PALOSAAREN KEHITTÄMISKÄVELY RAPORTTI

Transkriptio

1 PALOSAAREN KEHITTÄMISKÄVELY RAPORTTI

2 JOHDANTO Uusi paikallisuus hanke järjesti Palosaarella kehittämiskävelyn, jonka vetivät aluetieteen professori Hannu Katajamäki sekä Palosaaren muutoksesta väitöksensä kirjoittanut filosofian tohtori Peter Ehrström. Kehittämiskävelyssä sovellettiin ruotsalaislähtöisen turvallisuuskävelyn metodia. Tällä kävelyllä oli tavoitteena saada alueen asukkaita ja kuntavaaliehdokkaita keskustelemaan yhdessä Palosaaren fyysisen ympäristön kehittämiseen liittyvistä asioista. YHTEENVETO Palosaarella on useita kehittämistä vaativia alueita, joista viisi valittiin tähän kävelyyn. Kehittämiskävelylle osallistui 25 ihmistä, joista kuntavaaliehdokkaita oli 10, sekä yksi koira. Kokoonnuimme ensin Setlementin eteen, jossa jaoimme osallistujille dokumentaatiolomakkeet ja esittelimme kävelyn idean. Lisäksi käytiin läpi lyhyt esittelykierros. Kaikilla osallistujilla oli jokin kytkös Palosaareen ja suuri kiinnostus alueen kehittämistä kohtaan. Matkan varrella oli tarkoitus tehdä huomioita ympäristöstä ja keskustella niistä. Kohteissa pysähdyttiin, ja keskusteltiin ääneen muutamista asioista, mutta koska aika oli rajallinen, toivottiin ehdotuksia kirjattavan myös dokumentaatiolomakkeisiin. Puolentoista tunnin kävelyn jälkeen kokoonnuimme Setlementtiin kahville. Hannu Katajamäki kertoi, että kävelyn ehdotukset kootaan yhteen ja viedään eteenpäin siltä osin, kuin kaupunki niihin voi vaikuttaa. Kävelystä tehdään raportti, joka viedään myös julkisuuteen ja on saatavilla Setlementissä. Kävelytapahtuman kaltaiset kehittämisehdotukset tuovat kansalaisten äänen paremmin päättäjien kuuluviin. Tällaiseen tiedonkeruuseen tarvitaan systemaattisia välineitä. Näkökulmat eivät aina ole riittävän monipuolisia päätöksenteon pohjaksi, ja silloin tarvitaan kansalaisten näkemystä. Tietolähteitä päättäjällä on tietysti monia, eivätkä kaikki ole objektiivisia, mutta useita tietolähteitä käyttämällä syntyy todennäköisemmin hyviä päätöksiä.

3 UUSI PAIKALLISUUS HANKE Uuden paikallisuuden ajatus on, että ihmisten arki toteutuu myös tämän päivän maailmassa paikallisesti, omassa lähiympäristössä. Vaikka palvelut siirtyvät muualle ja kuntarakenne muuttuu, on ihmiselle tärkeää yhteisöllisyys ja tunne, että omaan lähiympäristöön voi vaikuttaa. Uusi paikallisuus antaa kansalaisille välineitä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa paikallisyhteisössä. Se rakentaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa pystyvät huolehtimaan omasta asuinalueestaan ja vaikuttamaan sen kehitykseen. Kansalaisaktiivisuutta voidaan tukea ja uusia yhteistyömuotoja kehittää yhdessä. Myös kansalaisjärjestöt ovat yhdessä vahvempia kuin yksin. Uusi paikallisuus tuo takaisin osittain jo kadotetun, paikallisyhteisöjen tärkeän merkityksen ihmisen hyvän arjen toteutumisessa. Omassa paikallisyhteisössä ihminen voi kokea yhteisöllisyyttä ja tuntea kuuluvansa johonkin. Toimiva paikallisyhteisö luo sosiaalista pääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Miten Uusi paikallisuus vaikuttaa Uuden paikallisuuden vaikutuksesta toteutuvat kolme tärkeää kokonaisuutta: Kansalaisten vaikutustaitojen vahvistuminen Kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kehittyminen Paikallisyhteisön ja kunnan vuorovaikutuksen parantuminen Kehittämiskävelyt toteuttavat parhaimmillaan kaikkia näitä kolmea tavoitetta. Kävely on asukkaalle helppo tapa osallistua vaikuttamistyöhön omassa lähiympäristössä. Kansalaisjärjestöt voivat yhdistää resurssinsa ja järjestää omiin tavoitteisiinsa sopivia kävelyjä yhdessä. Päätöksentekijöiden ja asukkaiden yhteisellä kävelyllä kynnys vuorovaikutukseen on matalalla, ja kasvoista kasvoihin kohtaamisilla on suuri merkitys molemmille osapuolille. SETLEMENTTILIITTO Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalista työtä tekevä kansalaisjärjestö, jonka muodostavat 32 paikallista setlementtiä ja 7 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Setlementtiliikkeen palveluksessa on noin 4000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Toimintamuotoja ovat seniori- ja vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto, tuetun asumisen eri muodot, kansalaistalotoiminta, kehitysvammaispalvelut, 16 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden erityisoppilaitoksen koulutustarjonta, erilaiset trauma- ja kriisityömuodot, päihdekuntoutuspalvelut, sovittelutoiminta ja Rikosuhripäivystys. Anne Majaneva, projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Palosaaren osahanke p anne.majaneva@setlementti.fi

4 DOKUMENTAATIOLOMAKKEIDEN YHTEENVETO Osallistujia 25, lomakkeita täytettiin 20 kpl Taustatiedot: Sukupuoli: mies: 11 kpl, nainen: 8 kpl, ei täytetty: 1 kpl Ikä: alle 30: 1 kpl, 30 60: 7 kpl, yli 60: 11 kpl, ei täytetty: 1 kpl Asuinvuodet Palosaarella: alle 5v: 3 kpl, 5 10v: 2 kpl, yli 10v: 11 kpl, ei asu Palosaarella: 4 kpl Asukkaita 14 kpl, kuntavaaliehdokkaita 10 kpl (osa ruksasi molemmat)

5 Kehittämisehdotukset kohteista: 1. Palosaaren tori Kooste: Torin hiljattain valmistunut osittainen kunnostus sai kiitosta. Monet kuitenkin moittivat grillikioskin ulkonäköä ja roska-astioiden ikävää sijoittelua. Torille kaivattiin lisää tapahtumia ja torimyyntiä ja sen tueksi mm. ilmoitustaulua, esiintymislavaa, sähköpistokkeita ja vessaa. Jouluksi toivottiin joulukuusta. Torin ympäristöön ehdotettiin lisää istutuksia, lasten leikkivälineitä, suihkulähteen kunnostamista sekä kirjaston seinän valaisemista.

6 2. Vikingan ranta Kooste: Valaistuksen parantamista ja kevyen liikenteen väyliä toivottiin painokkaasti Vikingan ranta-alueelle. Osallistujista kukaan ei vastustanut kaupungin omistaman vesijättömaan rakentamista kevyen liikenteen väyläksi. Yksi kuntavaaliehdokkaista totesi, että väylän etäisyys asutukseen täytyy kuitenkin olla järkevä. Autolla ajettavaa siltaa Isolahteen ei nähty tarpeelliseksi, mutta kävelysilta voisi olla mahdollinen. Näiden lisäksi kiinnitettiin huomiota alueella viihtymiseen: alue pitäisi siistiä vanhoista veneistä ja pukeista ja tuoda sinne penkkejä. Jopa grillikatosta, esiintymislavaa, frisbeegolf-rataa, koirien uittopaikkaa ja agilityrataakin ehdotettiin. Toiset näkivät paikan sopivaksi modernille taiteelle. Påttin puhdistamon osalta toivottiin altaiden peittämistä ja uusien energiaratkaisujen käyttämistä. Yhdeltä katuosuudelta puuttuvat katuvalot, ja niitä toivottiin asennettavaksi.

7 3. Saippuatehdas Kooste: Päällimmäisenä toiveena on alueen siistiminen, tarkoittipa se sitten rakennusten kunnostamista tai purkamista. Suuri osa kuitenkin toivoi itse Saippuatehtaan sekä konttorirakennusten kunnostamista, koska niitä pidetään arvokkaina ja Palosaarelle tärkeinä kohteina. Tehtaaseen ehdotettiin konserttitaloa, vanhustentaloa, järjestötaloa ja yrityshautomoa, konttorirakennukseen opiskelija-asuntoja. Luotsiasemaa ehdotettiin kunnostettavaksi bändien harjoitustilaksi. Yksi osallistuja totesi, että maa-alue on lunastettava kaupungille, jotta suunnitelmat voidaan toteuttaa.

8 4. Sundin ranta Kooste: Eniten ehdotuksissa korostettiin alueen siivoamista, sekä näkyvistä romuista ja liiasta kasvillisuudesta, että näkymättömistä maaperän myrkyistä. Uimaranta korostui ehdotuksissa ja sille toivottiin laajennusta ja lisää palveluita. Laitureille ehdotettiin parannuksia. Mansikkasaaren osalta suuri osa ehdotuksista korosti virkistyskäyttöä ja mahdollisesti matalaa rakentamista arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Entiseen telakkahalliin ehdotettiin kulttuuri- ja musiikkitoimintoja. Rohkein ehdotti huvipuistoa, maailmanpyörää tai näkötornia Mansikkasaareen. Mantereen puolelle sallitaan enemmän rakentamista, mm. kerrostaloja sekä palvelutalo Rahkolaan. 5. Yliopistoalue Kooste: Yliopistoalue keräsi osallistujilta kovasti kehuja ja toiveita siitä, että se säilytetään nykyisellään, puistomaisena ja hyvin hoidettuna. Alue on esimerkki siitä, mitä vanhasta tehdasmiljööstä voidaan saada aikaan, kun tahtotila on riittävä. Alueen olemus on 30 vuodessa muuttunut urbaanista kesannosta viihtyisäksi kampusalueeksi, jolla on kuitenkin säilytetty paljon vanhaa rakennuskantaa sekä nimistöä. Kehittämisehdotuksina esiin tuli mm. penkkien lisääminen, uuden tornin rakentaminen, kävelysilta Åbo Akademille.

9 Yleisiä kehittämisehdotuksia Kooste: Yleisissä kehittämisehdotuksissa korostui Palosaaren puutalohengen säilyttäminen siten, että vanhoja rakennuksia ei tarpeettomasti enää purettaisi ja uudet rakennukset olisivat myös puurakenteisia ja pienimittakaavaisia. Palveluiden osalta terveyspalvelujen saaminen Palosaarelle esiintyi useammassakin lomakkeessa. Lisäksi mainintoja saivat yleinen siisteys ja kunnossapito (koirankakkapöntöt, lumenpoisto, koivujen kaato, kaislojen raivaus, valaistus ja penkit), julkisen liikenteen parantaminen sekä taideteosten lisääminen. Nyt valittavan kaupunginvaltuuston toivottiin tosissaan paneutuvan Mansikkasaaren ja Sundin kehittämiseen. Yksi mukana olleista kuntavaaliehdokkaista totesi, että hän sai kävelystä paljon ajattelemisen aihetta siihen, miten päätökset tehdään usein kaukana paikallisesta todellisuudesta. Toinen kuntavaaliehdokas taas totesi kampusalueesta inspiroituneena, että vaikka tehdastyöläisellä olisi likaiset haalarit päällä, niin mieli on kevyt, kun ympäristö on hienosti rakennettu. Kehittämiskävelyn palaute järjestäjälle oli kiittelevää, kaikki pitivät tapahtumaa tarpeellisena ja hyvin järjestettynä. Pimeän ja kostean sään vuoksi kävelyä toivottiin järjestettäväksi valoisampaan ja kuivempaan aikaan. Nuorten mukaan houkuttelemiseksi ehdotettiin esim. pizzatarjoilua. Kävelyn nimi voisi olla myös ideakävely. Kävelyjä toivottiin lisää. Esimerkiksi Mansikkasaari ansaitsisi oman kävelynsä. Mansikkasaaren kehittämiskävely valtuutetuille ja asukkaille järjestettäneen toukokuussa 2013.

10 Kehittämiskävelyn kohteet kartalla.