Metsätaitaja. Suomen 4H-liitto Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun
|
|
- Heikki Ranta
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun tehtäviä ja madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Metsätaitaja Suomen 4H-liitto
2 Metsätaitaja-kerho Metsätaitaja-kerhossa opetellaan metsänmittausta ja harjoitellaan metsätaitokilpailun tehtäviä. Tavoitteena on syventää nuorten metsäosaamista ja kannustaa löytämään luonnosta mielenkiintoista ja haastavaakin tekemistä. Lisäksi tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Kerho on tarkoitettu yläkouluikäisille nuorille. Kerho kokoontuu 6 kertaa, ja jokainen kerta kestää noin 2 tuntia. Ohjaajalla tulee olla riittävä metsäinen asiantuntemus. Jokaiselle kerhokerralle on tehty esimerkkiohjelma. Ohjelmassa on määritelty tavoitteet, tarvittavat välineet ja materiaalit sekä aihepiiriin sopivia TOP-tehtäviä. Kerhokerta alkaa aloituksella, jossa perehdytään aiheeseen keskustellen tai leikin avulla. Teemassa käydään lävitse varsinainen ohjelma. Jokainen kerhokerta päättyy lopetukseen, joka voi olla leikki tai kerhokerran teeman kertausta. Lisäksi kerrotaan, mitä pitää seuraavalla kerralla ottaa mukaan. Ohjaaja laatii kerholle turvallisuussuunnitelman etukäteen 4H-yhdistyksen kanssa. Turvallisuussuunnitelmassa pohditaan toiminnan riskejä, niiden ennaltaehkäisyä sekä hätätilanteessa tarvittavia toimenpiteitä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla laaditaan kerhon säännöt. Lisätietoja 4H-yhdistyksistä tai Suomen 4H-liitosta ( Tervetuloa mukaan! Tämä opas on tuotettu Metsämiesten Säätiön tuella.
3 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on tutustua toisiin kerholaisiin, laatia kerholle säännöt ja tutustua metsätaitokilpailun sisältöön ja sääntöihin. Lisäksi tavoitteena on oppia tuntemaan opaskasvit ja määrittämään niiden avulla kasvupaikkatyypit. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas, joka jaetaan kaikille kasvikirja muistiinpanovälineet. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Missä Pertti Petäjä viihtyy? Metsätaitaja Tunnistustehtävä Metsätaitaja à Kasvupaikkatyyppi Monimuotoinen metsä Puulajiopas ALOITUS Tullaan tutuiksi parikävelyllä: Muodostetaan parit. Parit lähtevät kävelemään haluamaansa suuntaan. Kävellessä toinen kertoo parilleen itsestään viiden minuutin ajan. Sitten vaihdetaan osia. Tämän jälkeen kumpikin kertoo vuorollaan, mitä muistaa toisen kertoneen. Muistivirheet korjataan. Sitten parit esittelevät toisensa muulle ryhmälle. Kerhon säännöt ja turvallisuussuunnitelma: Tutustumisen jälkeen käydään läpi kerhon ohjelma ja turvallisuussuunnitelma. Yhdessä mietitään kerhon säännöt. TEEMA Metsätaitokilpailut: Jaetaan Metsätaito-oppaat. Käydään Metsätaito-oppaan avulla läpi 4H-metsätaitokilpailun periaatteet eli tehtävät ja säännöt. Kasvupaikkatyypit ja opaskasvit: Siirrytään metsäkohteeseen, jossa käydään läpi kasvupaikkatekijöitä eli mitkä seikat vaikuttavat siihen, että metsästä löytyy erilaisia kasvupaikkatyyppejä. Opetellaan tunnistamaan opaskasveja ja määrittämään alueen metsätyyppejä. LOPETUS Kertaus, Kim-leikki metsäisesti: Ohjaaja kerää retken aikana muutaman opaskasvin, joita käytetään Kim-leikissä. Kerholaiset katsovat kasveja hetken ja sitten he sulkevat silmänsä tai poistuvat sivummalle. Ohjaaja ottaa yhden kasvin pois, ja kerholaisten tehtävänä on muistaa, mikä kasvi puuttuu ja tietenkin myös sen nimi. Leikkiä voidaan myös leikkiä siten, että hetken katselun jälkeen kasvit peitetään, ja tehtävänä on kirjata ylös niin monta kasvin nimeä kuin tunnistetaan ja muistetaan.... Suomen 4H-liitto
