Käypä hoito -suositus. Kaihi
|
|
- Jaana Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä Kaihi Päivitetty kohdennetusti Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa Aikuisiän kaihi arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kaihi Keskeinen sanoma Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Kaihi voidaan hoitaa turvallisesti nykyaikaisilla leikkaustekniikoilla. Yleislääkärin tulee tunnistaa harmaakaihin oireet ja tehdä potilaasta tarvittaessa lähete kaihileikkausarvioon. Silmälääkäri päättää kaihileikkauksen tarpeellisuudesta. Kohderyhmä Silmälääkärit Perusterveydenhuollon lääkärit Geriatrian erikoislääkärit Määritelmä Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. Kaihi voidaan luokitella useisiin eri tyyppeihin. Taulukko 1. Kaihileikkausten määrät Suomessa [2]. Vuosi Julkinen sektori Kaihin taustalla on monia syitä. Ikääntyminen on tärkein kaihin kehittymiseen vaikuttava tekijä [1]. Diabetes * lisää erityisesti kuorikaihin ja takakapselin alaisen kaihin riskiä (RR 1,6, 95 %:n luottamusväli 1,10 2,40) [3]. Naisilla kaihin ilmaantuvuus on ilmei- Yksityinen sektori Yhteensä Epidemiologia Kaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 %:lla yli 65-vuotiaista on todettavissa näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä [1]. Kaihileikkausmäärät Suomessa vuosina julkisella ja yksityisellä sektorilla on esitetty taulukossa 1. Riskitekijät Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
3 sesti suurempi kuin miehillä (RR 1,8, 95 %:n luottamusväli 1,30 2,50) [4]. Perinnölliset tekijät selittävät noin 50 % ikään liittyvästä kaihista [5]. Ravitsemukselliset ja sosioekonomiset tekijät * Alhainen koulutustaso ja suuri painoindeksi lisäävät kaihiriskiä [3, 6, 7]. Elämäntavat tupakointi ja alkoholi * Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät kaihiriskiä [6, 8 10]. Kortikosteroidit * Systeemisellä ja silmätippamuotoisella kortikosteroidihoidolla on todettu olevan yhteys takakapselin alaiseen kaihiin [6, 11 13]. * Kaihin ilmaantumisen riski on yksilöllinen eikä ole suoraan riippuvainen päivittäisestä tai kumulatiivisesta annoksesta [14]. * Pitkäaikainen inhaloitava kortikosteroidihoito voi lisätä kaihiriskiä [8, 9, 15], mutta nenäsumutemuotoinen ei näyttäisi lisäävän riskiä [16]. Mykiön samentumisen riskiä lisäävät myös * silmän kemialliset tai fysikaaliset vammat * silmäleikkaukset, esimerkiksi lasiaisen poisto ja glaukoomaleikkaus * auringonvalolle etenkin UVB-säteilylle altistuminen, joka näyttää lisäävän erityisesti kuorikaihin ja takakapselin alaisen kaihin muodostumista (OR 1,63, 95 %:n luottamusväli 1,01 2,63) [6] * altistuminen ionisoivalle säteilylle * krooninen uveiitti * eräät sikiökautiset infektiot * aineenvaihduntasairaudet ja * eräät harvinaiset perinnölliset oireyhtymät [6]. Kaihin ehkäisevä hoito Kaihin kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole löydetty [17]. Perusterveydenhuollon tehtävät Yleislääkärin tehtävänä on tunnistaa kaihin oireet, tutkia näöntarkkuus kauas (ilman lasikorjausta ja potilaan käyttämillä kaukolaseilla) kaihiepäilyn syntyessä tehdä lähete silmälääkärin tutkimukseen kaihin diagnosoimista ja muiden näköä heikentävien silmäsairauksien tunnistamista varten kirjata lähetteeseen potilaan yleiskunto, pitkäaikaissairaudet ja lääkitys selvittää potilaan halukkuus leikkaukseen kiirehtiä tarvittaessa potilaan kutsumista erikoissairaanhoitoon, mikäli selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on huonon näöntarkkuuden vuoksi seurannassa oleellisesti heikentynyt huolehtia leikkauksen jälkihoitoavusta niillä potilailla, joilla se ei muuten toteudu. Kaihileikkaukseen pääsyn kriteerit Näöntarkkuus paremmassa silmässä on 0,5 tai huonompi parhaalla lasikorjauksella (Snellenin taululla tutkittuna). Jos paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0,5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on näöntarkkuus 0,3 tai huonompi (paras lasikorjaus). Edellä mainituista näöntarkkuus rajoista voidaan kuitenkin poiketa ja potilas täyttää leikkauskriteerit, jos jokin seuraavista syistä täyttyy: mykiön takakapselikaihi vaikeuttaa merkittävästä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen on syntynyt potilasta haittaava silmien eritaittoisuus (anisometropia) yli 2D kaihi hankaloittaa potilaan muun silmäsairauden (esim. diabeettinen retinopatia tai glaukooma) seurantaa. Kaihileikkaus on kuitenkin vasta-aiheinen, koska potilas ei sitä halua silmälasit tai apuvälineet täyttävät poti- 3 Aikuisiän kaihi
4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 laan tarpeet leikkaus ei paranna näköä potilaan elämänlaatu ei ole huonontunut leikkausta ei voida järjestää turvallisesti systeemisairauden tai muun silmäsairauden takia. Kaihin oireet Näöntarkkuuden asteittainen huononeminen, joka ei parane lasikorjauksella. Taittovoiman muutos: Mykiön paksuuntuessa aiemmin lukulaseja käyttänyt saattaa nähdä alkuvaiheessa lähelle paremmin ilman laseja mutta kaukonäkö heikentyy. Kaihin edetessä lopulta myös lukunäkö vaikeutuu. Häikäisy, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta. Kontrastiherkkyyden huononeminen, joka aiheuttaa näkövaikeuksia etenkin hämärässä valaistuksessa. Monokulaariset kaksoiskuvat, jotka aiheutuvat näköakselin jakautumisesta mykiösamentumien takia. Värinäön muutokset. Kaihileikkauksen esitutkimukset Silmälääkärin tehtävänä on huomioida potilaan yleissairaudet ja lääkitykset (muun muassa antikoagulanttihoito, immunosuppressiivinen lääkitys ja eturauhaslääkkeet), joilla voi olla vaikutusta leikkaukseen tai infektioriskiin. Molempien silmien paras näöntarkkuus määritetään erikseen, tarvittaessa lasikorjauksella. Biomikroskopiatutkimuksessa arvioidaan mykiön eri osien samentumat ja poikkeamat silmänpaine mitataan applanaatiotonometrilla arvioidaan silmän ja sitä ympäröivien kudosten tulehdustilat (konjunktiviitti, blefariitti, trikiaasi, luomien virheasennot tai kyyneltiehyen tulehdukset), jotka voivat lisätä endoftalmiittiriskiä silmänpohjat tutkitaan mustuaiset laajennettuna. Huomioidaan seuraavat tekijät, jotka voivat vaikeuttaa kaihileikkausta: aiemmat silmäleikkaukset (erityisesti glaukoomaleikkaukset) pseudoeksfoliaatio aiemmat iriitit sarveiskalvosairaudet (muun muassa cornea guttata, Fuchsin dystrofia) pienet mustuaiset syvällä sijaitsevat silmät ja kaularangan jäykkyys. Jos näkyvyys silmänpohjaan on huono tehdään tarvittaessa kaikututkimus (B-kuva), esimerkiksi verkkokalvon irtauman, vuotojen ja silmänsisäisten tuumorien toteamiseksi. Mitattavat parametrit Silmän aksiaalipituus (biometria) Määritetään kaikututkimuksella (A-kuva, B-kuva, immersio-a-kuva) tai optisella biometrialla (laserinterferometri). Sarveiskalvon kaarevuus (keratometria, K1 ja K2) Silmien aksiaalipituuksista 96 % sijoittuu välille 21,0 25,5 mm ja 60 % välille 22,5 24,5 mm [18, 19]. Keratometria-arvoista 98 % sijoittuu välille D ja 68 % välille D [19]. Ellei silmässä ole rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten toispuolinen taittovirhe, kolobooma tai stafylooma, molempien silmien aksiaalipituudet ovat yhtenevät. Myös molempien silmien sarveiskalvon kaarevuusmittaustulokset ovat yleensä yhtenevät. Yli 0,3 mm:n mittausero silmien aksiaalipituudessa tai yli 1 D:n ero keratometria-arvoissa edellyttävät uusintamittausta. Edellä mainitut tulokset voidaan hyväksyä vain, jos uusintamittaukset antavat saman tuloksen. Jos aksiaalimittauksissa tai keratometriaarvoissa on todettu suuria eroja silmien välillä, on huomioitava myös mahdollinen amblyopia ja lasiaissamentumat, kuten asteroidi hyaloosi, ja mahdolliset aiemmat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
5 silmäleikkaukset. Biometriamittausten tarkkuutta tulisi säännöllisesti arvioida vertaamalla tavoiterefraktiota saavutettuun. Tekomykiön laskentakaavat Tekomykiön vahvuuden laskentakaavoja on useita. Nykytiedon perusteella niitä suositellaan käytettäväksi taulukon 2 mukaisesti [18 22]. SRK-T-kaava mittaa hyvin normaalipituiset ja pitkät silmät mutta antaa virheellisiä arvoja lyhyistä silmistä (alle 22 mm). Jos käytetään vain yhtä kaavaa, turvallisin olisi Hoffer Q. Toinen mahdollisuus olisi SRK-T normaalissa ja pitkissä silmissä ja Hoffer Q lyhyissä. Taulukko 2. Tekomykiön vahvuuden laskentakaavoja [18 22]. Aksiaalimitta (mm) alle 22 Kaava Hoffer Q Hoffer Q, Holladay ja SRK/T Holladay yli 26 SRK/T Taittovirheleikkauksen (eksimeerilaser) jälkeinen tilanne Sarveiskalvon kaarevuuden mittauksessa syntyy systemaattinen virhe, joka johtuu pääosin etupinnan ja takapinnan kaarevuuksien muuttuneesta suhteesta. Yhtenä keinona määrittää sarveiskalvon muuttunut kaarevuus on käyttää Scheimpflugin menetelmää [23]. Keinoja laskea tekomykiön vahvuus: kaavat, joissa K-arvot eivät vaikuta ELP:n (effective lens position) arvioimiseen (Haigisin kaava). kaksois-k -kaavat, joissa ennen taittovirheleikkausta mitattua K-arvoa käytetään ELP:n arvioimiseen ja taittovirhekirurgian