Yrityksen kansainvälistymisen kasvupaketti 2017

Transkriptio

1 Impact Brief Brief No. 2/2017 Kansainvälistymisen kasvupaketti laajentaa Tekesin asiakaskuntaa Valtteri Härmälä, 4FRONT Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Tässä yhteydessä on toteutettu väliarvioinnit Innovaatiosetelistä ja Digiboostista, sekä alustavasti asemoitu Team Finland Exploreria muihin kasvupaketin palveluihin. Kaikki kolme rahoitusmuotoa ovat uusia. Rahoitus ensimmäisille Digiboosti-hankkeille myönnettiin elokuussa Innovaatioseteli lanseerattiin lokakuussa Team Finland Explorerin toiminta nykymuotoisena on alkanut vuoden 2017 alussa. No. Digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille Yrityksen kansainvälistymisen kasvupaketti 2017 Yritys voi aloittaa yrityksen tarpeisiin sopivalta portaalta Ei ole yhtä oikeaa järjestystä hyödyntää näitä palveluja Innovaatioseteli Messuavustus max Team Finland Explorer Digiboosti Tempo ja Kiito - kansainväliseen kasvuun / TAVOITE Yrityksen kv-kasvu ja uudistuminen innovaatiotoiminnalla Kehittäminen alkuun, palvelujen osto Kansainvälistymispalvelujen osto Digiosaamisella kv-kasvuun ja uudistumiseen Yrityksen kansainvälisen osaamisen ja kasvun johtamisen kehittäminen Lähde: Tekes Yritys, jolle seteli myönnetään ei ole saanut Tekesin rahoitusta viimeisen kahden vuoden aikana, eikä sillä ole saanut olla muita Tekes-rahoitushakemuksia vireillä Kuvio 1. Kansainvälistymisen kasvupaketti Digiboosti ja Innovaatioseteli ovat laajentaneet Tekesin asiakaskuntaa Sekä Digiboosti että Innovaatioseteli ovat tuoneet Tekesille uusia asiakkaita. Kaikki 1427 Innovaatioseteli-asiakasta ovat Tekesille uusia. 1 Digiboostihanke on myönnetty 312 yritykselle, joista 120 (38 %) on Tekesille uusia asiakkaita. Digiboosti ja Innovaatioseteli ovatkin laajentaneet Tekesin toimintaa uudenlaisille kohderyhmille ja monipuolistaneet Tekesin asiakaskuntaa. Erityisen suosittu Innovaatioseteli on tavoittanut pääosin nuoria ja pieniä yrityksiä. Erityisesti alle 6-vuotiaiden yritysten osuus on suuri (55 %), ja kolme Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen

2 neljästä yrityksestä on mikroyrityksiä. Digiboosti-yritykset ovat jonkin verran suurempia ja vanhempia, mutta silti yhdeksällä kymmenestä henkilöstön määrä on alle 50 ja valtaosa (68 %) yrityksistä on perustettu 2000-luvulla. Rahoitus jakautuu sekä maantieteellisesti että toimialakohtaisesti tasaisemmin kuin Tekesin rahoitus yrityksille kokonaisuudessaan Innovaatioseteli- ja Digiboosti-rahoitukset jakautuvat sekä maantieteellisesti että toimialakohtaisesti hieman tasaisemmin kuin Tekesin rahoitus yrityksille kokonaisuudessaan. Suurimmat maakunnat ovat kuitenkin samoja kuin muussakin Tekesin rahoituksessa: Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa 2. Myös neljä suurinta toimialaa ovat tarkastelluissa rahoituspalveluissa samat kuin Tekesin yritysrahoituksessa ylipäätään: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, Teollisuus, Informaatio ja viestintä sekä Tukku- ja vähittäiskauppa. 3 (ks. Liite.) Varsinkin Innovaatioseteli on tavoittanut paremmin sellaisia Tekesin toiminnassa vähemmän painottuvia toimialoja kuten Taiteet, viihde ja virkistys, Koulutus sekä Terveys- ja sosiaalipalvelut. Myös Tukku- ja vähittäiskauppa on edustettuna seteleissä ja digiboostissa selvästi vahvemmin kuin Tekesin rahoituksessa yleensä. (ks. Liite.) Innovaatioseteleitä patenttiselvityksiin ja tuote- ja palvelukehitykseen Innovaatioseteli-hankkeet edustavat hankehakemusten perusteella tarkasteltuna pääosin aitoa ja hyödyllistä innovaatiotoimintaa. Tässä väliarvioinnissa ei ole kuitenkaan tarkasteltu hankkeiden toteutusta, sisältöä tai vaikutuksia yritysten toimintaan pidemmällä aikavälillä. Yleisimmät hanketyypit ovat olleet tuote- ja palvelukehityshankkeet (31 %) sekä IPR- ja patenttikysymyksiin liittyvät hankkeet (18 %). Myös tuote- tai palvelustrategiaan, liiketoiminnan digitalisointiin ja liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviin konsultointeihin (26 %) sekä asiakas- ja markkinaselvityksiin on myönnetty suuri määrä seteleitä (13 %). Vuonna 2017 kansainväliset markkinaselvitykset siirrettiin rahoitettavaksi uudella Team Finland Explorer -palvelulla. AMK:t palveluntarjoajina viidessä prosentissa setelihankkeista Innovaatioseteliin on kohdistunut toiveita, joiden mukaisesti erityisesti ammattikorkeakoulut voisivat tuotteistaa omia palveluitaan yrityksille Innovaatiosetelin avulla. Väliarvioinnin perusteella ammattikorkeakoulut ovat palveluntarjoajana yhteensä 70 hyväksytyssä Innovaatioseteli-hankkeessa, eli viidessä prosentissa hankkeista. Ammattikorkeakoulujen osuus hankkeista on siten varsin pieni, mutta toisaalta tulee ottaa huomioon, että Innovaatioseteli oli ollut ennen arvioinnin alkamista käytössä alle neljä kuukautta. Innovaatiosetelissä paljon hylkääviä päätöksiä Huomion arvoista on, että Innovaatioseteli-hakemuksista miltei puolet on hylätty. Vaikka liian heikko luottoluokitus ja maksamattomat verovelat ovatkin suurin syy hylkäyspäätösten takana (37 %), on miltei yhtä suuri osuus hakemuksista (31 %) hylätty sillä perusteella, ettei hankkeen sisältö ole riittävän innovatiivinen. Yhtäältä hankkeiden sisällöllinen arviointi auttaa ohjaamaan toimintaa tavoiteltuun ja hyödylliseen suuntaan, mutta toisaalta hallinnollisesti kevyen setelimuotoisen tuotteen kohdalla on kysyttävä, onko suuri hylkäysprosentti tarkoituksenmukainen tämän kaltaisen aloituspalvelun kohdalla. Ihanteellisessa tapauksessa hakukriteerit olisivat etukäteen riittävän selkeät, 2 Neljä suurinta maakuntaa edustavat Innovaatioseteli 67 %, Digiboosti 76 % ja Tekesin yrityksille myöntämä rahoitus % 3 Neljä suurinta toimialaa Innovaatioseteli 73 %, Digiboosti 82 % ja Tekesin yrityksille myöntämä rahoitus %

3 jotta yrityksen, jonka idea ei sovellu rahoitettavaksi Innovaatiosetelillä tai jonka kohdalla taloudelliset edellytykset eivät täyty, ei tarvitsisi lainkaan jättää hakemusta. Tämä säästäisi työtä sekä yrityksissä että Tekesissä. Digiosaajalla on arvoa osana työyhteisöä Toisin kuin Innovaatiosetelissä, Digiboostissa hylättyjen hakemusten määrä on pieni (13,5 %). Puolet hylkäyksistä perustuu hankkeen sisällön ja toteutuksen arviointiin, ja puolet ovat teknisempiä syitä (mm. verovelat, de minimis -kiintiön täyttyminen, jne.). Matalaa hylkäysprosenttia suhteessa Innovaatioseteliin selittää ainakin osin rahoituspalvelujen erilaisuus, Digiboostissa yritys sitoutuu palkkaamaan henkilön ja kattamaan puolet palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista vuoden ajaksi. On oletettavaa, että Digiboostiin hakevat yritykset ovat jo ennen hakemuksen jättämistä yhteydessä Tekesin asiantuntijoihin ja tekevät päätöksensä rahoituksen hakemisesta vasta, kun ovat hyvin varmoja hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ja siitä, että yritys täyttää rahoituskriteerit. Digiboostin taustalla on alun perin kolme toisiaan tukevaa tavoitetta: 1) pk-yritysten uudistumisen ja liiketoiminnan digitalisoitumisen tukeminen, 2) digiosaajien työllistymisen tukeminen ja 3) digialojen rakennemuutoksen lieventäminen. Tekesin asiantuntijoiden havaintojen mukaan digiosaajien rekrytoiminen on vuoden 2016 aikana vaikeutunut ja digiboostihanketta suunnittelevilla yrityksillä on ollut hankaluuksia löytää sopivia osaajia. Tätä havaintoa tukee mm. havainnot Oulun ICT-alojen työllisyystilanteen hiljattaisesta kehityksestä 4. Osin osaajien rekrytoimiseen liittyvistä ongelmista johtuen Digiboosti-rahoitusta on voinut käyttää myös palvelujen hankintaan tammikuusta 2017 lähtien. Digiosaajan rekrytoiminen työyhteisöön on lisännyt yritysten ymmärrystä digitalisaatiosta ja mahdollistanut myös uusien kehittämishankkeiden suunnittelun ja toteutuksen Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa yrityshaastatteluissa nousi esiin, että henkilön työskentely yrityksessä ja työyhteisön osana on ollut olennaista digiosaamisen laajemman kehittymisen kannalta yrityksissä. Hankkeen vaikuttavuuden kannalta saattaa olla merkitystä käytetäänkö Digiboosti-rahoitus osaajan palkkaamiseen vai toteutetaanko kehityshanke palveluostona. Käytännössä digitaalisen kehityshankkeen toteuttamisen ohella osaajan rekrytoiminen työyhteisöön on lisännyt ymmärrystä digitalisaatiosta yrityksessä ja mahdollistanut myös muiden kehittämishankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen. Yritykset tyytyväisiä Digiboostiin Yksi Digiboostin alkuperäisistä tavoitteista oli ICT-alojen rakennemuutoksiin ja erityisesti Microsoftin irtisanomisiin vastaaminen. Kyselyaineistossa palkatuista henkilöistä 45 prosenttia oli työpaikkaa vaihtavia ja 36 prosenttia työttömiä tai irtisanomisuhan alaisia. Joka kymmenennessä hankkeessa osaajan Microsoft- tai Nokia-tausta on mainittu hankehakemuksessa. Kaikki Digiboostin avulla syntyneet työpaikat ovat siinä mielessä aidosti uusia, että henkilöitä ei ole saanut rekrytoida olemassa oleviin tai sellaisiin tehtäviin, joihin rekrytoivalla yrityksellä on jo olemassa osaamista. Digiboostin voidaankin katsoa edistäneen osaamisen leviämistä ja digiosaajien uudelleensijoittumista uusiin ja 4 Kaihovaara, Haila, Noro, Salminen, Härmälä, Halme, Mikkelä, Saarnivaara & Pekkala: Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017.

4 tuottaviin tehtäviin. Tulokset Digiboostista ovat myös tässä mielessä hyviä, sillä vähintään kahdessa tapauksessa kolmesta rekrytoitu osaaja saa työsuhteelleen jatkoa, ja ainoastaan kahdessa prosentissa tapauksista työsuhdetta ei varmuudella jatketa 5. Suurin osa digiosaajista saa työsuhteelleen jatkoa Digiboosti-hankkeita toteuttaneet yritykset ovat olleet tyytyväisiä hankkeiden lopputuloksiin ja 65 prosenttia kaikista vastaajista koki hankkeen tavoitteiden toteutuneen. Käytännössä lähes kaikki yritykset (96 %) vastasivat, että Digiboostirahoituksella saavutettujen tulosten hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa jatketaan. 6 Kansainvälistymisen kasvupaketin jatkokehittäminen Digiboosti lanseerattiin vastauksena Microsoftin ja ohjelmistoalan irtisanomisiin elokuussa Innovaatiosetelin juuret ovat Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvissä kokeiluissa ja Team Finland Explorerin perustukset luotiin syksyllä 2016 Team Finlandin kehittämistyössä. Näin ollen kaikilla tässä yhteydessä käsitellyillä rahoituspaveluilla on myös tavoitteita, jotka laajentavat Tekesin perinteistä toimintakenttää. Kansainvälistymisen kasvupaketin rahoituspalveluista Tempo ja Kiito 7 voidaan katsoa perinteisiksi Tekesin yrityskehityspalveluiksi. Sen sijaan Digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer edustavat kaikki Tekesin toiminnalle uudenlaisia avauksia. Jokainen niistä levittää Tekesin palvelutarjoamaa uusille kohdeyrityksille. Innovaatioseteli tuo Tekesille uusia asiakkaita erityisesti pienten ja nuorten innovaatiotoimintaa aloittavien yritysten joukosta, kun Digiboosti taas kohdentuu erityisesti uudistumista ja kasvua hakeville pk-yrityksille. Molemmissa tapauksissa kansainvälistymispainotus oli alun perin vähäinen, mutta vuoden 2017 alussa otettiin molemmissa käyttöön ehto siitä, että rahoitusta saavan yrityksen tulee tähdätä kansainväliseen liiketoimintaan. Myös vaatimusta rahoitusta hakevan yrityksen luottoluokituksesta kiristettiin samassa yhteydessä. Nämä muutokset rajaavat potentiaalisten hakijoiden joukkoa mahdollisesti voimakkaastikin. Käytännössä muutoksen vaikutuksia hakemusten määrään ja laatuun voi havainnoida vasta myöhemmässä vaiheessa. Digiboostin kohdalla tammikuusta 2017 lähtien rahoituksella voi tehdä myös palveluostoja. Osaajan rekrytoiminen on edelleen mahdollista, muttei pakollista. Tämä muutos vähentää työllistämisnäkökulman painoa Digiboostin toteutuksessa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2017 alun muutokset ovat tuoneet Innovaatioseteliä ja Digiboostia lähemmäs Tekesin perinteistä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta ja asiakaskuntaa. Muutokset saattavat jatkossa näkyä mm. hakemusten määrissä, sekä hankkeiden sisällöissä ja laadussa. Näitä muutoksia tulee seurata jatkossa. 5 Tekes: Asiakastyytyväisyyskysely Digiboostista, syksy sama 7 Tempo ja Kiito rahoituspalvelut arvioidaan myöhemmin

5 Kuvio 2. Kansainvälistymisen kasvupaketin rahoituspavelujen karkea asemoituminen suhteessa muihin yrityspalveluihin, palveluiden kohderyhmään ja yritysten tarpeisiin Kansainvälistymisen kasvupaketin sisällä rajanvedot eri rahoitsupalvelujen välillä ovat myös häilyviä. (Kuvio 2.) Pohjimmiltaan Digiboosti on palveluna hyvin lähellä Tempoa ja Kiitoa. Se mikä erottaa näitä palveluje on Digiboostin brändääminen erityisesti digitalisaation kautta uudistusta hakevien yritysten rahoituspalveluksi. Myös Innovaatioseteli on hyvin tunnettu palvelu, joka oli voimakkaasti esillä julkisuudessa jo ennen lanseeraustaan. Kansainvälistymisen kasvupaketin palveluista Innovaatiosetelin, Digiboostin ja Team Finland Explorerin taustalla on tavoite vetää uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan, kasvun ja kansainvälistymisen sekä Tekesin asiakkuuden piiriin. Rahoituspalvelujen brändäämisen ja kohdentamisen tarkoituksena on tehdä niistä tiedottaminen ja tiedonsaanti yrityksille helpommaksi ja laskea kynnystä yrityksille hakeutua Tekesin palveluiden piiriin. Brändäyksen vaikuttavuutta tulee jatkossa seurata mm. vertaamalla Digiboostiin osallistuneita yrityksiä Tempo- tai Kiito-rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Väliarviointi on toteutettu osana Tekesin strateginen kumppanuus -puitesopimusta, jossa kumppaneina ovat Ramboll Management Consulting, Gaia Consulting, 4FRONT ja Tempo Economics. Toimeksiantona oli toteuttaa Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketin arviointi kahdessa vaiheessa. Tarkastelu käsittelee Digiboosti-hankkeita 8/ /2016 ja Innovaatioseteli-hankkeita 10/2016-1/2017. Väliarvioinnin lähdeaineistona on käytetty rahoitusvälineistä ja niiden valmistelusta tehtyjä tausta-aineistoja, Tekesin hakemus- ja hanketietokannan aineistoja, asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluja, ja Digiboostin osalta yrityshaastatteluja sekä Tekesin syksyllä toteuttamaa asiakastyytyväisyyskyselyä Digiboosti-yrityksille. Yhteystiedot: Jari Hyvärinen, Tekes, puh Valtteri Härmälä, 4FRONT, puh

6 Liitteet Taulukko. Yhteenveto Innovaatiosetelistä, TFEstä ja Digiboostista Innovaatioseteli TF Explorer Digiboosti Kohderyhmä Vakiintuneet pkyritykset, jotka käynnistämässä innovaatio-toimintaa 1/2017 lähtien ehtona kansainvälistyminen Pk- ja Midcapyritykset, jotka etsivät uusia kvmarkkinoita Uudistumis-hakuiset pk- tai midcapyritykset 1/2017 lähtien ehtona kansainvälistyminen ja myös palveluhankinnat mahdollisia Tavoitteet Tuoda uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan ja kehittämisen piiriin Auttaa yrityksiä löytämään kv. markkinan tuotteilleen Yritysten uusiutuminen, työllistäminen & rakennemuutos Käyttötarkoitus Asiantuntijapalveluiden hankinta Asiantuntijapalveluiden hankinta Uudenlaisen digiosaamisen rekrytointi yrityksiin Volyymi alv Max / hlö, Tekes-rahoitus 100 % kuluista Tekes-rahoitus 50 % kuluista 1/2017 alkaen max /hanke Tekes-rahoitus 50 % kuluista Käyttöönotto 10/2016; uudet kriteerit 1/2017 Nykymuodossaan 1/2017 Alun perin vuonna /2015 kampanjana osana muita rahoitsupaveluja 1/2017 omana rahoituspalvelunaan, jossa ehtona kansainvälistyminen Tekesin rahoitus palveluihin n. 7,1 miljoonaa euroa ( ) n. 15,1 miljoonaa euroa ( )

7 Taulukko. Innovaatiosetelin ja Digiboostin myönnetyn rahoituksen sekä Tekesin kaikkien yritysrahoituspäätösten 2016 jakauma maakunnittain. Maakunta Innovaatio-seteli DB Tekes yht. Uusimaa 39 % 44 % 51 % Pirkanmaa 10 % 15 % 12 % Pohjois-Pohjanmaa 10 % 8 % 7 % Varsinais-Suomi 8 % 9 % 11 % Keski-Suomi 5 % 4 % 3 % Pohjois-Savo 5 % 7 % 4 % Päijät-Häme 4 % 1 % 1 % Lappi 4 % 1 % 1 % Etelä-Pohjanmaa 3 % 2 % 1 % Pohjois-Karjala 3 % 1 % 1 % Pohjanmaa 2 % 1 % 1 % Häme 2 % 1 % 1 % Satakunta 2 % 1 % 1 % Etelä-Savo 1 % 2 % 1 % Etelä-Karjala 1 % 0 % 2 % Kainuu 1 % - 1 % Keski-Pohjanmaa 1 % 2 % 1 % Kymenlaakso 0 % 1 % 1 % Ei tietoa 0 % - - Yhteensä 100 % 100 % 100 %

8 Taulukko. Innovaatiosetelin ja Digiboostin myönnetyn rahoituksen sekä Tekesin kaikkien yritysrahoituspäätösten 2016 jakauma toimialoittain. Toimiala (TOL 2008) Innovaatioset eli DB Tekes yht. Amm. tiet. ja tekn. toiminta 25 % 21 % 20 % Teollisuus 18 % 22 % 28 % Informaatio ja viestintä 15 % 23 % 33 % Tukku- ja vähittäiskauppa 15 % 15 % 7 % Taiteet, viihde ja virkistys 6 % 1 % 1 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 % 4 % 2 % Rakentaminen 4 % 5 % 2 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 % 0 % 1 % Koulutus 3 % 2 % 0 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 % 0 % 0 % Muu palvelutoiminta 2 % 3 % 0 % Kuljetus ja varastointi 1 % 1 % 0 % Kiinteistöalan toiminta 1 % 2 % 3 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 % 0 % 1 % Muut 1 % - 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 %