RAUMAN SATAMAN JA ETELÄISEN VÄYLÄN VESIS- TÖTARKKAILUN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 Kirjenumero 797/17 Rauman Satama Oy Liikennevirasto RAUMAN SATAMAN JA ETELÄISEN VÄYLÄN VESIS- TÖTARKKAILUN VÄLIRAPORTTI JOHDANTO Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi Rauman Satamalle vesilain mukaisen päätöksen (Nro 101/2015/2, Dnro: ESAVI/6183/2014) konttilaiturin muuttamiselle ja rakentamiselle sekä vesialueen ruoppaukselle Iso-Hakunin sataman konttilaiturissa ja ruoppausmassojen läjitykselle läheiseen Sampaanalanlahteen. Lupapäätöksen mukaisesti Rauman Sataman on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Rauman edustan merialueen tilaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Samaan aikaan satamahankkeen kanssa käynnistyi Liikenneviraston ja Rauman Sataman hanke Rauman eteläisen laivaväylän muuttamisesta, väylä- ja satama-alueen ruoppaamisesta sekä Järviluodon läjitysaltaan rakentamisesta. Myös tälle hankkeelle Etelä-Suomen Aluehallintovirasto myönsi vesilain mukaisen luvan (Nro 248/2014/2, Dnro: ESAVI/173/04.09/2013). Rauman satama sijaitsee Rauman kaupungin keskustasta länteen pääosin Iso-Hakunin ja Ulko- Petäjäksen alueella. Konttilaituri sijaitsee satama-alueella Ulko-Petäjäksen niemen eteläpuolella Iso- Hakunin kärjessä. Satamahankkeessa rakennetaan yhtenäinen noin 510 m pitkä konttilaituri Petäjäksen satama-altaaseen Iso-Hakunin konttisatamaan. Laiturin edusta syvennetään ruoppaamalla. Ruoppausmassoista osa on luokiteltu haitta-aineilla pilaantuneiksi massoiksi, jotka poistetaan konttilaiturin ja satama-altaan alueilta ennen varsinaista ruoppausta. Nämä massat läjitetään Sampaanalanlahden itäpäähän rakennettuun läjitysaltaaseen. Lahden pohjukka on padottu siten, että sen taakse muodostuu läjitysallas. Puhtaaksi luokitellut massat läjitetään Sampaanalanlahden länsipäähän rakennettuun merestä penkereillä eristettyyn läjitysaltaaseen. Samanaikaisesti pilaantuneiden massojen ruoppaamisen kanssa rakennetaan puhtaiden ja ns. harmaiden massojen läjitysallas Sampaanalanlahden länsiosaan. Työt aloitettiin lokakuussa 2015 ja työt pyritään saattamaan loppuun vuoden 2017 aikana. Rauman eteläinen väylä alkaa Rauman majakan länsipuolelta ja jatkuu Rauman eteläisen saariston läpi Rauman satamaan. Väylän pituus on noin 26 km. Rauman eteläistä väylää on tarkoitus syventää siten, että sen kulkusyvyydeksi tulee 12,0 m. Lisäksi väylää levennetään sen kapeimmilta kohdilta. Väylän lisäksi satama-aluetta syvennetään vastaavaan kulkusyvyyteen. Ruoppaus- ja louhintamassoja hankkeessa syntyy yhteensä runsaat 2,0 milj. m³ktr, joista noin 1,2 milj. m³ on pehmeitä, 0,73 milj. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere

2 2 m³ kovia massoja ja 0,11 milj. m³ kalliota. Osa väylän pehmeistä massoista on myös luokiteltu pilaantuneiksi ja ne sijoitetaan Sampaanalanlahden täyttöalueelle. Loput massat läjitetään Ison Järviluodon eteläpuolelle rakennettavaan läjitysaltaaseen. Kovat massat hyödynnetään altaan penkereiden rakentamisessa. Alustavien arvioiden mukaan rakennustyöt tulevat aiheuttamaan tilapäistä veden samentumista ruoppaus- ja läjitysalueiden läheisyydessä. Täyttöjen seurauksena Sampaanalanlahti tullaan pääosin täyttämään. Alueen tarkkailu suoritetaan Rauman edustan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, johon on sisällytetty läjitysalueiden tarkkailuohjelmat ja syväväylätyömaan tarkkailuohjelma. Yhdistetty yhteistarkkailuohjelma on hyväksytty Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa vähäisin muutoksin. Tarkkailuohjelman mukaan satama-alueen rakennustyömaan vaikutuksia tarkkaillaan sataman ruoppausten aikana kerran kuussa otettavin vesinäyttein ja työkohteiden ympärillä tehtävin kenttämittarikartoituksin. Syväväylätyömaan vaikutuksia tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaan kerran kahdessa kuukaudessa tehtävin sameuskartoituksin työkohteiden ympäristössä. Lisäksi Järviluodon läjitysalueen vaikutuksia seurataan jatkuvatoimisella sameusmittarilla. Näissä väliraporteissa keskitytään sataman rakennustyömaan ja syväväylätyömaan erillistarkkailujen tuloksiin. Kuva 1.1 Rauman sataman hankealueet ja tarkkailuohjelmaan kuuluvat pisteet 350, 365, 385 ja A.

