Vuosikertomus Laatija: Kirsti Lahti. Kannen kuvat: Kirsti Lahti

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Vuosikertomus 2014 Laatija: Kirsti Lahti Kannen kuvat: Kirsti Lahti

3 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Yhdistyksen jäsenistö Hallinto Yhdistyksen kokoukset Hallitus Tilintarkastajat Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Vantaanjoki neuvottelukunta Henkilökunta ja toimisto Vesistötutkimukset Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vantaanjoen kalatalous ja pohjaeläintarkkailu Muut vesistö ja hulevesitarkkailut Hyvinkään pintavesien seuranta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Muut toimeksiannot Jätevesitutkimukset Jätevesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamoiden toiminta Lietetutkimukset Pohjavesipalvelut Projektit Vantaanjoen eroosion vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoiminen veden laadun seuranta Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuus Ravinnehuuhtoumien hallinta hanke, RaHa Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla HUMAUS hanke Aineiston hankinta lohkon ominaispiirteet huomioivaan ravinnekuormitusmallinnukseen (AINEISTO) Haja asutuksen vesihuolto Kiinteistökohtainen hajajätevesineuvonta Räätälöityjä tehostamistoimia puhdistamoilla Haitta aineet lietteissä Hulevesiprojekti Hulevesien haitta aineet Keidas Life+11 projekti Jokitalkkari Vantaanjoelle Pohjavesien yhteistarkkailun edistäminen Yhteisillä vesillä Virkisty Vantaanjoella ja Keravanjoella esitteet ja melontareittien viitoitus VHVSY 2015

4 8 Vesiensuojelun yleinen edistäminen Lausunnot ja asiantuntijatoiminta Valistus, tiedotus ja koulutus Valistus ja tiedotustoiminta Seminaarit ja koulutuspäivät Julkaisutoiminta Osallistuminen koulutukseen Toiminta Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:ssä Tilinpäätös LIITTEET VHVSY

5 1 Yhteenveto Vantaanjoen vesistö on yli miljoonan ihmisen lähivirkistysalue ja pääkaupunkiseudun raakavesilähde poikkeustilanteissa. Joki on paikoin yhteydessä pohjavesiesiintymiin, joista otetaan talousvettä Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Keski Uudellamaalla. Vantaanjoen vesiensuojeluun on panostettu vuosikymmeniä ja erityisesti yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien johtaminen tehokkaasti toimiville puhdistamoille on parantanut vedenlaatua merkittävästi. Vantaanjoen vuosikeskivirtaama Oulunkylässä oli vain 11,2 m3/s, mikä on noin 71 % pitkäajan keskivirtaamasta. Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskella jokiveden fosforipitoisuuden vuosimediaani oli 84 µg/l ja typpipitoisuuden mediaani 2300 µg/l. Vantaanjoki kuljetti mereen 41 tn fosforia ja 845 tn typpeä. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden osuus joen mereen kuljettamista ravinteista oli fosforista lähes 7 % ja typestä 18,5 %. Lumipeitteen vähäisyys ja kuiva syksy näkyivät myös jätevesien määrässä, mutta vähemmän kuin joen virtaamassa. Jätevesiohituksia oli edellisvuosia vähemmän ja ne liittyivät pääosin paikallisiin heinä ja elokuun rankkasateisiin. Säät suosivat Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraustöitä vuonna Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen on edelleen yhdistyksen päätavoitteita ja olimme aktiivisesti mukana RaHa, Humaus ja Aineisto hankkeissa. Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) ja Huuhtoumien hallinta maataloudessa (Humaus) hankkeissa viljelijöiden toimet pelloilla ja veden laadun seuranta jatkuvatoimisesti yhdistettiin, jolloin oli mahdollista osoittaa eri toimenpiteiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Alus ja kerääjäkasvien sekä talviaikaisen kasvipeitteisyyden eroosio ja fosforikuormitusta vähentävä vaikutus saatiin esiin. Myös luonnonhuuhtouman suuruudesta metsävaluma alueelta saimme mitattua tietoa. Yhteistyö viljelijöiden, tuottajajärjestöjen ja Uudenmaan ELY keskuksen kanssa jatkuu, sillä ympäristöministeriön rahoituksella valmistelimme Aineisto hankkeessa uutta lohkon ominaispiirteet huomioivaa ravinnekuormitusmallinnushanketta (LOHKO), jossa ovat mukana myös MTK, Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärvi instituutti. Haja asutuksen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Tuusulassa, Nurmijärvellä, Riihimäellä ja Espoossa valtionavun ja kuntarahoituksen turvin. Neuvojat tekivät yhteensä 400 kiinteistökäyntiä kesän aikana ja opastus tavoitti yli 90 % kiinteistön omistajista. Hajajätevesineuvonnan vaikuttavuutta selvitettiin seurantakyselyllä, joka lähettiin vuosien neuvontakiinteistöille, joiden järjestelmät edellyttivät kunnostustoimenpiteitä. Vastausten perusteella vain harva kiinteistönomistaja oli uusinut järjestelmää, mutta neuvontaan ja huolto ja hoito ohjeisiin vastanneet olivat hyvin tyytyväisiä. Jokitalkkari Vantaanjoelle hanke käynnistyi ja sai vuoden aikana paljon positiivista julkisuutta. Kalastuksen valvonta, onkipaikan rakentaminen, kutusoraikkojen ja kalaportaiden huolto sekä melonta ja polkureittien kunnostus koettiin hyvin tarpeelliseksi koko valuma alueella ja monia eri tahoja lähti mukaan yhteistyöhön. Yhdistys laati pohjavesien suojelusuunnitelmat kolmelle pohjavesialueelle Riihimäellä ja Vantaalla. Haitallisten yhdisteiden esiintymistä pääkaupunkiseudun pohjavesissä, Vantaanjoen valuma alueen kuntien hulevesissä ja jätevedenpuhdistamoiden lietteissä tutkittiin yhdistyksen eri hankkeissa. VHVSY

6 2 Yhdistyksen jäsenistö Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle vuosi 2014 oli 51. toimintavuosi. Vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmäärä oli 27, joista kuntajäseniä oli 8, teollisuuslaitoksia 7 ja muita jäseniä 12. Yhteenlaskettu äänimäärä ja perusmaksuyksiköiden lukumäärä oli 917. Vuonna 2014 yhdistykseen kuuluivat seuraavat jäsenet: Kunnat Perusmaksuyksiköt Helsingin kaupunki 330 Hyvinkään kaupunki 60 Järvenpään kaupunki 45 Keravan kaupunki 45 Nurmijärven kunta 45 Riihimäen kaupunki 45 Tuusulan kunta 45 Vantaan kaupunki Teollisuuslaitokset Perusmaksuyksiköt Altia Oyj 5 Oy Karl Fazer Ab 3 Finnair Oy 5 Tikkurila Oy 3 Tuusulan Lihansavustamo Oy 3 Vapo Oy 3 Versowood Oy, Riihimäen yksikkö 5 27 Muut yhteisöt Perusmaksuyksiköt Espoon seurakuntayhtymä 5 Etelä Suomen vapaa ajankalastajapiiri ry 1 Finavia/Helsinki Vantaan lentoasema 5 Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY 80 Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä 3 Kiertokapula Oy 5 MetropoliLab Oy 3 MTK Uusimaa 1 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 3 Rinnekoti Säätiö 5 Uudenmaan liitto 3 Vantaanjoen kalastusalue YHTEENSÄ 917 VHVSY

7 3 Hallinto 3.1 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingin ympäristökeskuksessa Viikissä. Ennen kokouksen alkua apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toivotti kokousvieraat tervetulleeksi. Yhdistyksen kokouksessa oli edustettuna 10 jäsentä äänimäärällä 776. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 19 henkilöä. Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2013 ja vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin tili ja vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa päätettiin myös talousarvion suuntaviivoista vuosille Kevätkokouksen jälkeen osastonjohtaja Tommi Fred HSY:stä kertoi jätevesilietteiden kompostoinnista ja lietetuotteiden valmistuksesta. Syyskokous pidettiin Hyvinkään kaupungin Tekniikka ja ympäristösalissa Hyvinkään kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi vs. toimialajohtaja Jouni Mattsson. Syyskokouksessa oli edustettuina 12 jäsentä, joiden yhteinen äänimäärä oli 822. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 21 henkilöä. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle maksun perusmaksuyksikkö säilyy 190 eurossa. Lisäksi valittiin hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2015 sekä tilintarkastajat varamiehineen ja päätettiin heidän palkkioistaan. Syyskokouksen jälkeen yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Suomen Kuntaliitosta kertoi hulevesien hallinnan muuttuneesta lainsäädännöstä ja uudesta vastuunjaosta hulevesiasioissa kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Esitelmä herätti hyvin vilkasta keskustelua. 3.2 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, Helsinki, puheenjohtaja Riikka Åberg, ympäristöterveyspäällikkö, Helsinki Päivi Kippo Edlund, ympäristötutkimuspäällikkö, Helsinki Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, Helsinki Mika Lavia, ympäristötoimen johtaja, Hyvinkää Kari Korhonen, vesihuoltojohtaja, Hyvinkää Antti Nikkanen, projektipäällikkö, Järvenpää Simo Karhunkoski, rakennuttajainsinööri, Järvenpää Johanna Sahlstedt, vesilaitoksen johtaja, Nurmijärvi Kimmo Rintamäki, käyttöpäällikkö, Nurmijärvi Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja, Riihimäki Jarmo Rämö, vesihuoltolaitoksen johtaja, Riihimäki VHVSY

8 Pentti Mattila, luottamushenkilö, Tuusula Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, Tuusula Stefan Skog, ympäristöjohtaja, Vantaa Päivi Jäntti Hasa, ympäristötarkastaja, Vantaa Ulla Maija Rimpiläinen, suunnitteluinsinööri, Vantaa Marika Orava, vesihuollon suunnittelupäällikkö, Vantaa Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Kerava Tapio Helenius, vesihuoltopäällikkö, Kerava Marjo Rasila/Milja Karhu, ympäristöasiantuntija, Altia Oyj Ville Pekka Pusa, ympäristöpäällikkö, Finnair Technical Services Saila Arola, ympäristöpäällikkö, Versowood Oy, varapj. Nina Elomaa, johtaja, Oy Karl Fazer Ab Tommi Fred, osastonjohtaja, HSY Veli Pekka Vuorilehto, osastonjohtaja, HSY Riitta Murto Laitinen, johtaja, Uudenmaan liitto Petri Wegelius, kiinteistöjohtaja, Rinnekoti Säätiö Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja, Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Markku Tiusanen, luottamushenkilö, Vantaanjoen kalastusalue Kallepekka Toivonen, luottamushenkilö, MTK Uusimaa Hannu Routio, piirin puheenjohtaja, Etelä Suomen vapaa ajankalastajapiiri ry Hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Pekka Kansasen Helsingin ympäristökeskuksesta ja varapuheenjohtajaksi ympäristöpäällikkö Saila Arolan Versowood Oy:ltä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa ja kokouksiin osallistui 16 jäsenestä tai varajäsenestä 13, 12, 10 ja 13. Hallituksen kokouksissa sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsti Lahti. Hallituksen kokoukset pidettiin yhtä lukuun ottamatta Mikon kabinetissa Insinöörien ja Ekonomien talossa Itä Pasilassa. Vuoden viimeinen hallituksen kokous oli Svenska Klubbenilla. Hallituksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. yhdistyksen projektien ja tutkimusrahoituksen tilannetta, nimettiin Vantaanjoki neuvottelukunta toimikaudelle , keskusteltiin Sisävesi Life IP hankkeeseen osallistumisesta ja suunniteltiin yhdistyksen kehittämispäivää. Myös eräiden yhdistyksen työntekijöiden palkkausta tarkistettiin ja keskusteltiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton roolista ja tulevaisuudesta. Joulukuun hallituksen kokous oli viimeinen pitkäaikaiselle hallituksen puheenjohtaja Pekka Kansaselle ja hallituksen jäsenelle Stefan Skogille. Hallitus ja toiminnanjohtaja kiittivät heitä merkittävästä panoksesta yhdistyksen toiminnan kehittämisessä yli 20 vuoden ajan. VHVSY

9 3.3 Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat KHT Miika Karkulahti ja KHT Marjut Uotila ja heidän varamiehinään KHT Susanna Saarnikari (Miika Karkulahden varamies) ja KPMG tilintarkastusyhteisö (Marjut Uotilan varamies). 3.4 Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Pekka Kansanen, Helsingin kaupunki, puheenjohtaja Saila Arola, Versowood Oy Kari Korhonen, Hyvinkään Vesi Tapio Reijonen, Kerava Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana. Yleissuunnittelu ja jätevesijaostojen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Yleissuunnittelujaosto Lasse Rekola puheenjohtaja Uudenmaan liitto Mauri Pekkarinen varapj. Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitosky Elina Mäenpää jäsen Riihimäen kaupunki Marita Honkasalo jäsen Hyvinkään Vesi Jari Pekka Pääkkönen jäsen Helsingin kaupunki Kimmo Rintamäki jäsen Nurmijärven Vesi Antti Auvinen jäsen Vantaan kaupunki Eija Lehtinen jäsen HSY Anu Tyni jäsen Keski Uudenmaan ympäristökeskus Sirpa Penttilä jäsen Uudenmaan ELY keskus Jätevesijaosto Jari Hynönen puheenjohtaja Hyvinkään Vesi Jukka Sahlakari jäsen Tuusulan kunta Marjo Rasila/Milja Karhu jäsen Altia Oyj Tiina Oksanen jäsen Riihimäen Vesi Samuli Niemi jäsen Nurmijärven Vesi Päivi Jäntti Hasa jäsen Vantaan kaupunki Mari Heinonen jäsen HSY Sini Pilvi Saarnio jäsen Helsingin kaupunki Ari Kangas jäsen Uudenmaan ELY keskus Yleissuunnittelujaosto kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Yleissuunnittelujaoston huhtikuun kokouksessa Paula Nurmi kertoi Helsingin hulevesien seurantatuloksista ja toisena aiheena oli yhdistyksen hulevesien haitta aineprojektin suunnittelu. Jaoston toukokuun koko VHVSY

10 uksessa tarkastettiin Vantaanjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailun raporttia vuosilta ja kerrottiin kesäajan jatkuvatoimisten vedenlaadun seuranta asemien sijoittamisesta. Myös hulevesien haitta aineet projektin suunnittelu eteni alueiden valintaan. Elokuun lopun ja marraskuun yleissuunnittelujaoston kokouksissa kerrottiin Hyvinkään hulevesiseurannan haitta ainetuloksista ja jatkettiin yhdistyksen hulevesiprojektin suunnittelua ja hyväksyttiin projektisuunnitelma. Kokouksissa suunniteltiin myös Vantaan valtuustosalissa marraskuussa pidetyn hulevesiseminaarin sisältöä ja tutustuttiin seminaarin hulevesiretkikohteisiin maastossa. Jätevesijaosto kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Kaikissa jätevesijaoston kokouksissa keskusteltiin puhdistamojen ajankohtaisista asioista. Maaliskuun kokouksessa esiteltiin vesienhoidon toimenpide esityksiä Uudenmaan vesihuollolle ja VVY:n koordinoiman jätevesien haitta ainetutkimuksen tuloksia. Kesäkuun kokouksessa esiteltiin suunnitelma haitta aineiden tutkimiseksi lietteistä yhdistyksen toiminta alueen laitoksilla. Hankkeessa ovat mukana Envieno Ky ja Valonia. Muita aiheita olivat jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta ja ilmoitusjärjestelmä ohituksista sekä puhdistamonhoitajien koulutuspäivien ohjelma. Syyskuun lopulla Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt esitteli Nurmijärven Veden toimintaa ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmatyötä, joka oli parhaillaan menossa. Kokouksessa keskusteltiin kesän sinileväesiintymistä ja niiden mahdollisista syistä sekä Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneerauksesta ja sen vaikutuksista jokiveden laatuun. Anturimittaukset osoittivat uusien ilmastusaltaiden parantavan jokiveden happitilaa. Jätevesijaoston joululounaskokous oli Yleissuunnittelujaoston kokouksiin yhdistyksestä osallistuivat limnologi Heli Vahtera (sihteeri) ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti sekä jätevesijaoston kokouksiin ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti (sihteeri). 3.5 Vantaanjoki neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä alueen eri toimijoiden välillä vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä ja vedenhankintaa koskevissa projekteissa ja toimenpiteiden yhteensovittamista vesistöalueella. Neuvottelukunnan tekemät ehdotukset käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Uuden Vantaanjoki neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Lasse Rekola, puheenjohtaja, Uudenmaan liitto Silja Aalto, Uudenmaan liitto Mauri Karonen, Uudenmaan ELY keskus Irmeli Ahtela, Uudenmaan ELY keskus Markku Marttinen, Uudenmaan ELY keskus/kalatalous Esme Manns, Uudenmaan ELY keskus/ maaseutu VHVSY

11 Markku Tiusanen, Vantaanjoen kalastusalue Sampo Vainio, Vantaanjoen kalastusalue Mauri Pekkarinen, Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitosky Harri Mäkelä, Hämeen ELY keskus Heikki Pusa, Hämeen liitto Jari Pekka Pääkkönen, Helsingin kaupunki Ina Liljeström, Helsingin kaupunki Signe Jauhiainen, Hyvinkään kaupunki Minna Sulander, Vihdin kunta Sinikka Rantalainen, Vantaan kaupunki Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki Kallepekka Toivonen, Nurmijärven kunta Kai Samanen, Nurmijärven kunta Tapio Reijonen, KUUMA kunnat Mia Vaittinen, KUUMA kunnat Seppo Itkonen, Riihimäen kaupunki Jenni Lehtonen, Riihimäen kaupunki Juha Viinikka, Lopen kunta Jukka Relander, Pro Vantaanjoki yhdistys Markku Hirn, Keravan Latu Keijo West, Nurmijärven Latu Esa Heikkilä, MTK Uusimaa Jaakko Holsti, MTK Uusimaa Marjo Rasila/Milja Karhu, Altia Oyj Päivi Rikalainen, Vapo Oy Veli Pekka Vuorilehto, HSY Tommi Fred, HSY Yrjö Ala Paavola, SLL, Uudenmaan piiri ry Tapani Veistola, SLL, Uudenmaan piiri ry Kari Stenholm, Virtavesien hoitoyhdistys ry Jouni Simola, Virtavesien hoitoyhdistys ry VHVSY

12 Vesiensuojeluyhdistyksestä neuvottelukunnan työhön osallistuivat Kirsti Lahti varapuheenjohtajana ja Velimatti Leinonen sihteerinä Asko Särkelän vuorotteluvapaan aikana. Neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä kokouksessa Mikko Tiira Metsähallituksesta esitteli Life IP hankesuunnitelmaa ja toivoi Vantaanjoen toimijoita ja yhdistystä mukaan hankkeeseen. Velimatti Leinonen kertoi uudesta Jokitalkkarihankkeesta ja sen etenemistä seurattiin kaikissa neuvottelukunnan kokouksissa. Ensimmäisen kokouksen teemana oli myös vuoden toiminnan suunnittelu. Vantaanjoki neuvottelukunnan kesäkuun kokous pidettiin monitoimitalo Vernissassa Tikkurilassa. Markku Tiusanen esitteli Tikkurilan kalatien ja Keravanjoen koskien ajankohtaisia suunnitelmia joen virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Syyskuun kokouksessa Uudenmaan liitossa käytiin läpi Life IP hankkeen tilannetta, Jokitalkkari hanketta, Vantaanjoen kesän sinileväkukintaa ja ideoitiin Vantaanjoki portaalin sisältöä ja sosiaalisen median hyötykäyttöä. Neuvottelukunnan marraskuun kokouksessa Uudenmaan ELY keskuksen tiloissa Mauri Karonen kertoi lausunnolla olevasta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja Uudenmaan toimenpideohjelmaluonnoksesta vuosille Merja Suomalainen Hämeen ELY keskuksesta esitteli neuvottelukunnalle Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Muissa asioissa käytiin läpi jokivarren toimijoiden ajankohtaisia asioita. 3.6 Henkilökunta ja toimisto Yhdistyksen henkilöstö vuonna 2014 oli seuraava: Kirsti Lahti Anna Liisa Kivimäki Jari Männynsalo Asko Särkelä Pirjo Toivanen Heli Vahtera Pasi Valkama toiminnanjohtaja pohjavesiasiantuntija ympäristöasiantuntija ympäristöasiantuntija, vuorotteluvapaalla asti toimistosihteeri limnologi tutkija Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja yhdistyksen sopimuksen perusteella pohjavesiasiantuntija Anna Liisa Kivimäki teki 15 % työpanoksestaan Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:lle. Hankevastaava, iktyonomi Velimatti Leinonen toimi Särkelän vuorotteluvapaasijaisena Jokitalkkari hankkeessa. Yhdistyksen hajajätevesineuvojina toimivat kemiantekniikan insinööri Teemu Haapala, FM Sanna Laakso ja tekniikan ylioppilas Larissa Rimpiläinen. Ympäristönhoitaja Olli Piekkari oli töissä yhdistyksessä avustamassa eri hankkeissa. Päivi Mörsky suoritti Hyrian ympäristönhoitajatutkintoon kuuluvan työssäoppimisjakson yhdistyksessä VHVSY

13 Yhdistyksen osoite on Asemapäällikönkatu 12 B 7 krs, Helsinki. Yhdistyksen puhelinnumero on (09) ja sähköpostiosoite vhvsy@vesiensuojelu.fi. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta ja 4 Vesistötutkimukset Vesistötutkimusten tavoitteena on täyttää viranomaisten kuormittajille antamat tarkkailuvelvoitteet sekä kerätä vesien tilaa koskevaa perustietoa, arvioida vesien käyttökelpoisuutta niin raakavetenä kuin virkistyskäyttöönkin sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Vesistön tilan kehittymisen arviointi perustuu pitkäaikaisen seurantatiedon hyväksikäyttöön. Tällaisen tiedon hyödyntäminen on ajankohtaista ja tarpeen vesienhoitolain toteuttamisessa sekä ilmaston lämpenemisen vaikutusten havaitsemisessa. Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun vararaakavesilähde ja lähes miljoonan ihmisen lähivirkistysalue, joten ajantasainen tieto joen tilasta on jatkuvasti tarpeen. 4.1 Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Yhteistarkkailuun osallistuvat ympäristölupien velvoittamana seuraavat jäsenet: Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi ja Metsä Tuomelan jäteasema, Versowood Oy Riihimäen yksikkö, Altia Oyj, Rinnekoti Säätiö ja Riihimäen Vesi. Vesistön raakavesi ja virkistyskäyttöön liittyvään yhteistarkkailuun osallistuivat Tuusulan kunta, Hyvinkään kaupunki, Keravan kaupunki, HSY ja Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Vuonna 2014 Vantaanjoen vesistön jokien vedenlaatua ja käyttökelpoisuutta tutkittiin yhteistarkkailuohjelman Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma veden laatu ja piilevät (Vahtera ja Lahti ) mukaisesti. Veden laadun yhteistarkkailusta yhdistyksessä vastaa limnologi Heli Vahtera ja työtä ohjaa yleissuunnittelujaosto. Vesinäytteet analysoitiin tarjouskilpailun perusteella MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Vuoden 2014 keväällä valmistui laaja yhteenvetoraportti: Vahtera, H., J. Männynsalo ja K. Lahti Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina Julkaisu 72/2014. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisussa on esitetty myös haitallisten aineiden tarkkailutulokset ja kooste biologisista seurannoista. Yhteistarkkailun jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa oli havaintopaikoilla V84, V64 ja L32 kesällä sekä V84 asemalla syyskuun Myös sääasemat Riihimäen ja Klaukkalan puhdistamoilla olivat käytössä. Vedestä mitattiin puolen tunnin välein sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja veden lämpötila sekä pinnankorkeus. Mittaustulokset tulivat lähes reaaliaikaisesti www sivuille: Jatkuvatoimisen seurannan kustannuksiin käytettiin myös Rotarien lahjoitusvaroja ja Riihimäen Vesi maksoi puolet syyskuun seurannasta. VHVSY

14 4.1.1 Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vuosi Vantaanjoella Kolmen lumitalven jälkeen talvi 2014 alkoi lauhana ja sateisena. Tammikuun kireiden pakkasten jälkeen lopputalvi oli lauha. Pidempiaikaista pysyvää lumipeitettä ei muodostunut missään vaiheessa. Vesistöissä jääkannet jäivät heikoiksi ja jääpeitteinen aika lyhyeksi. Sulamisvesien vähäisyyden ja vähäsateisen huhtikuun seurauksena kevään ylimmät virtaamat jäivät vain neljännekseen keskiylivirtaamasta. Kesä oli lämmin ja ensimmäiset hellepäivät jo toukokuussa. Yhteensä hellepäiviä kertyi yli 40, mikä on ennätystasoa. Muutamia voimakkaita ukkossateita saatiin esim. Tuusulassa ja Vantaalla 29. heinäkuuta, mutta pääosin rankkasateita oli vähän. Syksy oli hyvin lauha ja etenkin loka marraskuu vähäsateinen. Joulukuussa satoi vettä ja lunta ja kuun puolivälissä lauha jakso nosti virtaamat vuoden korkeimmalle tasolle, 51 m 3 /s. Vantaanjoen Oulunkylässä vuoden keskivirtaama, 11,2 m 3 /s, jäi noin kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi. Keravanjoen Hanalassa keskivirtaama oli 1,9 m 3 /s eli kuution keskimääräistä vähemmän. Kesän aikana jokeen johdettiin lisävettä 3 milj. m 3, mikä nosti joen aliveden korkeutta ja lisäsi virtausta. Vuoden alimmat virtaamat mitattiin Vantaanjoessa elokuussa ja Keravanjoessa syyskuussa. Vuoden sateisin kuukausi oli elokuu. Myös touko ja joulukuussa oli tavanomaista sateisempaa. Koko vuoden sademäärä, 604 mm, oli 89 % vertailujakson sademäärästä. Vuoden keskilämpötila, 6,7 o C, oli1,4 astetta vertailujaksoa korkeampi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, useissa maissa mittaushistorian lämpimin. Ravinnekuormat Vantaanjoki kuljetti vuoden 2014 aikana Suomenlahteen 41 tonnia fosforia ja 845 tonnia typpeä. Kiintoainesta mereen kulkeutui 20 milj. kilogrammaa. Kuormat on laskettu Vantaanjoen yhteistarkkailutulosten ja Uudenmaan ELY keskuksen seuranta aineistojen perusteella. Kokonaiskuormat olivat edellisvuotta selvästi pienempiä ja 2000 luvun toiseksi matalimpia. Suurin osa vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormasta on lähtöisin pelloilta ja haja asutuksesta (kuva 1). Yhdyskuntapuhdistamoilta vesistöön kohdistuvan fosforikuorman osuus oli lähes 7 % ja typpikuorman 18,5 % joen mereen kuljettamasta ravinnekuormasta. VHVSY

15 Kuva 1. Suomen ympäristökeskuksen Vemala mallilla laskettu arvio fosforikuormituksen suuruudesta ja lähteistä Vantaanjoen vesistöalueella vuonna Tiedot: Syke, vesistömallit. Pistekuormitus nosti ravinnepitoisuuksia ja lisäsi happivajetta Vantaanjoen alajuoksulla jokiveden kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 85 µg/l ja kokonaistypen 2300 µg/l eli samaa tasoa kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Keravanjoen alajuoksulla fosforipitoisuus oli Vantaanjoen alajuoksua vastaava, Luhtajoen alajuoksulla hieman korkeampi. Fosforipitoisuus ylitti selvästi tavoitetason 60 µg/l, joka on saavutettu jo muutamina vuosina ylivirtaamakausien ulkopuolella. Kesällä 2014 alivirtaamakaudet olivat niin pitkiä, että jokeen tulevan kuormituksen laimeneminen oli keskimääräistä heikompaa (kuva 2). Vedet olivat myös hieman tavanomaista sameampia. Pienempien valuntojen seurauksena hajakuormitus jäi keskimääräistä vähäisemmäksi, mikä näkyi etenkin typpipitoisuuksien laskuna. Keravanjoessa ja Luhtajoen sekä Lepsämänjoen voimakkaasti hajakuormitetuilla alueilla typpipitoisuudet jäivät Vantaanjokea matalammiksi. Vesistöalueen korkeimmat ravinnepitoisuudet esiintyivät pistekuormituksen vaikutusalueella, selvimmin Riihimäen Arolamminkoskessa, missä jätevesien osuus virtaamasta on suuri. VHVSY

16 Virtaama, m 3 /s Fosfori, µg/l Virtaama Fosforipitoisuus Kuva 2. Vantaanjoen vuorokausikeskivirtaama (m 3 /s) Helsingin Oulunkylässä ja alajuoksulta otettujen vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuus vuonna Vantaanjoen yhteistarkkailun tulosten mukaan pistekuormitetuilla jokialueilla esiintyi ajoittain selvää happivajetta. Heikoin tilanne oli kesällä, jolloin vettä oli vähän ja se oli lämmintä. Kesän 2014 jatkuvatoiminen vedenlaatuseuranta Vantaanjoen Arolamminkoskessa (V84), Pajakoskessa (V64) ja Luhtajoen alajuoksulla (L32) antoi tarkempaa tietoa happipitoisuuden vaihtelusta (kuva 3). Voimakkaasti pistekuormitetuilla alueilla happipitoisuudet laskivat matalalle, mutta täydellistä happikatoa ei todettu. Happitilanne oli aikaisempiin kesiin verrattuna hieman heikompi sekä Vantaanjoen Arolamminkoskessa että Luhtajoen alajuoksulla (kuva 4 ja 5). Hyvinkään Vanhanmyllynkoskella havaittiin touko kesäkuun vaihteessa kuolleita kirjolohia, jotka oli istutettu aiemmin viikolla. Syy kirjolohien kuolemaan ei selvinnyt. Alueen pumppaamot toimivat normaalisti eikä viemärivuotoja todettu. Myöskään vesinäytteissä ei todettu poikkeavaa. Samaan aikaan Nukarinkoskelle istutetut kirjolohet eivät kuolleet. VHVSY

17 Kuva 3. Kesän 2014 hellejaksolla Luhtajoessa ja Vantaanjoessa happipitoisuudet laskivat mataliksi. Arolamminkoskessa oli heikkohappinen jakso myös syyskuun alussa, jolloin joen virtaama oli pieni. Riihimäen puhdistamolta ei tuolloin lähtenyt lainkaan jätevettä jokeen uusien altaiden käyttöönoton vuoksi. Kuva 4. Kesällä 2014 Vantaanjoen Arolamminkoskessa jokiveden happipitoisuus oli 1,8 8,9 mg/l, keskipitoisuus 5,4 mg/l (punainen viiva). Puolen tunnin välein kesä syyskuussa mitatussa aineistossa neljännes tuloksista oli alle 4,3 mg/l (kuvassa laatikon sisällä on 50 % havainnoista). Edellisinä kesinä tilanne oli parempi. VHVSY

18 Kuva 5. Kesällä 2014 Luhtajoen alajuoksulla (L32) jokiveden happipitoisuus oli 2,5 8,8 mg/l, keskipitoisuus 5,5 mg/l (punainen viiva). Puolen tunnin välein kesä elokuussa mitatussa aineistossa neljännes tuloksista oli alle 4,2 mg/l (kuvan laatikon sisällä 50 % tuloksista). Edellisinä kesinä tilanne oli parempi. Hellejaksolla voimakasta levätuotantoa Kesällä 2014 Vantaanjoen keski ja alajuoksun havaintopaikoilla (V55 V0) todettiin hapen ylikyllästystä ja ph arvojen kohoamista (kuva 6). Ne olivat merkki voimistuneesta levätuotannosta. Jokisuulta määritetyt klorofylli a pitoisuudet, µg/l, olivat korkeita. Kesäkuun lopussa Helsingissä, varsinkin Pikkukosken uimarannalla, todettiin sinilevien eli syanobakteerien massaesiintymä. Helsingin ympäristökeskuksen mikroskopointitulosten mukaan levä oli Planktothrix agardhii, ja esiintymä oli maksatoksinen eli tuotti mikrokystiiniä. Edellisestä syanobakteerien massaesiintymisestä Vantaanjoessa on kymmeniä vuosia. Nyt poikkeuksellisen suotuisat kasvuolosuhteet, niin sääoloiltaan kuin ravinteisuudeltaan, saivat ilmeisesti aikaan levien runsastumisen. Leville käyttökelpoisen liukoisen fosfaatin pitoisuudet olivat kesällä korkeita kuormitetuilla alueilla sekä Vantaanjoessa että Luhtajoessa (kuva 6 ja 7). Vantaanjoessa, Nukarinkosken alapuolella, missä leveämmässä jokiuomassa virtausnopeus hidastuu ja valaistusolosuhteet paranevat, on havaittu näytteenotossa ajoittain leväsamennusta. Kesällä 2014 liukoisen fosfaatin saatavuus ei rajoittanut missään vaiheessa leväkasvua joessa (kuva 6). Tämän ansiosta syanobakteerit saivat kilpailuedun muihin leväryhmiin verrattuna. VHVSY

19 Kuva 6. Leville käyttökelpoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Vantaanjoessa korkeita. Vain joen yläja alajuoksulla alimmat pitoisuudet olivat alle 10 µg/l. Keskipitoisuus on kuvassa sinisellä ja laatikon sisällä on 50 % havainnoista Luhtajoki, fosfaattifosfori µg/l L57 n=6 L55 n=6 L37 n=6 L32 n=8 LE28 n=8 Le33 n=12 Kuva 7. Luhtajoessa (L32) liukoisen fosfaatin pitoisuudet nousivat selvästi jätevesien vaikutuksesta. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat kesään. Kohonneita pitoisuuksia todettiin myös Vantaanjokeen laskevassa Luhtaanmäenjoessa (Le28), mutta ei siihen laskevassa Lepsämänjoessa (Le33), johon pistekuormaa ei johdeta. Keskipitoisuus on kuvassa sinisellä ja laatikon sisällä on 50 % havainnoista. VHVSY

20 4.2 Vantaanjoen kalatalous ja pohjaeläintarkkailu Vantaanjoen vesistöalueen kuormittajilla on velvoite tarkkailla vesistön kalataloudellista tilaa ja pohjaeläimistöä. Kalatalous ja pohjaeläintarkkailut on tehty vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimana yhteistarkkailuna kaikkien tarkkailuvelvollisten kesken. Kalatalous ja pohjaeläintarkkailuun osallistuivat Riihimäen Vesi, Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi, Versowood Oy Riihimäki ja Ilmailulaitos Finavia/Helsinki Vantaan lentoasema. Tarkkailuohjelma uudistettiin vuoden 2013 lopulla ja yhdistys lähetti sen Uudenmaan ja Hämeen ELY keskuksille hyväksyttäväksi luvanhaltijoiden valtuuttamana. Ohjelma hyväksyttiin pienin muutoksin. Yhdistys kilpailutti kala ja pohjaeläintarkkailun uuden ohjelman: Haikonen, A. & J. Helminen Vantaanjoen vesistön kalatalous ja pohjaeläintarkkailuohjelma 2014 alkaen. Kala ja vesimonisteita nro 125. Kala ja vesitutkimus Oy. 51 s. mukaisesti vuosille Tarkkailu päätettiin tilata Kala ja vesitutkimus Oy:ltä. Vuoden 2014 ohjelmassa olivat sähkökoekalastukset, kalojen maku ja hajuvirheiden arviointi, kalaelohopeamääritykset, koeravustukset ja pohjaeläinseuranta sekä istutusten raportointi. Tarkkailun tulokset raportoidaan lupakalastajille tehdyn kalastustiedustelun jälkeen keväällä Muut vesistö ja hulevesitarkkailut Hyvinkään pintavesien seuranta Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta vesiensuojeluyhdistys on seurannut Hyvinkään pintavesien tilaa vuodesta 2005 ja seurantaohjelman viimeisin päivitys on tehty vuonna Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa Hyvinkään vesistöjen tilasta niin kuntalaisille kuin viranomaisillekin. Seurantaverkosto toimii yhteistyössä naapurikuntien ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Vuoden 2014 seurannan kohteita olivat Keravanjärvi, Sykäri ja Märkiö. Leudon talven vuoksi talvinäytteitä ei saatu. Hyvinkään aiempien pintavesiseurantojen tuloksia ja kuvia yhdistys vei syksyllä 2014 Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwiki palveluun Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Hyvinkään kaupunki tilasi vuonna 2010 yhdistykseltä Hyvinkään hulevesien laadun seurantaohjelman vuosille Hulevesiseurantaa tehtiin vuonna 2014 Sahamäen teollisuusalueen, Kravunarkun ja Vehkojan asuntoalueilla hulevesinäytteenotoin. Ylimääräisenä seurannassa oli myös Tehtaansuon hulevesien seuranta. Seurannalla selvitetään hulevesien laatua ja pitoisuuksien vaihtelua erityyppisillä valuma alueilla. Hulevesiseurannan tulokset vuosilta 2011 VHVSY