Metsätaitaja. Suomen 4H-liitto Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsätaitaja. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun"

Transkriptio

1 Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun tehtäviä ja madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Metsätaitaja Suomen 4H-liitto

2 Metsätaitaja-kerho Metsätaitaja-kerhossa opetellaan metsänmittausta ja harjoitellaan metsätaitokilpailun tehtäviä. Tavoitteena on syventää nuorten metsäosaamista ja kannustaa löytämään luonnosta mielenkiintoista ja haastavaakin tekemistä. Lisäksi tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Kerho on tarkoitettu yläkouluikäisille nuorille. Kerho kokoontuu 6 kertaa, ja jokainen kerta kestää noin 2 tuntia. Ohjaajalla tulee olla riittävä metsäinen asiantuntemus. Jokaiselle kerhokerralle on tehty esimerkkiohjelma. Ohjelmassa on määritelty tavoitteet, tarvittavat välineet ja materiaalit sekä aihepiiriin sopivia TOP-tehtäviä. Kerhokerta alkaa aloituksella, jossa perehdytään aiheeseen keskustellen tai leikin avulla. Teemassa käydään lävitse varsinainen ohjelma. Jokainen kerhokerta päättyy lopetukseen, joka voi olla leikki tai kerhokerran teeman kertausta. Lisäksi kerrotaan, mitä pitää seuraavalla kerralla ottaa mukaan. Ohjaaja laatii kerholle turvallisuussuunnitelman etukäteen 4H-yhdistyksen kanssa. Turvallisuussuunnitelmassa pohditaan toiminnan riskejä, niiden ennaltaehkäisyä sekä hätätilanteessa tarvittavia toimenpiteitä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla laaditaan kerhon säännöt. Lisätietoja 4H-yhdistyksistä tai Suomen 4H-liitosta ( Tervetuloa mukaan! Tämä opas on tuotettu Metsämiesten Säätiön tuella.

3 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on tutustua toisiin kerholaisiin, laatia kerholle säännöt ja tutustua metsätaitokilpailun sisältöön ja sääntöihin. Lisäksi tavoitteena on oppia tuntemaan opaskasvit ja määrittämään niiden avulla kasvupaikkatyypit. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas, joka jaetaan kaikille kasvikirja muistiinpanovälineet. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Missä Pertti Petäjä viihtyy? Metsätaitaja Tunnistustehtävä Metsätaitaja à Kasvupaikkatyyppi Monimuotoinen metsä Puulajiopas ALOITUS Tullaan tutuiksi parikävelyllä: Muodostetaan parit. Parit lähtevät kävelemään haluamaansa suuntaan. Kävellessä toinen kertoo parilleen itsestään viiden minuutin ajan. Sitten vaihdetaan osia. Tämän jälkeen kumpikin kertoo vuorollaan, mitä muistaa toisen kertoneen. Muistivirheet korjataan. Sitten parit esittelevät toisensa muulle ryhmälle. Kerhon säännöt ja turvallisuussuunnitelma: Tutustumisen jälkeen käydään läpi kerhon ohjelma ja turvallisuussuunnitelma. Yhdessä mietitään kerhon säännöt. TEEMA Metsätaitokilpailut: Jaetaan Metsätaito-oppaat. Käydään Metsätaito-oppaan avulla läpi 4H-metsätaitokilpailun periaatteet eli tehtävät ja säännöt. Kasvupaikkatyypit ja opaskasvit: Siirrytään metsäkohteeseen, jossa käydään läpi kasvupaikkatekijöitä eli mitkä seikat vaikuttavat siihen, että metsästä löytyy erilaisia kasvupaikkatyyppejä. Opetellaan tunnistamaan opaskasveja ja määrittämään alueen metsätyyppejä. LOPETUS Kertaus, Kim-leikki metsäisesti: Ohjaaja kerää retken aikana muutaman opaskasvin, joita käytetään Kim-leikissä. Kerholaiset katsovat kasveja hetken ja sitten he sulkevat silmänsä tai poistuvat sivummalle. Ohjaaja ottaa yhden kasvin pois, ja kerholaisten tehtävänä on muistaa, mikä kasvi puuttuu ja tietenkin myös sen nimi. Leikkiä voidaan myös leikkiä siten, että hetken katselun jälkeen kasvit peitetään, ja tehtävänä on kirjata ylös niin monta kasvin nimeä kuin tunnistetaan ja muistetaan.... Suomen 4H-liitto

4 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia mittaamaan puun pituus keppimenetelmää käyttäen ja puuston pohjapinta-ala relaskooppia käyttäen, oppia määrittämään rinnankorkeus ja puun läpimitta rinnankorkeudelta. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas relaskoopit, joita voi hankkia sponsoreilta, lainata MHY:lta tai valmistaa itse narua, pahvia, teippi, sakset mittanauha mittasakset tai kaulain hypsometri puukko rinnankorkeuskeppi muistiinpanovälineet. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Pertti Petäjän strategiset mitat Metsätaitaja Ei teleskooppi, vaan relaskooppi Metsätaitaja Rinnankorkeudelta ALOITUS Jokainen valmistaa itselleen 1,3 metrin pituisen kepin. Keppiin voidaan merkata mitta-asteikko 2 cm:n välein 60 cm:n matkalle. Asteikkoa voidaan hyödyntää läpimitan arvioimisessa. TEEMA Rinnankorkeuden ja rinnankorkeusläpimitan määrittäminen: Rinnankorkeus on 1,30 metriä ja sitä tietoa tarvitaan myöhemmin yksittäisen puun tilavuutta määritettäessä ja relaskoopin käyttöä opetellessa. Jokaiselle voidaan mitata omasta kehosta ko. korkeus, jota voidaan hyödyntää, kun mittaa ei ole tai sitä ei voi käyttää (esim. 4H-metsätaitokilpailussa). Rinnankorkeus mitataan maanpinnan tasolta 1,3 m:n korkeuteen. Leikkimielinen kilpailu: jokainen merkitsee puuhun oman rinnankorkeutensa ja lopuksi tarkistetaan mitalla, kenellä osui lähimmäksi. Mittasaksilla tai kaulaimella opetellaan mittaamaan rinnankorkeusläpimittaa. Puun läpimitta kannattaa ottaa kahdelta puolelta puuta ja laskea saatujen läpimittojen keskiarvo. Rinnankorkeusläpimittaa tarvitaan myöhemmin arvioitaessa yksittäisen puun tilavuutta. Relaskoopin käyttö: Relaskooppi voidaan valmistaa myös itse eli 0,65 cm:n narun päähän kiinnitetään pahvinpala, johon on leikattu 1,3 cm:n hahlo. Toinen vaihtoehto on 1 m:n mittainen keppi, johon kiinnitetään pahvinpala, jossa on 2 cm:n hahlo. Opetellaan käyttämään relaskooppia ja mittaamaan puuston pohjapinta-alaa etukäteen mitatulla koealalla. Relaskoopilla mitattu koeala ilmoittaa hehtaarilla olevan puuston pohjapinta-alan neliömetreinä rinnankorkeudelta (1,3 m). Puun pituuden mittaus: Opetellaan puun pituuden mittaus keppimenetelmää apuna käyttäen. Selvitetään myös, mihin keppimenetelmä perustuu (yhdenmuotoiset kolmiot). Mittanauhalla kalibroidaan jokaisen kerholaisen askeleen pituus. Ensin voidaan mitata samaa puuta, ja sitten jokainen saa oman puun mitattavaksi. Ohjaaja tarkistaa mitatut pituudet hypsometrillä. Lasketaan Joka toinen lasketan Ei lasketa... Suomen 4H-liitto LOPETUS Selkärinkileikki: Ryhmä seisoo ympyrässä kasvot ulospäin. Kuka tahansa voi sanoa jonkin harrastuksen, jota on harrastanut tai harrastaa ja samalla kääntyä hetkeksi ympäri. Kaikki, joilla on sama harrastus, kääntyvät keskipisteeseen päin ja näin hetken aikaa näkevät toisensa. Voidaan tehdä myös esim. lempiruuilla, hyvillä ominaisuuksilla, musiikkimieltymyksillä jne.

5 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia määrittämään metsikön kehitysluokka ja metsikön käsittely tulevina vuosina. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas muistiinpanovälineet mittasakset rinnankorkeuskeppi Taulukot uudistamiskypsyysrajoista 4 m:n keppi tai 4 m:n naru puukko kasvukaira. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsätaitaja Runkoluku Metsätaitaja Kehitysluokka Metsätaitaja Ryhmätehtävät: Taimikonhoito Metsätaitaja Ryhmätehtävät: Metsikön käsittely ALOITUS Mikä puu olen? Kukin ryhmän jäsen miettii, mikä puu hän luonteensa ja ominaisuuksiensa perusteella voisi olla. Ryhmän jäsenet kyselevät toisiltaan: mikä puu olet ja miksi? TEEMA Runkoluku: Runkoluvulla tarkoitetaan puunrunkojen lukumäärää hehtaarilla. Runkolukua tarvitaan määritettäessä ensiharvennuksen ajankohtaa tai määritettäessä siemen- tai suojuspuuasentoa. Ryhmä mittaa askelmitalla 10 x 10 metrin kokoisen koealan ja määrittää sen avulla puuston runkoluvun. Hehtaarikohtainen runkoluku saadaan kertomalla koealan puiden lukumäärä sadalla. Kehitysluokka: Kehitysluokat kuvaavat metsikön ikä- ja kehitysvaiheita aina aukeasta alasta järeään metsään. Kehitysluokan määrittämisessä tarvitaan relaskooppikoealaa ja siihen kuuluvien puiden keskiläpimittaa, joka vastaa koko puuston keskiläpimittaa. Metsätaitooppaan avulla käydään läpi, mitä tarkoittavat eri kehitysluokat: aukea ala, taimikko tai ylispuustoinen taimikko, nuori kasvatusmetsikkö ja siemen- tai suojuspuumetsikkö. Taimikon ensisijainen hoitotarve seuraavan kahden vuoden aikana: Taimikonhoidolliset vaihtoehdot ovat ruohonja heinäntorjunta, täydennysistutus, perkaus, harvennus ja lepo. Tutkitaan erikokoisia taimikoita. Taimikon tiheys määritetään runkoluvun avulla. Määritetään taimikon runkoluku neljän tai kahden metrin kepillä. 4 m:n keppiä käytettäessä runkoluku/hehtaari saadaan kertomalla ympyräkoealan taimimäärä 200:lla. 2 m:n keppiä käytettäessä kerroin on 800. Metsikön käsittely seuraavan viiden vuoden aikana: Jatkoa edelliseen tehtävään eli vaihtoehdot ovat kasvatushakkuu, luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu, viljelyyn tähtäävä uudistushakkuu ja lepo. Harjoitellaan puun läpimitan mittaamista. Ohjaaja voi kairata muutaman puun puuston iän määrittämiseksi. Muista metsänomistajan lupa kairaukselle.... Suomen 4H-liitto LOPETUS Määritetään etukäteen merkatun koealan kehitysluokka.

6 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia määrittämään yksittäisen puun tilavuus ja puuston kokonaistilavuus sekä valtapuuston ikä. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas muistiinpanovälineet mittasakset tai kaulain kuutioimistaulukot kasvukaira puulajikortit (pelkät nimet riittävät, mutta voidaan kerätä esim. lehtiä ja prässätä ja laminoida ne ja käyttää niitä hyödyksi myös puulajien tunnistamisessa). TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Pertti Petäjän ikä Metsätaitaja Valtapuuston ikä Metsätaitaja Puuston kokonaistilavuus Metsätaitaja Yksittäisen puun tilavuus ALOITUS Kerrataan runkoluvun määrittäminen. TEEMA Yksittäisen puun tilavuus: Yksittäisen puun tilavuutta arvioitaessa on ensin arvioitava puun pituus ja sen paksuus rinnankorkeudelta. Yritetään hahmottaa, kuinka paljon on yksi kuutiometri puuta eli motti. Jokainen kerholainen arvioi merkityn puun, ja parhaiten onnistunut voidaan palkita. Metsätaitokilpailussa puun luokse ei pääse, joten puun läpimitan arvioiminen on hieman hankalaa. Apuna voi käyttää esim. kilpailukortin mittoja, jotka ovat 29 x 21 senttimetriä. Puuston kokonaistilavuus: Metsikön kokonaistilavuus arvioidaan metsikön pohjapinta-alan ja keskipituuden avulla. Puuston keskipituuden voit päätellä mittaamalla keskimääräisen puun pituuden. Toinen vaihtoehto on arvioida joku metsikön pisimmistä puista; keskipituus on 2 3 metriä vähemmän kuin tämän puun pituus. Kuutioimistaulukko löytyy kilpailukortista. Valtapuuston ikä: Käydään läpi, mitkä ovat eri puulajien korkeimmat iät. Jokainen laskee nuoren männyn iän oksakiehkuroista. Kukin kerholainen voi kokeilla puun iän määrittämistä kasvukairan avulla. Muista kysyä maanomistajan lupa kairan käyttämiseksi. Kukin kerholainen voi etsiä oman ikäisen taikka isän tai äidin ikäisen puun. LOPETUS Metsäleikki: Tehdään eri puulajeista laput, jotka jaetaan ryhmäläisille. Vähintään kahdelle tulee sama puulaji. Tuolit laitetaan ympyrään ja ohjaaja huutaa, mikä puulaji vaihtaa paikkaa. Ohjaaja tavoittelee myös paikkaa, ja se joka jää ilman, siirtyy keskelle ja huutaa uuden puulajin. Voidaan huutaa myös metsä, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa. Tällöin vierekkäin istuvat eivät kuitenkaan saa vaihtaa paikkoja keskenään. Tuolille, jolta on lähtenyt, ei saa palata. Voidaan soveltaa myös ulkotiloissa, jolloin seisotaan ympyrässä ja piirretään itselle pesä, jota sitten vaihdetaan eri puulajeja huudettaessa.... Suomen 4H-liitto

7 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on ymmärtää metsälaissa määritettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen merkitys metsäluonnolle. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas harvennusmallit 10 m:n naru merkkinarua tai -nauhaa paperia kyniä. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsätaitaja Leimaus Metsätaitaja Metsän monimuotoisuus Monimuotoinen metsä Purot ja lähteet ALOITUS Kerrataan opaskasvit ja kasvupaikkatyypit sekä puun pituuden mittaus ja relaskoopin käyttö. TEEMA Metsän monimuotoisuus: Käydään läpi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ominaispiirteittäin. Metsäkohdetta valittaessa pyritään löytämään sellainen alue, josta löytyisi muutama erityisen tärkeä elinympäristö. Leimaus: Metsien harvennuksen periaatteet eli miksi harvennetaan ja millaisia puita poistetaan. Mahdollisimman selkeässä harvennuskohteessa harjoitellaan leimaamista. Rajataan 10 x 10 metrin alue. Yhdessä merkitään poistettavat puut 4H-Metsätaito-oppaan leimausohjeiden mukaisesti. Seuraavaksi mitataan koealan koko puuston pohjapintaala, jätettävän puuston pohjapinta-ala ja poistettavan puuston pohjapinta-ala. Lisäksi arvioidaan valtapituus. Tämän jälkeen arvioidaan harvennusmallien ja mittaustulosten mukaan leimauksen onnistuminen. LOPETUS Kerrataan metsikön käsittely, kehitysluokka, runkoluku, yksittäisen puun tilavuus ja puuston tilavuus. Lisäksi kerrataan vielä metsätaitokilpailun säännöt.... Suomen 4H-liitto

8 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta: METSÄTAITOKILPAILU TAVOITE Tavoitteena on käydä läpi ainakin osittain aito metsätaitokilpailurata tai osallistua jonkun muun järjestämään metsätaitokilpailuun. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: kynä kumi kilpailukortti relaskooppi maastovarustus. TEEMAAN SOPIVA TOP-TEHTÄVÄ: Metsätaitaja Metsätaitokilpailu ALOITUS Jaetaan kilpailukortti ja käydään läpi tehtäväjärjestys. TEEMA Metsätaitokilpailu on noin 1 3 kilometrin mittainen metsäpolku, jonka varrelle tehtävät on sijoitettu 0,1 0,5 hehtaarin kokoisille koealoille. Metsätaitokilpailussa noudatetaan 4H-järjestön valtakunnallisen metsätaitokilpailun sääntöjä. LOPETUS Lasketaan tulokset ja jaetaan palkinnot. Kerätään palaute kerholaisilta ja ohjaajalta/ ohjaajilta.... Suomen 4H-liitto

9

10

11

12 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Harrastajan kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. Turvallisessa 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun aikuisen tai nuoren ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja kurssit syventävät nuoren osaamista. 4H-toiminnassa saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään. 4H-harrastus kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaa neljän H:n perustana olevat sanat head, hands, heart ja health, suomeksi harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi.