jälkeen mitattua K-arvoa muuhun osaan kaavassa Haigisin L -kaava, kun käytetään IOL Masterin K-arvoja [24] Yhdysvaltain kaihi- ja refraktiivisen kirurgian yhdistyksen (ASCRS) laskuri löytyy osoitteesta Anestesia kaihileikkauksen yhteydessä Pintapuudutus Yhteistyökykyinen potilas, jolla on komplisoitumaton kaihi, leikataan tavallisesti pinta- eli tippapuudutuksessa. Pintapuudutuksella saadaan side- ja sarveiskalvo tunnottomaksi. Silmä ja luomet pysyvät täysin liikkuvina. Pintapuudutus on helppo suorittaa kaihileikkausta varten, ja sitä käytettäessä myös vältetään neulanpistoon mahdollisesti liittyvät komplikaatiot ja näkö paranee nopeasti [25 36]. Oksibuprokaiini- ja tetrakaiinisilmätippojen puuduttava vaikutus alkaa minuutin kuluessa. Tippa 2 3 kertaa antaa vajaan tunnin kestoisen kivuttomuuden. Kaksiprosenttinen lidokaiinigeeli puuduttaa limakalvot noin viiden minuutin kuluessa. Vaikutus kestää minuuttia [37]. Pintapuudutus on turvallinen anestesiamuoto fakokirurgisen kaihileikkauksen yhteydessä [38] A. Etukammiopuudute Käytetään pintapuudutuspotilailla lisäpuudutuksena; ei sovellu yksinään käytettäväksi. Säilöntäaineeton, etukammioon ruiskutettava 1-prosenttinen lidokaiini (etukammiopuudute) saattaa auttaa vähentämään pintapuudutuksessa leikattavien potilaiden leikkauksen aikana mahdollisesti tuntemaa epämiellyttävää (kivun) tunnetta [39 41] B. Pintapuudutetta käytettäessä viskoaineeseen valmiiksi lisätyn säilöntäaineettoman lidokaiinin (viskoanestesia) käyttö ei näyttäisi tuovan merkittävää etua. Pienten otoskokojen takia ei voida luotettavasti arvioida viskoanestesian mahdollisesti komplisoivaa vaikutusta sarveiskalvoon [42 44] C. Invasiiviset puudutukset Kaksiprosenttinen lidokaiini ilman adrenaliinia antaa riittävän pitkän anestesian kaihi- 5 Aikuisiän kaihi
6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 leikkauksessa. Subtenonpuudutuksessa puudute ruiskutetaan silmän Tenonin kapselin alle sidekalvoavauksen kautta tylppää kanyyliä käyttäen Käytetään yleensä tarvittaessa pintapuudutuksen lisänä (1,0 4,0 ml). Motorisen ja sensorisen blokin laajuus riippuu käytetystä puudutemäärästä. Peribulbaaripuudutuksessa puudute ruiskutetaan neulalla silmälihasten rajaaman konuksen ulkopuolelle ja retrobulbaaripuudutuksessa vastaavasti sisäpuolelle. Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen [38] A. Sidekalvon kemoosia esiintyy enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa [38] A. Sedaatio Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei-silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita [45 48] B. Sedaation käyttöaiheet: pelokkuus yhteistyökyvyttömyys, dementia kontrolloimaton yskä, hengitysvaikeudet vapina, Parkinsonin tauti kiputilat, jotka estävät selällään makuun (niska, olkapäät). Jos sedaatiota tarvitaan, se tulee antaa suoneen. Suonensisäinen sedaation käyttö edellyttää alla mainittujen lääkkeiden vaikutusten hallintaa ja mahdollisten haittavaikutusten tunnistamista ja hoitoa: Midatsolaami * pelon ja jännityksen lievittämiseen ja näistä johtuvan korkean verenpaineen hoitoon * vapinan hallintaan Fentanyyli * ennen kipua tuottavaa toimenpidettä tai kivun hoitoon midatsolaami ja fentanyyli potentoivat toisiaan Propofoli Yleisanestesian käyttö on harvinaista ja se on aiheellinen ainoastaan poikkeustapauksissa. Infektioprofylaksia Ei ole selkeää tieteellistä näyttöä siitä, että ennen leikkausta annetut paikallisantibiootit vähentävät endoftalmiittiriskiä. Niiden on kuitenkin osoitettu vähentävän silmän pinnan bakteerien määrää [24, 49]. Sidekalvolle tiputettu viisiprosenttinen povidonijodiliuos vähentää merkitsevästi leikkauksenaikaista bakteerimäärää silmän pinnalla ja myös leikkauksenjälkeisiä endoftalmiitteja [50, 51]. Leikkauksen lopussa etukammiosisäinen antibioottilääkitys (kefuroksiimi, vankomysiini) vähentää leikkauksenjälkeisiä infektioita [24, 52 54]. Kefuroksiimi on vähentänyt endoftalmiittiriskiä viidennekseen verrattuna ryhmään, joka ei saanut etukammioon lisättävää antibioottia [24]. Ei ole selkeää näyttöä siitä, mikä antibiootti on tehokkain tai turvallisin. Kaihihaava Nykyaikainen kaihileikkaus tehdään lähes aina käyttäen ultraäänitekniikkaa. Eräissä poikkeustapauksissa voidaan kaihileikkausmenetelmää valittaessa joutua turvautumaan kokonaan toisenlaiseen, lasiaiskirurgiseen tekniikkaan (mykiön takaosakirurginen poisto) tai suurempaan silmän avaukseen (ekstra- tai intrakapsulaarinen kaihileikkaus) tai molempiin. Ideaalisen kaihihaavan tulisi olla refraktiivisesti mahdollisimman neutraali sekä aiheuttaa mahdollisimman vähäinen vaurio veri-silmäesteeseen. Sarveiskalvon kautta (clear corneal) tehtävä kaihileikkaushaava on vakiintunut ylei- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
7 simmäksi tyypiksi vähäisemmän leikkauksenjälkeisen tulehdusreaktion vuoksi. Sarveiskalvohaavan koon pienentyessä syntyy vähemmän kirurgisesti aiheutettua hajataittoisuutta [55, 56]. Kovakalvon kautta tehtävään kaihihaavaan (skleeratunneli) on liitetty vähäisempi endoftalmiittiriski mutta toisaalta voimakkaampi leikkauksenjälkeinen tulehdusreaktio. Kovakalvon kautta tehtävä haavatunneli on väistymässä fakoemulsifikaatiolla tehtävissä kaihileikkauksissa. Haavakoon pieneneminen edelleen 2,2 2,75 mm:iin on johtanut silmän nopeampaan toipumiseen kaihileikkauksesta (= vähäisempään leikkauksenjälkeiseen tulehdukseen), vähäisempään kirurgisesti aiheutettuun hajataittoisuuteen (SIA) määrään ja pienentyneeseen endoftalmiittiriskiin [57, 58]. Mikroviillon (MICS: 1,8 mm 2,4 mm) kaihileikkaustekniikkaan liitetään eräitä etuja verrattuna pienen viillon (SICS: 2,6 mm 2,75 mm) tekniikkaan [59 64]. Toisaalta kaihileikkauksessa silmään implantoitavien tekomykiöiden optimaalinen materiaali ja koko rajoittavat haavakoon pienenemistä alle 2 mm:iin. Hoidettavan silmän anatomiset poikkeavuudet ja yksilölliset erot tulee huomioida kaihihaavan valinnassa. Tekomykiön valinta Implantoitavan tekomykiön tulee olla optisesti hyvälaatuinen ja tuottaa tarkka kuva verkkokalvolle, ja sen pitää estää jälkikaihin (PCO) synty. Tärkein kriteeri tekomykiön valinnassa on optiikan muoto. Optiikan reunan tulee olla jyrkkä, sillä tämä muoto vähentää jälkikaihin määrää [65, 66] A. Tekomykiön eri materiaalien välillä (PMMA, hydrofobinen tai hydrofiilinen akryyli, silikoni) välillä ei ole todettu eroja jälkikaihin määrän suhteen A [67]. Kuitenkin hydrofiilisiin akryylitekomykiöihin liittyy suurin ja silikonitekomykiöihin pienin PCO-riski [67]. Tekomykiön materiaalina hydrofobinen akryyli on osoittautunut bioaktiivisesti toimivaksi ja siten kapselipussin ja mykiön epiteelisolujen kasvua ehkäiseväksi aiheuttaa ilmeisesti vähiten etukapselin alaista samentumaa [68 70] B. Eräitä hydrogeelimateriaalista valmistettuja tekomykiöitä käytettäessä on todettu ilmeisesti lisääntynyt samentumariski kaihileikkauksen jälkeen [71] B. Kalkkiutumisen vuoksi hydrogeelin käyttöön tekomykiömateriaalina tulee suhtautua varauksellisesti. Tekomykiön etupinnan muuttaminen asfääriseksi parantaa kontrastiherkkyyttä ja siten syntyvän kuvan laatua, varsinkin hämärissä olosuhteissa [72] B. Hoitamalla korneaalinen hajataitto toorisella tekomykiöllä voidaan parantaa leikkauksenjälkeistä korjaamatonta näöntarkkuutta. Kaikissa tekomykiömateriaaleissa on mukana suoja valon UV-säteilyä vastaan. Lisäksi osassa tekomykiöitä on keltasuodatin, jonka tehtävänä on suodattaa sinisen valon aallonpituuksia. Molemminpuolinen välitön kaihileikkaus Leikkauskomplikaatioita ei ole todettu enempää kuin viipeellä leikatuissa eikä eroa saavutetuissa näkötarkkuuksissa tai leikkauksenjälkeisen taittoisuuden poikkeamissa tavoitteista [73]. Potilaalla ei saisi olla tulehdusvaaraa lisääviä tekijöitä kuten immunosuppressiivista lääkitystä tai sairautta taikka paikallisia silmätulehduksia tai muuta leikkauskomplikaatiota lisäävää riskitekijää kuten glaukoomaa, sarveiskalvon sairautta tai värikalvon tulehdusta [74]. Toisen silmän välittömästä leikkauksesta on syytä pidättäytyä, jos kaihileikkauksen yhteydessä joudutaan tekemään jokin lisätoimenpide jos ensimmäisen silmän leikkauksessa ilmenee komplikaatio tai jostain muusta syystä on syytä epäillä että sen toipuminen leikkauksesta on tavanmukaista hitaampaa. Potilaan on sovelluttava pintapuudutuk- 7 Aikuisiän kaihi
8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 seen, poikkeuksena yleisanestesiassa leikattavat potilaat. Siirryttäessä leikkaamaan toista silmää on leikkausinstrumentit ja kertakäyttömateriaalit vaihdettava. Komplikaatiot Leikkauksenaikaiset Tavallisimpia (alle 5 %): takakapselin repeämä (1,9 5,2 %) [75] lasiaishyytelön prolapsi (1,1 5,0 %) [75] Harvinaisia (alle 1 %): värikalvon prolapsi mykiön tai sen osan luiskahtaminen lasiaiseen zonulolyysi suonikalvon alainen verenvuoto Leikkauksenjälkeiset Jälkikaihi [76] A esiintyvyys 2 20 % tarvitsee YAG-laseravauksen ks. myös kohta Tekomykiön valinta Kystinen makulaturvotus esiintyvyys kliinisenä löydöksenä 1,7 5,8 % [77, 78] Rakkulainen sarveiskalvotauti (keratopatia bullosa) esiintyvyys alle 1 % altistavana tekijänä endoteelin sairaudet Verkkokalvon irtauma ilmaantuvuus 0,3 % kolmen vuoden seuranta-aikana ja kahdeksan vuoden kumulatiivinen insidenssi 0,93 % [75, 79] riskiä lisäävät * suuri aksiaalinen pituus (yli 27 mm) [80] * lasiaishyytelön prolapsi takakapselin revettyä [75] * aikaisempi silmän vamma * verkkokalvon laserhoito * nuori ikä * miessukupuoli Silmänsisäinen bakteeritulehdus (endoftalmiitti) esiintyvyys 0,05 0,35 % [24] oireina silmän * heikentynyt näöntarkkuus * lisääntynyt punoitus * kipu * luomiturvotus Tekomykiön paikaltaan siirtyminen korjausleikkausta vaativia tapauksia esiintyi 0,6 %:lla kymmenen vuoden seurannassa aineistossa, jossa 40 % potilaista ilmenee mykiön hilseilyä (pseudoeksfoliaatio) [81]. Leikkauksenjälkeinen hoito Leikkaavan lääkärin tulee huolehtia siitä, että potilas on tietoinen vakavien komplikaatioiden oireista (särky silmässä ja näön äkillinen heikkeneminen) silmän suojaamisesta sallituista toiminnoista käytettävistä lääkkeistä ja siitä, miten leikkaavaan yksikköön tai lääkäriin saa yhteyden. Potilaan ennen leikkausta käyttämää silmänpainetta alentavaa lääkitystä jatketaan yleensä seurantakäyntiin asti. Antibioottihoitoa tulee käyttää leikkauksen jälkeen. Sen kesto vaihtelee kahdesta neljään viikkoon. Paikallisen kortikosteroidin käyttö neljän viikon ajan vähentää silmänsisäistä tulehdusreaktiota ja silmän ärtymistä. NSAID-silmätipan käyttö saattaa vähentää leikkauksenjälkeisen kystisen makulaturvotuksen riskiä. Suomen Silmälääkäriyhdistys ry. ja Suomen Silmäkirurgiyhdistys ry. katsovat, että silmälääkärin suosittama jälkitarkastus on tarpeellinen kaikille kaihileikkauspotilaille mahdollisten näköä heikentävien komplikaatioiden toteamiseksi ja tarvittavan hoidon aloittamiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaava ja tekomykiön tila sekä tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden pois sulkemiseksi. Leikkauksenjälkeinen silmälasimääritys suositellaan tehtäväksi noin kuukauden kuluttua. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
9 SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN, SUOMEN SILMÄLÄÄKÄRIYHDISTYKSEN JA SUOMEN SILMÄKIRURGIYHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: JUHA VÄLIMÄKI, LT, silmäkirurgian erityispätevyys, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, silmätautien klinikka Kokoava kirjoittaja: ILPO TUISKU, LT, silmäkirurgian erityispätevyys, apulaisylilääkäri HYKS:n silmätautien klinikka Jäsenet: REIJO LINNOLA, LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys PlusTerveys Oy, Wasaborgin Näkökeskus VELI-PEKKA SUOMALAINEN, LL, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys PEKKA VIRTANEN LL, apulaisylilääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys OYS:n silmätautien vastuualue ALPO VUORIO, LT, työterveyslääkäri Lääkäriasema Airport Mehiläinen, Vantaa (Käypä hoito -toimittaja) 9 Aikuisiän kaihi
10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kirjallisuutta 1. Reidy A ym. BMJ 1998;316:1643-6; PMID: Kaihileikkausten vuosittaisia määriä Suomessa aikavälillä (Lähde: Heikki Punnonen, Kuntaliitto (julkinen sektori), KELAN tilasto (yksityinen sektori) 3. Age-Related Eye Disease Study Research Group. Ophthalmol 2001;108:1400-8; PMID: Desai P ym. Br J Ophthalmol 1999;83:893-6; PMID: Hammond CJ ym. Invest Ophthalmol Vis Sci 2001;42:601-5; PMID: West SK ym. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34; PMID: Glynn RJ ym. Arch Ophthalmol 1995;113:1331-7; PMID: Manson JE ym. Am J Prev Med 1994;10:156-61; PMID: Taylor HR. Eye 1999;13:445-8; PMID: West S ym. Arch Ophthalmol 1989;107:1166-9; PMID: Urban RC Jr ym. Surv Ophthalmol 1986;31:102-10; PMID: Jick SS ym. Epidemiology 2001;12:229-34; PMID: Hodge WG ym. Epidemiol Rev 1995:336-46; PMID: Skalka HW ym. Arch Ophthalmol 1980:1773-7; PMID: Chylack LT ym. J Asthma 2008;45: ; PMID: Derby L ym. J Allergy Clin Immunol 2000;105:912-6; PMID: Mares-Perlman JA ym. Invest Ophthalmol Vis Sci 1995;36:276-88; PMID: Fledelius HC. Acta Ophtahlmol 1988;66:241-8; PMID: Hoffer KJ. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8; PMID: Retzlaff JA ym. J Cataract Refract Surg 1990;16:333-40; PMID: Holladay JT ym. J Cataract Refract Surg 1988;14:17-24; PMID: Hoffer KJ. J Cataract Refract Surg 1993;19:700-12; PMID: Holladay JT ym. J Refract Surg 2009;25:862-8; PMID: Barry P ym. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August Katz J ym. Ophthalmol 2001;108:1721-6; PMID: Katz J ym. Ophthalmol 2000;107: ; PMID: Kallio H. Studies on regional and topical ophthalmic anesthesia. Dissertation. Helsingin yliopisto Grabow HB. Eur J Implant Refract Surg 1993;5: Hamilton RC ym. Ophthalmol Clin North Am 1990;3: Murdoch IE. Eye 1990;4:445-9; PMID: Davis DB 2nd ym. J Cataract Refract Surg 1994;20:327-37; PMID: Sanders R ym. Eye 1992;6:105-10; PMID: Duguid IG ym. Eye 1995;9:456-9; PMID: Maclean H ym. J Cataract Refract Surg 1997;23:277-83; PMID: Patel BC ym. Ophthalmology 1996;103: ; PMID: Uusitalo RJ ym. J Cataract Refract Surg 1999;25:432-40; PMID: Covino BG. Philadelphia: JP Lippincott Co, 1987: Alhassan MB ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;(3):CD004083; PMID: Ezra DG ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD005276; PMID: Boulton JE ym. Ophthalmology 2000;107:68-71; PMID: Gillow T ym. Ophthalmology 1999;106:2173-7; PMID: Perone JM ym. Eur J Ophthalmol 2007;17:171-7; PMID: Välimäki J ym. Acta Ophthalmol 2009;87:378-81; PMID: Poyales-Galan F ym. J Cataract Refract Surg 2005;31: ; PMID: Alhashemi JA. Br J Anaesth 2006;96:722-6; PMID: Välimäki JO. Eur J Ophthalmol 2007;17:332-5; PMID: Bertrand RH ym. Rev Bras de Anestesiol 2008;58:23-34; PMID: Habib NE ym. J Cataract Refract Surg 2004;30:437-43; PMID: Starr MB. Surv Ophthalmol 1983;27:353-73; PMID: Speaker MG ym. Ophthalmol 1991;98: ; PMID: Ciulla TA ym. J Cataract Refract Surg 2002;109:13-24; PMID: Schmitz S ym. Opthalmol 1999;106: ; PMID: Montan PG ym. J Cataract Refract Surg 2002;28:982-7; PMID: Montan PG ym. J Cataract Refract Surg 2002;28:977-81; PMID: Taban M ym. Surv Ophthalmol 2004;49 Suppl 2:62-72; PMID: Kurz S ym. Ophthalmology 2006; 113: ; PMID: Praveen MR ym. J Cataract Refract Surg 2008;34: ; PMID: Vasavada AR ym. J Cataract Refract Surg 2007;33:623-7; PMID: Lee KM ym. J Cataract Refract Surg 2009;35:874-80; PMID: Titiyal JS ym. American Academy of Ophthalmology Hayashi K ym. J Cataract Refrac Surg 2009;35:233-9; PMID: Berdahl JP ym. J Cataract Refract Surg 2007;33:510-5; PMID: Amon M ym. J Cataract Refract Surg 2007;33:618-22; PMID: Masket S ym. J Refract Surg 2009;25:21-4; PMID: Auffarth GU ym. Ophthalmol 2003;110:772-80; PMID: Boyce JF ym. J Cataract Refract Surg 2002;28:1853-9; PMID: Findl O ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;(2):CD003738; PMID: Werner L ym. Ophthalmology 2001;108: ; PMID: Linnola RJ ym. J Cataract Refract Surg 2000;26: ; PMID: Linnola R ym. J Cataract Refract Surg 2000;26: ; PMID: Izak AM ym. Eye 2003;17: ; PMID: Kershner RM. J Cataract Refract Surg 2003;29: ; PMID: Chung JK ym. Jpn J Ophthalmol 2009;53: ; PMID: Smith GT ym. Br J Ophthalmol 2001;85: ; PMID: Jakobsson G ym. J Cataract Refract Surg 2009;35: ; PMID: Buehl W ym. J Cataract Refr Surg 2008;34: ; PMID: Schmier JK ym. Retina 2007;27:621-8; PMID: Law SK ym. J Glaucoma 2010;19:100-4; PMID: Boberg-Ans G ym. Acta Ophthalmol Scand 2006;84:613-8; PMID: Neuhann IM ym. J Cataract Refract Surg 2008;34: ; PMID: Mönestam EI. Ophthalmology 2009;116: ; PMID: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
Mitä uutta kaihessa? Risto Nieminen HYKS
Mitä uutta kaihessa? 14.3.2019 Risto Nieminen HYKS Kaihin käypähoitosuositus 27.2.2019 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä:
LisätiedotTILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria
TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin
LisätiedotPoikkeuksia em. rajoihin, jos
Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKaihileikkauksen biometriset mittaukset ja IOL valinnan sudenkuoppia
Kaihileikkauksen biometriset mittaukset ja IOL valinnan sudenkuoppia Suomen silmälääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 2018 Petri Järventausta LL, Silmätautien erikoislääkäri Silmäkirurgian erityispätevyys
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotTurun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet
sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi
LisätiedotLastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS
Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS Kaihin kehittyminen 38-64%:lla kaihi (HYKS 2014 ja Kump et al) 51-54% leikattu
LisätiedotANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018
ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018 MIKSI ANTIBIOOTTEJA KÄYTETÄÄN KAIHILEIKKAUSEN YHTEYDESSÄ? JOTTA EI TULISI ENDOFTALMIITTIA, joka usein sokeuttaa
LisätiedotUudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi
Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen
LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotOhjeet kaihileikkausta varten
Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman
LisätiedotUudenaikaiset tekomykiöt
Uudenaikaiset tekomykiöt Vanhanaikaiset tekomykiöt? (a)sfäärinen linssi, jolla pyritään tuottamaan riittävän siedettävä sfäärinen ekvivalenssi Yleensä vaatii silmälasin käyttöä postoperatiivisesti Haavan
LisätiedotHyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus
Hyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus Johdanto Optometria on itsenäinen, säädelty terveydenhuollon ala, jonka ammattilaiset ovat koulutettuja optometristeja. Optometristit ovat perusterveydenhuollossa
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotUudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja
Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus
LisätiedotLievimmissä muodoissaan silmän taittoviat
Katsaus LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa Juhani Pietilä, Petri Mäkinen, Seppo Pajari, Juha Elo ja Hannu Uusitalo Silmän taittovirheiden leikkaushoito eli refraktiivinen kirurgia on viime
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Mydrane 0,2 mg/ml + 3,1 mg/ml + 10 mg/ml injektioneste, liuos 3.7.2015, Versio 2.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotSilmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11
Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 HUS Silmäklinikka Takaosakirurgiset silmäpotilaat Ablatio eli verkkokalvon irtauma Diabeettinen vitrectomia
LisätiedotPalveluseteli erikoissairaanhoidossa
Palveluseteli erikoissairaanhoidossa Hans Ramsay Klinikkaryhmän johtaja, vastaava ylilääkäri Pään ja kaulan alueen kirurgia Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esh-palvelujen järjestämistavat julkisella sektorilla:
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based
LisätiedotSOTE-odotukset, pieni toimija privaattisektorilla. Arto Hartikainen Optometristi, B.Sc.Optom. (U.S.) Optivisio Oy
SOTE-odotukset, pieni toimija privaattisektorilla Arto Hartikainen Optometristi, B.Sc.Optom. (U.S.) Optivisio Oy arto.hartikainen@optivisio.fi SSLY Kevätkoulutuspäivä 23.3.2018 Keskeisen näkökentän tutkimiseen
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotNäkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän
Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotPalveluseteli silmätaudeissa Pilottihanke HUS - Sitra
Palveluseteli silmätaudeissa Pilottihanke HUS - Sitra Hans Ramsay Klinikkaryhmän johtaja, vastaava ylilääkäri Pään ja kaulan alueen kirurgia Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esh-palvelujen järjestämistavat
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotKaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri
Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina
LisätiedotKaihileikkaustekniikka on kehittynyt huimasti
Näin hoidan Kaihileikkaus ja silmätipat onko tippa vain tapa? Pertti Oskala ja Petteri Carlson Kaihileikkaus on yleisin silmäleikkaus. Sen tekninen suoritus on kehittynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotKipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito
Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta
Tärkeää tietoa JETREA 0,5 mg/0,2 ml injektiokonsentraatti liuosta varten -valmisteesta JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon silloinkin
LisätiedotIT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,
IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN, 20.9.2018 HERTTONIEMEN SAIRAALA 22.9.2018 2 INTRATEKAALISET ADJUVANTIT Lisätään puudutteeseen tehostamaan spinaalianestesiaa ja pidentämään analgesiaa
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotMilloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus
Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus 10.11.2018, Kuopio Milloon blefaroplastiahan julkises erikoossairaanhoiros? Juha
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
Lisätiedotinen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin
Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan
Kosteus- homevauriopotilas Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu
LisätiedotKAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET
KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ
LisätiedotSILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla
IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan
LisätiedotMitä uutta Käypä hoito -suosituksessa
Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotSilmävammat. Näin hoidan
Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,
LisätiedotNäön vuoksi 28.9.2006
Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi
LisätiedotGlaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila
Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi
LisätiedotAMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA
1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö
LisätiedotMitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini)
Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) JETREA -valmistetta käytetään aikuisille silmän vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT eli silmän lasiaisen makulaan aiheuttamaksi kiristykseksi)
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotHoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta löydät valmisteyhteenvedosta. Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Latanoprost Pfizer 4.2.2014, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Glaukooma on toiseksi yleisin sokeuden aiheuttaja
LisätiedotSilmätaudit Documentation
Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................
LisätiedotLuentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste
LisätiedotTärkeää tietoa JETREA -hoidosta (okriplasmiini)
Tärkeää tietoa JETREA -hoidosta (okriplasmiini) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. JETREA -valmistetta käytetään aikuisille vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT) kutsutun silmäsairauden hoitoon
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotToiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys
Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa
LisätiedotPerinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka
Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001
LisätiedotKOKONAISVALTAISTA HOITOA SILMIESI HYVÄKSI
ISO 9001 BUREAU VERITAS Certification Nº 00000 KOKONAISVALTAISTA HOITOA SILMIESI HYVÄKSI TERVETULOA ASIANTUNTEVAAN HOITOON TURUN SILMÄEXPERTEILLE Turun Silmäexperteiltä saat kokonaisvaltaista hoitoa silmillesi.
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan (AMD) Potilasesite Lucentis-hoidosta
Lucentis (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan (AMD) Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotHoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Hoitosuosituksia EYLEA -valmisteen käyttöön LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta löydät valmisteyhteenvedosta. Lisätietoja ja tarkempia tietoja EYLEA -valmisteesta
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotVerkkokalvon irtauma, miten hoidan? Sulevi Kaipiainen SiunSote, silmäkeskus
Verkkokalvon irtauma, miten hoidan? Sulevi Kaipiainen SiunSote, silmäkeskus Perustavoite Verkkokalvon ruptuura(t) on saatava liimattua pigmettiepiteeliin Lasiaisperäisen veden pääsy verkkokalvon väärälle
LisätiedotAltistuminen UV-säteilylle ulkotöissä
Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280
LisätiedotTITLE CAPS 18PT. Lucentis (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen (DME) Potilasesite Lucentis-hoidosta
TITLE CAPS 18PT Lucentis (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen (DME) Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan
LisätiedotIkääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus
Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotLastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus. Kaisu Kotaniemi
Katsaus Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus Kaisu Kotaniemi Krooninen oireeton värikalvontulehdus (iriitti eli etuosauveiitti) on lapsuusiällä alkaneeseen reumaan liittyvä vakava sairaus. Sitä esiintyy
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK
Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla
LisätiedotKatse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto
Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotLucentis (ranibitsumabi) Silmän suonikalvon uudissuonittumisen (CNV) aiheuttamaan näkökyvyn heikkenemiseen
TITLE CAPS 18PT Lucentis (ranibitsumabi) Silmän suonikalvon uudissuonittumisen (CNV) aiheuttamaan näkökyvyn heikkenemiseen Potilasesite Lucentis-hoidosta 3 OSA 1 MITÄ LUCENTIS ON? Tässä esitteessä kerrotaan
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
Lisätiedot