Tavoitteena eheä yhteiskunta. Toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi
|
|
- Kirsi Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tavoitteena eheä yhteiskunta ohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi Vuosiraportti 2013
2 Sisäasiainministeriö Raportti 1 (21) Luonnos Sisällys 1 Johdanto Väkivaltainen ekstremismi ja sen ennalta ehkäiseminen Toimenpiteet ja niiden toimeenpano Miten väkivaltainen ekstremismi ilmenee yksilöiden ja yhteisöjen arjessa paikallisesti Paikallinen toiminta väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi Johtopäätökset ja suositukset jatkotyössä huomioon otettavaksi Tunnuslukujen kehitys Liite 1 Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn kansallisen verkoston kokoonpano 1 Johdanto Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyy toimenpide 63, jonka mukaisesti tulee toimeenpanna toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Tämä raportti sisältää tiedot siitä, miten tuohon ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat edistyneet vuoden 2013 aikana. Lisäksi raportissa on kuvattu väkivaltaisen ekstremismin ilmenemismuotoja paikallisesti sekä paikallisten väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkostojen toimintaa. ohjelma Tavoitteena eheä yhteiskunta valmistui keväällä 2012 ja se hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä toukokuussa Ohjelma sisältää 12 toimenpidettä, joita toimeenpannaan eri toimijoiden yhteistyönä. ohjelma edellyttää, että siinä päätetyn mukaisesti perustettu väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallinen yhteistyöverkosto seuraa ja vuosittain raportoi ohjelman toimeenpanosta. Toimenpiteiden toimeenpanon tilannetta kuvataan selostetekstien vieressä olevin liikennevaloin. Liikennevalot tarkoittavat seuraavaa: Punainen liikennevalo toimenpiteen toimeenpano ei ole käynnistynyt Keltainen liikennevaloa - toimenpiteen toimeenpano on käynnissä Vihreä liikennevalo toimenpide on toimeenpantu toimenpideohjelmassa päätetyn mukaisesti. Raportti on valmisteltu väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallisen yhteistyöverkoston toimesta. Yhteistyöverkoston kokoonpano on esitetty liitteessä 1.
3 Sisäasiainministeriö Raportti 2 (21) 2 Väkivaltainen ekstremismi ja sen ennalta ehkäiseminen ohjelmassa väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan radikaalia ideologiaa, oppia tai ääriajattelua, jonka keskeisenä sisältönä on luoda demokraattisten periaatteiden vastaisiin, perusteellisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtääviä laittomia toimia ja politiikkaa. Ekstremistisellä väkivallalla tarkoitetaan ekstremistisestä maailmankuvasta motivoitunutta laitonta toimintaa ja väkivaltaa, joka voi äärimmillään johtaa myös terrorismiin. Väkivaltaisista ääriliikkeistä johtuva laajamittaisen väkivallan riski Suomessa on pieni. Väkivaltaista ekstremismiä ilmenee paikallisesti ja yksilötasolla lähinnä äärioikeiston käyttämänä väkivaltana. Suurin osa väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvistä rikoksista on skinheadien spontaaneja väkivallantekoja kantaväestön tai etnisten vähemmistöjen edustajia kohtaan. Äärioikeiston, etenkin Suomen vastarintaliikkeen, näkyvän toiminnan lisääntyminen on aktivoinut myös radikaalia antifasistista liikehdintää. Väkivaltainen ääri-islam ei näy kotimaisissa rikostilastoissa, mutta Suomessa asuvia henkilöitä, mukaan lukien Suomen kansalaisia, on osallistunut taisteluihin konfliktialueilla. Tämän lisäksi on mahdollista, että se ilmenee Suomessa yksittäisinä väkivallantekoina ja uhkauksina, joita perustellaan uskonnollisilla syillä. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn vastuu on koko yhteiskunnalla. Järjestöillä on tärkeä rooli väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä, sillä niiden toimintamahdollisuudet ovat usein viranomaisia laajemmat. Perheiden ja lähipiirin merkitys on tärkeä, sillä ne voivat joko ennalta ehkäistä tai kannustaa yksilöä osallistumaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Monet viranomaiset voivat osana omaa työtään tunnistaa ja ennalta ehkäistä väkivaltaisen ekstremismin varhaisia merkkejä. Keskeisiä viranomaisia väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä ovat paikallispoliisi, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, terveystoimi ja koulut. Suojelupoliisi voi antaa asiantuntijatukea muille viranomaisille väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisy on työtä sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin edistämiseksi. Se lisää yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Väkivaltaiset ääriryhmät pyrkivät usein rekrytoimaan uusia jäseniä niiden yksilöiden joukosta, jotka ovat muita heikommassa asemassa, turvattomia ja joiden tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Nuori, joka liittyy väkivaltaisen ääriryhmän jäseneksi, voi joutua tilanteeseen, jossa paluu tavalliseen elämään on erittäin vaikeaa. Väkivaltaiset ääriryhmät voivat joko suoralla tai epäsuoralla väkivallan uhkalla estää ihmisiä toteuttamasta perusoikeuksiaan, kuten liikkumisvapautta, sananvapautta ja oikeutta ilmaista mielipiteitään. Yleinen yhteiskuntapolitiikka on keskeisessä asemassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Esimerkiksi osana työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa tehdään ratkaisuja, jotka joko luovat pohjaa väkivaltaiselle ekstremismille tai ennalta ehkäisee sitä. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä keskeistä on laaja ja avoin yhteistyö, jolla vaikutetaan sellaisiin yksilöihin, yhteisöihin ja ilmiöihin, joissa on jo viitteitä kiinnostuksesta väkivaltaiseen ekstremismiin. Alla olevassa kuvassa on kuvattu, miten yleinen yhteiskuntapolitiikka, väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisy ja terrorismin torjunta asettuvat suhteessa toisiinsa.
4 Sisäasiainministeriö Raportti 3 (21) 3 Toimenpiteet ja niiden toimeenpano Tehostetaan yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi 1. Käynnistetään paikallinen viranomaisten välinen yhteistyö väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi muodostamalla poliisin ennalta estävän toiminnan yhteyteen yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina aiheen kannalta keskeiset viranomaiset. Yhteistyön pilottiyksikkönä toimii Helsingin poliisilaitos, ja yhteistyöryhmät perustetaan Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Paikalliset yhteistyöryhmät seuraavat väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä ilmiöitä ja niiden kehitystä alueella sekä valmistelevat tarvittavat toimenpiteet havaittuihin ilmiöihin puuttumiseksi. Paikalliset yhteistyöryhmät levittävät tietoa ja osaamista väkivaltaisen ekstremismin ilmiöistä muille viranomaisille ja sidosryhmille. Paikalliset yhteistyöryhmät tekevät yhteistyötä käsiteltävän aiheen kannalta keskeisten kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Toteutus: Yhteistyöryhmien työn käynnistäminen 2012, jonka jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: Kansallisen väkivaltaisen ekstremismin yhteistyöverkosto, Poliisihallitus yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa Paikalliset yhteistyöryhmät on perustettu Helsinkiin, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Vuoden 2013 aikana yhteistyöryhmät ovat laatineet toimintasuunnitelmat ja luoneet yhteydet niihin paikallistason toimijoihin, jotka ovat merkityksellisiä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä.
5 Sisäasiainministeriö Raportti 4 (21) Yhteistyöryhmien kokoonpano vaihtelee paikkakunnittain. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin edustettuna kaupunki, poliisilaitos sekä alueella toimiva Suojelupoliisin aluetoimisto. Osa yhteistyöryhmistä tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Poliisihallitus ohjaa ennalta estävän toiminnan ryhmiä ja ottaa ohjauksessa huomioon väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn toimenpideohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden toimeenpanon. Paikallisten yhteistyöverkostojen havaintoja ja toimintaa kuvataan tarkemmin jäljempänä niitä koskevassa kappaleessa. Kansallisen yhteistyöverkoston perustaminen 2. Perustetaan kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina kaikki asian kannalta keskeiset viranomaiset. Yhteistyöverkoston tehtävänä on seurata väkivaltaisen ekstremismin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti, välittää tietoa kehityksestä eri viranomaisille ja paikallisille yhteistyöryhmille, tehdä aloitteita ennaltaehkäisyn tehostamiseksi sekä järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja ja muuta koulutusta. Kansallinen yhteistyöverkosto edistää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Kansallinen yhteistyöverkosto julkaisee vuosittain seurantaraportin, joka sisältää tiedot myös paikallisten yhteistyöryhmien toiminnasta ja tuloksista. Toteutus: Yhteistyöverkoston toiminnan käynnistäminen 2012, jonka jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: sisäasiainministeriö yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Yhteistyöverkosto on asetettu sisäministerin päätöksellä Verkosto on perustamisensa jälkeen kokoontunut kaksi kertaa vuonna 2012 ja neljä kertaa vuonna Verkostossa on edustajat sisäasiainministeriön poliisiosastolta, Poliisihallituksesta, suojelupoliisista, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ulkoministeriöstä, Kuntaliitosta sekä paikallisten yhteistyöryhmien kaupunkien ja poliisilaitoksen edustajat. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteistyöverkoston toiminta on keskittynyt toimenpideohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden käynnistämiseen. Jatkossa yhteistyöverkosto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa. Kansallinen yhteistyöverkosto on järjestänyt kaksi verkostotapaamista paikallisten yhteistyöryhmien kanssa. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Siinä käsiteltiin paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan käynnistämistä. Toinen tapaaminen järjestettiin ja teemana tuolloin oli järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli ja mahdollisuudet väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä.
6 Sisäasiainministeriö Raportti 5 (21) Vahvistetaan nuorten luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen kautta vaikuttamiseen 3. Vahvistetaan nuorten luottamusta demokraattiseen järjestelmään käynnistämällä demokratiakysymyksiin keskittyvä dialogi nuorten keskuudessa ja kanssa esimerkiksi osana nuorisovaltuustojen toimintaa. Keskusteluissa käsitellään kaikkien nuorten kannalta keskeisiä demokratiaan liittyviä kysymyksiä. Dialogia käydään myös nuorisovaltuustojen ja kaupungin- ja kunnanvaltuustojen kesken. Myös alueelliset etnisten suhteiden neuvottelukunnat (ETNO) toteuttavat demokratiakeskustelut ottaen huomioon maahanmuuttajataustaisten nuorten erityiskysymykset. Keskustelut kootaan julkaisuksi, jonka välityksellä nuorten näkemykset voidaan tuoda kootusti julkisuuteen. Toteutus: Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, kuntien nuorisotoimi, nuorisotutkimusverkosto, nuorisovaltuustot, Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Kansallinen yhteistyöverkosto on keväällä 2013 käynnistänyt toimeenpanon valmistelun yhteistyössä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton sekä Suomen Lukiolaisten liiton kanssa. Yhteistyöverkosto on päättänyt, että toimenpide toimeenpannaan siten, että järjestetään talven aikana Road Show tyyppiset tilaisuudet, joissa nuorten ehdoilla kerätään heiltä tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, haluavatko he vaikuttaa demokraattisen järjestelmän kautta ja mitkä tekijät vähentävät heidän kiinnostustaan demokraattiseen vaikuttamiseen. Road Show järjestetään valituissa oppilaitoksissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Toimeenpanon kumppaneina paikallistasoilla toimivat muun muassa näiden kaupunkien opetus- ja nuorisotoimet. Ensimmäisen kierroksen jälkeen arvioidaan saadut tulokset ja päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ja Suomen Lukiolaisten Liitto ovat laatineet yhteistyöverkostolle esityksen siitä, miten tilaisuudet voisi järjestää, jotta ne osallistavat nuoria mahdollisimman laajasti.
7 Sisäasiainministeriö Raportti 6 (21) Osallisuuden ja demokratian vahvistaminen niiden nuorten keskuudessa, jotka vaarassa joutua ekstremismiin yllyttävien viestien kohteeksi 4. Oikeusministeriössä toimiva demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö ottaa toiminnassaan huomioon demokratian ja osallisuuden vahvistamisen erityisesti niiden nuorten keskuudessa, jotka ovat muita suuremmassa vaarassa joutua epädemokraattisten ja väkivaltaiseen ekstremismiin yllyttävien viestien kohteeksi. Toteutus: Vastuu: oikeusministeriö/demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö. Oikeusministeriö toteutti yhteistyössä etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa syksyllä 2012 maahanmuuttajille suunnatun demokratialähettiläskoulutuksen, jonka tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajien äänestysaktiivisuutta erityisesti syksyn kunnallisvaaleissa. Lisäksi oikeusministeriö jakaa vuosittain demokratiapalkinnon, joka vuonna 2012 jaettiin lasten ja nuorten vaikuttamista edistäneille toimijoille.
8 Sisäasiainministeriö Raportti 7 (21) Nuorten demokratialähettilään valitseminen 5. Valitaan vuosittain nuorten demokratialähettiläs. Lähettilään tehtävänä on osallistua demokratiasta käytävään keskusteluun ja tuoda nuorten kannalta keskeisiä teemoja esille. Nuorten demokratialähettiläs toimisi aktiivisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa ja olisi läsnä siellä, missä nuoret keskustelevat heille tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Valinta tehdään yhteistyössä keskeisten nuorisojärjestöjen kanssa. Toteutus: ensimmäinen lähettiläs aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä oikeusministeriön/demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön ja nuorisojärjestöjen kanssa. Toimenpiteen toimeenpano ei ole käynnistynyt. Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa 6. Liitetään poliisissa valmisteilla olevaan uhka-arviointityökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti mielenterveyden asiantuntijan arvion henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Poliisi tekee näissä tapauksissa henkilöstä uhka-arvion käyttäen uhkaarviointityökalua. Tarvittaessa poliisi voisi pyytää uhka-arviota täydentävää apua ja konsultaatiota psykiatrilta tai muulta asiantuntijalta. Arviota ei tehtäisi potilassuhteessa, sillä tämä estäisi tietojen käytön jatkotoimia suunniteltaessa. Arvion perusteella henkilö voitaisiin tarvittaessa ohjata nopeutetusti jatkotoimiin esimerkiksi terveydenhuollon piiriin. Toiminta käynnistetään pilotoinnilla. Toteutus: pilotointi , vakinaistaminen tämän jälkeen. Vastuu: Poliisihallitus yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Uhka-arviotyökalu on valmis ja siihen liittyvää käsikirjaa viimeistellään. Asiaan liittyvää perehdyttämiskoulutusta valmistellaan Poliisihallituksessa. Ensimmäinen pilottikoulutus on järjestetty syksyllä 2013 Oulun poliisin johtokeskuksen ja ennalta estävän työn henkilöstölle ja keväällä 2014 se järjestetään Helsingin poliisilaitoksen henkilöstölle. Pilottikoulutuksen jälkeen koulutus laajennetaan muille alueille. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää terveydenhuollon konsultoivat tahot alueittain. Poliisihallitus on tehnyt sisäasiainministeriölle esityksen toiminnan edellyttämistä säädösmuutoksista.