KAUPIN METSÄTAITORATA

KAUPIN METSÄTAITORATA KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN

RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN RAMK:N METSÄTAITO-OPASKIRJANEN Sisältö 1. Taustaa 3 2. Johdatus metsäurheiluun 3 3. Yleiset ohjeet ja tehtäväkohtaiset kuvaukset 5 Tehtävä 1. Metsätyyppi tai vastaava turvemaa

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta

Lisätiedot

metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu)

metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) Vinkki! MAPPAsta www.mappa.fi löytyy haulla matematiikkaa ulkona valmiita tuntisuunnitelmia

Lisätiedot

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0. Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Taitaja2013 finaalitehtävä, 105 Metsäkoneen käyttö

Taitaja2013 finaalitehtävä, 105 Metsäkoneen käyttö Taitaja2013 finaalitehtävä, 105 Metsäkoneen käyttö TEHTÄVÄ A: Koneellinen puutavaran lähikuljetus (uudistushakkuu, John Deere E -mallin simulaattori) Tehtävänanto: Tehtävänä on suorittaa puutavaran lähikuljetus

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Suomen 4H-liitto. Metsätaito-opas

Suomen 4H-liitto. Metsätaito-opas Suomen 4H-liitto Metsätaito-opas Teksti: Elina Puonti Toimittaneet: Ilona Pietilä, Juha Ruuska ja Anniina Kostilainen Piirrokset: Leena Seppälä Taitto: Tiina Rinne Kansikuva: Seppo Hassinen Paino: Latvala-Reilat

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Lumoudu luonnosta. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon

Lumoudu luonnosta. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon havainnoimiseen sekä oppia löytämään luonnosta askarteluun soveltuvia materiaaleja. Lumoudu luonnosta Suomen 4H-liitto www.4h.fi

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011 MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

1 Suomenmestaruuskilpailujen järjestämisoikeus ja valvonta

1 Suomenmestaruuskilpailujen järjestämisoikeus ja valvonta METSÄNOMISTAJIEN METSÄTAITOKILPAILUN SÄÄNNÖT Voimassa 19.8.2018 alkaen Metsänomistajien metsätaitokilpailuiden tarkoituksena on metsäomaisuudenhoidossa tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen ja

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Metsis -kerho. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan

Metsis -kerho. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan Metsis -kerho Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan luontoon. Metsis-kerho Metsis-kerhossa liikutaan luonnossa ja opetellaan 4H-luontopolkukilpailuun

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset: MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan

Lisätiedot

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suometsien kasvatuksen kannattavuus Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

Jyväskylän kaupungin metsät Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Avaruuslävistäjää etsimässä

Avaruuslävistäjää etsimässä Avaruuslävistäjää etsimässä Avainsanat: avaruusgeometria, mittaaminen Luokkataso: 6.-9. lk, lukio Välineet: lankaa, särmiön muotoisia kartonkisia pakkauksia(esim. maitotölkki tms.), sakset, piirtokolmio,

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS

METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS 1 METSÄTALOUDEN PERUSTEET PUUKAUPPA PUUTA ELI PUUTAVARALAJEJA OSTETAAN METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA-AINEEKSI - Sellu- ja

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Opiskelijabrunssi. Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat

Opiskelijabrunssi. Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat 1 (5) Opiskelijabrunssi Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat Opiskelijabrunssin kuvaus Opiskelijabrunssi on vapaamuotoinen

Lisätiedot

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 1(8) Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 2(8) Sisällys Vierimetsän riskit sähkölinjoille 3 Taustatietoja

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Oma kasvio. Suomen 4H-liitto www.4h.fi

Oma kasvio. Suomen 4H-liitto www.4h.fi Oma kasvio -kerhon tavoitteena on oppia tunnistamaan yleiset metsäkasvit ja erityisesti eri metsätyyppien opaskasvit. Lisäksi tavoitteena on oppia prässäämään kasveja ja valmistamaan niistä kansio. Oma

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Karuselli, 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet. MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot