Impact Brief. Innovaatioseteli kannustanut yrityksiä kehittämistoimintaan. Impact Brief No. 3/2017

Transkriptio

1 Impact Brief Impact Brief No. 3/2017 Innovaatioseteli kannustanut yrityksiä kehittämistoimintaan Valtteri Härmälä, Julia Wiikeri & Kimmo Halme, 4FRONT Innovaatioseteli on myönnetty kesäkuun alkuun 2017 mennessä yhteensä 1895 yritykselle. Setelin arvo on 5000 ja se on tarkoitettu innovaatio- ja kehitystoiminnan käynnistämiseen. Setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin hankkeisiin. Seteli näyttää kannustaneen erityisesti pieniä ja nuoria yrityksiä kehittämään toimintaansa ja selvittämään uusia mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen. Pääosa hankkeista perustuu yritysten itse tunnistamiin tarpeisiin ja ideoihin. Seteleillä on toteutettu erityisesti tuotekehitykseen, patentoitiin sekä IPR-kysymyksiin ja palvelumuotoiluun liittyviä hankkeita. Vaikuttaa siltä, että setelillä on saatu käynnistettyä innovaatio- ja kehitystoimintaa, jolla on myönteisiä vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Yritysten innovaatiosetelillä aloittaman kehittämistoiminnan jatkuvuuteen tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Innovaatioseteli on laajentanut Tekesin asiakaskuntaa Innovaatiosetelit nuorten ja pienten yritysten suosiossa Innovaatioseteli voidaan myöntää ainoastaan yrityksille, jotka eivät ole entuudestaan Tekesin asiakkaita. Näin ollen käytännössä kaikki (1895 kpl) innovaatiosetelin saaneet yritykset ovat Tekesille uusia asiakkaita. Innovaatioseteli on tavoittanut pääosin nuoria ja pieniä yrityksiä. Erityisesti alle 6-vuotiaiden yritysten osuus on suuri (55 %), ja kolme neljästä yrityksestä on mikroyrityksiä. Innovaatioseteli onkin laajentanut ja monipuolistanut Tekesin asiakaskuntaa ja madaltanut yritysten kynnystä hakeutua Tekesin asiakkaiksi. Tammikuun 2017 tilanteen mukaisesti innovaatiosetelirahoitukset jakautuvat sekä maantieteellisesti että toimialakohtaisesti hieman tasaisemmin kuin Tekesin rahoitus yrityksille kokonaisuudessaan. Innovaatioseteli on tavoittanut muita rahoituspalveluita paremmin mm. sellaisia Tekesin toiminnassa vähemmän painottuvia toimialoja kuten taiteet, viihde ja virkistys; koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Myös maakuntien tasolla innovaatiosetelit jakautuvat hieman muuta Tekes-rahoitusta tasaisemmin. 1 Yritykset ovat tyytyväisiä hankkeisiin Innovaatiosetelin väliarviointia varten toteutettiin kesäkuussa 2017 kyselyt sekä yrityksille että palveluntarjoajille. Kyselyillä kartoitettiin kokemuksia setelin hakemiseen ja käyttöön liittyen. Kyselyn perusteella yritykset ovat olleet tyytyväisiä innovaatiosetelihankkeisiin. Jopa 1 Härmälä, V. Kansainvälistymisen kasvupaketti laajentaa Tekesin asiakaskuntaa. Tekes Impact Brief 2/2017. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja

2 yhdeksän kymmenestä (9/10) yrityksestä on ollut tyytyväisiä sekä hankkeiden tuloksiin että palveluntarjoajalta ja Tekesiltä saamaansa palveluun (Kuvio 1). 98 prosenttia yrityksistä kertoo hankkeen tavoitteiden täyttyneen ainakin osittain. Yhdeksän kymmenestä yrityksestä on tyytyväisiä hankkeiden tuloksiin Kuvio 1. Yritysten tyytyväisyys hankkeiden tuloksiin ja palveluntarjoajalta saatuun palveluun. Lähde: kysely asiakasyrityksille 6/2017. Suurin osa seteleistä käytetty tuote- ja palvelukehitykseen sekä patenttiselvityksiin Yleisimmät setelin avulla toteutetut hanketyypit ovat kyselyyn vastanneiden 185 yrityksen otoksen perusteella olleet tuotekehitys, IPR- ja patenttiselvitykset sekä palvelumuotoilu ja -kehitys (Kuvio 2). Joka kymmenes hanke on koskenut liiketoiminnan digitalisointia ja myös asiakas- ja markkinaselvityksiä on tehty huomattava määrä, vaikka nämä hankemuodot on siirretty tammikuusta 2017 lähtien rahoitettavaksi Team Finland Explorer -palvelulla. 2 Innovaatioseteli auttanut innovaatiohankkeiden käynnistämisessä Kuvio 2. Innovaatiosetelihankkeiden tyypit. Lähde: kysely asiakasyrityksille 6/2017. Innovaatiosetelin vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista, että hankkeet edustavat aitoa ja hyödyllistä innovaatiotoimintaa. Hanketyyppien tarkastelun perusteella voidaan 2 Kyselyn tiedot hankemuodoista vastaavat hyvin Tekesin hanketietokannan projektikuvausten kautta muodostuvaa kuvaa hankkeiden tyypeistä. Ks. Härmälä, V. Kansainvälistymisen kasvupaketti laajentaa Tekesin asiakaskuntaa. Tekes Impact Brief 2/2017.

3 Kolme neljästä yrityksestä odottaa liikevaihdon ja puolet henkilöstömäärän kasvua todeta, että toiminta vaikuttaisi kohdistuvan siten, että toiminta voi tuottaa aitoja hyötyjä pidemmällä aikavälillä. Setelillä näyttää olevan myös merkittävä rooli innovaatiohankkeiden käynnistämisessä ja vauhdittamisessa. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, ettei hanketta olisi toteutettu lainkaan ilman innovaatioseteliä. Alle 10 prosenttia yrityksistä olisi toteuttanut hankkeen kokonaisuudessaan samanlaisena ilman innovaatiosetelirahoitusta. Seitsemän kymmenestä yrityksestä kertoi hankkeen toteutuneen innovaatiosetelin avulla nopeammin, kuusi kymmenestä laadukkaammin ja neljä kymmenestä laajemmin kuin ilman rahoitusta. Yritykset myös odottavat laajoja myönteisiä vaikutuksia liiketoiminnan kehittymiseen. Kahdeksan kymmenestä yrityksestä odottaa yrityksen liikevaihdon ja yli puolet myös henkilöstömäärän kasvavan innovaatiosetelillä toteutetun hankkeen johdosta (Kuvio 3). Kuvio 3. Yritysten arviot setelin vaikutuksesta liikevaihtoon ja henkilöstön määrään. Lähde: kysely asiakasyrityksille 6/2017. Innovaatiosetelit usein osa laajempaa kehityshanketta Innovaatioseteliä ei ole käytetty vain pienten, yksittäisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen, vaan kaksi kolmasosaa hankkeista liittyy suurempaan kehittämiskokonaisuuteen ja yli puolet yrityksistä on käyttänyt kokonaisuuteen innovaatiosetelin lisäksi yrityksen omia varoja. Vaikuttaa siis siltä, että innovaatioseteli on kannustanut yrityksiä myös omilla varoilla tapahtuvaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Myös valtaosa kyselyyn vastanneista palveluntarjoajista arvioi asiakasyritysten kehittämis- ja innovaatiohalukkuuden lisääntyvän ja osaamisen kasvavan innovaatiosetelin ja sillä toteutettavien hankkeiden myötä. Innovaatiosetelihankkeiden arvioitiin vaikuttavan positiivisesti myös asiakasyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yritykset ovat tyytyväisiä myös palveluntarjoajiin Arvioinnin yhteydessä tehtyjen yritys-, palveluntarjoaja- ja asiantuntijahaastatteluiden yhteydessä nousi esiin huoli siitä, että osa palveluntarjoajista toimisi liiaksi setelin varassa, markkinoisivat palveluitaan liian aggressiivisesti ja että tarjotut palvelut eivät vastaisi asiakasyritysten todellisiin tarpeisiin. Tämä huoli ei kuitenkaan kyselyn perusteella näytä toteutuneen laajamittaisesti. Kaksi kolmesta yrityksestä (64 %) on innovaatiosetelillä rahoitetussa hankkeessa jatkanut työskentelyä itselleen tutun palveluntarjoajan kanssa tai

4 valinnut palveluntarjoajan itse oman tarpeensa perusteella. Vain 15 prosentissa toteutuneista hankkeista palveluntarjoaja oli itse ottanut yhteyttä asiakasyritykseen innovaatiosetelin tiimoilta. Innovaatiosetelin saaneet yritykset ovat lähestyneet itse palveluntarjoajia Kyselyyn vastanneista palveluntarjoajista lähes puolet (49 %) kertoi mainostaneensa seteliä vanhoille ja useampi kuin joka kolmas (40 %) uusille asiakkaille. Reilu kolmannes (39 %) palveluntarjoajista ei ollut mainostanut seteliä lainkaan, ja vain yksi viidesosa on kehittänyt innovaatioseteliä varten uuden, seteliä varten suunnitellun palvelutuotteen. Kyselyn perusteella yritykset ovatkin olleet tyytyväisiä valitsemiinsa palveluntarjoajiin lähes yhdeksän yritystä kymmenestä on joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen palveluntarjoajalta saamaansa palveluun. Erityisesti pienet ja toimintaansa vasta aloittavat yritykset olisivat kuitenkin palautteen perusteella kaivanneet Tekesiltä enemmän tukea palveluntarjoajan valintaan. Odotukset vaikutuksista palvelumarkkinoihin vaihtelevat Innovaatiosetelin vaikutuksia palvelumarkkinoiden toimintaan on vielä vaikea ennakoida. Arvioinnin yhteydessä odotettuja vaikutuksia kartoitettiin kysymällä palveuntarjoajilta heidän odotuksiaan vaikutuksista kilpailuun, uusien palveluntarjoajien tuloon markkinoille sekä palveluiden laatuun ja hintoihin. Vastauksista ei piirry kovin selkeää kuvaa odotetuista vaikutuksista. Noin puolet vastaajista odottaa innovaatiosetelin tuovan uusia toimijoita palvelumarkkinoille. Myös kilpailun arvellaan innovaatiosetelin myötä lisääntyvän (42 % vastaajista) tai pysyvän ennallaan (39 %). Odotetut vaikutukset palveluiden laatuun ja hintoihin eivät ole yhtä selviä. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo, ettei setelillä ole vaikutusta hintoihin ja hieman alle puolet arvioi, ettei seteli vaikuta myöskään palveluiden laatuun. Palveluiden laadun paranemiseen uskoo yksi neljästä vastaajasta ja heikkenemiseen yksi seitsemästä. Innovaatiosetelin kehittäminen jatkossa Hylkäysprosentti melko suuri matalan kynnyksen palveluksi Innovaatiosetelin rahoitushakemuksista miltei puolet oli kesäkuun 2017 alkuun mennessä hylätty (43 %). Toisaalta tyytyväisyys seteliin liittyy vahvasti matalaan byrokratiaan ja kevyeen hallinnolliseen työtaakkaan. Suurin yksittäinen syy hylkäyspäätöksiin on yrityksen talouteen liittyvät seikat, mutta miltei kolmannes hakemuksista on hylätty sillä perusteella, ettei hankkeen sisältö ole riittävän innovatiivinen tai tuote uusi. Setelin ehtoja kiristettiin tammikuussa Merkittävimmät muutokset olivat, ettei hankkeita, joilla ei tavoitella kansainvälistymistä, enää tammikuun lopun jälkeen rahoiteta, eikä setelillä voi toteuttaa markkinaselvityksiä. Arviointiin haastatellut ja kyselyn kautta palautetta antaneet palveluntarjoajat moittivat Tekesin päätöslinjan muuttuneen tämän jälkeen epäjohdonmukaiseksi. Kevyen setelimuotoisen tuotteen tapauksessa olisi tärkeää, että setelin kriteerit ja Tekesin päätöslinja ovat riittävän selkeitä, jotta seteliä hakeva yritys voi riittävän hyvin arvioida onko heillä mahdollisuuksia saada rahoitus. Hylättyjen hakemusten määrää tulisikin seurata, ja tarvittaessa muokata kriteerejä tai viestintää siten, että yritys pystyisi mahdollisimman hyvin ennakoimaan hakemuksensa rahoituskelpoisuuden jo etukäteen. Innovaatioseteli on tavoittanut runsaasti Tekesille uusia asiakkaita, ja sillä onkin selkeä potentiaali toimia sisäänheittotuotteena Tekesin innovaatiopalveluihin. Kyselyn perusteella yhdeksän yritystä kymmenestä harkitsee muiden Tekes-palveluiden käyttöä ja yli

5 puolet innovaatiosetelihankkeita toteuttaneista yrityksistä jatkaa kehittämishankettaan myös innovaatiosetelirahoituksen jälkeen. Yrityksillä oli haastatteluiden ja kyselyn perusteella runsaasti tarvetta ja kiinnostusta seteliä seuraaville rahoituspalveluille, mutta melko heikosti tietoa Tekesin ja muiden toimijoiden tarjoamista rahoitus- ja kehittämispalveluista. Jatkopalveluista viestiminen tärkeää innovaatiotoiminnan jatkumisen kannalta Innovaatioseteli on innovaatio- ja kehittämistoiminnan alkuun saattamisen työkalu. Hankkeista saatavat hyödyt yrityksissä ja yhteiskunnassa riippuvat kuitenkin siitä kuinka suuri osa yrityksistä jatkaa innovaatiotoimintaa ja pääsee kansainvälisille markkinoille. Huomiota tulisikin kiinnittää erityisesti siihen, että innovaatiosetelillä aloitettu kehittämistoiminta jatkuu yrityksissä. Tähän asiaan tulee kiinnittää huomiota myös jatkoseurannassa ja arvioinneissa. Jatkokehittämiseen tukea kaipaavien yritysten ohjaaminen ja neuvominen seuraaviin palveluihin on olennainen tekijä innovaatiosetelillä alkuunpannun kehittämisen lopullisen onnistumisen ja vaikuttavuuden kannalta. Tekesin pk-yritysten kansainvälistymisen kasvupaketin rahoituspalvelut 3 tarjoavat jo nykyisellään välineitä yrityksille hakea rahoitusta innovaatiosetelihankkeiden jatkokehittämiseen. On kuitenkin tärkeää, että palveluista muodostuu myös Tekesin palveluiden piiriin jatkossa hakeutuvien yritysten suuntaan loogisia ja yritysten tarpeita vastaavia polkuja. Väliarviointi on toteutettu osana Tekesin strateginen kumppanuus -puitesopimusta, jossa kumppaneina ovat Ramboll Management Consulting, Gaia Consulting, 4FRONT ja Tempo Economics. Toimeksiantona oli toteuttaa Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketin arviointi kahdessa vaiheessa. Tarkastelu käsittelee Innovaatioseteli-hankkeita aikavälillä 10/2016-6/2017. Yhteystiedot: Jari Hyvärinen, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi, puh Valtteri Härmälä, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh Julia Wiikeri, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh Kimmo Halme, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh Ks. Liite 1.

6 Liite 1. Pk-yritysten kansainvälistyminen kasvupaketti Yrityksen kansainvälistymisen kasvupaketti 2017 Yritys voi aloittaa yrityksen tarpeisiin sopivalta portaalta Ei ole yhtä oikeaa järjestystä hyödyntää näitä palveluja Innovaatioseteli Messuavustus max Team Finland Explorer Digiboosti Tempo ja Kiito - kansainväliseen kasvuun / TAVOITE Yrityksen kv-kasvu ja uudistuminen innovaatiotoiminnalla Kehittäminen alkuun, palvelujen osto Kansainvälistymispalvelujen osto Digiosaamisella kv-kasvuun ja uudistumiseen Yrityksen kansainvälisen osaamisen ja kasvun johtamisen kehittäminen Lähde: Tekes Liite 2. Perustietoa Innovaatiosetelistä ja väliarvioinnin toteutuksesta Innovaatioseteli-rahoituspalvelu on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pkyrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan eli kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan tai hankkia palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatioseteli on Tekesin hallinnoima kokeilu ja osa kansainvälistymisen kasvupakettia. (ks. Liite 1.) Innovaatioseteli lanseerattiin lokakuussa 2016, mutta kovan kysynnän vuoksi palvelu jäi tauolle ja lanseerattiin uudelleen täsmennetyin kriteerein. Innovaatioseteli oli kesätauolla Kesätaukoon mennessä Tekes oli vastaanottanut yhteensä 3626 hakemusta, ja seteli oli myönnetty 1895 yritykselle. Innovaatiosetelin väliarviointi toteutettiin helmikuun ja kesäkuun 2017 välisenä aikana. Arviointia taustoitettiin analysoimalla TEM:stä ja Tekesistä saatua taustamateriaalia sekä Tekesin hanketietokannan hakemus- ja hankeaineistoja. Nämä aineistot kuvaavat innovaatiosetelin tilannetta tammikuussa Taustamateriaalia täydennettiin viidellä (5) asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelulla. Arvioinnin yhteydessä toteutettiin kesäkuussa 2017 yritys- ja palveluntarjoajakyselyt, jotka lähetettiin kaikille innovaatiosetelin saaneille yrityksille (887 kpl) sekä innovaatiosetelin palveluntarjoajiksi rekisteröityneille organisaatioille (2375 kpl). Molempien kyselyiden vastausprosentti oli 21. Arviointia täydennettiin kymmenellä (10) yritys- ja seitsemällä (7) palveluntarjoajahaastattelulla toukokesäkuussa.