Miten sairauden hoidon vaikuttavuutta mitataan?

Transkriptio

1 Miten sairauden hoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus ry:n ehdotus Jarmo Hahl Toimitusjohtaja Medaffcon Oy

2 Vaikuttavuustiedon käyttökohteita Yksittäisen potilaan saavuttaman hyödyn arviointi Hoidosta hyötyvien potilaiden karakterisointi Vaihtoehtoisten hoitojen vertailu hoitoyksikön sisällä Hoitoyksiköiden välinen tai alueellinen vertailu Palveluntuottajien välinen vertailu Kustannustietoon yhdistettynä resurssien jakoperuste SOTE-uudistuksen jälkeen vaikuttavuustiedon tuottaminen ja -arviointi osaksi järjestelmää

3 Vaikuttavuudella tarkoitetaan terveydenhuollon arjessa toteutetulla hoidolla saavutettavaa terveyshyötyä (terveydentilan muutosta) Hoidon hyväksyminen Hoidon teho Hoitomyöntyvyys Vaikuttavuus = Terveydentilan muutos Sintonen 2013, Konu et al. 2009

4 Indikaattorien kattamat vaikuttavuusalueet Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Kuolleisuus Viisi vaikuttavuusaluetta, joihin nähden hoidon aikaansaamia terveysvaikutuksia tarkastellaan Hoidon hyväksyminen Modifioitu EUnetHTA Core Model 3.0:sta

5 Indikaattorivalintojen perusteet Tavoitteena kokonaisvaltainen terveydentilan muutosten tarkastelu Kuolleisuus huomiotiin, mikäli kyseessä on henkeä uhkaava sairaus Käypä hoito -suosituksilla oli suuri painoarvo sairastavuutta/sairastuvuutta kuvaavien indikaattorien valinnassa Toimintakyky ja terveyteen liittyvä elämänlaatu huomioitiin, koska nämä ovat merkityksellisiä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta Hoidon hyväksymistä kuvaa hoitoon sitoutuminen (adherenssi)

6 Vaikuttavuusindikaattorit Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kokonaiskuolleisuus Tautispesifinen kuolleisuus Tautispesifiset indikaattorit 15D Sairaudesta johtuva työkyvyttömyys (sairauseläke ja sairauspoissaolo) Tautispesifiset indikaattorit Adherenssi (hoitoon sitoutuminen) Lähtötietojen huomiointi kriittistä vaikuttavuuden arvioinnissa: Demografiset tiedot Riskitekijät ml. elämäntapatiedot kuten tupakointi Liitännäissairaudet diagnoosikoodeilla Tarkasteltavan sairauden vaikeusaste ja tyyppi Aikaisemmat hoidot ja niiden kokonaiskesto Jakso, jolta ehdotamme vaikuttavuutta arvioitavan Myös mittausajankohta

7 Tarkastelujakson valinta Tarkastelujakso kuvaa kahta asiaa: Analysointijaksoa tiedon tuominen rekisteristä vaikuttavuusarviointia varten Mittauspistettä (soveltuen) tiedon vieminen potilastietojärjestelmään Tarkastelujakson pituuteen vaikuttaa Sairauden luonne äkillisesti ilmaantuva tapahtuma vs hitaasti etenevä tauti Sairauden ennuste esim. keuhkosyöpä vs T2D Ennustettu hoitovasteen ilmaantumiseen kuluva aika

8 Esimerkki: Keuhkosyöpä Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Keuhkosyövästä johtuva kuolleisuus Taudista vapaa elossaoloaika leikatuilla potilailla Etenemisestä vapaa elossaoloaika levinneessä taudissa (RECIST) Vakavat hoidosta aiheutuneet komplikaatiot 15D-kysely Toimintakyky Keuhkosyövästä johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve ECOG-PS -luokitus Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) 6kk RECIST=Response Evaluation Criteria in Solid Tumors, ECOG-PS=Eastern Cooperative Oncology Group Scale of Performance Status 6kk 12kk 6kk 12kk 6kk 6kk Potilaan itsearviointi Tautispesifinen indikaattori

9 Vaikuttavuusarvioinnin mahdollisia tietolähteitä Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kuolemansyyt (Tilastokeskus) ESH ja PTH hoitoilmoitukset (THL) 15D voidaan hyödyntää laaturekistereiden yhteydessä Laitoshoito hoitoilmoitusrekisteristä (THL) Lääkitykset (Kela, eresepti/kanta) ESH ja PTH hoitotiedot (Kanta) Potilasasiakirjat (Kunnat, sairaanhoitopiirit) Työstäpoissaolot (Kela, ETK) Tiedonkeruu osaksi laaturekistereitä? ESH=erikoissairaanhoito, PTH=perusterveydenhuolto, THL=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela=Kansaneläkelaitos, ETK=Eläketurvakeskus

10 Mitä seuraavaksi? Yhteiset periaatteet tiedon kirjaamiselle parantavat käytettävän tiedon laatua (esim. diagnoosit, taudin levinneisyys, kuolemansyyt jne) Tiedonsiirron ja -louhimisen automatisointi vähentää erillistä kirjaamisen tarvetta hoitoyksiköissä; nämä menettelyt tulisi ottaa käyttöön mahd. pian Keskustelu vaikuttavuusarvioinnin toteutuksesta Kuka on vaikutusarvioinnin tilaaja ja kuka suorittaja? Mikä on arviointitaso? (terveydenhuollon yksikkö, maakunta vai kansallinen) Tarvitaan vaikuttavuusindikaattorien kansallisia pilotointihankkeita, joissa niiden käyttökelpoisuutta arvioidaan

11 BACK-UP

12 Hanke on osa kansallista ja kansainvälistä keskustelua THL/STM:n kustannus- ja vaikuttavuusindikaattorit Vaikuttavuuden arviointi osana PERFECT-hanketta Valtioneuvoston ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi Vaikuttavien palvelujen järjestäminen on osa Sote-uudistusta Vaikuttavuusindikaattorit -hanke (Lääketeollisuus ry & Medaffcon Oy) ICHOM-konsortio pyrkii edistämään hoitotulosten mittaamista rakentamalla tautikohtaista mittaristoa kansainvälisenä yhteistyönä. Ruotsissa on pitkä kokemus laaturekistereiden käytöstä sekä käynnissä laaja yhteistyöhanke terveydenhuollon kehittämiseksi Yhtenäinen laaturekisterijärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä ICHOM, International Consortium for Health Outcomes Measurement PERFECT, PERFormance, Effectiveness and Cost of Treatment episodes (Hoitoketjujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset)

13 Tietolähteiden nykytilanne Kaikki tiedot ovat erillisten lupaprosessien takana, muutos odotettavissa (lakiehdotus tietojen toissijaisesta käytöstä) Joitain tautispesifisiä mittareita ei kirjata systemaattisesti sairaskertomuksiin tai rekistereihin Laaturekistereitä rakennetaan mutta valtakunnallinen kattavuus vielä huono Alueelliset tietoaltaat kehittymässä, toistaiseksi vain yksi tehokkaasti hyödynnettävissä Edistyneiden tiedonlouhintamenetelmien kehitys nopeaa mutta vielä alkutekijöissään ja kattava osaaminen puuttuu

14 Tarkastelukulma ja tarkasteltavat sairaudet Tarkastelukulmaksi valittiin käytännönläheinen, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen taso Pediatriset sairaudet rajattiin tarkastelun ulkopuolelle Kustannukset jätettiin huomioimatta Tarkasteltavat sairaudet aiheuttavat merkittävää tautitaakkaa suomalaisessa väestössä: Keuhkosyöpä Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) Tyypin 2 diabetes (T2D) Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Alzheimerin tauti Depressio

15 Terveyteen liittyvän elämänlaatumittarin valinta Elämänlaatumittariksi valittiin 15D, koska se kattaa tautispesifisiä erityispiirteitä laajemmin kuin EQ-5D Tarvittaessa sitä täydennettiin sairauskohtaisilla oirekyselyillä tai toimintakykyä kuvaavilla mittareilla Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariksi voitaisiin valita myös muu geneerinen mittari (kuten EQ-5D) Tämä vaatisi uuden kartoituksen tautispesifisten mittareiden tarpeellisuudesta

16 Tietolähteiden nykytilanne Kaikki tiedot ovat erillisten lupaprosessien takana, muutos odotettavissa (lakiehdotus tietojen toissijaisesta käytöstä) Joitain tautispesifisiä mittareita ei kirjata systemaattisesti sairaskertomuksiin tai rekistereihin Laaturekistereitä rakennetaan mutta valtakunnallinen kattavuus vielä huono Alueelliset tietoaltaat kehittymässä, toistaiseksi vain yksi tehokkaasti hyödynnettävissä Edistyneiden tiedonlouhintamenetelmien kehitys nopeaa mutta vielä alkutekijöissään ja kattava osaaminen puuttuu

17 Kirjallisuusviitteet Aarnio ja Martikainen. Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. SIC! 1/2016: Hongisto K et al. Self-Rated and caregiver-rated quality of life in Alzheimer disease with a focus on evolving patient ability to respond to questionnaires: 5- year rospective ALSOVA Cohort Study. Am J Geriatr Psychiatry Dec;23(12): Lam et Fresco. Medication Adherence Measures: An Overview. Biomed Res Int. 2015; 2015: Simpson et al. A meta-analysis of the association between adherence to drug therapy and mortality. BMJ Jul 1;333(7557):15 Sintonen H. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen. SLL 17/2013: Konu A et al. Vaikuttavuus suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 46/2009: