SOTKAMON KUNTA NAAPURINVAARAN MAISEMASELVITYS

Transkriptio

1 SOTKAMON KUNTA NAAPURINVAARAN MAISEMASELVITYS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 3 MAISEMARAKENNE... 6 Kasvillisuus... 8 Topografia YHDYSKUNTARAKENNE MAISEMALLISIA ERITYSPIIRTEITÄ JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO... 23

4 JOHDANTO Selvitys on tehty Sotkamon kunnan Naapurinvaaran yleiskaavatyötä varten. Selvitysalue sijaitsee Sotkamon kunnassa Vuokatinvaaran pohjoispuolella. Selvitystyö tehtiin keväällä Kuvat on otettu maastokäyntien yhteydessä keväällä ja kesällä Työ on suoritettu maastokäyntien, selvitysten ja tietokonemallinnusten avulla. Työtä on ohjannut Sotkamon kunnan puolelta Juha Kaaresvirta ja selvityksen on laatinut Marko Väyrynen Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysestä. Kansikuvassa on näkymä Vuokatilta Naapurinvaaran suuntaan. Naapurinvaara kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Selvitysalueella on myös yksi Naturaan kuuluva haka-alue. Naapurinvaara kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alueella on myös seudullisesti ja paikallisesti maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Sivu 2 / 23

5 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Kuva 1. Näkymiä selvitysalueelta. Selvitysalue sijaitsee vastapäätä Vuokatin laskettelurinteitä ja on toisiinsa hyvä näkymäyhteys. Vuokatin kautta kulkee vaaramuodostelma pohjois-eteläsuuntaisesti, jonka osana Nuasjärven pohjoispuolelta nouseva Naapurinvaara myös sijaitsee. Nuasjärven ranta-alueilla on ollut pysyvää asutusta jo luvuilta lähtien. Kaskeamisen ja tervan polton myötä asutus levisi sisämaahan. Naapurinvaaran vanhimmat jo 1800-luvun puolessa välissä viljellyt peltotilat ovat sijainneet nykyisten Määttälän, Aholan, Seppälän, Heikkilän ja Urpolan alueilla. Sivu 3 / 23

6 Alue kuuluu Kainuun vaaraseudun maisemamaakuntaan. Vaaraseudun länsipuoliskon kautta kulkee pohjoista kohti jylhä vaaraseutu. Itäpuoliset alueet loivenevat kohti raajan pintaa. Seudulla on runsaasti suuria reittimäisiä järvivesistöjä, että pienempiä järviä. Soita on runsaasti, paikoin yli 50%. Metsät ovat enimmäkseen melko karuja puolukka-mustikkatyyppisiä mäntyvaltaisia kankaita. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on raportin selvitysaluetta laajempi, mutta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus sisältää vain keskeisimmät alueet. Naapurinvaara on myös mukana uudessa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys ja täydennysinventoinnissa , jossa alue on edelleen inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Seuraavassa on ote Ympäristöministeriön julkaisusta: Arvokkaat maisema-alueet: maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Naapurinvaara Maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas Naapurinvaara erottuu Kainuun vaaraseudun maisemassa ympäristöään reheväkasvuisempana. Asutus on perinteiseen tyyliin hakeutunut vaaran laelle ja järven rantaan. Maisemakuva Nuasjärven pohjoisrannalla kohoavan Naapurinvaaran vehmaat rinteet ovat osa Vuokatin pohjoispään selänteeltä avautuvaa suurenmoista näköalaa. Naapurinvaaran eteläpuolitse kulkevalta tieltä voi lähemmin ihailla vaaran pehmeän harmaanvihreitä lepikkorinteitä ja etelään rantapeltojen ja asutuksen ylitse aukeavaa järvimaisemaa. Näkymiä elävöittävät rehevät laidunhaat ja niityt. Naapurinvaaran laelta avautuu vaikuttava maisema vesistöjen yli Vuokatin ja Sotkamon kirkon suuntaan. Pohjoisessa näkyy loputtomiin metsäisiä vaaroja. Luonnonpiirteet Naapurinvaara sijaitsee Vuokatin pohjois-eteläsuuntaisen vaarajonon pohjoispäässä liuskealueella. Naapurinvaaran eteläpuolella on sokkeloiseen Sotkamon vesireittiin kuuluva Nuasjärvi, johon vaaran kohdalla laskevat idästä Pirttijärven vedet. Järven rannassa vaaran rinteiden juurella on loivasti kumpuilevia peltoja. Naapurinvaara kuuluu Kainuun letto- ja lehtokeskukseen. Erityisesti vaaran lounaisrinteitä verhoavat poikkeuksellisen laajat harmaaleppälehdot. Tuomea on myös hyvin runsaasti, ja alkukesällä tuomien kukkiessa Naapurinvaara onkin unohtumaton näky. Tyypiltään tuoreet tai kosteat lehdot ovat voimakkaasti kulttuurivaikutteisia. Rinteiden lehtipuuvaltaisuus on alunperin seurausta kaskeamisesta, minkä loputtua rinteet olivat pitkään hakamaina. Kerrotaan, että ennen lepikoita harvennettiin ruohonkasvun edistämiseksi samaan tapaan kuin Ahvenanmaan tai Pohjanlahden rannikon lehtoniityillä. Naapurinvaaran rinteet olivat aikaisemmin yhtämittaista leppäniittyä pikkulatoineen. Lehtojen ohella vaaralla on tuoreita kankaita, jotka ovat talouskäytössä. Laajimmat hakkuut alueella ovat luoteisrinteellä. Soita on niukasti: siellä täällä on pieniä räme- ja korpilaikkuja ja lähteikköjuotteja. Laajin yhtenäinen suoalue vaaran kaakkoisrinteessä on ojitettu. Nuasjärven rantojen ohella vesiluontoa edustavat pari lampea. Maaperä ja pienilmasto ovat poikkeuksellisen edulliset, minkä ansiosta alueella esiintyy eteläistä lehtolajistoa. Myös perinnebiotooppien, hakamaiden, ketojen ja niittyjen lajisto on edustavaa. Muun muassa ruusuruoho, särmäkuisma sekä kevät- ja nurmitädyke kuuluvat kulttuuriympäristöä suosivaan lajistoon Kulttuuripiirteet Seudulle syntyi pysyvää asutusta ja 1600-luvulla. Naapurinvaara on ollut asuttu satoja vuosia. Nykyisin asutus sijaitsee melko väljästi Nuasjärven rannassa, esimerkiksi Huuskonniemessä ja vaaralla teiden varsilla Rakennuskanta sopii ympäristöönsä hyvin. Talot ovat suureksi osaksi sotien jälkeiseltä ajalta, mutta yleensä ne sijaitsevat vanhoilla rakentamispaikoilla. Jotkut yksittäiset piharakennukset. esimerkiksi aitat edustavat vanhinta rakentamista. Kyläläiset arvostavat kulttuuri maisemaansa, joten uudisrakennukset pyritään sopeuttamaan maisemaan. Esimerkiksi Sivu 4 / 23

7 vaaran tyvelle peltojen reunaan on rakenteilla uutta asutusta. Alueella on tekeillä osayleiskaava. Maatalouden harjoittamisen kannalta Naapurinvaara on seudun parhaita alueita. Sen etelärinteillä menestyvät jopa omenapuut, jotka näin pohjoisessa ovat jo harvinaisia. Laajimmat yhtenäiset pellot ovat järvenrannassa Huuskon niemessä ja vaaran kaakkoispuolella. Myös vaaran laella on viljelyksiä. Osa pelloista on umpeutumassa. Vielä 1970-luvulla yleisten käytössä olleiden hakamaiden määrä on suuresti vähentynyt. Nykyään on käytössä vielä jonkin verran laitumia, joihin viljellyn nurmen ohella liittyy puustoisia hakamaaosia. Nurmenja rehuviljan viljely sekä karjatalous ovat vallitseva maatalouden tuotantosuunta. Umpeenkasvu ja metsittäminen uhkaavat perinnekasvillisuuden säilymistä. Vaaran rinteelle noussut matkailuyritys on ristiriidassa perinteisen kulttuurimaiseman kanssa. Maisernahäiriötä lieventää matkailuyrityksen sijainti kyläasutuksen sivussa. Mietinnön julkaisun jälkeen noin 20 vuodessa selvitysalueelle on tullut jonkin verran lisää hajarakentamista, peltoalueita on vähentynyt viljelyn piiristä ja alueen maisema on jatkanut osittain umpeen kasvamista. Vastaavasti alueella on myös tehty joitain kulttuuriympäristön kunnostustoimenpiteitä. Metsätaloudellisten toimenpiteiden mukaisesti alueen metsissä on suoritettu päätehakkuita ja muita hoitotoimenpiteitä. Selvitysalueella ei ole Ympäristöministeriön mietinnön (1992) jälkeen tapahtunut siinä määrin merkittäviä maisemallisia muutoksia, etteivät siinä esitetyt perustelut ja aluekuvaukset pitäisi edelleen paikkansa. Kuva 2. Vasemmalla peruskartta Naapurinvaaran kohdalta vuodelta 1970 ja oikealla vuodelta Kuvaparista 2 näkyy maisemassa tapahtuneet muutokset viimeisen 40 vuoden aikana. Suurimmat maisemalliset muutokset ovat tapahtuneet Naapurinvaarantien ja Pohjavaarantien risteyksen lähistöllä sekä Vaarantien ja tanssilavan ympäristössä. Risteysalueen läheisyydessä on peltoalueita poistunut viljelyskäytöstä ja maisema on sulkeutunut erityisesti Pohjanvaarantien eteläpuolelta. Toinen merkittävämpi muutos on Vaarantien varren lisääntynyt asutus, joka on muuttanut paikallista tiemaisemaa. Kolmas merkittävä muutos on lavan alueen voimakkaampi rakentaminen, joka näkyy maisemassa laajasti. Sivu 5 / 23

8 MAISEMARAKENNE Nuasjärven pohjoispuolella sijaitseva Naapurinvaara nousee noin 90 metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Etelärinteen laaja, kaareva, loivasti laskeva ja suojainen etelärinne antaa Naapurinvaaralle sen poikkeuksellisen ilmeen. Naapurinvaarassa näkyy luode-kaakko -suuntaista mannerjäätikön aiheuttamaa korkokuvaa (kuva 9). Naapurinvaaran maisemalle on poikkeuksellisen topografian lisäksi ominaista korkealla sijaitsevat avoimet pellot, joilta avautuu laajoja näkymiä ympäröivään maisemaan. Peltojen yläpuolelle etelärinteitä pitkin nousevat avoimet maisemallisesti arvokkaat hakamaat aina lakialueille asti. Peltojen alapuolella sijaitsee laaja rinteen mukaisesti kaareva lehtipuuvyöhyke, jäänteenä entisistä leppähakoista. Kansikuvassa näkyy edellä mainittua vyöhykkeisyyttä. Alueella on myös peitteisiä hakamaita, joilla on paikallista maisemallista arvoa, mutta merkitys laajemmassa maisemassa perustuu lähinnä niiden lehtipuuvaltaisuuteen. Alempana Naapurinvaaralla on kaksi laajempaa peltoaluetta: Naapurinvaarantien molemmin puolin Seurojentalon pohjoispuolella sijaitsevat laajat peltoaukeat ja toinen hajanaisempi kokonaisuus Vaarantien itäpäässä. Vaaran eteläpuolella, Pohjavaarantien varrella on myös kaksi merkittävämpää peltokokonaisuutta, toinen sillan yhteydessä ja toinen Pohjavaarantien ja Naapurinlammen välinen pelto, joka sijaitsee Naapurinvaaran jyrkkää itärinnettä vasten. Rakentaminen on sijoittunut nauhamaisesti teiden varsille tai peltojen yhteyteen. Asumisen painopiste sijaitsee Vaarantien varrella. Julkisempi rakentaminen kuten Seurojentalo (Toimela), koulu ja Naapurinvaaran huvikeskus painottuvat Naapurinvaarantien varrelle. Ulkoilu ja luontopalvelut painottuvat Naapurinvaarantien länsipuolelle, jossa kulkevat UKK reitti ja suurin osa luontopoluista. Alueella sijaitsee myös Naapurinlouhen kota aivan jyrkänteen reunalla. Kuva 3. Näkymä Naapurinlouhen kotaan ja jyrkänteen yli Nuasjärvelle. Sivu 6 / 23

9 Maisemallisina ongelmakohtina voidaan pitää Pohjanvaarantien eteläpuolisten avointen peltomaisemien peittymistä, Pohjantien ja Naapurinvaarantien risteysalueen peltojen metsittymistä, Naapurinvaaran huvikeskuksen liian vähäisiä suojaistutuksia avoimen maiseman suuntaan sekä yleisellä tasolla metsälaidunnuksen ja peltoviljelyn väheneminen sekä maiseman umpeen kasvaminen. Naapurinvaaran etelärinteen lehtipuuvyöhyke on vähitellen kehittymässä sekametsän suuntaan. Kuva 4. Peruskartta yhdistettynä maastomalliin. Selvitysalueen rajaus on osoitettu punaisella pistekatkoviivalla. Sivu 7 / 23

10 Kasvillisuus Kuva 5. Selvitysalueen ilmakuva yhdistettynä topografian 3D malliin. Naapurinvaara sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä sekä kuuluu Kainuun letto- ja lehtokeskukseen, joka ulottuu Sotkamon länsiosista Sotkamon länsiosista suomissalmen luoteisnurkkaan. Alueen kasvillisuudessa on sekä eteläisiä että pohjoisia piirteitä. Valtakunnallisessa perinnemaisemien inventoinnissa (1990) alueelta löytyi kaksi valtakunnallisesti, neljä maakunnallisesti ja kuusi paikallisesti arvokasta perinnebiotooppia. Valtakunnallisesti arvokkaiksi on inventoitu Schroderuksen haka ja Heikkilän metsälaidun. Näiden lisäksi Peltolan haka kuuluu Natura 2000 alueisiin. Kuvassa 7 on perinnebiotoopit osoitettu Kainuun ELY-keskuksen perinnebiotoopien päivitysinventoinnista 2012 saatujen uusimpien inventointien mukaisesti. Selvitysalueen yleisin metsätyyppi on lehtomainen kangas. Ne ovat enimmäkseen harmaaleppävaltaisia tai kuusivaltaisia. Vähäisemmässä määrin esiintyy myös koivu ja mäntyvaltaisia lehtomaisia kankaita. Sivu 8 / 23

11 Kuusivaltaiset tuoreet kankaat on toiseksi yleisin metsätyyppi. Ylempänä vaaraa esiintyy myös kuivaa kangasta ja karukkokangasta. Vanhoja metsiä selvitysalueella on vähän ja ne ovat pienialaisia, koska alueen metsiä on pitkään hyödynnetty kaskeamalla ja hoitamalla talousmetsinä. Alueella esiintyy runsaasti erityyppisiä lehtoja, jotka ovat pääosin harmaaleppävaltaisia. Vähäisemmässä määrin esiintyy myös kuusi- ja lehtovaltaisia lehtoja. Ilmakuvassa 5 vaaleana erottuvat peltoaukeat, tummanvihreinä havumetsät ja harmaina avohakatut alueet ja lehtipuuvaltaiset metsät. Kuvan 6 kaareva lehtipuuvyöhyke näkyy myös ilmakuvassa. Kuvissa 6 ja kansikuvassa näkyy rinteeseen sijoittuva lehtipuuvyöhyke Vuokatin suunnasta katsottuna. Kuva 6. Lehtipuiden latvuspeittävyys kasvaa vihreästä kohti sinistä. Kuvasta erottuu sinisenä Naapurinvaaran kaareva lehtipuuvyöhyke. (Lähde: Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI) kartta-aineisto 2011) Sivu 9 / 23

12 Kuva 7. Inventoidut perinnebiotoopit Siniset on merkitty maakunnallisesti ja vihreällä paikallisesti arvokkaat kohteet. Vaaleanvihreällä on merkitty muut luokittelemattomat perinnebiotoopit (Lähde: Kainuun ELY-keskus). Punaisella viivalla on osoitettu Natura 2000 alue. Vihreää katkoviivaa pitkin kulkee UKK-reitti. Sivu 10 / 23

13 Topografia Kuva 8. Selvitysalueen topografia Nuasjärven pohjoispuolella sijaitseva Naapurinvaara nousee tasolle +247mpy eli noin 90 metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Kolmiota muistuttavan vaaran lämmin eteläisin sivu avautuu kaarevasti kaakkoa kohti, muodostaen pienipiirteistä topografiaa. Naapurinlampeen rajoittuva länteen suuntautuva sivu on poikkeuksellisen jyrkkä. Pohjoiseen suuntautuvan varjoisan sivun jakaa kahtia notkelma, jonka reunaa Naapurinvaarantie laskeutuu. Vaaran lakialue on hajanainen muodostuen useasta erillisestä huipusta. Naapurinvaarassa näkyy luode-kaakko -suuntaista mannerjäätikön aiheuttamaa korkokuvaa jyrkässä lounaisrinteessä, luode-kaakko suuntaisissa maastonmuodoissa ja etelärinteen deltamuodostelmassa. Sivu 11 / 23