9 Sisäasiainministeriö Raportti 8 (21) Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota matalan kynnyksen palveluja väkivaltaongelmista kärsiville 7. Kaikissa tapauksissa henkilöä ei ole tarpeen ohjata jatkotoimiin terveydenhuollon piiriin, mutta hän tarvitsee tukea väkivaltafantasioiden käsittelyssä ja niistä irti pääsemisessä. Järjestöt tarjoavat apua erilaisista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palveluja on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla niin määrällisesti kuin myös alueellisesti. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Viranomaiset ja järjestöt sopivat yhdessä menettelystä, jolla henkilö ohjataan palvelun piiriin. Toteutus: käynnistetään toiminta olemassa olevien toimintamallien pohjalta, vuodesta 2012 eteenpäin. Vastuu: sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, järjestöt.
10 Sisäasiainministeriö Raportti 9 (21) Tällä hetkellä tähän nimenomaiseen tarpeeseen vastaa ainoastaan muutama toimija, joista pisimpään on toiminut HelsinkiMission alaisuuteen kuuluva Aggredi-toiminta. Aggredi on vuosien 2012 ja 2013 aikana toiminut yhteistyössä Kuopion, Tampereen ja Oulun setlementtiyhdistysten kanssa toiminnan käynnistämiseksi myös näillä paikkakunnilla. Oulun setlementtiyhdistys on käynnistänyt Via Vis hankkeen vuonna 2012, mistä lähtien tällaisia palveluja on ollut saatavilla Oulun seudulla. Poliisihallitus kartoittaa syksyllä 2013 uusien poliisilaitosten (PORA III) muotouduttua ne poliisilaitosten alueilla toimivat järjestöt, jotka voisivat tarjota tällaisia matalan kynnyksen palveluita. Toimeenpanon seuraavassa vaiheessa keväällä 2014 tarkoituksena on alueittain sopia yhteistyömenettelyistä järjestöjen kanssa ja palveluihin ohjaamisesta Kehitetään viestintää väkivaltaiseen ekstremismiin ja vihapuheisiin liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa 8. Kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto järjestää säännöllisesti yhteistyötapaamisia median kanssa. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia, ekstremismin ennaltaehkäisyyn liittyviä teemoja viestinnän näkökulmasta. Toteutus: vuodesta 2012 eteenpäin säännöllisesti. Vastuu: kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkosto yhteistyössä ministeriöiden viestinnästä vastaavien kanssa. Kansallinen yhteistyöverkosto järjesti pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden median kanssa Säätytalolla Keskustelutilaisuuden aiheena oli Miten väkivaltaisista ääriliikkeistä kirjoittaminen vaikuttaa niiden toimintaan ja kannatukseen. Keskustelutilaisuuteen osallistui ylimpiä virkamiehiä, vastaavia toimittajia ja asiantuntijoita. Tilaisuus onnistui hyvin ja lisäsi tietoisuutta ja ymmärrystä käsitellystä asiasta monella tavalla. Nettipoliisitoiminnan vahvistaminen 9. Poliisi vahvistaa nettipoliisitoimintaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kuvatulla tavalla erityisesti nuorten keskuudessa. Tähän toimintaan liitetään toimintamalli, joka mahdollistaa nettipoliisien reagoinnin internetissä käytävään keskusteluun, jossa levitetään ekstremistisiä ja väkivaltaan yllyttäviä viestejä. Ekstremismin ennaltaehkäisy otetaan huomioon myös nettinuorisotyön strategiassa. Toteutus: toimintamallin valmistelu ja toiminnan käynnistäminen 2012, tämän jälkeen vakinaista toimintaa. Vastuu: Poliisihallitus, poliisilaitokset. Poliisihallitus on ohjeistanut paikallisen nettipoliisitoiminnan valtakunnalliset periaatteet. Nettipoliisitoiminta huomioidaan myös tulevassa ohjeistuksessa tiedonhankinnasta tietoverkoissa. Poliisi on lisännyt sosiaalisen median käyttöä poliisitoiminnan työkaluna vuonna Tällä hetkellä kaikissa vuonna 2014 aloittavissa uusissa poliisilaitoksissa on niin sanottu nettipoliisi.
11 Sisäasiainministeriö Raportti 10 (21) Poliisihallituksen osalta vuoden 2013 tärkeimmät toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi tapahtuvat syksyllä Tällöin järjestetään koulutustapahtuma uusille sosiaalista mediaa hyödyntäville poliisimiehille sekä seminaari toiminnassa jo mukana oleville. Lisätään tilannetietoa ja osaamista väkivaltaisesta ekstremismistä ja sen ehkäisystä 10. Suojelupoliisi valmistelee puolivuosittain väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkostolle. Tilannekatsauksessa kuvataan ilmiötä eikä se sisällä tietoa yksittäisistä henkilöistä tai tapauksista. Tilannekatsauksen sisältö suunnitellaan yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Tilannekatsaus otetaan huomioon kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn yhteistyöverkoston työsuunnitelmassa. Toteutus: Ensimmäinen katsaus vuoden 2012 aikana, tämän jälkeen säännöllisesti puolivuosittain. Vastuu: Suojelupoliisi yhteistyössä kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn verkoston kanssa. Suojelupoliisi esitteli ensimmäisen viranomaiskäyttöön rajatun tilannekatsauksen Kansallinen yhteistyöverkosto päätti, että toimenpiteen tavoite toteutuu parhaiten niin, että jatkossa tilannekatsaus julkaistaan kansallisen verkoston nimissä. Siinä huomioidaan sekä suojelupoliisin tuottama tilannekatsaus, muu aiheeseen liittyvä ajankohtainen tieto ja paikallisen toiminnan yhteydessä syntynyt tieto. Kansallinen yhteistyöverkosto julkaisi ensimmäisen julkisen tilannekatsauksensa tammikuussa 2013 ja toisen elokuussa Tilannekatsaus on saanut hyvän vastaanoton ja se on osoittautunut tarpeelliseksi.
12 Sisäasiainministeriö Raportti 11 (21) Sähköisen työkalupakin kokoaminen 11. Kootaan väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn hyvät käytännöt ja muu käytännön työtä tukeva aineisto sähköiseksi työkalupakiksi, jota päivitetään säännöllisesti. Toteutus: valmistuu vuoden 2013 aikana. Vastuu: sisäasiainministeriö asettaa poikkihallinnollisen valmisteluryhmän aineiston valmistelua ja ylläpitoa varten. Työkalupakin valmistelu on käynnissä. Sähköisen työkalupakin valmistelussa huomioidaan kansainvälisesti valmisteltu aiheisto ja vastaavat työkalupakit (muun muassa Euroopan komission asettama Radicalisation Awareness Network RAN ja Tanskan Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella valmisteltu aineisto). ohjelman täydentäminen 12. Kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn verkosto laatii vuosittain raportin toiminnastaan ja tuloksista. Raporttiin liitetään katsaus paikallisten verkostojen toimintaan sekä arvio tulevasta kehityksestä ja suositukset toimenpiteistä, joihin tulisi ryhtyä ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Toteutus: raportointi vuosittain. Vastuu: kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn verkosto. Ensimmäinen vuosiraportti on valmistunut ja se käsitellään sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmän kokouksessa Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallinen verkosto järjesti kehittämispäivän Tilaisuudessa arvioitiin kuluneen toimintavuoden toimintaa ja päätettiin jatkotyöstä. Luvussa 6 on kuvattu, miten toimintaa suositellaan kehitettäväksi jatkossa. 4 Miten väkivaltainen ekstremismi ilmenee yksilöiden ja yhteisöjen arjessa ohjelmassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi lähtökohtana on, että väkivaltainen ekstremismi voi muodostaa uhkan sekä valtiota kohtaan että yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan.. Valtioon kohdistuvien uhkien seuraamisesta vastaa suojelupoliisi. Yksilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat uhkat tulevat ilmi paikallisesti useilla eri tavoilla, kuten esimerkiksi poliisin tietoon tulleina pahoinpitelyinä, seksuaalirikoksina tai seksuaalisena häirintänä, ilkivaltana, rikoksina omaisuutta kohtaan ja muuna laittomana toimintana, jonka motiivi liittyy ekstremistiseen aatemaailmaan tai ideologiaan. Näiden lisäksi uhka voi ilmentyä myös niin, että tietyt yksilöt ja yhteisöt välttävät liikkumista turvattomiksi koetuilla alueilla. Väkivaltainen ekstremismi tai väkivallan uhka voi pahimmillaan rajoittaa merkittävästi yksittäisten henkilöiden tai ryhmien liikkumisvapautta sekä muita perustuslain turvaamia vapauksia.
13 Sisäasiainministeriö Raportti 12 (21) ohjelman toimenpiteen 1 mukaisesti on käynnistetty paikallista yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Paikallista toimintaa toteutetaan tällä hetkellä yhteistyöverkostoissa, jotka on perustettu Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Paikallisten yhteistyöverkostojen yksi tehtävä on seurata väkivaltaisen ekstremismin ilmenemismuotoja omalla alueellaan. Seuraavassa on kuvattu, miten väkivaltainen ekstremismi on ilmentynyt vuosina Helsingissä, Turussa, Tampeerella ja Oulussa yhteistyöverkoston kokoamien tietojen perusteella. Väkivaltaista ekstremismiä esiintyy kaikkialla Suomessa. Paikallisten yhteistyöverkostojen toiminnan ansiosta käytettävissä on enemmän tietoa siitä, miten väkivaltainen ekstremismi ilmenee näillä neljällä paikkakunnalla. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Helsingissä Helsingin katukuvassa ei poliittis-ideologinen ekstremismi näy arjessa juuri millään tavoin. Poliisin havaintojen mukaan se näyttäytyy lähinnä äärioikeiston tai -vasemmiston järjestämien tapahtumien tai mielenosoitusten yhteydessä vastapuolen suunnalta tapahtuvana häirintänä. Tapahtumien järjestäjät tai näitä lähellä olevat tahot ovat alkaneet varautua yhteenottoihin jo ennalta. Kriisimaista Suomeen saapuneet, hyvin raakojakin tapahtumia nähneet tai kokeneet henkilöt ovat väkivaltaisen ääri-islamismin näkökulmasta riskiryhmä. Helsingissä tehtyjen havaintojen mukaan jotkin suomalaisen yhteiskunnan tavat, jotka on koettu olevan ristiriidassa oman uskonnon opetuksen ja elämäntapojen kanssa, kuten esimerkiksi alkoholinkäyttö ja seksuaalinen käyttäytyminen, ovat johtaneet joissain yksittäisissä tapauksissa ei-toivottavaan eriytymiskehitykseen. Suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, joko omasta tahdosta tai tahtomattaan, voi lisätä riskiä kokea väkivaltaisten uskonnollisten ääriryhmien toiminta hyödyllisenä ja tarpeellisena. Eriytymiskehityksen ehkäisy otetaan huomioon viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Nämä pyrkivät toiminnassaan ottamaan huomioon kulttuurilliset erot ja toimimaan tavalla, joka lisää yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta kaikissa ryhmissä. Yksittäisten mahdollisesti vakaviin väkivallan tekoihin syyllistyvien henkilöiden löytäminen ja tekojen ennalta estäminen on suuri haaste. Helsingissä tunnistetaan poliisin ja muiden toimijoiden yhteistyönä henkilöitä, joiden toiminta jatkuessaan saattaisi johtaa yksittäisen vakavan väkivallan teon toteuttamiseen. Helsingin poliisin moniammatillisen viranomaistyöryhmän henkilöstö kohtaa näitä henkilöitä vuosittain useita kymmeniä. Haasteena on tunnistaa tästä joukosta yksilöt, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus toteuttaa vakava väkivaltainen teko. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi keskeisimmistä keinoista ennalta ehkäistä erilaisten ääriryhmien syntymistä ja toimintaa. Helsingin kaupunki panostaa syrjäytymisen ehkäisyyn muun muassa etsivällä nuorisotyöllä ja lisäämällä opiskelupaikkoja, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus saada toisen asteen koulutus. Myös apulaiskaupunginjohtajan vetämän nuorten hyvinvointi- ja palveluverkoston keskeisenä päämääränä on varmistaa, että nuoret hakeutuvat ja pääsevät perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle tai työelämään. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Turussa Turun alueella on edelleen huomattavan suuri määrä äärioikeiston sekä eläin- ja ympäristöaktivismin sekä joitakin mahdollisia yksinäisiä toimijoita. Tästä huolimatta väkivaltainen ekstremismi ei tällä hetkellä ole merkittävä uhka Turun alueella. Äärioikeistolainen toiminta on siirtynyt valtaosin perinteisen
14 Sisäasiainministeriö Raportti 13 (21) järjestäytyneen rikollisuuden piiriin eikä Turussa ei ole vuoden 2013 aikana tapahtunut mitään merkittävä laitonta toimintaa äärivasemmiston tai radikaalien vaihtoehtoliikkeiden toimesta. Väkivaltaisen ääri-islamin ennalta ehkäisyn yksi keskeisimmistä haasteista tällä hetkellä on Syyrian monimuotoinen konflikti. Se on jihad -kohteena mahdollinen ja jopa todennäköinen joidenkin henkilöiden kohdalla. Konflikti kiinnostaa myös muita kuin pelkästään uskonnollisilla syillä motivoituneita henkilöitä. Turun muslimiyhteisöt, kuten muslimiyhteisöt Suomessa laajemminkin, ovat maltillisia. Mahdollinen väkivaltainen radikalisoituminen tapahtuu pienemmissä ryhmissä tai jopa yksilötasolla. Eri uskonnollisten ryhmien välistä vastakkainasettelua ei ole esiintynyt eikä islamin eri suuntausten kannattajien välistä väkivallan uhkaa. Yksinäisiä tekijöitä pyritään tunnistamaan myös Turun alueella. Siellä on poliisin tietoon tullut joitakin yksittäisiä räjähdysaineista kiinnostuneita henkilöitä. Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset ovat reagoineet havaittuihin tapauksiin ja asianomaiset henkilöt on puhutettu. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Tampereella Vuonna 2013 vakavia ja mediakynnyksen ylittäviä tapahtumia ei ole tapahtunut Tampereella tai sen lähiympäristössä eikä erityisiä uhkakuvia ole tiedossa. Pirkanmaalla on pieniä ryhmiä ja yksittäisiä henkilöitä, jotka voivat toimia väkivaltaisen ekstremismin viitekehyksessä. Alueella toimii kaksi rasistista, äärioikeistolaista skinhead-ryhmää. Näiden ryhmien tekemät rikokset eivät usein ole ideologisesti motivoituja. Äärivasemmistoa edustavat anarkistit ovat aiemmin muun muassa kivittäneet poliisia ja polttaneet omaisuutta. Vuonna 2013 tällaista toimintaa ei ole esiintynyt. Myöskään kesällä 2013 järjestettyyn anarkistitapahtuman yhteydessä ei tapahtunut merkittäviä häiriöitä tai rikoksia. Väkivaltaisten ääriryhmien toiminnasta Oulussa Oulun alueen havaintojen keskiössä ovat yksittäiset potentiaaliset tekijät. Näillä muutamilla potentiaalisilla yksilöillä on joko vaikeuksia omien väkivaltaisten impulssien ja kostofantasioiden kanssa tai sitten potentiaaliset yksilöt toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa mahdollisuus radikalisoitumisen kehitykselle on olemassa johonkin ideologiaan liittyen. Hälyttäviä merkkejä ei ole eri tahoilla kuitenkaan havaittu. Yksinäisten toimijoiden voidaan arvioida olevan potentiaalisin ryhmän väkivaltaisen teon toteuttamiseen. Näiden toimijoiden etukäteinen tunnistaminen on haastavaa. Usein miten näillä yksilöillä on suuntautuneisuutta väkivaltaisen teon tekemiseen mutta valmius, keinot tai välineet puuttuvat, mikä vähentää riskiä teon toteutumiselle. Oulun alueella on alkuvuoden aikana ollut kaksi netin kautta tehtyä kouluihin kohdistunutta uhkausta. Tekijöiden motiivista ei ole tietoa. Oulun seudun ammatillisessa oppilaitoksessa tapahtui syksyllä puukotustapaus. Oppilaitoksessa nuori mieshenkilö puukotti neljää hänelle tuntematonta henkilöä. Tapauksen esitutkinta on kesken, eikä teon motiivista ole tässä vaiheessa tarkempaa tietoa. Eri ryhmien ja liikkeiden tarjoamat aatteet sekä ideologiat voivat toimia myös radikalisoitumisen katalysaattorina. Oulussa toimii äärioikeistoon luettava liike. Edellä mainitun toimijan ei voi sanoa toimivan näkyvästi Oulun seudulla. Kaupunkiympäristöstä voi sattuman varaisesti havaita äärioikeistoon kuuluvan Suomen Vastarintaliikkeen tunnuksia.
15 Sisäasiainministeriö Raportti 14 (21) 5 Paikallinen toiminta väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi ohjelmassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi päätetyn mukaisesti laajaalainen ennalta ehkäisevä yhteistyö on käynnistynyt Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Paikallisten verkostojen edustajat ovat jäseninä kansallisessa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn verkostossa. Tavoitteena ei ole, että paikalliset verkostot toimivat samalla tavalla vaan että ne ottavat toiminnassaan huomioon paikalliset olosuhteet, uhkat ja riskit sekä resurssit ja mahdollisuudet. Verkostojen tulee kuitenkin toteuttaa toiminnassaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa päätettyjä periaatteita. Näitä ovat laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa mukaan lukien järjestöt, toiminnan avoimuus sekä työn painottuminen ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat määriteltyihin kohderyhmiin tai yksilöihin. Paikalliset yhteistyöverkostot toimivat joko kunnan viranomaisten tai poliisin johdolla riippuen siitä, mikä on paikallisesti toimivin ratkaisu. Seuraavassa on tarkasteltu paikallisten verkostojen toimintaa ja tuloksia. Helsingin paikallinen yhteistyöverkosto Helsingin paikallinen yhteistyöryhmä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi käynnisti toimintansa keväällä Yhteistyöryhmässä on edustettuna puheenjohtajatahona toimivan Helsingin poliisilaitoksen lisäksi Helsingin kaupungin eri hallintokuntia, puolustusvoimat, suojelupoliisi ja HelsinkiMission Aggreditoiminta. Yhteistyöryhmän käytännön tason yhteistyö tapahtuu Helsingin poliisin ennalta estävän toimintalinjan viranomaisyhteistyön puitteissa, sisältäen muun muassa moniammatillisen Ankkuritiimin. Poliisin tiloissa tehdään moniammatillista tiimiyhteistyötä katujengien ja muiden ääriryhmien toiminnan ennalta ehkäisemiseksi. Moniviranomaistoiminnan yksi keskeinen tavoite on tarkastella yhdessä useamman viranomaisen silmin syrjäytymisvaarassa olevia tai rikoksilla oirehtivia nuoria, maahanmuuttajia ja perheitä. Ääriryhmien on todettu houkuttelevan mukaansa etenkin syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä nuoria. Moniammatillisella viranomaistyöryhmällä on käytössään yksittäistä viranomaista enemmän keinoja ja osaamista, joiden avulla voidaan auttaa nuoria takaisin yhteiskuntaan. Se on osoittautunut keinoksi tarjota nuorelle oikeaa apua oikeaan aikaan. Erityisen tärkeää tämä on niille nuorille, jotka eivät itse hakeudu palvelujen piiriin joko tiedon puutteen vuoksi tai siksi, että he eivät koe tarvitsevansa apua. Helsingin poliisilaitos järjesti keväällä 2013 koulutuksen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemisestä Helsingin poliisilaitoksen henkilöstölle sekä paikalliselle yhteistyöverkostolle. Helsingin poliisilaitos on kouluttanut myös muiden poliisilaitosten henkilöstöä. Turun paikallinen yhteistyöverkosto Turun paikallinen yhteistyöryhmä asetettiin joulukuussa Puheenjohtajana toimii Turun kaupungin nuorisotoimen osastopäällikkö ja verkostoon kuuluu kaupungin eri hallintokuntien lisäksi Varsinais- Suomen poliisilaitoksen ja suojelupoliisin läntisen aluetoimiston edustajat. Verkoston toimintasuunnitelmassa määritellään menettelytavat väkivaltaisen ekstremismin tilanteen seuraamiseksi paikallisesti, tiedon välittämiseksi ilmiön kanssa tekemisiin joutuville ammattilaisille, yhteistyön järjestämiseksi aiheen kannalta tärkeiden yhdistysten kanssa sekä demokraattisen järjestelmän nauttiman luottamuksen vahvistamiseksi.
16 Sisäasiainministeriö Raportti 15 (21) Tampereen paikallinen yhteistyöverkosto Tampereen paikallisen yhteistyöverkoston muodostavat Pirkanmaan poliisin ennalta estävän toiminnan päällystövastaava, kaupungin riskienhallintapäällikkö sekä suojelupoliisin aluetoimiston päällikkö. Yhteistyöverkosto aloitti toimintansa syksyllä Väkivaltaisen ekstremismin tunnistaminen ja torjunta on liitetty osaksi Pirkanmaan poliisilaitoksen ennalta estävää toimintaa toteutetussa organisaatiouudistuksessa. Uudistuksen myötä ennalta estävässä toiminnassa on nimetty henkilöt seuraamaan väkivaltaiselle ekstremismille alttiiden henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Toimintaa eri väestöryhmien kanssa tehostetaan myös poliisin operatiivisessa työssä koko Pirkanmaan alueella. Oulun paikallinen yhteistyöverkosto Oulussa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy on otettu osaksi kaupungin turvallisuusohjelmaa. Yhteistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2012 marraskuussa. Yhteistyöryhmään kuuluvat alueen suurimpien oppilaitosten (OY, OSEKK ja OAKK), Oulun vastaanottokeskuksen, Oulun Setlementti ry:n Via Vis hankeen, Oulun poliisilaitoksen ja suojelupoliisin paikallisen toimiston sekä Oulun kaupungin keskeisten palvelualueiden edustajat. Kaupungin turvallisuusasiantuntija toimii yhteistyöverkoston puheenjohtajana. Oulussa on toiminnassa myös arviointiverkosto. Yhteistyöverkoston tehtävänä on koulutusten järjestäminen, ilmiön alueellinen seuraaminen, yhteiskunnan demokraattisen kehityksen tukeminen sekä tarvittavien toimenpiteiden järjestäminen. Yhteistyöverkosto on järjestänyt ilmiön tunnistamiseksi koulutusta kevään 2013 aikana, joka jatkuu syksyllä. Arviointiverkoston tehtävänä on yksittäisten tapausten ja ilmiön analysointi. Uhkaarviotyökaluun (sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide nro 37 ) liittyvä koulutus on aloitettu syksyllä Oulussa tehdään väkivaltaista ektstremismiä ennalta ehkäisevää työtä eri tavoin. Oulun poliisin Jeparichat toimii IRC-Galleriassa maanantaisin klo Chatissa nuorisorikosryhmän konstaapelit antavat opastusta, neuvontaa ja tukea poliisin toimintaan liittyvissä asioissa. Poliisin lisäksi chatissa työskentelee kaksi nuorisotyöntekijää. Kaupungin nuorten palvelut ovat mukana Byströmin chat-toiminnassa, josta löytyy nuorisotyöntekijä, sosiaaliohjaaja, TE-toimiston ammatinvalintapsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja ja Oulun seudun Setlementti ry:n työntekijä sekä Tyttöjen että Poikien talolta ja etsivä nuorisotyöntekijä. Oulun seudun Setlementti ry:n Via Vis hankkeen piiriin voidaan ohjata koulu- ja/tai joukkosurmaa suunnittelevat henkilöt, sekä myös muut kodin ulkopuolista väkivaltaa käyttäneet tai sitä suunnittelevat. Hankkeessa tehdään yksilöllistä asiakastyötä mainitun kohderyhmän kanssa. Nuorten palvelut tarjoavat lisäksi monialaista ja -ammatillista ohjausta ja neuvontaa nuorille Oulun keskustassa. Ohjausta voi saada muun muassa työhön ja koulutukseen, arjen- ja elämänhallintaan, terveyteen, päihteisiin, liikuntaan, vapaa-aikaan, kansainvälisyyteen, asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Oulun kaupungissa on luotu myös nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä nuorisovaikuttamisen malli, jolla edistetään lasten ja nuorten osallistumista ja lisätään heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Monikulttuurikeskus Villa Victor tarjoaa toimintaa, infoja, kielikursseja, tapahtumia Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille ja kantaväestölle. Tilaisuudet tavoittavat muutaman tuhannen ihmistä. Lisäksi I love sport Oulu on uuden Oulun maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallisuuden, kotoutumisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä liikunnan avulla.
17 Sisäasiainministeriö Raportti 16 (21) 6 Johtopäätökset ja suositukset jatkotyössä huomioon otettavaksi Väkivaltaisen ääriliikkeiden toiminta Suomessa Suositus 1: Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ennalta ehkäisyyn tulee panostaa riittävän varhain, ennen niiden toiminnan kehittymistä järjestäytyneemmäksi ja verkostoituneemmaksi. Ennalta ehkäisy edellyttää hyvää tiedonvaihtoa poliisin eri yksiköiden välillä ja muiden viranomaisten kanssa. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta on edelleen vähäistä Suomessa verrattuna muihin Euroopan unionin maihin. Ennen kuluvaa vuotta ääriliikkeiden toimintaa on seurattu ensisijaisesti siitä näkökulmasta, minkälaisen uhkan ne muodostavat valtion turvallisuudelle. Tarkasteltaessa väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa paikallisesti tilanne näyttäytyy monimuotoisempana. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta lisää turvattomuuden tunnetta ja myös yksittäisten henkilöiden tai yhteisöjen riskiä joutua väkivallan tai muun laittoman teon kohteeksi paikallisesti eri tavoin. Monesti suuri enemmistö ihmisistä, johon ei kohdistu uhkaa väkivaltaisten ääriliikkeiden toimesta, ei tunnista niiden aiheuttamaa turvattomuutta tai turvallisuusuhkaa. Paikallisesti toimivat väkivaltaiset ääriliikkeet voivat kehittyessään muodostaa vakavan uhkan yhteiskunnalle laajemmin. Niiden toiminta voi luoda kasvualustaa uusille jäsenille ja johtajuudelle, joka kehittyessään voi lisätä liikkeiden uhkaa demokraattiselle järjestelmälle ja kansalaisten perusoikeuksille. Helpointa ja myös taloudellisesti järkevintä on ennalta ehkäistä näiden liikkeiden toimintaan jo alkuvaiheessa. Moniviranomaisyhteistyö ja verkostomainen toiminta Suositus 2: Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä on tarkoituksenmukaista liittää osaksi moniammatillista yhteistyötä, jota tehdään nuorten syrjäytymisen ja muiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta ei-toivottujen ilmiöiden ennalta ehkäisemiseksi. Ankkuri-toimintamalli on hyvä käytäntö, johon suositellaan liitettäväksi myös väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn käytännön toiminta. Yhteistyöryhmien toiminnassa on syytä hyödyntää verkostomaista toimintatapaa. Paikallinen toiminta esimerkiksi Helsingissä on osoittanut, että moniviranomaisyhteistyö on tehokkain keino ennalta ehkäistä väkivaltaisten ääriryhmien toimintaa. Myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on päätetty moniammatillisen Ankkuritoimintamallin käyttöönotosta valtakunnallisesti kaikilla poliisilaitoksilla (sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 24). Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä on tarkoituksenmukaista toteuttaa osana laajempaa moniviranomaisyhteistyötä. Syyt liittyä väkivaltaisiin ääriryhmiin ovat moninaiset ja irtautuminen näistä ryhmistä vaatii laajaa keinovalikoimaa. Laaja moniviranomaisyhteistyö luo parhaat edellytykset ennalta ehkäistä näiden ryhmien toimintaa ja auttaa niihin liittyneitä yksilöitä pois ryhmien vaikutuspiiristä. Väkivaltaisen ektstremismin kansallisen verkoston ja paikallisten verkostojen toiminnassa tulee painottaa verkostomaisen toimintatavan antamia mahdollisuuksia. Verkostomainen yhteistyö on tärkeää pitää avoimena ja joustavana. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn liittyvä yhteistyö niin paikallisesti kuin kansallisesti on organisoitu verkostomaisesti. Syynä tähän on se, että verkostomainen toimintatapa on perinteistä työryhmätyöskentelyä joustavampaa ja avoimempaa. Verkostomaiseen toimintaan voidaan kutsua järjestöjä, tutkijoita ja muita käsiteltävän asian kannalta keskeisiä tahoja tarpeen mukaan ottaen huomioon ajankohtaiset haasteet. Verkostomaisen toiminnan yksi keskeinen tavoite on, että yhteistyön kautta syntyy kokonaisvaltaisempaa tietoa, jonka avulla voidaan tehdä tarkempaa analyysia tilanteesta ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.
18 Sisäasiainministeriö Raportti 17 (21) Työskentelyn kohdentaminen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn Suositus 3: Väkivaltaisen ekstremismin kansallisen verkoston ja paikallisten yhteistyöverkostojen toiminta tulee kohdentaa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn ja sellaisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tavoitteen kannalta keskeisiin ilmiöihin, yhteisöihin ja yksilöihin. Väkivaltaista ekstremismiä on aina esiintynyt, mutta vasta viimeisen vuosikymmenen aikana on ryhdytty laajemmin kehittämään keinoja ja osaamista sen ennalta ehkäisemiseksi. Ennen tätä ennalta ehkäisyn merkitystä ei tunnistettu, ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa painottui terrorismin torjunta. Terrorismin torjunnan keskeiset tavoitteet ovat terrori-iskujen paljastaminen, terroristien kiinniottaminen ja mahdollisten terrori-iskujen kohteiden suojaaminen luvun kehitys kuitenkin osoitti, että terrorismin torjunta ei yksin riitä. Sen lisäksi tulee pyrkiä varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisemään sellaista kehitystä, joka joissain tapauksissa saattaa johtaa jopa terroristiseen tekoon. Tätä ennalta ehkäisevää työtä voidaan toteuttaa laajassa viranomaisyhteistyössä ja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn toiminta-aluetta on kuvattu raportin sivulla 3 olevassa kuvassa. Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus Suositus 4: Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen tulee jatkossa kytkeytyä entistä tiiviimmin käytännön toimintaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Tilannekatsauksessa esille nostetut ajankohtaiset kysymykset tulee ottaa käsittelyyn niin kansallisessa verkostossa kuin myös paikallisissa verkostoissa ja arvioida, miten ennalta ehkäisyä näiden osalta tulisi tehostaa. Työtä tuetaan kokoamalla käytännön tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimenpideohjelmassa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi toimenpiteessä11 päätettyyn työkaluun. Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus on julkaistu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Tilannekatsaus on saanut hyvän vastaanoton ja se on osoittanut käytännössä hyödylliseksi. Tilannekatsauksen kohderyhmä on laaja kattaen ilmiön hyvin tuntevat asiantuntijat mutta myös sellaiset, jotka tutustuvat ilmiöön ensimmäisen kerran. Tilannekatsaus julkaistaan väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallisen verkoston toimesta. Se sisältää perustiedot eri ryhmien toiminnasta Suomessa, keskeiset muutokset sekä katsauksen ajankohtaisiin haasteisiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tehtävä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisy Suositus 5: Lisätään yhteistyötä strategisen tason päätöksenteon ja suunnittelun ja paikallisten toimijoiden välillä niin, että eri tasoilla syntyvä tieto ja kokemukset pystytään paremmin hyödyntämään laaja-alaisesti väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä. Euroopan unioni käynnisti kaksi vuotta sitten Radicalisation Awareness Networkin (RAN), joka on koonnut eri maiden viranomaisia, järjestöjen edustajia, tutkijoita ja muita aiheen kannalta keskeisiä asiaintuntijoita yhteiseen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä kehittävään verkostoon. Verkosto työskentelee useissa eri asiantuntijaryhmissä, joita ovat esimerkiksi varhainen puuttuminen, deradikalisoituminen, vankeinhoito, terveydenhuolto, paikallis- ja lähipoliisi sekä terrorismin uhrit. RAN on koonnut suositukset siitä, mitä tulee ottaa huomioon jäsenmaissa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Suositukset päivitettiin viimeksi elokuussa Suomi on toteuttanut kansallisessa työssään varsin kattavasti RAN-verkoston suosituksia ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja haasteet. Päivitettyjen suositusten suositus 16 on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Suosituksen mukaisesti tulisi kehittää yhteistyötä strategisen suunnittelun ja käytännön toimijoiden välillä. Suomessa tämä toteutuu kansallisesti väkivaltaisen ekstremismin kansallisessa yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt ja käytännön työtä tekevät
19 Sisäasiainministeriö Raportti 18 (21) paikallisten verkostojen edustajat. Olisi kuitenkin syytä vahvistaa tätä yhteistyötä edelleen erityisesti paikallisella tasolla esimerkiksi kunnan päättäjien, poliisipäälliköiden ja paikallisten yhteistyöverkostojen väillä. 7 Tunnuslukujen kehitys ohjelman seurannassa käytettään tunnuslukuja, joiden avulla seurataan nykytilaa ja saavutettuja tuloksia sekä arvioidaan suosituksia toimenpiteiksi, joihin tulisi ryhtyä ennaltaehkäisemisen tehostamiseksi. Nämä tunnusluvut on jaoteltu asiakokonaisuuksiin. Väkivaltaisen ekstremismin taustalla vaikuttavia tekijöitä Tunnuluku, lähde /2013 Lähde Koulupudokkaiden määrä (%) - Nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutuspaikkaa 8,90 % 9,11 % Opetushallitus - Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet: Lukio 4 % 5,5 % Tilastokeskus Ammatillinen koulutus 9,1 % 8,1 % Tilastokeskus Työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia olevien Kela vuotiaiden nuorten määrä (lkm) Alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti yli vuoden (lkm) Tilastokeskus Rikoksista epäillyt alaikäiset vuotiaat nuoret (lkm) - Kaikki nuoret rikoksesta epäillyt Poliisi - Toisesta tai useammasta rikoksesta epäillyt nuoret Tietoa ei ole Tietoa ei ole
20 Sisäasiainministeriö Raportti 19 (21) Rasismi ja syrjintä Tunnusluku, lähde /2013 Lähde Kansallinen uhritutkimus Poliisin tietoon tulleet rasistiset rikokset (päärikokset, lkm) 1. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan 14 7 Poliisin tietoon tullut 2. Kunnianloukkaus viharikollisuus Suomessa, Poliisiammattikorkeakoulu 3. Pahoinpitelyt Osallisuus yhteiskuntaan Tunnusluku, lähde /2013 Lähde Nuorisovaltuustojen määrä (lkm) Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry Valtionapua hakevien nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen määrä (lkm) OKM Internet ja viestintä Tunnusluku, lähde /2013 Lähde Nettipoliisin toimenpiteisiin johtaneiden Helsingin virtuaalisen yhteydenottojen lkm lähipoliisiryhmän tilastot Väkivaltaisen ekstremismin Tapaamiset median kanssa, lkm ennaltaehkäisyn yhteistyöverkosto
21 Sisäasiainministeriö Raportti 20 (21) Liite 1 Väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallinen yhteistyöverkosto Asetettu päätös SM 037:2012. Toimikausi Tehtävät: seurata väkivaltaisen ekstremismin tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti välittää tietoa kehityksestä eri viranomaisille ja paikallisille yhteistyöryhmille tehdä aloitteita ennalta ehkäisyn tehostamiseksi järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja ja muuta koulutusta laatia ja julkaista vuosittain seurantaraportti, joka sisältää suositukset siitä, miten ennalta ehkäisyä tulisi erityisesti kohdentaa järjestää yhteistyötapaamisia median kanssa osallistua puolivuosittain valmisteltavan väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen valmisteluun muut sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän tai ohjausryhmän sille antamat toimeksiannot Kokoonpano: n päällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö, puheenjohtaja Ylitarkastaja Ari Ewvaraye, sisäministeriö, sihteeri Riskienhallintapäällikkö Sampsa Hakulinen, Tampereen kaupunki Poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja, Poliisihallitus, varajäsen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Ylitarkastaja Kari Harju, Suojelupoliisi Erityisasiaintuntija Hannele Häkkinen, Suomen Kuntaliitto Erikoissuunnittelija Mika Junninen, oikeusministeriö Ulkoasiainneuvos Kirsti Eskelinen, ulkoministeriö lähtien suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen. Osastopäällikkö Ritva Jykelä, Turun kaupunki Rakennusneuvos Risto Järvelä, opetus- ja kulttuuriministeriö Poliisitarkastaja Heidi Kankainen, sisäasiainministeriö Komisario Marko Luosa, Pirkanmaan poliisilaitos Ylikomisario Timo Malinen, Varsinais-Suomen poliisilaitos Turvallisuusasiantuntija Pasi Rissanen, Oulun kaupunki Opetusviraston linjajohtaja Outi Salo, Helsingin kaupunki Apulaispoliisipäällikkö Juhani Saranki, Oulun poliisilaitos Komisario Jari Taponen, Helsingin poliisilaitos Lääkintöneuvos Helena Vorma, sosiaali- ja terveysministeriö
