KEHAS-asumisohjelman toteutuminen ja hyvät käytännöt. Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto

Transkriptio

1 KEHAS-asumisohjelman toteutuminen ja hyvät käytännöt Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto

2 Esityksen sisältö: 1) Asumisohjelman tavoitteet 2) Miten ohjelma on toteutunut? 3) Ohjelman hyviä käytäntöjä

3 Asumisohjelma LÄHTÖKOHDAT: VIISI TAVOITEALUETTA: - Vammaisten oikeuksia koskeva YKsopimus - Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toiminta-ohjelma vuosille EU:n perusoikeuskirja (2000), artiklat 20, 21 ja 26 - EU: Common European Guidelines on the Transition from Institutional to Community-based Care, Suomen Perustuslaki - Suomen Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) Kehas-periaatepäätökset (2010 ja 2012) 1. Vammaisten henkilöiden ja läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen 2. Vammaisten lasten oikeuksien turvaaminen 3. Yhteisöllisten palvelujen kehittäminen 4. Laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä 5. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hallinnon alojen välisen yhteistyön lisääminen

4 Ohjelman toteutus: EU: Common European Guidelineson the Transition from Institutionalto to Community-based Care,, 2012 Diagnooseista tarvelähtöisyyteen Vahva painopiste ennaltaehkäisevissä ja kotiin saatavissa palveluissa Heikoimmassa asemassa olevien palvelujen turvaaminen Lain- säädäntö Toiminta- suunnitelma Nykytilanteen kartoitus ja seuranta: laitokseen muuttojen syyt, tieto asukkaiden tarpeista ja palvelutuotannosta, asiakkaiden osallistumisen esteiden tunnistaminen jne. Kaikkien osallisten sitouttaminen Valtakunnallisen, alueellisen ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman laatiminen ja niiden seuranta Resurssit ja työvoima Työvoimanäkökohdat ja ammattitaitoisen henkilöstön tarve Tarvittavien palvelujen rahoittaminen, uuden palvelutuotannon tarve Tarpeiden ja kustannusten arviointi Henkilöstön koulutus ja kehittäminen

5 Asumisohjelman toteutus: Yhteisölliset palvelut yhteisöjen kanssa toimiminen ja muutoksenhallinnan keinot. Toimintakulttuurien kehittäminen Yhteisöllisten palvelujen kehittäminen Yksilöt ja yhteisöt palvelujen käyttäjien, heidän läheistensä ja työntekijöiden tukeminen siirtymän aikana käyttäjien mukana olo suunnittelussa yksilöllisten arviointien tekeminen yksilöllisten suunnitelmien kehittäminen suunnitteluprosessin haasteiden tunnistaminen Palvelujen laatu laatustandardien sisällön määrittämisen tärkeys standardien käyttöönotto hallinnon eri tasoilla valvonnan ja arvioinnin menettelytapojen ja strategioiden kehittäminen

6 Miten asumisohjelma on edennyt Suomessa? Kehitysvammaisten henkilöiden asumista, palveluiden nykytilannetta, kehitystä ja Kehas-ohjelman vaikutuksia koskevan kyselyn tulokset

7 Kehas-kyselyn vastaajat, lukumäärä

8 Vastausten kattavuus Kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden vastaukset kasvattavat kuntavastaajien määrää ja yhteensä näkemyksensä ilmaisi 121 kuntaa, joka on 40 prosenttia Manner-Suomen 301 kunnasta. Kyselyyn vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asuu yhteensä 3,1 miljoona suomalaista eli 57 prosenttia koko maan väestöstä Etunimi

9 Kyselyyn vastanneiden kuntatoimijoiden jakautuminen 82 yksittäistä kuntaa (keltainen) 10 kuntayhtymää ja yhteistoiminta-aluetta (oranssi)

10 NYKYTILA/ Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Hyvin toteutuvia Palvelusuunnitelmien laatiminen Toimeentuloturvaa koskeva neuvonta ja ohjaus Käytössä olevien apuvälinepalveluiden jatkuvuus Heikommin toteutuvia Mahdollisuus asua itse valitun asuintoverin kanssa. Tiedottaminen asumisohjelman tavoitteista Tiedottaminen vammaisille ihmisille heidän oikeuksistaan