4 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia mittaamaan puun pituus keppimenetelmää käyttäen ja puuston pohjapinta-ala relaskooppia käyttäen, oppia määrittämään rinnankorkeus ja puun läpimitta rinnankorkeudelta. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas relaskoopit, joita voi hankkia sponsoreilta, lainata MHY:lta tai valmistaa itse narua, pahvia, teippi, sakset mittanauha mittasakset tai kaulain hypsometri puukko rinnankorkeuskeppi muistiinpanovälineet. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Pertti Petäjän strategiset mitat Metsätaitaja Ei teleskooppi, vaan relaskooppi Metsätaitaja Rinnankorkeudelta ALOITUS Jokainen valmistaa itselleen 1,3 metrin pituisen kepin. Keppiin voidaan merkata mitta-asteikko 2 cm:n välein 60 cm:n matkalle. Asteikkoa voidaan hyödyntää läpimitan arvioimisessa. TEEMA Rinnankorkeuden ja rinnankorkeusläpimitan määrittäminen: Rinnankorkeus on 1,30 metriä ja sitä tietoa tarvitaan myöhemmin yksittäisen puun tilavuutta määritettäessä ja relaskoopin käyttöä opetellessa. Jokaiselle voidaan mitata omasta kehosta ko. korkeus, jota voidaan hyödyntää, kun mittaa ei ole tai sitä ei voi käyttää (esim. 4H-metsätaitokilpailussa). Rinnankorkeus mitataan maanpinnan tasolta 1,3 m:n korkeuteen. Leikkimielinen kilpailu: jokainen merkitsee puuhun oman rinnankorkeutensa ja lopuksi tarkistetaan mitalla, kenellä osui lähimmäksi. Mittasaksilla tai kaulaimella opetellaan mittaamaan rinnankorkeusläpimittaa. Puun läpimitta kannattaa ottaa kahdelta puolelta puuta ja laskea saatujen läpimittojen keskiarvo. Rinnankorkeusläpimittaa tarvitaan myöhemmin arvioitaessa yksittäisen puun tilavuutta. Relaskoopin käyttö: Relaskooppi voidaan valmistaa myös itse eli 0,65 cm:n narun päähän kiinnitetään pahvinpala, johon on leikattu 1,3 cm:n hahlo. Toinen vaihtoehto on 1 m:n mittainen keppi, johon kiinnitetään pahvinpala, jossa on 2 cm:n hahlo. Opetellaan käyttämään relaskooppia ja mittaamaan puuston pohjapinta-alaa etukäteen mitatulla koealalla. Relaskoopilla mitattu koeala ilmoittaa hehtaarilla olevan puuston pohjapinta-alan neliömetreinä rinnankorkeudelta (1,3 m). Puun pituuden mittaus: Opetellaan puun pituuden mittaus keppimenetelmää apuna käyttäen. Selvitetään myös, mihin keppimenetelmä perustuu (yhdenmuotoiset kolmiot). Mittanauhalla kalibroidaan jokaisen kerholaisen askeleen pituus. Ensin voidaan mitata samaa puuta, ja sitten jokainen saa oman puun mitattavaksi. Ohjaaja tarkistaa mitatut pituudet hypsometrillä. Lasketaan Joka toinen lasketan Ei lasketa... Suomen 4H-liitto LOPETUS Selkärinkileikki: Ryhmä seisoo ympyrässä kasvot ulospäin. Kuka tahansa voi sanoa jonkin harrastuksen, jota on harrastanut tai harrastaa ja samalla kääntyä hetkeksi ympäri. Kaikki, joilla on sama harrastus, kääntyvät keskipisteeseen päin ja näin hetken aikaa näkevät toisensa. Voidaan tehdä myös esim. lempiruuilla, hyvillä ominaisuuksilla, musiikkimieltymyksillä jne.
5 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia määrittämään metsikön kehitysluokka ja metsikön käsittely tulevina vuosina. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas muistiinpanovälineet mittasakset rinnankorkeuskeppi Taulukot uudistamiskypsyysrajoista 4 m:n keppi tai 4 m:n naru puukko kasvukaira. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsätaitaja Runkoluku Metsätaitaja Kehitysluokka Metsätaitaja Ryhmätehtävät: Taimikonhoito Metsätaitaja Ryhmätehtävät: Metsikön käsittely ALOITUS Mikä puu olen? Kukin ryhmän jäsen miettii, mikä puu hän luonteensa ja ominaisuuksiensa perusteella voisi olla. Ryhmän jäsenet kyselevät toisiltaan: mikä puu olet ja miksi? TEEMA Runkoluku: Runkoluvulla tarkoitetaan puunrunkojen lukumäärää hehtaarilla. Runkolukua tarvitaan määritettäessä ensiharvennuksen ajankohtaa tai määritettäessä siemen- tai suojuspuuasentoa. Ryhmä mittaa askelmitalla 10 x 10 metrin kokoisen koealan ja määrittää sen avulla puuston runkoluvun. Hehtaarikohtainen runkoluku saadaan kertomalla koealan puiden lukumäärä sadalla. Kehitysluokka: Kehitysluokat kuvaavat metsikön ikä- ja kehitysvaiheita aina aukeasta alasta järeään metsään. Kehitysluokan määrittämisessä tarvitaan relaskooppikoealaa ja siihen kuuluvien puiden keskiläpimittaa, joka vastaa koko puuston keskiläpimittaa. Metsätaitooppaan avulla käydään läpi, mitä tarkoittavat eri kehitysluokat: aukea ala, taimikko tai ylispuustoinen taimikko, nuori kasvatusmetsikkö ja siemen- tai suojuspuumetsikkö. Taimikon ensisijainen hoitotarve seuraavan kahden vuoden aikana: Taimikonhoidolliset vaihtoehdot ovat ruohonja heinäntorjunta, täydennysistutus, perkaus, harvennus ja lepo. Tutkitaan erikokoisia taimikoita. Taimikon tiheys määritetään runkoluvun avulla. Määritetään taimikon runkoluku neljän tai kahden metrin kepillä. 4 m:n keppiä käytettäessä runkoluku/hehtaari saadaan kertomalla ympyräkoealan taimimäärä 200:lla. 2 m:n keppiä käytettäessä kerroin on 800. Metsikön käsittely seuraavan viiden vuoden aikana: Jatkoa edelliseen tehtävään eli vaihtoehdot ovat kasvatushakkuu, luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu, viljelyyn tähtäävä uudistushakkuu ja lepo. Harjoitellaan puun läpimitan mittaamista. Ohjaaja voi kairata muutaman puun puuston iän määrittämiseksi. Muista metsänomistajan lupa kairaukselle.... Suomen 4H-liitto LOPETUS Määritetään etukäteen merkatun koealan kehitysluokka.
6 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia määrittämään yksittäisen puun tilavuus ja puuston kokonaistilavuus sekä valtapuuston ikä. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas muistiinpanovälineet mittasakset tai kaulain kuutioimistaulukot kasvukaira puulajikortit (pelkät nimet riittävät, mutta voidaan kerätä esim. lehtiä ja prässätä ja laminoida ne ja käyttää niitä hyödyksi myös puulajien tunnistamisessa). TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Pertti Petäjän ikä Metsätaitaja Valtapuuston ikä Metsätaitaja Puuston kokonaistilavuus Metsätaitaja Yksittäisen puun tilavuus ALOITUS Kerrataan runkoluvun määrittäminen. TEEMA Yksittäisen puun tilavuus: Yksittäisen puun tilavuutta arvioitaessa on ensin arvioitava puun pituus ja sen paksuus rinnankorkeudelta. Yritetään hahmottaa, kuinka paljon on yksi kuutiometri puuta eli motti. Jokainen kerholainen arvioi merkityn puun, ja parhaiten onnistunut voidaan palkita. Metsätaitokilpailussa puun luokse ei pääse, joten puun läpimitan arvioiminen on hieman hankalaa. Apuna voi käyttää esim. kilpailukortin mittoja, jotka ovat 29 x 21 senttimetriä. Puuston kokonaistilavuus: Metsikön kokonaistilavuus arvioidaan metsikön pohjapinta-alan ja keskipituuden avulla. Puuston keskipituuden voit päätellä mittaamalla keskimääräisen puun pituuden. Toinen vaihtoehto on arvioida joku metsikön pisimmistä puista; keskipituus on 2 3 metriä vähemmän kuin tämän puun pituus. Kuutioimistaulukko löytyy kilpailukortista. Valtapuuston ikä: Käydään läpi, mitkä ovat eri puulajien korkeimmat iät. Jokainen laskee nuoren männyn iän oksakiehkuroista. Kukin kerholainen voi kokeilla puun iän määrittämistä kasvukairan avulla. Muista kysyä maanomistajan lupa kairan käyttämiseksi. Kukin kerholainen voi etsiä oman ikäisen taikka isän tai äidin ikäisen puun. LOPETUS Metsäleikki: Tehdään eri puulajeista laput, jotka jaetaan ryhmäläisille. Vähintään kahdelle tulee sama puulaji. Tuolit laitetaan ympyrään ja ohjaaja huutaa, mikä puulaji vaihtaa paikkaa. Ohjaaja tavoittelee myös paikkaa, ja se joka jää ilman, siirtyy keskelle ja huutaa uuden puulajin. Voidaan huutaa myös metsä, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa. Tällöin vierekkäin istuvat eivät kuitenkaan saa vaihtaa paikkoja keskenään. Tuolille, jolta on lähtenyt, ei saa palata. Voidaan soveltaa myös ulkotiloissa, jolloin seisotaan ympyrässä ja piirretään itselle pesä, jota sitten vaihdetaan eri puulajeja huudettaessa.... Suomen 4H-liitto
7 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on ymmärtää metsälaissa määritettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen merkitys metsäluonnolle. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas harvennusmallit 10 m:n naru merkkinarua tai -nauhaa paperia kyniä. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsätaitaja Leimaus Metsätaitaja Metsän monimuotoisuus Monimuotoinen metsä Purot ja lähteet ALOITUS Kerrataan opaskasvit ja kasvupaikkatyypit sekä puun pituuden mittaus ja relaskoopin käyttö. TEEMA Metsän monimuotoisuus: Käydään läpi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ominaispiirteittäin. Metsäkohdetta valittaessa pyritään löytämään sellainen alue, josta löytyisi muutama erityisen tärkeä elinympäristö. Leimaus: Metsien harvennuksen periaatteet eli miksi harvennetaan ja millaisia puita poistetaan. Mahdollisimman selkeässä harvennuskohteessa harjoitellaan leimaamista. Rajataan 10 x 10 metrin alue. Yhdessä merkitään poistettavat puut 4H-Metsätaito-oppaan leimausohjeiden mukaisesti. Seuraavaksi mitataan koealan koko puuston pohjapintaala, jätettävän puuston pohjapinta-ala ja poistettavan puuston pohjapinta-ala. Lisäksi arvioidaan valtapituus. Tämän jälkeen arvioidaan harvennusmallien ja mittaustulosten mukaan leimauksen onnistuminen. LOPETUS Kerrataan metsikön käsittely, kehitysluokka, runkoluku, yksittäisen puun tilavuus ja puuston tilavuus. Lisäksi kerrataan vielä metsätaitokilpailun säännöt.... Suomen 4H-liitto
8 4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA kerhokerta: METSÄTAITOKILPAILU TAVOITE Tavoitteena on käydä läpi ainakin osittain aito metsätaitokilpailurata tai osallistua jonkun muun järjestämään metsätaitokilpailuun. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: kynä kumi kilpailukortti relaskooppi maastovarustus. TEEMAAN SOPIVA TOP-TEHTÄVÄ: Metsätaitaja Metsätaitokilpailu ALOITUS Jaetaan kilpailukortti ja käydään läpi tehtäväjärjestys. TEEMA Metsätaitokilpailu on noin 1 3 kilometrin mittainen metsäpolku, jonka varrelle tehtävät on sijoitettu 0,1 0,5 hehtaarin kokoisille koealoille. Metsätaitokilpailussa noudatetaan 4H-järjestön valtakunnallisen metsätaitokilpailun sääntöjä. LOPETUS Lasketaan tulokset ja jaetaan palkinnot. Kerätään palaute kerholaisilta ja ohjaajalta/ ohjaajilta.... Suomen 4H-liitto
9
10
11
12 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Harrastajan kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. Turvallisessa 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun aikuisen tai nuoren ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja kurssit syventävät nuoren osaamista. 4H-toiminnassa saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään. 4H-harrastus kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaa neljän H:n perustana olevat sanat head, hands, heart ja health, suomeksi harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi.
KAUPIN METSÄTAITORATA
KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
Metsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
Trestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
Trestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN
RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN RAMK:N METSÄTAITO-OPASKIRJANEN Sisältö 1. Taustaa 3 2. Johdatus metsäurheiluun 3 3. Yleiset ohjeet ja tehtäväkohtaiset kuvaukset 5 Tehtävä 1. Metsätyyppi tai vastaava turvemaa
Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
Taimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies
KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta
metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu)
metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) Vinkki! MAPPAsta www.mappa.fi löytyy haulla matematiikkaa ulkona valmiita tuntisuunnitelmia
Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
Taitaja2013 finaalitehtävä, 105 Metsäkoneen käyttö
Taitaja2013 finaalitehtävä, 105 Metsäkoneen käyttö TEHTÄVÄ A: Koneellinen puutavaran lähikuljetus (uudistushakkuu, John Deere E -mallin simulaattori) Tehtävänanto: Tehtävänä on suorittaa puutavaran lähikuljetus
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
Suomen 4H-liitto. Metsätaito-opas
Suomen 4H-liitto Metsätaito-opas Teksti: Elina Puonti Toimittaneet: Ilona Pietilä, Juha Ruuska ja Anniina Kostilainen Piirrokset: Leena Seppälä Taitto: Tiina Rinne Kansikuva: Seppo Hassinen Paino: Latvala-Reilat
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Lumoudu luonnosta. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon
Lumoudu luonnosta -kerhon tavoitteena on oppia käyttämään eri aisteja luonnon havainnoimiseen sekä oppia löytämään luonnosta askarteluun soveltuvia materiaaleja. Lumoudu luonnosta Suomen 4H-liitto www.4h.fi
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011
MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
1 Suomenmestaruuskilpailujen järjestämisoikeus ja valvonta
METSÄNOMISTAJIEN METSÄTAITOKILPAILUN SÄÄNNÖT Voimassa 19.8.2018 alkaen Metsänomistajien metsätaitokilpailuiden tarkoituksena on metsäomaisuudenhoidossa tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen ja
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa
Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
n.20,5 ha
476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
Metsis -kerho. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan
Metsis -kerho Metsis-kerhon tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten metsäosaamista sekä kannustaa heitä tutustumaan luontoon. Metsis-kerho Metsis-kerhossa liikutaan luonnossa ja opetellaan 4H-luontopolkukilpailuun
Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
Suometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Lasten mielipiteiden kuuleminen
Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään
Jyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Unelmien työ (90 min)
Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Avaruuslävistäjää etsimässä
Avaruuslävistäjää etsimässä Avainsanat: avaruusgeometria, mittaaminen Luokkataso: 6.-9. lk, lukio Välineet: lankaa, särmiön muotoisia kartonkisia pakkauksia(esim. maitotölkki tms.), sakset, piirtokolmio,
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä
2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja
2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava
METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS
METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS 1 METSÄTALOUDEN PERUSTEET PUUKAUPPA PUUTA ELI PUUTAVARALAJEJA OSTETAAN METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA-AINEEKSI - Sellu- ja
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
Metsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI
PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.
AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016
Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
Opiskelijabrunssi. Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat
1 (5) Opiskelijabrunssi Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat Opiskelijabrunssin kuvaus Opiskelijabrunssi on vapaamuotoinen
Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen
Osaraportti 1(8) Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 2(8) Sisällys Vierimetsän riskit sähkölinjoille 3 Taustatietoja
Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille
Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen
KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Oma kasvio. Suomen 4H-liitto www.4h.fi
Oma kasvio -kerhon tavoitteena on oppia tunnistamaan yleiset metsäkasvit ja erityisesti eri metsätyyppien opaskasvit. Lisäksi tavoitteena on oppia prässäämään kasveja ja valmistamaan niistä kansio. Oma
Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)
Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen
"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin