Koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen

Transkriptio

1 Koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma seminaari WIAHOVI Vastaava aluetoimitsija auli Järvinen Metallityöväen liitto ry

2 Hämeen alueen yhteistyö työelämän ja koulun välillä Peruskouluissa: ammattialojen esittelyä, opo-yhteistyötä /seminaarit/opo-päivät, yritysten kummiluokat ja vierailut Ammattioppilaitokset: opo-yhteistyö/-päivät, työnopettajien kanssa yhteistyö, koulu/työmarkkinatiedottajat, oppilasjäsenyys, tutkintojen vastaanottaminen, tutkintotoimikunnan jäsenenä, mukana ammattitutkintojen uudistamisessa, lausunnot, yhteistyö rekrytoinnissa (aol, työvoima-hallinto ja yritykset) Lukio: työmarkkinatiedotusta, opo-yhteistyö/ -päivät, ammattien esittelyä AMK: luennointia, yhteistyötä alueen koulutuksen kehittämisessä Lausuntoja, työehtosopimusten ja TL:n kehittämistä huomioiden koulutus Edustajat erilaisissa projekteissa ja työryhmissä (Te-keskus, maakuntaliitot)

3 Työmarkkina-aseman kokeminen: Vastaajien arviot tulevaisuudestaan työmarkkinoilla, % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % En ole huolissani tulevaisuudesta työmarkkinoilla 20,5 28,8 20,3 17,7 12,6 Voisin hyvinkin ajatella toista koulutusta itselleni 13,9 26,4 24,0 19,5 16,2 Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten siitä johtuen pärjää nykyisessä työssäni 10,4 19,7 22,4 25,3 22,2 Pelkään jääväni työttömäksi 13,9 15,2 25,7 23,6 21,6 Voisin hyvinkin ajatella lopettavani työnteon 14,0 13,4 16,0 16,5 40,0 Koen tarvitsevani lisäkoulutusta nykyisessä työssäni 6,4 20,5 22,4 29,0 21,7 Pelkään, että en ole tarpeeksi kyvykäs tulevaisuuden työmarkkinoille 6,3 16,3 22,5 27,2 27,8 Voisin hyvinkin ajatella omaa yritysta 6,9 13,4 18,2 15,3 46,2 Lähde: AK:n järjestötutkimus 2005 (metallin jäsenten vastaukset)

4 henkilöä METALLIN TYÖTTÖMYYPÄIVÄRAHAN AAJAT kuukausittain vuosina

5 Toisen asteen koulutuksesta huomioita - nuorten sijoittuminen aikaisemmin työelämään/oppisopimus (syrjäytymisen ehkäisy) - ammatillisuuden ja osaamisen vahvistaminen - vahva, laaja rekrytointi sille ammattialalle, johon koulutuksen on saanut - työelämän ja koulun yhteistyön tiivistäminen - ei voida edellyttää, että ammattioppilaitokset ylläpitävät yhteiskunnan varoin nykyaikaista konekantaa esim. sahalaitokset ja cnc-tekniikka tai yleensä uutta teknologiaa

6 Muita huomioita koulutuksesta: - teknikkokoulutus poistunut (näkyy puutteena teollisuudessa) - kaupalliselta puolelta poistunut koulutustaso (merkantti) - tutkimukset osoittavat, ettei ammattikoulutuksen jälkeen sijoittauduta alalle töihin (teoll. /työllisyyden vaikutus) - Lukiojärjestelmä: verkosto laaja maan kattava ja lukioita lakkautetaan ja yhdistetään - kaksoistutkinnot eivät toimi hyvin (ammatti- ja ylioppilastutkinnot) - vanhemmat haluavat edelleen nuorensa ensisijaisesti lukioon, ilman edellytyksiäkin, lukiossa alhainen keskiarvovaatimus ja lukio on usein maaseutukunnissa ja lähellä - nuori kahlaa lukiossa kolme vuotta tietämättä mihin seuraavaksi hakeutua (ei tahdota hakeutua enää ammatilliseen koulutukseen)

7 Väestö ikääntyy

8 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen (Tilastokeskuksen luokitus) mukaan Koulutusaste % % % % % % % Perusaste 69,6 61,7 54,9 49,6 45,0 40,6 37,3 Keskiaste 19,7 25,2 29,8 32,1 34,1 36,1 37,7 Korkea-aste 10,6 13,1 15,3 17,9 20,9 23,3 25,0 Yhteensä vuotta täyttänyt väestö

9 Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus haasteena työmarkkinoiden joustavuus kasvanut O työpaikan ja toimialan vaihto lisääntynyt olennaisesti O alueellinen liikkuvuus nousussa O pendelöinti lisääntynyt osaavan työvoiman puutteesta voi tulla riski talouskasvulle: kyse ei ole yksioikoisesti työvoimapulasta edelleen vaikeasti työllistyvää

10 Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus haasteena Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus vähenee iän myötä Asuntopolitiikalla tuettava liikkuvuutta Koulutusjärjestelmää laajennettava ja kannustimia osaamisen parantamiseen lisättävä työvoiman kysynnän toimialoittainen, ammatillinen ja alueellinen rakenne muuttuu koko ajan korkeasta koulutustasosta huolimatta uomessa epätasaiset koulutusmarkkinat

11 Rekrytointivaikeuksien syyt Mitkä ovat rekrytointivaikeuksien syyt työnantajien omissa selvityksissä? O Puutteet O työkokemuksessa O ammatillisessa peruskoulutuksessa O työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa O monitaitoisuudessa O Henkilökohtaiset ominaisuudet O Johtopäätös: Keskeinen keino helpottaa yritysten työvoiman saatavuutta on panostaminen työelämälähtöiseen koulutukseen, jossa työnantajilla on keskeinen vastuu.

12 Työelämälähtöistä ammatillista koulutusta uudistettava huippuosaamista tarvitaan koko työyhteisössä koulutusinvestointien lisääminen hyödyttää yhteiskuntaa, yrityksiä ja yksilöitä kaikkien osapuolien sitoutuminen oppisopimuskoulutuksen lisääminen rahoitusratkaisuilla tuettava

13 Työehtosopimukset tukemaan osaamista työehtosopimuksin tuettava osaamisen hankkimista ja sen ylläpitämistä pätkätyöntekijöiden koulutusmahdollisuudet työajasta osa koulutukseen ja organisoituun työssäoppimiseen henkilöstön edustaja edistämään osaamisen kehittämistä ja kannustamaan työntekijöitä huolehtimaan omasta osaamisesta työpaikoille työssäoppijoille luotsit tai tutorit palkkarakenteiden kannustettava osaamista ja monitaitoisuutta muutosturvan kehittäminen pk-yritysten tarpeisiin käynnistettävä erityisohjelma

14 Työelämälähtöistä ammatillista koulutusta uudistettava osaamisen parantaminen osana yritysten strategista kehittämistä työpaikoilla tapahtuva oppiminen tutkintojärjestelmän tuettava työelämän tarpeita O joustavuus O valinnan mahdollisuudet O henkilökohtaistaminen

15 Koulutuksen tukia parannettava rahoitusjärjestelmiä uudistettava tukemaan kysyntälähtöisyyttä koulutusrahasto voisi tukea työpaikoilla tapahtuvaa oppimista omaehtoisen koulutuksen tukien parantaminen ammattialan vaihtaminen (terveys, ei sovellu ym.) kannustimet vähän koulutetuille työttömyyden aikainen opiskelu (lomautus)

16 Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen 2004 Peruskoulun päättäneitä vuonna Lukiokoulutus 54% Ammatillinen koulutus 38% iirtyi peruskoulun 10. Luokalle 3 % Lähde: Tilastokeskus Oppilaitostilastot 2005 Ei jatkanut opiskelua välittömästi 5%

17 Koulutuksen keskeyttäminen lukuvuonna Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus 1 10 % Naiset Miehet Yhteensä

18 Vahva ammattitaito on avain työllisyyteen Ammatillisen peruskoulutuksentarjottava laaja ammattisivistys ja -pätevyys O Tutkintojen kolmivuotisuus vastaa työelämän tarpeisiin O Oman ammattialan osaamisen lisäksi hallittava monia muita taitoja kuten sosiaaliset ja oppimaan oppimisen taidot Koulutuksen laadusta ja houkuttelevuudesta on huolehdittava O lisättävä valinnaisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa O lähiopetusta ja ohjausta oltava riittävästi tarjolla

19 Jokaiselle oikeus ammattiin Nuorille on varmistettava yhteiskuntatakuu Riittävät tukitoimet peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa Nivelvaiheen tukitoimet, esim. valmistava koulutus tarpeen Riittävästi aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen Koulutuksen keskeyttämistä vähennettävä Toisen asteen ammattiin opiskelevien opintososiaalisia etuuksia kehitettävä Oppivelvollisuusiän pidentäminen?

20 Koulutuksen ja työelämän kumppanuutta tarvitaan Työelämän koulutustarpeiden ennakoimiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja työhallinnon kesken O valtakunnan tasolla työ- ja koulutusasiainneuvosto sekä koulutus- ja tutkintotoimikunnat O alue- ja seutukuntakohtainen ennakointi yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa

21 Toisen asteen koulutus kahden tutkinnon kehittäminen esim. ammattiopistotasoiseksi yli 10 % opiskelijoista ei jaksa kolmea vuotta ammatillista peruskoulutusta. oppisopimus solmittaisiin heti opiskelun päättämisen jälkeen (työssäoppimisjaksojen yhteistyöyritykset ensisijaisesti työvoiman saajina) oppisopimus tutkintotavoitteisena, jolloin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamismahdollisuus lisääntyy ja osaaminen vahvistuu ops:n tulee olla työelämäpainotteinen (esim. kieltenopetus ammattialaan liittyen) kesäloma/-kauden työssäolo voitaisiin huomioida opetukseen kuuluvana työssä oppimisena