11 NYKYTILA/ Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen

15 NYKYTILA/ Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen

21 NYKYTILA/ Palvelujen kehittäminen

25 NYKYTILA/ Laitosasumisen lakkauttaminen

26 NYKYTILA/ Osaamisen varmistaminen

27 ARVIO KEHITYKSESTÄ Kyselyn toisessa osassa vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka asiat ovat kehittyneet vuosina Kysymysten tarkoituksena oli selvittää kehitystä, joka palveluissa on tapahtunut viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana Osion kysymykset olivat samoja kuin asioiden nykytilaa kartoittaneet kysymykset

28 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen

29 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen

30 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen

31 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Palvelujen kehittäminen

32 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Laitosasumisen lakkauttaminen

33 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö

34 ARVIO KEHITYKSESTÄ / 2015/ Osaavan työvoiman saatavuus

35 KEHAS-OHJELMAN VAIKUTUKSET Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka Kehas ohjelma on vaikuttanut asioiden kehittymiseen Pääsääntöisesti myönteisimmin Kehas-ohjelman vaikutuksiin suhtaudutaan erityishuoltopiireissä Myös kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen vastauksissa Kehas-ohjelman vaikutukset on arvioitu suhteellisen myönteisiksi Keskimääräistä kriittisempiä Kehas-ohjelman vaikutuksia kohtaan ollaan järjestöissä

36 Kehas-ohjelman tavoitteiden toteutumista edistäneet ja vaikeuttaneet tekijät 76 vastaajaa otti kysymykseen kantaa Edistänyt esimerkiksi: Yhteistyö kuntien, järjestöjen, kuntayhtymien ja valtakunnallisten toimijoiden välillä Halu ja asenne asioiden kehittämiseen Palveluiden tarjonnan lisääntyminen Kehitysvammaisten ja heidän läheistensä osallistuminen Tiedottaminen ja koulutus ARA:n avustukset

37 Kehas-ohjelman tavoitteiden toteutumista edistäneet ja vaikeuttaneet tekijät Vaikeuttanut esimerkiksi: Kuntien taloudellinen tilanne ja rakenneuudistusten viivästyminen Hallinnonalojen väliset raja-aidat Palveluiden paikoitellen heikko saatavuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden ohjelman tavoitteita koskevan tiedon puute Lyhytnäköinen kehittäminen

38 Kehas-ohjelman tavoitteista tiedottaminen

39 Henkilöstö koulutus ja sijoittelusuunnitelman laatiminen

40 Muuta esille tuotavaa Erityishuoltopiirit Erityishuoltopiirien ja vastaavien kuntayhtymien vastauksissa nostettiin esille muun muassa asiakkaiden asema muuttotilanteissa ja kilpailutuksissa, asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat ja kehitysvammaisten terveyspalvelujen turvaaminen Hyvinä käytäntöinä erityishuoltopiirit ja vastaavat mainitsivat seuraavia: Arjen tukikeskus, henkilökohtainen budjetointi, palvelusetelin ja suorahankintojen käyttö palvelujen järjestämistapana, opintopiirit henkilöstön osaamisen varmistamiseksi sekä Lean-ajattelun käytön asumisyksiköissä asiakaskeskeisemmän ja enemmän asiakkaille aikaa antavan toiminnan toteuttamiseksi.

41 Muuta esille tuotavaa Kuntavastaajat Kuntien vastauksissa nostettiin esille muun muassa taloudelliseen tilanteeseen ja asumisen kehittämiseen liittyviä haasteita ja tavoitteita Kehittämistä vaativina palveluina kunnat ja kuntayhtymät mainitsivat tuetun asumisen, haastavasti käyttäytyvien ja autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelut, mielekkään päiväaikaisen tekemisen, työtoiminnan ja tuetun työn, perhehoidon, terveyspalvelut ja tilapäishoitopaikat, joita ei ole riittävästi asiakkaiden tarvitsemina ajankohtina ja muina kuin laitospalveluina Tärkeänä pidettiin mm. henkilöstön osaamisen ylläpitämistä palvelurakenteen muuttuessa

42 Muuta esille tuotavaa Kunnat jatkuu Hyvinä käytäntöinä kunnat mainitsivat muun muassa seuraavia: Oma erityisneuvolatyöryhmä, palveluohjauksen resursointi, kuvatuettu palvelusuunnitelma, nuorten asumisen suunnittelun aloittaminen hyvissä ajoin, asukkaiden osallistuminen asuntojen suunnitteluun, ryhmämuotoinen perhehoito kunnan tiloissa sekä pitkät sopimukset ja vaikuttavuusperusteisuuden liittäminen hankintoihin, joka mahdollistaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tekemisen. Tavoiteltavana hyvänä käytäntönä mainittiin kehitysvammaisten ja muiden palveluntarvitsijoiden tarpeiden selvittäminen samalla tavalla, mitä uuden lainsäädännön nähtiin tukevan.

