Ergonomian, käytettävyyden, esteettömyyden ja näiden rinnakkaistermien merkitys ja kattavuus
|
|
- Sakari Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ergonomian, käytettävyyden, esteettömyyden ja näiden rinnakkaistermien merkitys ja kattavuus Ergonomia, käytettävyys ja esteettömyys ovat käsitteitä, jotka liittyvät ihmisen ominaisuuksien huomioon ottamiseen. Niillä on yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia, ja käyttäjien keskuudessa on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käsitteet tarkoittavat. Yksi tapa selkiyttää tilannetta on katsoa, miten näitä termejä ja käsitteitä käytetään standardeissa ja eri suunnittelualueilla. Käsitteillä voidaan tarkoittaa ominaisuutta tai laatua tai se voi merkitä toimintaa (suunnittelua) niiden saavuttamiseksi. Tuote voi olla ergonominen, mutta se voidaan myös suunnitella ergonomian periaatteiden ja ohjeiden mukaan. Tuote voi olla käytettävä, mutta käytettävyyttä voidaan myös kehittää käytettävyyssuunnittelun keinoin. Ympäristö voi olla esteetön, mutta se voidaan myös suunnitella kaikille (DFA, Design For All -periaate). Usein toimintaperiaatteena on käyttäjäkeskeisyys (user centred design). Se voi tarkoittaa käyttäjien osallistumista eli käyttäjät ovat mukana asettamassa tavoitteita, arvioimassa suunnitelmia tai itse suunnittelemassa. Kyse voi myös olla vain yleensä pyrkimyksestä tehdä asiat käyttäjille sopiviksi. Ergonomia on käsitteistä vanhin, vaikka sekään ei ole ollut kuin puoli vuosisataa käytössä. Ergonomiassakin on eri painotuksia ja eri termejä. Esimerkiksi Atlantin tällä puolella on puhuttu ergonomiasta, mutta toisella puolella on käytetty termiä Human Factors. Tosin sikäläinen Human factors -seura teki nimenmuutoksen, ja se on nyt Human factors & Ergonomics Society. Kansainvälinen ergonomiaseura IEA on kuitenkin edelleen International Ergonomics Society. Vaikka termit virallisesti tarkoittavat nykyään samaa, ergonomia mielletään liittyvän vahvemmin työolojen suunnitteluun ja Human Factors -järjestelmien suunnitteluun. Human factors -termin suomennosta "inhimilliset tekijät" käytetään toisinaan onnettomuuksien syistä puhuttaessa, ei juuri ergonomian synonyyminä. IEA:n ergonomiamääritelmässä on synonyymina Ergonomics ja Human Factors. Määritelmä on Suomen Ergonomiayhdistyksen (ERY) käännöksenä: Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia ja soveltaa ammattialana ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi. Tämän määritelmän selityksissä todetaan kolme ergonomian osa-aluetta: Fyysinen ergonomia ilmenee fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa. Kognitiivinen ergonomia ilmenee järjestelmien käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös henkilöstön yhteistyön kehittämiseen. Käytettävyys-käsite (Usability) tuli yleisempään käyttöön pari vuosikymmentä sitten. Sen käyttö laajeni tietoteknisten tuotteiden ja tietojärjestelmien käyttöongelmien myötä. Käytettävyys-käsite voi kuitenkin merkitä yhtä hyvin fyysistä kuin kognitiivistakin käytettävyyttä. Käytettävyystoiminta kohdistuu tavallisimmin tietojärjestelmiin, tuotteisiin ja palveluihin. Käytettävyyden avulla helpotetaan ja tehostetaan monimutkaisen laitteiden käyttöä ja vähennetään käytön vaatimaa koulutustarvetta. Käytettävyyden puutteesta on useita surullisia 1
2 esimerkkejä tietojärjestelmäpuolella. Käytettävyydestä huolehtiminen pitää varmistaa jo tarjouspyyntövaiheessa, se ei ole päälle liimattavaa. Esteettömyysajattelun taustalla on ihmisten tasa-arvo. Esteettömyys on termi, jolla on runsaimmin erilaisia rinnakkaistermejä, esimerkiksi saavutettavuus. Liekö syynä se, että ajattelutapa on vielä verrattain uusi. Esteettömyysajatuksia on myös syntynyt yhtä aikaa monessa paikassa, joten on myös syntynyt erilaisia termejä. Este-sana tuottaa suomessa usein mielikuvan fyysisestä liikkumiseen liittyvästä esteestä, vaikka kyse voi olla hyvinkin erilaisista syistä: esteettömyyttä tarvitsevat yhtä hyvin näkövammaiset, kuulovammaiset, luki-häiriöiset, muistivaikeuksiset, osatyökykyiset, lapset tai vanhukset. Esteettömyyttä tarvitaan monessa paikassa ja yhteydessä: rakennettu ympäristö, kulkuväylät, rakennukset, liikennevälineiden käyttö, verkkopalvelut ja -asiointi, opasteet, laitteiden ja palvelujen käyttö, kotiympäristö sekä koulutus- ja kulttuuripalvelut. Esteettömyys helpottaa vammaisten ja osatyökykyisten osallistumista myös työelämään. Ergonomia-, käytettävyys- ja esteettömyyskäsitteet standardien mukaan Ergonomia, inhimillisten tekijöiden tutkimus (ergonomics, study of human factors) Ergonomia määritellään likimain samalla tavalla mm. standardeissa SFS-EN ISO 6385, SFS-EN (kohdan 3.1 alkuosa) ja ISO/CD (2009): Ergonomia on tieteenala, jonka kohteena on ihmisen ja järjestelmän muiden osien vuorovaikutuksen ymmärtäminen, sekä osaamisalue, joka soveltaa teoriaa, periaatteita, tietoja ja menetelmiä suunnitteluun ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän kokonaissuorituskyvyn optimoimiseksi. Englanniksi standardien ja IEA:n käyttämät määritelmät ovat lähes samoja, vaikka standardien ja ERYn suomennokset hiukan eroavat toisistaan. Käytettävyys (usability) Käytettävyyden useimmiten käytettävä määritelmä on ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomiaa käsittelevän standardin SFS-EN ISO 9241 osasta 11. Tosin ko. osan nimessä on vielä vanha nimitys "näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomia". Käytettävyys on ominaisuus, jonka avulla määrätty käyttäjä voi käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen tavoitteensa tuloksekkaasti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Standardiluonnos ISO/CD laajentaa käyttöaluetta tuotteesta yleisemmäksi: Käytettävyys on ominaisuus, jonka avulla kohderyhmä voi käyttää järjestelmää, tuotetta tai palvelua määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen tavoitteensa tuloksekkaasti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Käytettävyyden kolme laatukriteeriä on määritelty seuraavasti: Tuloksellisuus: Tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet. Tehokkuus: Voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet. Tyytyväisyys: Epämukavuuden puuttuminen ja myönteinen suhtautuminen tuotteen käyttöön. Käytettävyydessä on olennaista se, että käyttäjät ja käyttötilanteet ovat määriteltyjä. Käytettävyyttä ei voi arvioida tuntematta näitä lähtökohtia, esimerkiksi opetteluvaiheessa ja rutiinikäytössä tai rutiinikäytössä ja virheitä korjattaessa käytettävyysvaatimukset ovat erilaisia. 2
3 Standardiluonnos ISO/DIS määrittelee käytön helppous ja käytettävyys -termien eroa: Käytön helppous tarkoittaa jokapäiväisten tuotteiden käyttöliittymän käytettävyyttä, kun aiotut käyttäjät käyttävät tuotetta saavuttaakseen tavoitteet, joita avustamaan tuote on tarkoitettu. Mittana käytetään tuloksellisuutta, mahdollisesti myös käytön tehokkuutta ja sen aiheuttamaa tyytyväisyyttä. (Standardiluonnosta ISO/DIS ei ole vielä suomennettu.) Käytön helppoutta määritettäessä oletetaan, että tuote toimii teknisesti moitteetta ja täyttää käyttäjän tarpeet tehtävän suorittamisessa. Näin tulkittuna käytön helppous kattaa vain osan käytettävyydestä. Käytettävyyden yhteydessä käytetään myös käsitettä käyttäjäkokemus (user experience). Standardin SFS-EN ISO mukaan: Käyttäjäkokemus tarkoittaa henkilön havaintoja ja vasteita, jotka ovat seurausta tuotteen, järjestelmän tai palvelun käytöstä ja/tai ennakoidusta käytöstä. Määritelmään liittyvissä huomautuksissa todetaan, että käyttäjäkokemus sisältää kaikki käyttäjien tunteet, uskomukset, mieltymykset sekä fyysiset ja psyykkiset vasteet, jotka ilmenevät käytön yhteydessä. Käyttäjäkokemus on seurausta tuotemerkin imagosta, tuotteen ulkonäöstä ja toiminnallisuudesta, vuorovaikutuksen onnistumisesta, käyttäjän kokemuksista, asenteista, taidoista ja persoonallisuudesta sekä käyttötilanteesta. Käyttäjäkokemus on yksi käytettävyyden osatekijä ja myös päinvastoin. Esteettömyys (accessibility) Esteettömyys lienee vakiintumassa alueensa termiksi, vaikka sen rinnalla käytetään myös esimerkiksi saavutettavuutta. Teknisen raportin SFS-ISO/TR mukaan: Esteettömyys tai saavutettavuus on se ominaisuus, missä määrin tuotteet, järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi tietyssä käyttötilanteessa. Standardi SFS-EN ISO määrittelee esteettömyyden käytettävyyden avulla, jolloin tarkastelukulmina ovat tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys: Esteettömyys on laajimman ominaisuuskirjon omaavien ihmisten kokema tuotteen, palvelun, ympäristön tai välineen käytettävyys. (Standardia SFS-EN ISO ei ole vielä suomennettu.) Esteettömyydessä on eri toteuttamistapoja sikäli, että esimerkiksi laitteen käyttö voi onnistua sellaisenaan tai sitten tarjolla on esteettömyyden toteuttavia apuneuvoja. Kun suunnitellaan esteetöntä ympäristöä tai palvelua, voidaan käyttää esimerkiksi termejä saavuttava suunnittelu (accessible design), kaikille suunnittelu (design for all, DFA), esteetön suunnittelu (barrier-free design), mukaan ottava suunnittelu (inclusive design) ja sukupolvet ylittävä suunnittelu (transgenerational design) (SFS-ISO/TR 22411). ISO/IEC GUIDE 71 käyttää lisäksi termiä universal design, jonka alajoukko on saavuttava suunnittelu. 3
4 SFS-ISO/TR määrittelee saavuttavan suunnittelun seuraavasti: Saavuttavan suunnittelun periaatteena on laajentaa normaalia suunnittelua siten, että otetaan huomioon myös sellaiset ihmiset, joilla on jonkin tyyppisiä toimintarajoituksia, näin maksimoiden sellaisten asiakkaiden määrä, jotka kykenevät helposti käyttämään tuotetta, rakennusta tai palvelua. Tämä voidaan saada aikaan: suunnittelemalla tuotteita, palveluja ja ympäristöjä, jotka ovat useimpien käyttäjien helposti käytettävissä ilman erityisiä muutoksia tekemällä tuotteista tai palveluista erilaisille käyttäjille sovitettavissa olevia (mukauttamalla käyttäjärajapintoja) tekemällä normaalit rajapinnat vammaisille henkilöille tarkoitettujen erityistuotteiden mukaisiksi Esteettömyys-, käytettävyys- ja ergonomiatoiminnan eroja ja yhtäläisyyksiä Taulukossa 1 vertaillaan, tiivistäen ja mahdollisia eroja korostaen, miten toiminta kolmen termin alueella eroaa tai on yhdenmukaista. Taulukon tiedot eivät ole peräisin standardeista eikä lyhyt luonnehdinta tuo kaikkia puolia esille, joten kukaan ei varmaankaan voi olla täysin samaa mieltä taulukon kanssa. Taulukko 1 Esteettömyys-, käytettävyys- ja ergonomiatoiminnan vertailua Aihe Käytettävyys Ergonomia Esteettömyys kohde tuote, järjestelmä, palvelu työjärjestelmä osineen, tuote ympäristö, järjestelmä, tuote, palvelu, tila tavoite käyttö on tuloksellista ja tehokasta ja saa aikaan tyytyväisyyttä käyttö on turvallista ja terveellistä, ihmisen ja järjestelmän hyvä suorituskyky käyttö mahdollista kaikille, erityisesti mukaan lukien toimintaesteiset käyttäjämäärittely käyttäjät ja käyttökohde määriteltävä, ja ne voivat vaihdella. ennakoitavissa oleva käyttäjäryhmä, yleensä "normaaliväestö", esim. ominaisuuksiltaan 90 % käyttäjistä kaikki käyttäjät, toimintaesteiset ensisijaisesti huomioitu peruste, tarkoitus kuluttaja: miellyttävä suoriutuminen organisaatio: toiminnan tehostuminen terveys, ihmisen kykyjen ja vahvuuksien oikeanlainen hyödyntäminen, järjestelmän suorituskyky tasa-arvo, käyttäjäkunnan laajentamien, työelämään osallistuminen puutteen vaikutus tehoton käyttö, käyttämättömyys, ärtyneisyys tehoton käyttö, kuormittuminen, vammautuminen käyttö osalle mahdotonta tai hankalaa taustalla vaikuttaa markkinat, yleinen tietous kustannustietous, suurelta osalta säädökset säädökset, järjestöt, yleinen tietous Kaikilla toiminnoilla - esteettömyys, ergonomia ja käytettävyys - on positiivinen tavoite. Miksi niitä ei käytetä enempää? Syynä voi olla mm. se, että toiminnan maksaja ja siitä hyötyjä 4
5 voivat olla eri tahoja. Syynä voi myös olla tiedon ja osaamisen puutetta ja arvostuskysymyksiä. Mistä osaamista ja tietoa esteettömyys-, käytettävyys- ja ergonomiatoimintaan Ergonomian, käytettävyyden ja esteettömyyden edistämisessä tarvitaan sekä osaajia että tekijöitä. On asiantuntijoita, jotka tietävät, mihin on pyrittävä, ja suunnittelijoita, jotka suunnittelussa sitten ottavat asian huomioon. Lisäksi tarvitaan arvioijia, jotka analysoivat, miten hyvin onnistuttiin. Ergonomiaa ja käytettävyyttä voi opiskella yliopistotasolla yhtenä suuntautumiskohteena ja myös esteettömyydestä on opintokokonaisuuksia. Ergonomiassa on sellainenkin pätevyys kuin "Euroergonomi" eli CREE-sertifioitu ergonomi (Centre for Registration of European Ergonomists). Suomalaisilla työpaikoilla, erityisesti fyysisen ergonomian alueella, ergonomeina toimivat usein myös työfysioterapeutit. Ergonomiaa ja käytettävyyttä koskevaa kirjallisuutta: Väyrynen S, Nevala N & Päivinen M: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiateollisuus, Tampere s. Jokela Timo: Navigoi oikein käytettävyyden vesillä. Väylä-Yhtiöt Oy s. Launis M, Lehtelä J (toim.): Ergonomia.. Helsinki s. Lähdestandardit SFS-EN 13861:2003 Koneturvallisuus. Ohjeita ergonomiastandardien soveltamiseksi koneensuunnittelussa SFS-EN ISO 6385:2004 Työjärjestelmien ergonomiset suunnitteluperiaatteet SFS-EN ISO :1998 Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi SFS-EN ISO :2009 Ergonomics of human-system interaction. Part 171: Guidance on software accessibility SFS-EN ISO :2010 Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia. Osa 210: Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnittelu SFS-ISO/TR Esteettömyys. Ergonomiatietoa ja opastusta oppaan ISO/IEC GUIDE 71 soveltamiseksi tuotteisiin ja palveluihin ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioon ottamiseksi ISO/IEC GUIDE 71 Guidelines for standards developers to address the needs of older persons and persons with disabilities ISO/CD Ergonomics Principles and concepts ISO/DIS Ease of operation of everyday products Part 1: Context of use and user characteristics Esitteen ergonomian ja käytettävyyden standardeista voi ladata SFS:n verkkosivuilta Standardeja voi hakea ja ostaa SFS:n verkkokaupasta 5
Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?
Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011
LisätiedotMiten suunnitella hyvä käyttöliittymä?
Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,
LisätiedotErgonomian ja käytettävyyden. standardit
Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen, työprosessien
LisätiedotMetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 06/2010» » Martti Launis, Työterveyslaitos
kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Millainen on ergonomian perusstandardi SFS-EN 614-1 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet, osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
LisätiedotErgonomian ja käytettävyyden standardit
Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen, työprosessien
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
Lisätiedot#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai , klo
#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai 16.11.2017, klo 11.00-12.00 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuus Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta.
LisätiedotPerinteisen ergonomian vieminen työpaikoille
Perinteisen ergonomian vieminen työpaikoille Minkälaisia ongelmia perinteinen ergonomia ratkoo? Risto Toivonen, DI risto@ergonomiapalvelu.fi Ergonomia? Google tietää kaiken... Ensimmäisten kuvien perusteella
LisätiedotT Tuote-esittely ja esteettömyys. Laskari 10: Kevät 2005
T-121.110 Laskari 10: Tuote-esittely ja esteettömyys Kevät 2005 Tuote-esittely Esittelyt pidetään Innopoli 2:ssa, 4. kerroksessa sijaitsevassa Seminaarisalissa viikolla 19. Esitys(+valmistelu) 15min Keskustelu
LisätiedotRakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus
LisätiedotSaavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa
Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotErgonomian ja käytettävyyden standardit
Ergonomian ja käytettävyyden standardit 1 Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen,
LisätiedotErgonomian ja käytettävyyden standardit
Ergonomian ja käytettävyyden standardit 1 Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomian standardit koskevat perinteisesti vuorovaikutuksen rajapintoja erilaisissa teknologiajärjestelmissä, joita ihmiset
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotOtsikko: Periaatteita ja käytännön ohjeita käytettävyyden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun: SFS-EN ISO 9241 sarjan perusosat. Johdanto...
Kirjoittaja: Timo Jokela, Joticon Oy Otsikko: Periaatteita ja käytännön ohjeita käytettävyyden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun: SFS-EN ISO 9241 sarjan perusosat Julkaisupäivä: 10.8.2011 Artikkelin sisällysluettelo
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotH Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi
H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä
LisätiedotYhteenveto. Aiheita lopuksi
Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT
AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotMitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, Esteettömyys käsitteenä
1 Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, 2.2.2017 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
LisätiedotMiten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi?
Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Nina Nevala tiimipäällikkö Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Millaisissa viitekehyksissä ergonomiaa kehitetään? Ergonomialla
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento
LisätiedotMiksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?
Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon
LisätiedotTerveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä
Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä Kirjoittaja: Terhi Holappa, USBIMED Terveysteknologia suomen vientivaltti Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin
LisätiedotKUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ
KUULOVAMMAISILLE TÄRKEÄT TEEMAT DIGITAALISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSSÄ Sami Virtanen erityisasiantuntija, MBA esteettömyys- ja saavutettavuus Kuuloliitto ry Digi arkeen keskustelutilaisuuus Helsinki 22.3.2018
LisätiedotPeriaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi
Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotMobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.
Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu
LisätiedotPotilaan siirtymisen ergonominen avustaminen
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan
LisätiedotKäyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1
Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»
Lisätiedot1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen
LisätiedotMetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos
kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotEsteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki
Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja
LisätiedotAkateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan
Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Susanna Järvelin-Pasanen, TtM, Eur.Erg. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Ergonomia Terve Suomi 2012 -seminaari 24.5.2012
LisätiedotONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi
ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua
LisätiedotESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy
ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotMarket. Need Market Research New Needs. Technical Research. Current Technological Level
! "! #$$#$$ $%% Market Need Market Research New Needs Idea Product Development Use of Products Possibilities Technical Research New Possibilities Current Technological Level (Jaakkola & Tunkelo 1987) Preliminary
LisätiedotApuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015
Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL 8.10.2015 1 CEN/TC 293 Assistive products for persons with disability Perustettu
LisätiedotTavoitteena saavutettava ja esteetön korkeakoulu
Tavoitteena saavutettava ja esteetön korkeakoulu Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus 23.5. 2012 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät Hannu Puupponen Jyväskylän yliopisto Esityksen
LisätiedotPotilassiirtojen Ergonomiakortti. Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Potilassiirtojen Ergonomiakortti Erja Sormunen, Työterveyslaitos Potilassiirtojen Ergonomiakortti Potilassiirtojen Ergonomiakortti on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunniteltu koulutuskokonaisuus,
LisätiedotTyöpajapäivä 2014. Kuva: VTT
Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5
LisätiedotPari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003
Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003 Verkkopalvelu Verkkopalvelu on yrityksen ja sen asiakkaan välinen rajapinta, joka monissa tapauksissa on
LisätiedotU 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu
U 10/2016 VP Esteettömyysdirektiivi TyV 19.4.2016 Sama kohtelu yhdenvertaisuus Esteettömyys Lähtökohtana, kun suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia yhteiskunnassamme Erilaisilla ihmisillä on erilaisia
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia 3. Teemana työfysioterapia 5 op (SX00BI ) SXB15k1
Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia 3. Teemana työfysioterapia 5 op (SX00BI36-3003) SXB15k1 Irma Gerstenmaier, TtM, tft Työterveyden ja ergonomian lehtori Liikkuminen ja toimintakyky irma.gerstenmaier@metropolia.fi
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin
LisätiedotErgonomia, tuottavuus ja työhyvinvointi Työkaari kantaa Teemu Suokko, Työsuojelupäällikkö Mathias Pukkila, Pääluottamusmies
Ergonomia, tuottavuus ja työhyvinvointi Työkaari kantaa 4.9.2018 Teemu Suokko, Työsuojelupäällikkö Mathias Pukkila, Pääluottamusmies Omien tuotteiden valmistus Sopimusvalmistus Yhdistetyt luvut Liikevaihto
LisätiedotStudio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi
Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,
LisätiedotKäyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT
Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT 2 User Experience and Usability in Complex Systems (UXUS) FIMECC UXUS tutkimusohjelma keskittyy
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate
LisätiedotKäytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?
Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,
LisätiedotNimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:
Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotEsteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro
Päätösseminaari 10.3.2016: Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015 - havaitut vaikutukset Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro Niina Kilpelä, arkkitehti
LisätiedotKäyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotYYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys
YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys Yliopisto-opettaja Jouni Ojala 21.5.2018 Sosiaalinen? Sosiaalipoliittinen merkitys: korostetaan perinteistä hyvinvointivaltiollista
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
LisätiedotKäytettävyyden perusteet
IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotOpintopolun esteettömyyshaasteet
Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat Esteettömyys ja käytettävyys 30.4.2004 Harri Laine 1 WWW-sivujen käytettävyyttä arvioidaan usein tyypillisen normaalikäyttäjän kannalta Esteettömyydellä (accessibility) tarkoitetaan
LisätiedotKysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta
Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Anu Autio, erikoissuunnittelija, THL 20.3.2014 Kysely Suomen Design for All -verkostolle 1 Kysely Suomen Design for All -verkostolle Kyselyn
LisätiedotVerkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu. Laurea Kerava, Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu Laurea Kerava, 25.10.2013 Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Esityksen kulku Opinnäyteen tausta SADe hanke ja hallitusohjelma
LisätiedotIhmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin
Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila Tampereen teknillinen yliopisto SITRAn Asiakaskeskeisyys rakennetaan yhdessä - seminaari,
LisätiedotMiten standardit liittyvät palveluihin? Kimmo Konkarikoski / Standardisointipäällikkö
Miten standardit liittyvät palveluihin? Kimmo Konkarikoski / Standardisointipäällikkö Miten standardit liittyvät palveluihin? Palvelustandardit Mitä standardisoidaan? Vanhustenpalvelut Ikääntyvä yhteiskunta
LisätiedotMiten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?
Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento
Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä
LisätiedotTyöelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014
... Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 2 Mitä ajankohtaista? Hankkeet (Osatyökykyiset työssä, Työelämä 2020) ESR-projektit Eri tukimuodoista
LisätiedotARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) klo
ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) 29.10 3.12.2015 klo 15.15-17.00 Ira Verma, Sotera Instituutti, Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi MyCourses MyCourses (mycourses.aalto.fi)
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotEnsi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava
Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
Lisätiedot