyväisyydellä investointiohjelmaan siihen asti kunnes organisaatiot, tulevat tilatarpeet ja palveluiden maksajatahot on selvillä. Tarkasteltava kuntayhtymän perussopimusta uudessa tilanteessa, jotta se vastaa kuntien maksuosuuksia ja kantokykyä nykyistä paremmin.

26