43 Muuta esille tuotavaa Järjestöt Järjestöjen edustajien vastauksista selvästi suurin osa liittyi kilpailuttamiseen Vastaajat katsoivat, että kilpailutuksissa ei huomioida riittävästi kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeita ja toiveita eikä oikeutta pysyvään kotiin ja ihmissuhteisiin. Kilpailutuksen kerrottiin aiheuttavan huolta ja epävarmuutta kehitysvammaisissa ja heidän läheisissään

44 Muuta esille tuotavaa Järjestöt jatkuu Järjestöjen edustajien vastauksissa toivottiin asiakkaiden ja heidän läheistensä mielipiteiden parempaa huomioon ottamista ja osallisuuden lisäämistä paitsi asumisratkaisuissa myös palveluja kehitettäessä ja asukkaiden arkielämässä Ilman omaisia olevat ja iäkkäät kehitysvammaiset henkilöt mainittiin ryhmänä, joiden palvelujen pitkäjänteinen suunnittelu ja palvelutarpeisiin vastaaminen on riskissä tulla laiminlyödyksi.

45 Vertailu muihin Pohjoismaihin: ryhmäkoko asumisyksiköissä (Norden, 2015) Ruotsi: ennen 3-5 asukasta, nyt korkeintaan 6:lle (Socialstyrelsen) Norja: ennen 4-5 asukasta, nyt korkeintaan 8 (Husbanken) Islanti: 4-6 asuntoa samassa kerroksessa ja korkeintaan 10 samassa talossa (Ministry of Social Affairs) Suomi: korkeintaan 15 (ARA) Tanska: ei suosituksia; asuntokohteiden koot vaihtelevat paikkaisiin uuslaitoksiin

46 ARA, 2014 Kuinka monta asuntoa kohteessa on? (ARA, 2014)

47 Kehas-ohjelman ARA-tuetut asunnot yhteensä Uudistuotanto 405 as. (23 M ) 408 as. (23 M ) 415 as. (28 M ) 412 as. (27 M ) 507 as. (36,7 M ) 2147 Perusparant. 38 as. (0,9 M ) 72 as. (1,1 M ) 10 as. (0,4 M ) 39 as. (0,7 M ) 20 as. (0,5 M ) 179 Hankinta 118 as. (5 M ) 130 ( 3 M ) 46 as. (2 M ) 294 Yhteensä 561 (29 M ) 610 (27 M ) M 451 (28 M ) 527 (37 ) 2620 (151 M )

48 Mistä asukkaat ovat tulleet asumisyksikköön tai asumiskokonaisuuteen? (ARA, 2014) Laitoksesta Lapsuudenkodista Toinen as.yksikkö. Oma kunta Toinen as.yksikkö. Muu Suomi 283

49 Onko samalla tontilla muiden erityisryhmien asumista? (ARA, 2014)

50 Onko viereisellä tontilla muiden erityisryhmien asumista? (ARA, 2014)

51 Kehitysvammaisen asumisen haasteet Pohjoismaissa (Nordens Välfärdcenter, 2015) Haasteet: 1) Koti kuten muillakin 2) Uusi sukupolvi uudet haasteet 3) Iäkkäät kehitysvammaiset henkilöt 4) Palvelut niille, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ja erityisasiantuntemusta 5) Erityisryhmien asumisen mukaan saaminen yleiseen asuntopolitiikkaan

52 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Kerätty tietoa tutustumalla 13 eri alueen asumisen ohjelman toteutukseen. Tutustuttu kuntien, kuntayhtymien, erityishuoltopiirien ja järjestöjen ehdottamiin kohteisiin/toimintoihin. Tällä hetkellä hyvän käytännön kuvaus valmis/valmistumassa 24 eri toiminnosta/asumisen kohteesta. Hyvät käytännöt edustavat asumisen ohjelman hyvää toteutusta esim. asukkaiden kuulemisessa ja osallistumisessa asumisen yksilöllisessä toteuttamisessa asumista tukevien erityispalvelujen järjestämisessä (esim. tuki haastavissa tilanteissa, kuntoutuspalvelut) uudenlaisessa asuntosuunnittelussa henkilöstön työkäytännössä/osaamisessa hallinnon alojen välisessä yhteistyössä.

