VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIDEN VALMISTELU Taina Susiluoto

Transkriptio

1 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIDEN VALMISTELU Taina Susiluoto

2 AVI & ELY strategia-asiakirja Alueiden kehittämisen painopisteet (ALKE-päätös) OHJAUS SISÄLTÖ PÄÄTÖS VALMISTELU VM ja TEM vastuussa => Lokakuu 2015 Mukana valmistelussa AVIt Ministerit allekirjoittavat Riitatapaukset ratkaisee VN Strategiset tavoitteet, joiden taustalla HO, hallituksen strategia-asiakirja, kehyspäätökset, ALKE-päätös, maakunta-ohjelmat ja muut poikkihallinnolliset ohjelmat sekä laisäädäntö ja kv-sopimukset. Ohjaa AVIen ja ELY-keskusten kaikkea toimintaa Koskee useimpia hallinnonaloja. Valmistellaan laajassa yhteistyössä Ministeriöt & ELY-keskukset & TEM päävastuussa => Joulukuu 2015 Maakuntien liitot muut sidosryhmät VN päättää Kehittämisen tavoitteet ja linjaukset hallinnonaloittain Kehittämisen voimavarojen kuvaus Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit Erityisohjelmien tavoitteet ja vastuutahot Ohjaa ministeriöitä, keskusvirastoja ja aluehallintoa ml. maakuntien liitot alueiden kehittämisessä

3 Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi Päätöksen valmistelee TEM yhteistyössä muiden ministeriöiden (MMM, LVM, OKM, VM, STM, SM YM ja UM) maakuntien liittojen ja muiden aluekehittämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Päätös ohjaa hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämistä ja niiden toimenpiteiden yhteensovittamista. Valtioneuvosto hyväksyy painopisteet vuoden 2015 loppuun mennessä

4 Päätös sisältää ainakin kehittämisen tavoitteet ja linjaukset niiden toteuttamiseksi hallinnonaloittain alueiden kehittämisen tavoitteiden tarkemman kuvauksen kuvauksen kehittämiseen suunnattavista voimavaroista tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit määrittelyn erityisohjelmien keskeisistä tavoitteista ja ohjelmien laatimisesta vastaavista tahoista

5 Kukin ministeriö määrittelee tavoitteensa Kukin ministeriö määrittelee hallinnonalansa aluekehittämistavoitteet osana aluekehittämispäätöstä. Osana kuvausta määritellään: kuvaus aluekehittämisen nykytilasta hallinnonalalla aluekehittämisen tavoitteiden toteuttamista koskevat linjaukset ja keskeiset toimenpiteet alueiden kehittämiseen vaikuttava rahoitus ja sen alueellisen suuntaamisen periaatteet, jotka otetaan huomioon valtion aluehallinnon tulosohjauksessa suunnitelma aluekehittämistavoitteiden seurannasta

6 Työtavat Käytetään olemassa olevia foorumeita o ARNE, o ELY-keskusten ylijohtajat, strategiapäälliköt,.. o maakuntajohtajat o tms. Käytetään osallistavia työmenetelmiä o Kyselyt o Haastattelut o Keskustelut o jne. Etenkin prosessin alkuvaiheessa kuullaan mahdollisimman monia ja lähestytään aihetta mahdollisimman laveasti. Loppuvaiheessa kiteytetään ja pyritään löytämään poikkihallinnollisia teemoja

7 Valmisteluaikataulu tammi helmi maalis huhti touko kesä ARNE prosessin käynnistäminen Sihteeristön nimeäminen Pyyntö TEM:n osastoille valmisteluryhmän jäsenten nimeämiseksi heinä VAIHE 1: Tausta ja syötteet Tausta-aineiston ja syötteiden läpikäynti ml. hallituksen toimintasuunnitel man tietopohja elo Aluekehittämisen verkkoaivoriihi Viestintäsuunnitelma ELY-AVI - strategiaseminaarit syys VAIHE 2: Linjausehdotuksia / vaihtoehtoja marras VAIHE 3: Keskustelua ja ymmärryksen syventämistä VAIHE 4: Painopisteiden kiteyttäminen Hyväksyminen loka Bilateraalineuvottelu I ministeriöiden kanssa (prosessi, ideointi, erilaisten näkemysten kartoitus, hallinnonalojen aluekehittämistavoitteet) Hallituksen keskeisimmät politiikkatavoitteet (3-5) toimenpidepakettien valmistelu SANK, YTR, kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä jne. joulu Bilateraalineuvottelu II ministeriöiden kanssa (painopisteiden kiteyttäminen, hallinnonalojen aluekehittämistavoitteet) Otakantaa.fi tai muu kansalaiskeskustelu Poliittinen keskustelu (alustava) Poliittinen keskustelu Viimeistely VN:n päätös = tärkeimmät ARNEn käsittelyvaiheet

8 Verkkoaivoriihi auki Kutsu ja taustamuuttujat 2 IDEOINTI: Mikä on tärkeää alueiden kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa? 3 ARVIOINTI: Tämä on tärkeää 4 PERUSTELU: Miksi juuri nämä asiat ovat tärkeimmät? 5 KIITOS 8

9 Verkkoaivoriihessä esiin nousseet teemat Uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelämä Erikoistuminen valikoiduille vahvuusalueille Kehittämisen taloudelliset mahdollisuudet ja reunaehdot Julkinen sektori mahdollistaa ja tukee Alueyhteistyötä ja elinkeinoa tukeva liikenneinfrastruktuuri ja saavutettavuus Koulutusmahdollisuudet ja osaava työvoima Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. Toimivat tietoliikenneyhteydet Asumisen mahdollisuuksien ylläpito ja kehittäminen Keskitetty, hajautettu vai verkostomainen kehittäminen ja tekeminen 9 Ympäristö ja luonto

10 Ehdotus strategia-asiakirjan tarkastelukehikoksi Yhteinen iso kuva ja yhteiset toimintatavat Jouheva palvelumuotoilu Aluenäköinen mahdollistavuus Vuorovaikutuksellinen kehittäminen IHMISET Ihmisten hyvinvoinnin lisääminen sekä osallisuuden ja turvallisuuden parantaminen YRITYKSET Elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä älykkään erikoistumisen ja osaamisen kautta YMPÄRISTÖ Ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja uudistumisen tukeminen kestävästi Hyvinvoiva, turvallinen, tasa-arvoinen, kestävä ja kilpailukykyinen Suomi

11 Muokattu kehikko, sisältöjen tarkastelua ja perusteluja SISÄLTÖTEEMOISTA KOHDEAJATTELUUN Sisältöteemoista kehikkoa on käännetty enemmän kohdeajattelun suuntaan: mitä ja kenelle kehittämistyötä tehdään. Jaottelu ympäristöön, yrityksiin ja ihmisiin on karkein ja yksinkertaisin mahdollinen. Teemoista on poistettu kaikki yksittäiset toimiala- tai klusteriviittaukset sekä liian rajaavat ilmaisut. YMPÄRISTÖ Ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja uudistumisen tukeminen kestävästi. Korostaa yhteensovittamisen merkitystä ja ilmiöpohjaista kehittämistä. Uudistuminen sisältää kasvuajattelun. Turvallisuus ja toimintavarmuus eli toimivien toiminta-alustojen rakentaminen kaiken toiminnan taustalla. YRITYKSET Elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä älykkään erikoistumisen ja osaamisen kautta. AVIen toiminnassa korostuu pitkän aikavälin kehittäminen, osaamisperustan varmistaminen ja vahvistaminen. ELYjen roolina on profiloidun kehittämisen vahvistaminen. Vuorovaikutusta alueiden välillä ruokittava. IHMISET Ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, sekä osallisuuden ja turvallisuuden parantaminen Yhteisöllisyyden rakentaminen Ihmisten aktivoiminen oman ympäristön ja palvelujen kehittäjinä Palvelujen tason ja laadun turvaaminen

12 Muokattu kehikko, toimintatapojen avaamista ISKEVÄMMÄT TOIMINTATAVAT Toimintatapojen otsikot on muotoiltu uudestaan aluetilaisuuksien annin mukaan. Keskitytään palveluihin, alueellisiin erityispiirteisiin ja vuorovaikutukselliseen kehittämiseen. Ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen yhdistyvät muuntautumiskyvykkyys, ketteryys ja nopeus kehittämisessä. JOUHEVA PALVELUMUOTOILU Palvelut järjestetään siten, että palvelut ovat mahdollisimman näppärästi yritysten ja asukkaiden käytettävissä. Ilmiöpohjainen kehittäminen, jossa huomio ja voimavarat kohdistetaan yhteiskunnallisesti merkittävimpiin ja vaikuttavimpiin kohteisiin, joissa AVIen ja ELYjen toimiva yhteistyö on kriittisintä. Edellisen tuloksena on pisimmillään AVIen ja ELYjen yhteiset prosessit ja hyvien toimintatapojen levittäminen. Digitalisaatio palveluissa, joka muuttaa AVIen ja ELYjen omaa toimintaa sekä yritysten ja asukkaiden toimintaa. ALUENÄKÖINEN MAHDOLLISTAVUUS Mahdollistava hallinto, siirtyminen hallinnosta hallintaan. Luovuus, erilaiset ratkaisumahdollisuudet, ei samaa muottia kaikille. Kokeilevuus, kokeilukulttuurin ruokkiminen kaikessa toiminnassa ja ratkaisuissa. Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen. VUOROVAIKUTUKSELLINEN KEHITTÄMINEN Tuottavuus ja tehokkuus toiminnoissa, organisoinnissa ja toimintatavoissa kustannustehokkuuden kasvattamiseksi. Yhteistyö ja vuorovaikutuksellisuus muiden kumppaneiden kanssa, maakunnan liitto keskeinen kumppani, myös muut julkisen sektorin toimijat ja kolmas sektori. Asiakkaat palvelujen kehittäjinä. Sopimuksellisuus kehittämisessä, tulossopimus strategian jalkauttamisen välineenä.