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotOulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/
Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,
LisätiedotMonikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti
OSMo Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti Ulla Siirto ja Outi Pylkkä RADIKALISOITUMISEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY Ulla Siirto MITÄ OVAT RADIKALISMI JA RADIKALISOITUMINEN? Monimutkainen ilmiö,
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotEhdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.
Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.2017 Valmistelutyöryhmä Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen
LisätiedotVäkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta
Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään
LisätiedotSisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotSisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari Turku, 22.1.2014 ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki
LisätiedotNäkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn. Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO)
Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 29.11.2018 Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO) Sisältö 1. Aluksi 2. Kansainvälinen näkökulma 3. Kansallinen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö
9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
Lisätiedotväestösuhteet: kuinka parantaa
Vastakkainasettelu, konfliktit ja huonot väestösuhteet: kuinka parantaa tilannetta viranomaisyhteistyöllä? Miriam Attias, Depolarize.fi miriam.attias@communitymediation.fi Tarja Mankkinen, Sisäministeriö,
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotMikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.
2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen
LisätiedotTurvallisempi huominen
Turvallisempi huominen III sisäisen turvallisuuden ohjelma Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Lahti 27.9.2012 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 3.10.2012 Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö
Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotVäkivaltaiset ääriliikkeet, miten niiden toimintaa ennalta ehkäistään ja miksi se on tärkeää
Väkivaltaiset ääriliikkeet, miten niiden toimintaa ennalta ehkäistään ja miksi se on tärkeää Rovaniemi 5.2.2016 Tarja Mankkinen, sisäministeriö, poliisiosasto Tekijöitä väkivaltaisen vihapuheen, radikalisoitumisen
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
Lisätiedot5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229.
5.9.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 15.8.2011 klo 14.00 15.30 Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotVäkivaltatyöstä sekä Radinet-hankkeesta Turvallisesti yhdessä -seminaari, Oulu Väkivaltatyön päällikkö Jani Kaisto, Vuolle Setlementti ry
Väkivaltatyöstä sekä Radinet-hankkeesta Turvallisesti yhdessä -seminaari, Oulu 1.11.2017 Väkivaltatyön päällikkö Jani Kaisto, Vuolle Setlementti ry Vuolle Setlementti ry Väkivallan tekijöiden kanssa tehtävän
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotAlueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot
Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot Turvallisuus opetusalalla - ennakoi, opi ja toimi Rauma 26.-27.9.2018 Mikko Helasvuo Tiina Mäkitalo Michael Mäkelä Thomas Sundell Merja Ekqvist,
LisätiedotRadikalisoitumisen tunnistaminen ja jatkotoimet Oussama Yousfi - Radinet
Radikalisoitumisen tunnistaminen ja jatkotoimet 24.1.2017 Oussama Yousfi - Radinet MÄÄRITELMÄ Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2016 -SM Väkivaltaisella
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano
1.3.2018 1 Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous 7.12.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano 3. Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpano 4. Alueellinen ja
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotMove Monialainen verkkonuorisotyöhanke
Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Projektityöntekijä Timo Pulkkinen Move Monialainen verkkonuorisotyö 2011-2013 2 työntekijää 439200 Esr 60%, Oulun kaupunki 40% Hanke lisää nuorten parissa toimivien
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotYHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät
YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotKansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013
Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotAlueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta
LisätiedotVallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen
LisätiedotVia Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu
Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä
LisätiedotAlueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja
Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.
LisätiedotKasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Seinäjoki 5.10.2017 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Tausta Vuonna 2013 julkaistiin Turvallisuuden
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotVäkivallan vähentäminen Porissa
Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotAnkkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014
Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN
SISÄASIAINMINISTERIÖ 25.10.2010 SM050:00/2010 Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN Saatekirje jäsenen nimeäminen 26.10.2010 Sisäasiainministeriö
LisätiedotRikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa
Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki Rikoksentorjunta osana laajempaa turvallisuustyötä Oulussa Esityksen rakenne Turvallisuudesta Hyvinvoinnista ja rikoksentorjunnasta Oulun turvallisuusohjelma
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotKolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tampere Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö
Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu Tampere 19.10.2011 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 21.10.2011 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat 2004, 2008 21.10.2011 2 SISÄINEN TURVALLISUUS -
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotMarko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin
Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin Nuorisotoimen toiminta-ajatus Nuorisotyöllä tuetaan vanhempien kasvatustyötä sekä nuorten tasapainoista kasvua. Toimintatapamme
LisätiedotUlos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen
Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotKuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto
Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto 1 Rikoksentorjunta ja rikosten ehkäisy = kaikki toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään
LisätiedotLuonnos Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma
Luonnos 22.12.205 Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma Sisällys Tiivistelmä Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotToimivat(ko) monialaiset verkostot?
Toimivat(ko) monialaiset verkostot? Santa Claus 6.2.2015 9.2.2015 1 Nuorisolain 7 a :n mukainen monialainen yhteistyö lähti liikkeelle v. 2010 Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotSisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö
Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012
LisätiedotMiten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotSisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?
Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään? Vt kansliapäällikkö Jukka Aalto Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Järvenpäässä 24.1.2018 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut
LisätiedotKaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e
Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
Lisätiedot