53 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Kotimäen nuorten asumisyksikön ohjauskäytännöt, Eksote

54 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä

57 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä: Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (1/5) Hyvässä käytännössä hyödynnetään muutoslaboratoriotoimintamallia erityispalveluja tuottavan osaamiskeskuksen kehittämiseksi. Muutoslaboratorion analyysimalleilla ja kehittämisvälineistöllä autetaan osallistujia hahmottamaan toiminnan kokonaisuus uudella tavalla.

58 Muutoslaboratorio (2/5) Muutoslaboratoriossa tutkittiin ja kehitettiin palvelua caseperustaisesti eli todellisten asiakasprosessien ja mm. tilanteiden videotallenteiden avulla. Näin tehtiin nykykäytäntöä näkyväksi yhteistä tarkastelua varten. Toiseksi, näin annettiin ääni niille asiakkaille, joiden ääni ei tahdo muuten kuulua. Kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä toiveet ja kokemukset uudenlaisesta palvelusta ja käytännöistä saatiin esille havainnoimalla ja haastattelemalla heitä käytännön tilanteissa. Tällä tavalla asiakkaat ja heidän läheisensä osallistettiin luontevasti palveluiden kehittämiseen ja palaute uudistuksista saatiin heti. Asiakkailta saatu positiivinen palaute rohkaisi henkilöstöä eteenpäin kehittämistyössä. Seuraavaksi esitellään muutama esimerkki siitä, millaisia uudenlaisia palveluja ja käytäntöjä henkilöstö ja esimiehet tuottivat muutoslaboratoriossa. Yhteistä niille oli se, että niillä tuettiin henkilön omaan kotiin/asuntoon pääsyä, sinne palaamista ja siellä pärjäämistä.

59 Muutoslaboratorio (3/5) Yksi merkittävä palvelu-uudistus oli mm. jalkautuvat tilannearviokäynnit kehitysvammaisen henkilön kotiin tai asumisyksikköön. Tällaisia käyntejä oli aiemminkin toteutettu joidenkin henkilöiden toimesta ja tietyissä tilanteissa. Tässä hankkeessa luotiin erityisosaamiskeskuksen jalkautuvien tilannearviokäyntien toimintamalli tilanteeseen, jossa on kyseessä Henkilön ilmaisema tai lähipiirin havaitsema nopeaa arviota vaativa ongelma, vakava huoli, kriisitilanne tai sen uhka. Kokeiluvaiheessa käynnit dokumentoitiin kirjalliseen muotoon systemaattisesti ja näin saatiin aineisto arviointia ja jatkokehittelyä varten. Kokeiluvaiheessa havaittiin, että kuudesta potentiaalisesta laitosjaksoon johtavasta tilanteesta vain yksi johti osastojaksolle tarkempaan arvioon. Näyttää siltä, että uuden toimintamallin ansiosta vältetään useimmiten kehitysvammaisen henkilön laitossijoitus tai lyhytaikainenkin siirtyminen kodista/asumisyksiköstä laitokseen ja takaisin. Lisäksi kun asumisyksiköihin tapahtuneilla tilannearviokäynneillä asiantunteva työpari teki tulkintaa kehitysvammaisen henkilön tilanteesta yhdessä asumisyksikön henkilöstön kanssa, henkilöstö koki oppivansa tilanteista myös toisia asiakkaita varten. Tilanteissa mukana olleet omaiset kokivat jalkautuvat tilannearviokäynnit luottamusta herättävänä.