3 3 2. MENETELMÄT JA KÄSITTEET Rauman sataman edustan ja syväväylän sameuskartoitukset on tehty YSI 6600 kenttämittarilla. Laite on kalibroitu käyttöohjeen mukaisesti sameuden ja happipitoisuuden suhteen. On-line mittareina käytetään YSI 600 OMS kenttämittareita. Mittarit on kalibroitu sameuden suhteen ennen vesistöön asentamista. Mittarit puhdistetaan niiden kertyneestä liasta ja orgaanisesta aineksesta vähintään kahden viikon välein. Laitteen toimittavat laitteeseen kertyneen mittaustiedon Masinotek Oy:n EM- MI-internetpalveluun kahdesti vuorokaudessa. Sameusarvot ja niiden tulkinta on keskeisessä asemassa ruoppausten vaikutuksia arvioitaessa. Sameusarvojen luokitteluun tai sanalliseen kuvaukseen ei ole virallista luokittelua. Tässä raportissa on käytetty Rauman edustan yhteistarkkailun raportoinnissa käytettyä sameusluokittelua: sameusluku (FNU/NTU) luokittelu alle 1,5 Kirkas 1,5 2,9 Lievästi samea 3 9,9 Melko samea Samea Yli 20 Erittäin samea Vesinäytteistä mitatut sameusarvot esitetään FNU yksikössä ja optisin mittalaittein mitatut sameusarvot kuten esim. kenttämittauslaitteilla mitatut NTU yksikössä. Sameusarvot FNU ja NTU vastaavat kuitenkin toisiaan (1 FNU = 1 NTU). Sameuslukujen havainnollistamiseksi kuvassa 2.1 on esitetty laboratorion mittalaitteiden kalibroinnissa käyttämät sameusstandardiliuokset välillä <0, NTU. Kuva 2.1. Laboratorion mittalaitekalibraation standardiliuokset sameustasoille <0,5, 10, 20, 200 ja 1000 NTU/FNU.

4 4 3. TULOKSET 3.1 Meriveden laatu tarkkailujaksolla Satamatyömaan velvoitetarkkailun perusteella selvimmät muutokset vedenlaadussa ovat kaikilla pisteillä nousseet sameus ja kiintoainepitoisuus. Havaintopisteillä 350, 365, 385 ja A pintaveden (1m) sameuden vaihteluväli on ennen ruoppaustöiden alkua ollut 1-12 FNU (taulukko 3.1). Ruoppausten aikana vaihteluväli on kasvanut välille 2-23 FNU. Selvästi sameinta vesi on ollut pisteellä 350 Sampaanalanlahden edustalla. Pohjan läheisen veden sameusarvot ovat selvästi kohonneet kaikilla havaintopisteillä vuoden 2017 aikana. Sameusarvon perusteella kaikkien näytepisteiden päällysvesi on luokiteltavissa melko sameaksi. Ravinnepitoisuudet ovat olleet vuonna 2017 pääsääntöisesti pienempiä kuin pidemmällä aikavälillä. Pohjan läheisen veden happipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

5 5 Taulukko 3.1. Rauman sataman ennakkotarkkailun ja rakentamisen aikaisen tarkkailut vedenlaadun tulokset vuosilta TULOKSET Ennakkotarkkailu ja vesistötarkkailut ph Sähk.joht Suol. Sameus K-aine Happi Kok.N Kok.P ms/m o/oo FNU mg/l mg/l µg/l µg/l PISTE m Keskiarvo , , , ennakkotarkkailu 7, Keskiarvo , , Keskiarvo , , min-maks ,0-8, ,0-5, min-maks ,7-8, ,3-5, min-maks ,9-8, ,1-5, m Keskiarvo , , , ennakkotarkkailu 7, , Keskiarvo , , , Keskiarvo , , , min-maks ,6-8, ,3-6, ,8-13, min-maks ,7-8, ,3-5, ,7-11, min-maks ,7-8, ,4-5, ,7-10, PISTE m Keskiarvo , , , Ennakkotarkkailu 8, Keskiarvo , , Keskiarvo , , min-maks ,2-8, ,2-6, ,2-14, min-maks ,9-8, ,4-5, min-maks ,0-8, ,5-5, ,5 m Keskiarvo , , , Ennakkotarkkailu 7, , Keskiarvo , , , Keskiarvo , , , min-maks ,4-8, ,5-6, ,1-13, min-maks ,7-8, ,4-5, ,8-12, min-maks ,6-8, ,5-5, ,9-12, PISTE m Keskiarvo , , , Ennakkotarkkailu 7, Keskiarvo , , Keskiarvo , , min-maks ,5-8, ,8-6, min-maks ,8-8, ,4-7, min-maks ,9-8, ,3-5, m Keskiarvo , , , Ennakkotarkkailu 7, , Keskiarvo , , , Keskiarvo , , , min-maks ,4-8, ,4-6, ,7-14, min-maks ,6-8, ,5-5, ,0-12, min-maks ,5-8, ,5-5, ,2-11, PISTE A 1 m Ennakkotarkkailu 8, Keskiarvo , , Keskiarvo , , min-maks ,9-8, ,3-5, min-maks ,0-8, ,5-5, m Ennakkotarkkailu 7, , Keskiarvo , , , Keskiarvo , , , min-maks ,6-8, ,5-8, ,6-12, min-maks ,6-8, ,5-5, ,3-12,

6 Työtilanne Amazon imuruoppaaja aloitti pehmeiden sedimenttien imuruoppauksen sataman alueella toukokuun loppupuolella. Janneke aloitti lanaustyöt imuruoppausalueella Viikolla 26 Amazone imuruoppasi kohteilla satama ja RK18 (Järviluodon länsipuolella). Janneke lanasi imuruoppausalueen pohjaa. Kauharuoppaaja Hector louhi ja ruoppasi kohteella RK18 Hylkikartan eteläpuolella ja Optimus kauharuoppaaja ruoppasi kohteella RK7 Kovankiven koillispuolella. Ruoppausmassojen ajo väylältä Järviluotoon oli käynnissä. Säätilanne Navakka - kova etelän-lännen välinen tuuli vallitsi useita päiviä ennen tutkimusajankohtaa. Tuuli kääntyi navakaksi (6-10 m/s) länsituuleksi aikavälillä (kuva 3.1). Työskentely tutkimusalueella oli navakan tuulen ja aallokon vuoksi vaikeaa. Kuva 3.1. Säähavainnot Raumalla Kylmäpihlajan säähavaintoasemalla (Lähde:

7 7 Sameuskartoitukset Imuruoppausalueella Järviluodon läjitysalueen länsipuolella todettiin työkohteen lähellä selvää, paikoitellen sameusarvon 20 FNU ylittävää pintavesisamennusta (kuva 3.2). Voimakkaan länsituulen johdosta samentunut alue jatkui ruoppaajasta tuulen alapuolella pitkälle kohti itä-koillista. Navakka länsituuli sekoitti muutoinkin matalan saariston veden näkyen yleisenä sameutena. Sataman pohjoispuoleisella väylällä pintavesisamennuksen arvot laskivat alle tason 5 NTU. Virtaussuuntaan ja tuulen suuntaan imuruoppaajan alapuolella lähellä työkohdetta mitattiin voimakasta samennusta (>100 NTU) pohjan läheisissä vesikerroksissa (kuva 3.3). Voimakkaan sameuden alue pohjalla ulottui noin kilometrin etäisyydelle työkohteesta. Koko sataman edustan pohjan läheinen vesi oli luokiteltavissa erittäin sameaksi (sameusarvot NTU). Sataman alueella sameus kasvoi pinnasta pohjaa kohti melko tasaisesti, mutta etenkin lähellä työkohdetta pohjan läheisen veden sameus kasvoi voimakkaasti. Tämän tyyppisille työkohteille on tyypillistä, että sameuden leviäminen ympäristöön tapahtuu nimenomaan pohjavirtausten mukana. Kuva 3.2. Pintaveden sameudet satamatyömaan sameuskartoituksesta sekä laboratoriossa näytteiden perusteella määritetty sameus pintavesinäytteiden (1 m) perusteella. Väylätyömaalla ei havaittu selvää kauharuoppaajien aiheuttamaa samennusta.

8 8 Kuva 3.3. Pohjan läheisen veden sameudet satamatyömaan sameuskartoituksesta Pohjan lähellä havaittiin voimakasta samennusta noin kilometrin etäisyydellä imuruoppaajan työpisteestä. Sameutta oli havaittavissa pohjanläheisessä vedessä koko sataman alueella. Vedenlaatutulokset Vesi oli koko sataman alueella lähes tasalämpöistä ja tasasuolaista pinnasta pohjaan, koska navakka tuuli oli sekoittanut alueen vesikerrokset. Sataman näytepisteillä vesinäytteistä mitattu pintaveden sameus (1 m) vaihteli välillä 5-12 FNU (kuva 3.2). Veden sameusarvot olivat pienimpiä näytepisteellä 365 lähimpänä imuruoppaajaa sijaitsevalla pisteellä ja sameinta pisteellä 350 Sampaanalanlahden edustalla. Sampaanalanlahden edustalla (piste 350) näkösyvyys oli erittäin pieni (0,3 m) ja muillakin tarkkailupisteillä alentunut (0,9-1,4 m). Veden sameus kasvoi näytepisteillä pinnasta pohjaan tasaisesti, mutta syvimmillä näytepisteillä 385 ja A veden sameus kasvoi jyrkästi pohjan tuntumassa. Pisteen 385 pohjalta mitattu sameusarvo oli 67 FNU ja pisteellä A 14 FNU. Aikaisemmilla havaintokerroilla näillä pisteillä ei ole pohjan läheisessä vedessä todettu yli 10 FNU sameuksia. Tarkkailutulosten perusteella samennus levisi imuruoppausalueelta muuta aluetta syvempien laivaväylien kautta kohti pohjoista.

9 Työtilanne Amazon imuruoppaaja jatkoi pehmeiden sedimenttien imuruoppausta sataman alueella. Imuruoppaukset saatiin päätökseen ja Amazon poistui Raumasta Alkuviikon 28 Amazone jatkoi imuruoppausta kohteiden Satama ja RK18 alueella (Järviluodon länsipuolella). Janneke jatkoi lanaustöitä imuruoppausalueella. Kauharuoppaaja Hector louhi ja ruoppasi kohteella RK7 Kovankiven luoteispuolella ja Optimuskauharuoppaaja työskenteli samalla alueella. Edellisellä viikolla Optimus ruoppasi myös kovia pohjia imuruoppausalueella ja Hector kohteella RK4. Ruoppausmassojen ajo väylältä Järviluotoon oli käynnissä. Säätilanne Näytteenottopäivänä kävi navakka tai kova etelänpuoleinen tuuli (kuva 2.5). Myös edellisinä päivinä tuuli oli ollut etelänpuolella, mutta pääosin heikkoa tai kohtalaista. Työskentely tutkimusalueella oli navakan tuulen ja kovan aallokon vuoksi hankalaa. Kuva 2.4. Säähavainnot Raumalla Kylmäpihlajan säähavaintoasemalla (Lähde:

10 10 Satelliittikuvat Rauman sataman alueelta on SYKE:n nettipalvelussa saatavissa tarkan resoluution Sentinelsatelliittikuvia ja niistä SYKE:ssä tulkittuja pintasameusmallinnuksia. Rauman sataman edustalla ja osin sisäsaaristossa näkyy pintasamennusta, joka leviää tuulen mukana pohjoiseen (kuva 3.5). Samennus on enemmän tasaista samennusmattoa kuin selvästi jostain lähteestä alkavaa. Väylällä työskentelevien Hectorin ja Optimuksen aiheuttama pintasamennusnauha näkyy selvästi Rihtniemen edustalla alusten pohjoispuolella tuulen alapuolella (kuva 3.6). Kuva 3.5. Tarkan resoluution Sentinel-satelliittikuvaa Rauman sataman alueelta Kuvassa havaittavissa tuulen mukana pohjoiseen leviävää pintasamennusta. (Lähde: Suomen Ympäristökeskuksen Tarkka-kuvapalvelu. Alkuperäiset kuvat: ESA Copernicus Sentinel Data ja USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE )

11 11 Kuva 3.6. Tarkan resoluution Sentinel-satelliittikuvaa Hector ja Optimus ruoppaajista Rihtniemen pohjoiskärjellä Ruoppaajien aiheuttama pintasamennusnauha havaittavissa Rihtniemen edustalla alusten pohjoispuolella tuulen alapuolella (Lähde: Suomen Ympäristökeskuksen Tarkka-kuvapalvelu. Alkuperäiset kuvat: ESA Copernicus Sentinel Data ja USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE.) Suomen Ympäristökeskuksen kaukokartoitusyksikössä on kehitetty satelliittikuviin perustuvaa kaukokartoitusmenetelmää veden sameudelle ja menetelmällä tulkittu sameuskuva Rauman sataman alueesta on esitetty kuvana 3.7. Rauman sataman edustalle tulkittu pintasameus on pääosin luokkaa 8 FNU tai enemmän (punainen väri). Myös Rihtniemen nokalla työskentelevien kauharuoppaajien kohdalla näkyy punaisella kuvattua 8 FNU tai enemmän pintasamennusta. Matalille ranta-alueille tai pilvien peittämille alueille tulkintaa veden sameudesta ei tehdä.

12 12 Kuva 3.7. Tarkan resoluution Sentinel-satelliittikuvasta SYKEssä tulkittua pintasameuskarttaa Vertailussa muihin tuloksiin on huomattava, että satelliittikuvien asteikko on välillä 0-8 FNU. Rauman sataman edustalla on nähtävissä lievää samentumaa satamasta lounaaseen. Kauharuoppaajien kohdalla nähtävissä pienempi samentunut alue. (Lähde: Suomen Ympäristökeskuksen Tarkka-kuvapalvelu. Alkuperäiset kuvat: ESA Copernicus Sentinel Data, prosessointi: SYKE) Sameuskartoitukset Sataman edustalla ei kartoituksen aikana todettu selvää työkohdetta, jonka ympärille mittaukset olisi voitu keskittää. Imuruoppaaja oli kartoitushetkellä satamassa huoltotoimenpiteissä. Sataman edusta oli kauttaaltaan samentunut ja kenttämittarimittauksia tehtiin väylän suuntaisesti noin puolen kilometrin välein (kuva 3.8). Sataman edustalla pintavesisamennus vaihteli välillä NTU eli vesi oli luokiteltavissa sameaksi. Sataman edustalta vesi kirkastui sekä kohti pohjoista laivareittiä että eteläistä laivaväylää. Eteläisen laivaväylän kauimmaisella mittauspisteellä vesi oli jo luokiteltavissa kirkkaaksi (0,4 NTU) sameuden kasvaessa tasaisesti kohti satamaa. Sataman edustalle oli kertynyt myös kohtalaisen runsaasti levää, sillä kenttämittarin antama klorofylliarvo 1 m syvyydessä sataman edustalla oli 11,1 mg/m 3. Pintasamennuskartoituksen tulokset olivat hyvin yhteneviä satelliittikuvista tulkitun sameuskartan kanssa (kuvat 3.7 ja 3.8). Pohjan yläpuolella ei todettu yhtä voimakkaita samennuksia kuin kesäkuun lopulla, korkeimmat mitatut sameuspitoisuudet pohjan lähellä aivan sataman edustalla olivat luokkaa 30 NTU. Myös pohjan yläpuolella sameus väheni siirryttäessä sataman edustalta eteläistä laivaväylää kohti lounasta (kuva 3.9). Poikkeuksellista kuitenkin oli kenttämittauksin todettu selvä sameuspiikki 6-8 m syvyydessä etenkin eteläisen laivaväylän suunnassa (kuva 3.8 ja 3.10, sondipisteet S2 ja S3). Väliveden sameusmaksimit olivat sondipisteillä S2 ja S3 luokkaa 30 NTU eli samaa tasoa kuin aivan sataman edustalla

13 13 pohjan lähellä. Lähempänä satamaa väliveden sameusmaksimi heikkeni ja suurimmat sameudet mitattiin pohjan lähellä kuten aiemmillakin havaintokerroilla (sondipisteet S6 ja S8). Sataman pohjoispuolella (S10) väliveden sameusmaksimi oli jälleen havaittavissa, mutta heikompana kuin eteläisellä väylällä. Veden sähkönjohtavuuksissa ei tapahtunut merkittäviä vertikaalisia muutoksia millään havaintopisteellä, joten välivedessä havaittua sameusmaksimia ei aiheuttanut suolaisemman meriveden työntyminen samentuneen rannikkoveden alle. Väylätyömaan samennusta ei voitu kartoittaa kenttämittauksin kovan merenkäynnin vuoksi. Kuva 3.8. Pintaveden sameudet satamatyömaan sameuskartoituksesta sekä laboratoriossa näytteiden perusteella määritetty sameus 1 m syvyydellä. Mittauksia suoritettiin sataman edustalta ja laivaväylällä satamasta lounaaseen. Sameus vähentyi selvästi etäisyyden kasvaessa sataman työkohteista.

14 14 Kuva 3.9. Pohjanläheisen veden sameudet satamatyömaan kartoituksesta Myös pohjan yläpuolella sameus väheni siirryttäessä sataman edustalta eteläistä laivaväylää kohti lounasta S y v y y s ( m ) sameus (NTU) S2 S3 S6 S8 S10 Kuva Vertikaaliset sameusprofiilit sondimittauspisteillä S2, S3, S6, S8 ja S10 (kuva 2.8) Laivaväylän suunnassa havaittavissa sameusmaksimi 6 8 metrin syvyydessä.

15 15 Vedenlaatutulokset Sataman näytepisteillä pintaveden sameus vaihteli välillä 6-19 FNU eli pintavesi oli samentunut kaikilla havaintopisteillä kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna. Veden sameusarvo oli pienin näytepisteellä A sataman pohjoispuolella ja sameinta vesi oli pisteellä 350 Sampaanalanlahden edustalla. Näkösyvyys (0,6 m) oli Sampaanalanlahden edustalla kuitenkin kasvanut (piste 350). Muilla havaintopisteillä näkösyvyys (0,7-1,1 m) oli samaa luokkaa kuin kesäkuun lopulla. Vesi oli hyvin lievästi lämpötilakerrostunut kaikilla havaintopisteillä. Happipitoisuus pysyi lievästi kerrostuneisuudesta huolimatta hyvänä kaikkien havaintoasemien pohjan läheisessä vedessä ja Satelliittikuvat SYKE:n nettipalvelussa on saatavissa tarkan resoluution Sentinel-satelliittikuvia Suomen länsirannikosta heinäkuun loppupuolelta. Näissä kuvissa on nähtävissä laaja-alaista pintasamennusta Rauman edustalla (kuva 3.11 ja 3.12). Kuvat ovat RGB-kuvia, eikä niissä ole pyritty esittämään erityisesti sameutta, vaan kuvat ovat tosivärikuvia, joiden on tarkoitus esittää värit ihmissilmän näkemien värien tavoin. Samennus leviää kuvissa navakan tuulen mukana, eikä kuvista ole havaittavissa selvää sameuslähdettä. Sameutta veteen aiheuttaa ruoppauksissa veteen irtoavan hienoaineksen lisäksi kasviplankton (levät), pohjasta aallokon ja virtausten irrottama hienoaines (resuspensio) sekä maaalueelta jokien ja ojien mukana huuhtoutuva kiintoaine. Kuva Satelliittikuva Rauman edustalta Kuvasta nähtävissä samentuma, joka kulkeutuu tuulen mukana etelään sekoittuen levien aiheuttamaan samennukseen. Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE.

16 16 Kuva Satelliittikuva Rauman edustalta Kuvasta nähtävissä samentuma, joka kulkeutuu tuulen mukana pohjoiseen. Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE. Verrattaessa kuvia Rauman edustalta esimerkiksi Luvian ja Uudenkaupungin edustan kuviin samoilta päivältä, voidaan näissäkin kuvissa havaita vastaavanlaista samentumaa (kuvat 3.13 ja 3.14). Kuva Satelliittikuva Luvian edustalta Kuvasta nähtävissä samentuma, joka kulkeutuu tuulen mukana pohjoiseen. Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE.

17 17 Kuva Satelliittikuva Uudenkaupungin edustalta Kuvasta nähtävissä samentuma, joka kulkeutuu tuulen mukana pohjoiseen. Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE. Satelliittikuvien perusteella prosessoituja pintasamennuskarttoja on saatavissa Karttakuvassa Rauman sataman edustan ja siitä etelään Rihtniemeen saakka pintaveden sameusarvo on 8 FNU tai yli (kuva 3.15). Matalille ranta-alueille tulkintaa sameusarvoista ei tehdä pohjan vaikutuksen vuoksi. Varsinaisia tarkkailutuloksia tältä ajanjaksolta ei ole käytettävissä. Myös esimerkiksi Uudenkaupungin edustalla ja aivan avomerellä esiintyi samana ajankohtana satelliittikuvista tulkiten 8 FNU tai yli sameuksia, joskaan ei yhtä laaja-alaisesti kuin Rauman sataman edustalla (kuva 3.16).

18 18 Kuva Satelliittikuvan perusteella prosessoidut pintasameusarvot Rauman edustalla Liukuväriasteikko 0-8 FNU, kaikki 8 FNU tai yli pintasameudet kuvattuna punaisella. Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE. Kuva Satelliittikuvan perusteella prosessoidut pintasameusarvot Uudenkaupungin edustalla Liukuväriasteikko 0-8 FNU, kaikki 8 FNU tai yli pintasameudet kuvattuna punaisella. Alkuperäiset kuvat: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE.

19 Työtilanne Amazon imuruoppaaja poistui Rauman satamasta Janneke poistui Rauman satamasta viikolla 30. Viikolla 31 Hector ruoppasi ja louhi kohteilla RK7 ja RK10. Tiistaina 1.8. Hector oli laiturissa korjaus- /huoltotöissä. Hector ruoppasi 2.8. kohteella RK10 huonon kelin vuoksi. Optimus ruoppasi viikolla 31 kohteilla RK7 Tv10A ja RK10. Optimus ruoppasi 2.8. kohteella RK7. Minos ja Kampela II lanasivat väylällä. Ruoppausmassojen ajo väylältä Järviluotoon oli käynnissä. Säätilanne Havaintokertaa edeltävän päivän tuuli navakasti (8-12 m/s) lounaasta. Aamuyöllä tuuli tyyntyi ja aamupäivällä oli pari tuntia lähes tyyntä (kuva 2.14). Iltapäivällä lounaan puoleinen tuuli virisi jälleen pysyen kuitenkin kohtalaisena (4-7 m/s). Kuva Säähavainnot Raumalla Kylmäpihlajan säähavaintoasemalla (Lähde: Sameuskartoitukset Sataman alueella ei 2.8. kartoitettu samennusta kenttämittarilla, sillä sataman edustalla ei ollut todettavissa samennusta aiheuttavia töitä. Veden sameus oli silminnähden vähentynyt edellisistä havaintokerroista. Väylätyömaalla ei todettu 2.8. selvää pintaveden samennusta, vaikka kaksi kauharuoppaajaa työskentelivät vieretysten Rihtniemen kärjen kohdalla lähellä ruoppausalueen loppupäätä (kuva 3.18). Sen sijaan pohjan läheisessä vedessä todettiin voimakasta samennusta syväväylällä ruoppaajien alapuolella (kuva 2.19). Samentunut vesi selvästi kulkeutui syväväylää pitkien kohti länttä pohjan myö-

20 20 täisenä virtauksena. Suurin mitattu sameus lähimpänä ruoppaajia sijainneella pisteellä pohjan yläpuolisessa vedessä oli 184 NTU ja vielä noin kilometrin etäisyydellä ruoppaajista mitattiin noin 100 NTU pohjan läheisiä sameuksia. Samentunut vesimassa pohjan yläpuolella oli ohut, lähellä ruoppaajia vesi oli samentunut noin 9 metrin syvyydestä saakka, mutta kauempana ruoppaajista vasta m syvyydeltä alkaen (kuva 3.207). Samennus myös väheni pohjan tuntumassa nopeasti siirryttäessä kauemmas ruoppaajista. Kuva Pintaveden sameudet satamatyömaan sameuskartoituksesta Pintavedessä ei todettu selvää samennusta. Kuva Pohjanläheisen veden sameudet satamatyömaan sameuskartoituksesta Pohjanläheisessä vedessä todettiin voimakasta samennusta syväväylällä ruoppaajien alapuolella.

21 21 Kuva Sameusprofiilit väylätyömaan läheisillä kenttämittauspisteillä S2, S4 ja S Lähellä ruoppaajia vesi oli voimakkaasti samentunut noin 9 metrin alapuolella ja kauempana ruoppaajista m syvyyksien alapuolella. Pisteiden sijainti on esitetty kuvassa Vedenlaatutulokset Sataman näytepisteillä pintaveden sameus vaihteli välillä 2 5 FNU eli sameus oli vähentynyt pintavedessä selvästi imuruoppausten päätyttyä. Vesi oli kuitenkin edelleen luokiteltavissa melko sameaksi. Veden sameusarvo oli pienin eteläisen väylän tuntumassa sijaitsevalla näytepisteellä 365 ja sameinta vesi oli edelleen pisteellä 350 Sampaanalanlahden edustalla. Myös näkösyvyys oli kasvanut imuruoppausten päätyttyä vaihdellen 1,2 2,5 m välillä pintaveden sameuden mukaisesti. Happitilanne oli kaikilla havaintopisteillä hyvä, sillä pohjanläheisessä vedessä happea mitattiin yli 8 mg/l ja veden happikyllästeisyys oli vähintään 70 %. Suolaisuuserot pinnan läheisen ja pohjan läheisen veden välillä olivat näillä syvemmillä pisteillä (365, 385 ja A) hieman suurempia kuin aiemmilla havaintokerroilla. Vertikaalisesti tarkasteltuna veden sameudessa ei ollut merkittäviä eroja pisteillä 350, 385 ja A. Pisteellä 365 Järviluodon läjitysaltaan tuntumassa veden sameus kasvoi selvästi pohjan tuntumassa. Pisteen 365 pohjalta mitattu sameusarvo oli 12 FNU, kun muilla pisteillä pohjan läheisen veden sameus oli alle 10 FNU. Veden sameus sataman alueen pohjan läheisessä vedessä oli kuitenkin vähentynyt heinäkuun tarkkailukerrasta selvästi kaikilla näytepisteillä.

22 Jatkuvatoimiset sameusmittausasemat Rauman sataman ja eteläisen väylän ruoppaustöiden vaikutuksia meriveden sameuteen seurataan myös jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, joiden sijainnit on esitetty kuvassa 3.21 ja mittaustulokset on esitetty kuvissa Mittausasemilla mitataan pohjanläheisen veden sameutta n. 1,5 m pohjan yläpuolelta. Mittausjakson aikana asemalla Rauma-01 korkeimmat sameuspiikit ovat olleet hetkellisesti luokkaa NTU yksikköä ja vastaavasti asemalla Rauma-02 luokkaa 35 NTU yksikköä. Kuva Rauman sataman ja väylän jatkuvatoimisten sameusmittausasemien sijainnit.

23 23 Kuva Sameusarvot mittausasemalla Rauma-01 aikavälillä Mittaussyvyys on n. 1,5 m pohjan yläpuolelta. Korkeimmat mitatut sameusarvot ovat olleet luokkaa NTU yksikköä. Kuva Sameusarvot mittausasemalla Rauma-02 aikavälillä Mittaussyvyys on n. 1,5 m pohjan yläpuolelta. Korkeimmat mitatut sameusarvot ovat olleet luokkaa 35 NTU yksikköä.

24 3.7 Näkösyvyydet vuosina heinä- ja elokuussa 24 Kesän 2017 sataman imuruoppausten aikana ja jonkin aikaa niiden jälkeen satelliittikuvissa esiintyneisiin pintavesisamennuksiin on kiinnitetty huomiota Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja tiedotusvälineissä. Koska veden sameudesta ei ole Rauman edustalta käytettävissä edustavia aikasarjoja, päätettiin tarkastelu tehdä mitattujen näkösyvyyksien tarkasteluna, joka pidemmän ajan tarkkailuna antaa kuvan veden sameuden kehityksestä. Yhteistarkkailun havaintopisteiden sijainti Rauman edustalla on esitetty kuvassa Pidemmän ajan tarkastelun alueen näkösyvyyksistä on laatinut Rauman edustan yhteistarkkailusta vastaava Lounais-Suomen Ympäristötutkimus Oy:n biologi Hanna Turkki: Veden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna keski- ja loppukesällä (heinä-elokuu) on Rauman merialueella vuosien aikana ollut pääosalla havaintopaikoista pienimmillään vuonna 2016 ja varsinkin vuonna Erityisesti Järviluodon luoteispuolella (385) ja Hanskloppien alueella (365) ero aikaisempiin vuosiin on selkeä varsinkin elokuun osalta. Myös välisaariston alueella Pienen Hylkikarin (360), Rounakarien (395), Kaskisten edustan (430) ja Valkeakarin väylän (441, 440/440B) alueella näkösyvyydet ovat aikajanalla olleet selvästi pienimmillään vuosien 2016 ja varsinkin 2017 aikana. Aallonmurtajan sisäpuolella (350) ja satamalahdessa (380) näkösyvyydet ovat usein olleet muuta merialuetta selvästi pienempiä ja näkösyvyyksien vaihtelu on suurempaa. Myös näillä alueilla varsinkin vuoden 2017 näkösyvyydet ovat pienimpiä mitattuja. Tausta-alueella Kylmäpihlajan länsipuolella näkösyvyyksissä ei näy vastaavaa kehitystä, sillä näkösyvyydet ovat olleet samansuuruisia tai pienempiä myös aikaisempina vuosina. Säätekijät ja ulkomeren levätilanne vaikuttavat merkittävästi Kylmäpihlajan ulkopuolisen merialueen veden kuultavuuteen.

25 25 Kuva Rauman merialueen yhteistarkkailun havaintopisteiltä mitatut näkösyvyydet heinäkuussa vuosina Rauman edustalla näkösyvyydet ovat pääsääntöisesti heikentyneet viimeisen vuosikymmenen, vaikkakin vuosien välillä on eroja mm. mittaushetkestä, planktontilanteesta ja valumista johtuen. Useilla havaintopaikoilla näkösyvyydet ovat kuitenkin olleet heikoimmat vuosina

26 26 Kuva Rauman merialueen yhteistarkkailun havaintopisteiltä mitatut näkösyvyydet elokuussa vuosina Rauman edustalla näkösyvyydet ovat pääsääntöisesti heikentyneet viimeisen vuosikymmenen, vaikkakin vuosien välillä on eroja mm. mittaushetkestä, planktontilanteesta ja valumista johtuen. Useilla havaintopaikoilla näkösyvyydet ovat kuitenkin olleet heikoimmat vuosina

27 Vastaavaa näkösyvyyksien heikkenemistä ei myöskään ole havaittavissa muualla länsirannikon sisäsaaristossa, esimerkiksi Luvialla sijaitsevan Lankoorin saaristossa (kuva 3.26). m Kuva Näkösyvyyden kehitys Luvialla sijaitsevan Lankoorin (POME/122) havaintopisteellä Rauman merialueella havaittua vuosien näkösyvyyden heikkenemistä ei tällä pisteellä ole havaittavissa. 4. YHTEENVETO Rauman satamaa ja eteläistä syväväylää on syvennetty ruoppaamalla keväästä 2016 alkaen. Työt on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2017 aikana. Ruoppausmassoja on sijoitettu sittemmin suljettuun Sampaanalanlahden perään ja vuoden 2017 aikana merialueelle rakennettuun Järviluodon läjitysaltaaseen. Hankkeelle on voimassa olevat ympäristöluvat, joiden ehdoissa hankkeen vaikutuksia alueen veden laatuun ja eliöstöön seurataan. Tarkkailuohjelman runko perustuu Rauman edustan yhteistarkkailuohjelmaan, jota on täydennetty erillistarkkailuohjelmin. Sataman alueen erillistarkkailuohjelman mukaan satama-alueen rakennustyömaan vaikutuksia tarkkaillaan sataman ruoppausten aikana kerran kuussa otettavin vesinäyttein ja työkohteiden ympärillä tehtävin kenttämittarikartoituksin. Syväväylätyömaan vaikutuksia tarkkaillaan syväväylän erillistarkkailuohjelman mukaan kerran kahdessa kuukaudessa tehtävin sameuskartoituksin työkohteiden ympäristössä. Järviluodon läjitysalueen vaikutuksia seurataan jatkuvatoimisella sameusmittarilla, lisäksi alueelle on asennettu toinen jatkuvatoiminen sameusmittausasema. Käynnissä oleville satama- tai väylähankkeille ei ole niiden vesilain mukaisissa päätöksissä esitetty meriveden sameuden raja-arvoja. Ruoppausten vaikutuksia sataman edustan veden laatuun on tutkittu tarkkailuohjelman vaatimuksia tiheämmin kesän 2017 aikana imuruoppauksista johtuen. Tarkkailua on suoritettu 2-3 viikon välein vaaditun kerran kuukaudessa sijaan. Jatkuvatoimiset sameusmittarit (2 kpl) ovat olleet toiminnassa pohjan läheisessä vedessä koko kesän.

28 28 Pitkän ajanjakson keskiarvoihin verrattuna veden näkösyvyys on kesällä 2016 ja etenkin kesällä 2017 heikentynyt selvästi koko Rauman saariston alueella. Sataman alueella suoritetuilla imuruoppauksilla on ollut vaikutusta Rauman saariston näkösyvyyksien heikkenemiseen, mutta näkösyvyydet ovat kasvaneet imuruoppausten päätyttyä. Rauman sataman edustan tarkkailupisteiden ravinnepitoisuudet ovat kesällä 2017 olleet pääsääntöisesti pienempiä kuin pidemmällä aikavälillä. Selvimmät muutokset vedenlaadussa ovat kaikilla pisteillä nousseet sameus ja kiintoainepitoisuus. Kesäkuun lopun havaintokerralla imuruoppaajan alapuolella todettiin laaja-alaista samennusta, joka kenttämittausten perusteella levisi tuulen ja virtausten mukana kohti pohjois-koillista. Pohjan läheisessä vesikerroksessa etenkin lähellä ruoppaajaa samennus oli voimakasta. Heinäkuun alkupuolen havaintokerralla (10.7.) koko sataman edusta oli tasaisesti samentunut, vaikkei samentavia työkohteita ollut kenttämittausten aikaan todettavissa. Pintavesisamennus vaihteli välillä FNU eli vesi oli luokiteltavissa samentuneeksi. Aikaisemmista havainnoista poiketen samentunein vesikerros kulkeutui osittain välivedessä 6-8 m syvyydessä. Kenttämittausten tulokset olivat hyvin sopusoinnussa samaan aikaan alueelta otettujen satelliittikuvien ja niiden perusteella tehdyn veden sameuden tulkinnan kanssa. Elokuun alkuun mennessä veden sameus sataman edustalla oli selvästi vähentynyt ja näkösyvyydet kasvussa. Sataman näytepisteillä pintaveden sameus vaihteli välillä 2 5 FNU. Kova tuuli ja aallokko sekoittavat hienoainesta veteen matalilla saaristoalueilla luonnontilassakin, kuten 23. ja otetuissa satelliittikuvissa nähdään (kuvat ). Heinäkuun loppupuolella pintavesisamennus Rauman sataman edustalla vaikutti satelliittikuvien perusteella olevan laajaalaisempaa kuin muilla vastaavilla länsirannikon saaristoalueilla. Syväväylätyömaan samennuskartoitus tehtiin 2.8., jolloin molemmat kauharuoppaajat työskentelivät vieretysten Rihtniemen kärjen kohdalla lähellä ruoppausalueen loppupäätä. Pintavesisamennusta ei todettu. Pohjan läheisessä vedessä todettiin voimakasta samennusta syväväylällä ruoppaajien alapuolella ja samentunut vesi selvästi kulkeutui syväväylää pitkien kohti länttä pohjan myötäisenä virtauksena. Vielä noin kilometrin etäisyydellä ruoppaajista mitattiin noin 100 NTU pohjan läheisiä sameuksia. Samentunut vesimassa pohjan yläpuolella oli kuitenkin ohut, lähellä ruoppaajia vesi oli samentunut noin 9 metrin syvyydestä saakka, mutta kauempana ruoppaajista vasta m syvyydeltä alkaen. Sataman edustalle sijoitettujen pohjan läheisen veden sameutta mittaavien on-line sondien tulosten perusteella veden sameus sataman edustalla kasvoi selvästi kesäkuussa imuruoppausten aloittamisen jälkeen. Kohonneita sameuksia mitattiin heinäkuun alkupuolelle saakka. Mittausjakson aikana asemalla Rauma-01 korkeimmat sameuspiikit ovat olleet hetkellisesti luokkaa NTU yksikköä ja vastaavasti asemalla Rauma-02 luokkaa 35 NTU yksikköä. Heinäkuun puolivälin jälkeen sameudet jatkuvatoimisilla mittauspisteillä laskivat selvästi ja heinäkuun lopun-elokuun aikana on pääsääntöisesti pysytty alle 10 FNU sameustasolla.

29 29 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatineet: Vesistötutkija Esa Hell Tutkimusassistentti Karri Reiman Limnologi, MMM Jukka Mattila

30 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Rauman Sataman ruoppaustyöt (RAUMASA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Kok.N *Kok.P Suol o/oo Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l ms/m µg/l µg/l o/oo RAUMASA / 350 Raum 350 Aallonmurt.sisä Kok.syv. 5,2 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 320; 1,0 15, , ,26 2,0 15, ,0 15, , , RAUMASA / 365 Raum 365 Hanskloppi Kok.syv. 11,3 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 320; 1,0 14,4 5,5 5, , ,51 2,0 14,4 6,0 7,6 5,0 14,4 6,8 7,3 7,0 14,4 6,9 9,3 10,0 14,3 9, , , RAUMASA / 385 Raum 385 Järvil luot Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:10; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 320; 1,0 15, , ,49 2,0 15, ,0 15, ,0 14, ,0 14, ,0 14, , , RAUMASA / A Piste A Kok.syv. 13,7 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 320; 1,0 15,2 5, , ,51 2,0 15,1 5,4 6,3 5,0 15,1 5,8 6,1 7,0 15,1 6,3 5,2 10,0 15,0 7,5 9,9 12,5 14, , , RAUMASA / KARTOITU Alueen kartoitus sondaamalla Klo 12:00; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 320; Ei näytteitä! RAUMASA / 350 Raum 350 Aallonmurt.sisä Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 17, , ,26 2,0 17, ,5 16,1 7, , , RAUMASA / 365 Raum 365 Hanskloppi Kok.syv. 10,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 17,3 8,9 9, , ,45 2,0 17,2 9,6 9,9 5,0 17, ,0 16, ,0 15,0 9, , , RAUMASA / 385 Raum 385 Järvil luot Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 17, , ,47 2,0 17, ,0 17, ,0 16, ,0 14, ,0 14,1 9, , , RAUMASA / A Piste A Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 17,0 6,5 6, , ,51 2,0 16,9 6,5 6,8 5,0 16,6 8,2 7,9 7,0 15, ,0 14,7 8,5 8,5 12,5 13,6 8,9 86 4,8 6, , , RAUMASA / KARTOITU Alueen kartoitus sondaamalla Klo 13:20; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; Ei näytteitä! FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

31 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Rauman Sataman ruoppaustyöt (RAUMASA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Kok.N *Kok.P Suol o/oo Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l ms/m µg/l µg/l o/oo RAUMASA / ONLINE On-line sondin asennus/huolto Klo 11:40; Näytt.ottaja TeK; Ei näytteitä! RAUMASA / 350 Raum 350 Aallonmurt.sisä Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 17,5 5,0 4, , ,37 2,0 16,7 4,9 3,6 5,0 16,0 8,7 88 7,5 7, , , RAUMASA / 365 Raum 365 Hanskloppi Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 16,1 2,3 2, , ,49 2,0 16,1 2,5 3,0 5,0 16,1 4,4 6,8 7,0 16,0 3,8 5,2 10,0 9,6 8, , , RAUMASA / 385 Raum 385 Järvil luot Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 16,6 4,3 4, , ,45 2,0 16,4 3,8 4,7 5,0 15,8 2,3 2,8 7,0 15,7 3,0 2,3 10,0 13,3 5,0 5,5 14,0 8,3 8,2 70 3,7 5, , , RAUMASA / A Piste A Kok.syv. 13,4 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 16,2 3,1 2, , ,50 2,0 16,0 2,8 2,2 5,0 15,8 2,6 3,0 7,0 15,8 2,4 2,8 10,0 13,9 2,8 4,1 12,0 9,9 8,3 74 3,5 3, , , RAUMASA / DOCU Töiden ja alueen dokumentointi Näytt.ottaja ML; Ei näytteitä! RAUMASA / KARTOITU Alueen kartoitus sondaamalla Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ei näytteitä! RAUMASA / ONLINE On-line sondin asennus/huolto Näytt.ottaja ML; Ei näytteitä! FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.