14 Selvitysalueen maaperä on jääkaudella syntynyttä moreenia, jonka alta peruskallio nousee paikoin lakialueilla pinnalle. Pellot on raivattu pääosin siltille. Kallioperän liuskeet antavat maaperään rehevyyttä. Varsinaista kalkkivaikutusta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Kallioperän vaikutus näkyy erityisesti Naapurinlouheen etelärinteessä karun mäntymetsän vaihtumisessa reheväksi lepikkohaaksi. Alueella on kaksi Kainuun luonnon- ja maiseman kannalta tärkeää kalloaluetta: Naapurilouhen kallio (valtakunnallisesti arvokas) ja Rieskavaaran metsäinen selänne jyrkkine etärinteineen (maakunnallisesti arvokas). Kuvan 9 maastonmuodoista näkyy Naapurinvaaran laaja etelärinne lähialueiden maastonmuotojen suhteen. Kaareutuva etelärinnerinne on yli kolme kilometriä pitkä ja kattaa noin 250 hehtaarin alueen. Kuvan alareunassa näkyy varjoisa Vuokatinvaaran pohjoisrinne ja Naapurinvaaran laaja valoisa etelärinne näkyy ylhäällä keskellä. Kuva 9. Laajemman alueen valaistustutkielma keskipäivän auringonvalonvoimakkuudesta rinnekaltevuuden suhteen. Vaaleat alueet saavat tummia alueita enemmän valoa. Sivu 12 / 23

15 Kuva 10. Näkymä Vuokatilta sadekuuron paljastamaan Naapurinvaaran profiiliin. Kuvassa 10 näkyy paikallisen sadekuuron esille tuomat Naapurinvaaran maastonmuodot. Vasemmassa reunassa näkyy Naapurinlouhen muodostama jyrkkä rinne, joka jatkuu loivasti nousevana selänteenä kohti lakialueen jyrkkäpiirteisempiä maastonmuotoja. Naapurinvaara jatkuu kohti oikeaa reunaa loivasti laskevalla itärinteen harjanteella. Sivu 13 / 23

16 YHDYSKUNTARAKENNE Kuva 11. Selvitysalueen sijainti Sotkamon yhdyskuntarakenteessa. Kuvassa 11 näkyy suunnittelualueen sijainti Sotkamon kunnan yhdyskuntarakenteessa. Yhdyskuntarakenne on tiiveimmillään punaisilla alueilla ja heikentyy kohti sinistä. Selvitysalue sijaitsee Sotkamon keskustasta Vuokatin pohjoispuolelle ulottuvan nauhamaisen yhdyskuntarakenteen pohjoispuolella, kylämäisellä hajaasutusalueella. Kuvasta 11 näkyy kuinka Pohjavaarantien varteen muodostuneesta asutusvyöhykkeestä haarautuu Naapurinvaarantietä pitkin polveilevaa asutusta, joka tiivistyy kylämäiseksi Vaarantien risteykseen. Asutus jatkuu nauhamaisena Vaarantietä pitkin. Selvitysalueen pohjoisreunassa on vielä kaksi pienempää erillistä asutussaareketta. Naapurinvaaran alue on rakenteellisesti jossain määrin poikkeavaa muusta lähialueiden yhdyskuntarakenteesta. Nauhamaista yhdyskuntarakennetta muodostuu yleisesti lähialueilla taajaman, päätiestön ja rantojen yhteyteen. Naapurinvaaran nauhamainen rakenne irtoaa muusta yhdyskuntarakenteesta kahden kylätien varrelle, muodostaen niiden risteysalueelle erillisen kyläkeskittymän. Sivu 14 / 23

17 MAISEMALLISIA ERITYSPIIRTEITÄ Kuva 12. Kuvassa näkyy Naapurinvaarantien korkeimman kohdan pihtojen ja rakennusten muodostamaa porttiaihetta. Naapurinvaarantien tiemaisema on vaihteleva alkaen risteyksen metsittyviltä pelloilta jatkuen polveilevan peltomaiseman läpi jatkuvasti jyrkentyvälle rinteelle saapuen lopulta lakialueen avoimelle peltoaukealle. Tiemaisemaa rytmittävät peltojen lisäksi puuistutukset, jotka alkavat koulun kohdalta jatkuen lakialueen yli. Erityisesti pihdat ja kuuset antavat tiemaisemalle ilmeikkyyttä. Kuvassa 12 näkyy lakialueen kasvillisuuden ja rakennusten muodostamaa porttimaista ilmettä. Naapurinvaarantiestä oikealle kääntyvä Vaarantie kulkee porttimaisen rakennusparin läpi pihamaiseen tilaan, josta tie jatkuu kylämaisema eteenpäin (kuva 12). Laajempia maisemia avautuu tien alkuosalta, mutta tien laskeutumisen myötä laajemmat maisemat peittyvät kasvillisuuden taakse. Lehdettömään vuodenaikaan Vuokatinvaara voi kuitenkin olla osittain näkyvissä alempanakin. Myös Vaarantien yksittäiset kuuset ovat tärkeitä tiemaiseman rytmittäjiä erityisesti lehdettömään vuodenaikaan. Tien itäpäässä on myös tiiviimmän talorykelmän muodostama porttimainen saapuminen kuten alkupäässä. Kuvat 13 ja 14. Naapurinvaaralle on ominaista aikaisemmin käytössä olleet laajat erityyppiset hakamaat ja niityt. Nykyisin laidunnuksen lähes loputtua alueen hakamaat ovat lähteneet kehittymään tavanomaisten metsien suuntaan. Kuvassa 15 näkyy alarinteillä ollut tervaleppäniitty, kuvassa 16 ylärinteillä sijaitseva katajaketo ja kuvassa 17 vaaran laella oleva Peltolan haka, joka on tyypiltään kuusimetsälaidun. Sivu 15 / 23

18 Kuva 13. Vaarantien alun porttiaihe länsireunassa. Kuva 14. Saapuminen Vaarantietä pitkin idän suunnasta. Sivu 16 / 23

19 Kuva 15. Kuvassa näkymä Rannankylän pohjoispuoleiseen lepikkohakaan. Kuva 16. Kuvassa ylärinteen katajaketoa. Sivu 17 / 23

20 Kuva 17. Kuvassa Natura-alueen kuusimetsälaidun. Vuokatinvaara laskettelurinteineen on Naapurinvaaralta katsottaessa vielä voimakkaampi maisemallinen kiintopiste kuin Naapurinvaara Vuokatilta. Vuokatinvaaran laskettelurinteet näkyvät vastavuoroisesti kaikkiin kuvissa 19 ja 20 Vuokatilta näkyviin kohteisiin. Kuvassa 18 Näkyy Vuokatinvaaran maisemaa hallitseva asema. Kuvissa 19 ja 20 on tutkittu Vuokatinvaaralta avautuvia näkymiä kohti Naapurinvaaraa. Naapurinvaaran maisemallista arvoa korostaa sen näkyminen Vuokatin rinteiltä. Katsottaessa Vuokatinvaaralta huomio kiinnittyy erityisesti Naapurinvaarantien ylityskohdan laaksomaiseen peltoaukeaan kuvan 20 mukaisesti. Maisemallisen arvon määrittelyssä huomioidaan myös kohteen näkyvyys maisemassa ja sen havaittavuus. Naapurinvaaran maisemallisen arvon määrityksessä korostuvatkin Vuokatin laskettelurinteet, jotka avaavat näkymiä ja samalla tuovat laskettelurinteille suuren määrän vapaa-aikaa viettäviä laskettelijoita. Sivu 18 / 23

21 Kuva 18. Näkymä Naapurinvaarantien vaaran ylityskohdasta kohti Vuokatinvaaran laskettelurinteitä. Kuva 19. Näkymä Vuokatinvaaralta Naapurinvaaraan kesällä. Sivu 19 / 23

22 Kuva 20. Näkymä Vuokatilta Naapurinvaaran suuntaan keväällä. Objektiivit ylhäältä alas: 100mm, 200mm, 400mm ja 800mm (35mm kinovastaavien objektiivin polttovälit). 100mm objektiivi vastaa karkeasti silmän erottelukykyä ja 400mm objektiivi kiikareilla tehtävää havainnointia. Sivu 20 / 23

23 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Naapurinvaaran maisemallisesti arvokkaimmaksi alueeksi on inventoitu Naapurinvaarantien lakialueen ylityskohdan peltoaukeat ja hakamaat. Perusteina ovat poikkeuksellinen sijainti, avautuvat maisemat ja näkyvyys ympäristöön. Muita maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia on inventoitu 8 kappaletta. Naapurinvaaran muut lakialueet, lehtimetsävyöhyke Osmolan ja Heikkilän alapuolella, Hiltulan eteläpuolella oleva laaja peltoaukea, Määttälän ympäröivä peltoaukea, Paavolan, Isoahon ja Kotiahon ympäröivät pellot, Tenettin ylittävän sillan viereiset pellot, Naapurinvaaran risteys sekä Naapurinlouhen, Naapurinlammen ja niiden viereisten peltojen muodostama kokonaisuus. Lisäksi alueelta on inventoitu paikallisesto arvokkaita maisemia sekä rinteitä joiden rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota maisemallisiin arvoihin. Kuva 21. Yhteenvetokartta Sivu 21 / 23

24 Yhteenvetokartan 21 merkintöjen selitykset ja suositukset. Maisemallisesti arvokkain alue (tummanpunainen). Alue näkyy laajasti ympäristöön ja on samalla maisemallisesti Naapurinvaaran arvokkain alue. Alueen vähäinen täydennysrakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja/tai kasvillisuuden suojaan. Peltoaukeat tulee säilyttää avoimina ja rakentamisen ulkopuolella. Maisemallisesti arvokas kasvillisuus tulee säilyttää ja jättää rakentamisen ulkopuolelle. Maisemallisesti arvokas alue (punainen). Alueet näkyvät vielä laajasti ympäristöön tai ovat muuten keskeisiä. Peltoaukeat tulisi säilyttää avoimina ja rakentamisen ulkopuolella. Täydennysrakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen ja/tai kasvillisuuden suojaan. Paikallisesti merkittävä alue (violetti). Alueen mahdollinen täydennysrakentaminen tulisi sijoittaa maisemallisesti kasvillisuuden suojaan. Erityisesti teiden reunapuustoa tulisi säilyttää. Maisemallisesti herkkä alue(oranssi), soveltuu täydennysrakentamiseen mutta rakentaminen rinteissä tulee sijoittaa kasvillisuuden suojaan, niin etteivät rakennukset tai rakennusryhmät näy laajemmassa maisemassa. Rakennusten sijoittelussa tulee myös huomioida etteivät lehtipuuvaltaiset rinnealueet aukea liikaa ympäröivään maisemaan. Yhteenvetokartassa on merkitty alueet, jotka ovat maisemallisesti herkkiä rakentamiselle ja joiden muutoksensietokyky on vähin maisemallisesti arvokkaimmassa alueessa parantuen kohti maisemallisesti herkkää aluetta. Muut alueet eivät ole maisemallisesti niin herkkiä kuin edellä mainitut rakentamisen tai muun muutoksen suhteen. valkoiseksi jätetyt alueet ovat suhteellisen tasaisia, jolloin puusto peittää pääosin rakentamisen ympäröivässä maisemassa. Rakentamisen maisemalliset vaikutukset rajoittuvat lähiympäristöön. Näissäkin alueissa tulee huomioida alueen asema valtakunnallisesti arvokkaana maisemaalueena. Sivu 22 / 23

25 LÄHDELUETTELO Arvokkaat maisema-alueet: maisema-aluetyöryhmän mietintö II; Ympäristöministeriön julkaisu, mietintö 66/1992. Kainuun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi , Matleena Muhonen ja Mervi Savolainen, Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kainuussa; Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 194, Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Naapurinvaara; H. Seitapuro, Naapurinvaaran kylämaiseman tavoitesuunnitelma; Kainuun ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 13, Naapurinvaaran kyläsuunnitelma vuosilta ; Naapurinvaaran kyläyhdistys ry. Naapurinvaaran maisemasuunnitelma, Maisemat ruotuun -hanke; Minna Komulainen, Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto ja maisemaselvitys 2010; Luontotutkimus Rajamäki, Sotkamo - Kainuun etelä, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma; Kari Tervo, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY; Museovirasto, Sivu 23 / 23