60 Muutoslaboratorio 4/5 Hankkeen kehittämistyöryhmä suunnitteli ja toteutti kokeiluluontoisesti myös tutkimus- ja kuntoutusarviojaksojen jälkeistä seuranta-/ jälkiarviointikäyntiä henkilön kotiin. Käynnin tarkoituksena on keskustella kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähipiirinsä kanssa siitä, miten kuntoutussuunnitelma on lähtenyt elämään arjessa vai tarvitaanko apua uusien keinojen sovittamisessa henkilön arkeen. Joissain tapauksissa seurantakäynti toteutui verkostopalaverina. Kehitysvammaisen henkilön läheiset arvioivat kotiin ja asumisyksikköön suuntautuvia tilannearviokäyntejä ja seurantakäyntejä erittäin positiivisesti.

61 Muutoslaboratorio 5/5 Omaan kotiin -valmennus on palvelua, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat valmennusta ja tukea siirtyessään lyhytaikaisesta laitoshoidosta, kuntien omista asumispalveluista tai kotoa uuteen asumisympäristöön. Henkilön tarpeisiin räätälöidään sopiva palvelu kolmesta palvelumoduulista. Omaan kotiin valmennus voi olla valmennusta yksilölliseen asumiseen, muuttovalmennusta, tukea muuton jälkeen tai näiden yhdistelmä. Tämän palvelun kehittelyn yhteydessä haastateltiin henkilöstöä sellaisessa asumispalveluyksikössä, joka oli hiljan perustettu laitoksesta omiin asuntoihin muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Lisäksi haastateltiin kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään. Työryhmä haki vastauksia kysymyksiin, mitä huolia ja toisaalta toiveita liittyy tällaiseen muutosvaiheeseen ja mitkä tekijät edistävät sujuvaa siirtymistä laitoksesta yksilölliseen asumiseen. Ennalta tehdyt vierailut puolin ja toisin olivat tärkeitä niin kehitysvammaisille henkilöille kuin tuleville ohjaajillekin. Ohjaajat tutustuivat tuleviin asukkaisiin aiempien ohjaajien avustuksella. Lisäksi Tahkokankaan ohjaajat olivat mukana siirtymävaiheessa auttamassa asukkaiden kotoutumisessa ja samalla he olivat myös vastaamassa henkilöstön kysymyksiin. Suunnitelmallinen Omaan kotiin -valmennus näyttää hälventävän hyvin omaisten huolta heillekin merkityksellisessä muutostilanteessa.

62 Lista asumisohjelmassa kerätyistä hyvistä käytännöistä, tilanne 6.9. tilanne ) Peräsimentien tuettu asuminen Porissa, Satakunnan sairaanhoitopiiri 2) Perhehoidon toimintamalli, Kainuun maakuntayhtymä 3) Asemakadun tuettu asuminen, Kainuun maakuntayhtymä 4) Tahkokankaan muutoslaboratoriomalli erityispalvelujen kehittämisessä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5) Haastavien tilanteiden toimintamalli, Kajastusasumisyksikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri

63 Lista asumisohjelmassa kerätyistä hyvistä käytännöistä 6) Oulun kaupungin yksilöllisesti ohjattu asuminen 7) Pienryhmäkoti Ankkuri, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 8) ERHO-yksikkö, Tampereen kaupunki 9) Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvien palveluverkkotoiminta, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 10) Verkarannan tukiasunnot ja asumisyksiköt, KTO 11) Palomäentien lasten yksikkö, KTO

64 Lista asumisohjelmassa kerätyistä hyvistä käytännöistä 12) Morrestorn Paraisilla, Kårkulla 13) Villa Käldinge Nauvossa, Kårkulla 14) Jämsän asumisen yhteiskehittely, Jämsän ja Kuhmon kaupunkien sote-alue 15) Sovellettu Lean-filosofia, Eksote 16) Arjen tukikeskus ARTTU, Eksote 17) Kotimäen nuorten asumisyksikön ohjauskäytännöt, Eksote 18) Autismin kirjon henkilöiden muutto laitoksesta omaan kotiin, Kolpeneen palvelukeskus 20) Pieksämäen Pihlajarinteen palvelukodin kerrostaloasuminen, Vaalijalan kuntayhtymä 21) Pohjan asuntoverkosto, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Seinäjoen kaupunki 22) Muuttovalmennuksen toimintamalli, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 23) Helmi-kahvilan toimintamalli, Carea kuntayhtymä 24) Henkilökohtaisen avun hyödyntäminen kehitysvammaisten nuorten osallistumisessa, Kasperikoti Oy, Rovaniemi

65 Kiitos!