ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KP LAPE

Transkriptio

1 ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KP LAPE

2 Erityis ja vaativin taso jaostotyöskentelyn teemat 2017 Järjestäytymiskokous 2/17 Nostot: asiakasosallisuus, tietoon perustuvan työskentelyn reunaehdot, esimerkiksi lastensuojelusta ja sen käytännöistä on tiedon tarvetta, yliopistokeskuksen osallistuminen Toimivat käytännöt/kehittämiskohteet yleisellä tasolla 3/17 Maakunnallinen näkökulma Nostot: monitoimijuus - työkäytännöt tutuiksi - luottamus=tieto, palvelupolkujen tunnistaminen, kuka kantaa kokonaisvastuun, tarve erityispalveluiden jalkautumiselle ja konsultaatiolle Osallisuus 4/17 Ryhmätyöskentely Nostot: monitoimijaiset yhdessä tehdyt suunnitelmat, toimiva asiakaspalautejärjestelmä, asiakkaan valmistelu verkostoneuvotteluihin, pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin, tieto, asiakkaan kohtaaminen (kunnioitus, tasavertaisuus, avoimuus), joustavuus ja yksilöllisyys (pois jäykistä byrokratiarakenteista), erityishuomio psykiatrian käytänteisiin, leimautumisen pelko 2

3 Jaostotyöskentely Päihteet 5/17 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro, työpajatyöskentely ikäkausittain Nostot: puheeksi ottaminen, luottamus, oikea-aikainen interventio, työntekijän rohkeus puuttua, seuranta, nuoren rinnalla kulkeminen, vertaistuki nuorille, tiedon puute (päihdetilanne, toimintamallit), monitoimijuus, alueellinen eriarvoisuus Erityislapset ja nuoret 8/17 Nepsy alustus, Nepsy-projektin esittely, ryhmätyöskentely erityislasten tilanteesta Nostot: synnytyspelko, raskaudenaikainen lääkitys, lapsen diagnoosin merkitys, keskoslasten tukitoimet, neurologinen perimä vanhempien asenne palveluita kohtaan, vertaistuen tarve, ennakkoluulot, tiedon jakaminen, yhteistyö sivistystoimen kanssa, salassapitosäännökset, monitoimijuus 3

4 jaostotyöskentely Mielenterveys 9/17 Asiakaspuheenvuoro, MDFT-esittely Nostot: varhainen tunnistaminen ehkäisee hukattuja vuosia inhimilliseltä kärsimykseltä, yhteistyö perheen kanssa keskiössä (myös täysi-ikäisen lapsen asioissa), hoitavien lääkäreitten suuri vaihtuvuus, esh:n sisäinen yhteistyö ei toimi, onko esh toiminta lapsilähtöistä, palvelut kotiin ei poislähettämisen kulttuuria, tuki vanhemmille ja sisaruksille, tiedotus, viranomaisyhteistyön tärkeys, aikuispsykiatrialta puuttuu lapsen tapaamiseen soveltuvat tilat, koulun rooli tunnistamisessa tärkeä Lastensuojelu 10/17 Alustus lastensuojelusta, kehittäjänuorten puheenvuoro, huostaan otettujen lasten vanhempien puheenvuoro, ryhmätyöskentely Nostot: kohtaamisen tärkeys, huomio dokumentointiin, tiedottamiseen ja palaverikäytäntöihin, perheen tuki kun lapsi sijoitettuna, sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ongelmallista tuttuus=luottamus, vanhempien informoiminen kiireellisessä sijoituksessa, tieto lastensuojelun toiminnasta, mahdollisuus saada kriisiapua, jälkihuollon tiedote, varhainen tuki, monitoimijuus, lastensuojeluilmoituksen tekeminen on välittämistä 4

5 Ryhmätyö Yhteenveto ja johtopäätökset 11/17 jatkotyöskentelystä sopiminen Keskeiset teemat: Tieto Miten edennyt käytännössä? Lastenpäivystykseen ja lasten osastolle tieto kulkenut hyvin, ei ongelmaa Kiinni esimiehestä miten tieto kulkee; sähköisesti, osastopalaverit Jos useampi lääkäri, todennäköisyys kasvaa sille, että eri käynneillä eri lääkäri ja tiedonkulku ei toimi optimaalisesti Rinnalla kulkeminen, saattaen vaihtaminen toimii etsivässä nuorisotyössä tulisi muistaa tämä Valtakunnallinen etsivän nuorisotyön perehdytysopas tekeillä Monitoimijainen hyvinvointipalvelukeskus suunnitteilla (hypake) Psykiatrialla pyritty lisäämään tietoa lastensuojelusta sekä tiedotettu LAPE-työjaoston työskentelystä LAPE koonnut yhteen eri toimijoita Lääkäreiden vaihtuvuus vaikeuttaa tiedon tasalaatuisuutta 5

6 Ryhmätyö Tieto/mitä tulisi tehdä? Tietoa eri toimijoiden toimintatavoista Mistä palveluja saa Miten lape-tieto kulkee maakuntiin päättäjille? Tietotalo tieto digitaalisesti siksi, että asiakkuudet ei erityispalveluihin siksi, kun tietoa ei saatavilla Työtapojen kehittäminen Oikea-aikaisuus Tieto maakuntiin päättäjille Säännölliset yhteistyötapaamiset esim. kerran vuodessa 6

7 Ryhmätyö Konsultaatio Miten edennyt käytännössä? Lastenpsykiatrialta annetaan työnohjausta varhaiskasvatukseen Erikoissairaanhoidossa lasten somatiikan konsultaatio toimii Vaihtelee erikoisalojen suhteen, mutta toimii pääsääntöisesti Mitä tulisi tehdä? Miten paljon opettajat konsultoivat suoraan lääkäriä ja ovatko tietoisia, että näin voi tehdä? Ei vakiintunut malli, mutta tulisi tiedottaa mahdollisuudesta. Esim. lasu ja lpsyk yhteiset konsultaatiokäynnit varhaiskasvatukseen Ei aina välttämättä tiedetä keneen/minne pitäisi ottaa yhteyttä voisiko tehdä lista konsultaatiotahoista? 7

8 Ryhmätyö Jalkautuminen Miten edennyt käytännössä? Lasten asioissa mietitään nykyään enemmän monitoimijuutta, mutta ei käytännössä juurikaan peruspalveluissa, hieman lasten esh, ei juuri lainkaan nuorten ja aikuisten esh palveluissa Lasussa ja perhetukipalveluissa arkea, miten saada muille toimijoille käytäntöön? Osalle toimijoista onnistuu hyvin ja on luontevaa Laki velvoittaa Kuntoutusohjaus? Vavu-tiimi Mitä tulisi tehdä? Esimiesjohtoista Kenelle voidaan tarjota resurssien puitteissa, tarkkaan mietittävä Soitelle yhteinen linjaus, ei yksittäisen työntekijän päätös tai ratkaisu Työyhteisön kulttuuriin vaikuttaminen Joustavuutta, yhteinen näkemys, lähdetään pyydettäessä edellyttää Soiten linjausta, ei yksittäisen työntekijän tai yksikön päätös 8

9 Lastensuojelun kehittäminen SYSTEEMINEN LASTENSUOJELUN TOIMINTAMALLI Toteutunut: Soiten lastensuojelun kehittämispäivä huhtikuussa systeemisen mallin esittely, työpajatyöskentely Tiimi valittu toukokuussa; 3 sosiaalityöntekijää, 2 ohjaajaa, konsultoiva sosiaalityöntekijä, kliinikko Hackney-malli esitelty Soiten perheiden palveluiden koulutuspäivässä Kouluttajakoulutus käyty, kouluttajien työnohjaukset aloitettu Pilottitiimin koulutus aloitettu 11/17 Pilottitiimi aloittanut tiimipalaverit, asiakasperheet kartoitettu, ensimmäiset työnohjausajat sovittu Tiedotus lastensuojelun tiimipalavereissa Mika Niemelä pitänyt alustuksen Soiten lastensuojelulle ja perhetukipalveluille systeemisyydestä 9

10 Lastensuojelun kehittäminen Työn alla: Lastensuojelun ja perhetukipalveluitten organisaatiomallin muutos siten, että systeemisen työskentelymallin edellyttämät reunaehdot toteutuvat Loppujen lastensuojelun tiimien koulutukset kevään 2018 aikana (4 tiimiä, yht. 24 pv + 36 tuntia konsultaatiota) Perhetukipalveluitten työntekijöiden koulutukset syksyllä 2018 Tiedotus asiakkaille, pohja THL:n kautta Koordinaattori tiimiin? Sovittavia asioita: Perheterapeuttien rekrytointi tuleviin tiimeihin Työajan käyttö, minimiedellytys osallistuminen viikoittaisiin tiimipalavereihin onko riittävä?? Perheneuvola? Psykiatria? perheterapeuttien kartoitus Laajempi tiedotus toimintamallista 10

11 Lastensuojelun kehittäminen Perhehoito Perhehoidon toimintaoppaan laatiminen käynnissä Tammikuussa yksi työntekijä siirtyy kokonaisvaltaisesti vastaamaan perhehoitajien tuesta Kartoitetaan Soiten omien perhehoitajien parista 2-4 perhettä, jotka olisivat valmiita toimimaan kriisiperheinä sekä mahdollisesti lomittajina muille perheille Lisäkoulutus keväällä 2018? Osallisuus Nuorten foorumi palautelomake lastensuojelun asiakkaille, huoneentaulu kohtaamisesta työntekijöille, kokemuskoulutus alkamassa, vertaistukitoiminta suunnitteilla Huostaan otettujen lasten vanhempien vertaisryhmä Asiakasanalyysi Asiakkuus, palveluerittely (osto/oma tuotanto) Pro gradu-työ liittyen lastensuojelun avohuollon ja shl asiakkuuksien rajapintoihin Monitoimijuus Lucina Hagmanin pilotti lastensuojelusta resursoitu ohjaajan työpanos Varhaiskasvatusyhteistyö: ohjeistus, yhteistyölomake, koulutus? Sosiaalityön päivä 11

12 KOULU Koulupilotti - Monitoimijuus - Jalkautuminen - -konsultaatio ERIKOISSAIRAANHOITO Integraatio MDFT Monitoimijuus Arviointi - lastenpäivystys, sosiaalipäivystys, nepsy RISE JÄRJESTÖT Asiakasosallisuus Väkivaltatyö Erotyöskentely LASTENSUOJELU Systeeminen työskentely POLIISI Ankkuri LASTA-toimintamalli? VARHAISKASVATUS Toimintaohjeistus Yhteistyösuunnitelma Konsultaatio Jalkautuminen PERUSPALVELUT Monitoimijainen arviointi Jalkautuminen Konsultaatio VAMMAISPALVELUT Toimivat palvelut Yhdessä tekeminen PÄIHDEPALVELUT Arviointi Konsultaatio Monitoimijuus -työryhmät 12

13 Lasten päivystys KOHTELU OLI HYVÄÄ JA ASIALLISTA 13

14 PUHELINOHJAUS TOIMI HYVIN 14

15 TULISIKO TOIMINNAN JATKUA PILOTOINNIN JÄLKEEN 15

16 LAPSEN MIELIPIDE HOIDOSTA 16

17 Ammattilaisten kohtaaminen LAPE kutsui lasten- ja nuorten hyvinvointi- ja mielenterveystyön sekä psyykkisen hoidon ja tukemisen ammattilaisia yhteiseen kohtaamiseen. Tilaisuudessa oli mahdollisuus jakaa ajankohtaisia kuulumisia omasta työstä sekä kuulla toisten työstä. Tavoitteena oli edistää ammattilaisten yhteistyötä ja laajentaa tietoisuutta olemassa olevista toimintatavoista. Yhteinen keskustelu ja ajatusten vaihtaminen oli myös yksi tavoitteista. Ilmoittautuneita oli

18 Lasten & nuorten kuntoutus Terveydenhuollon ja sivistystoimen keskustelu-/kohtaamistilaisuus suunnitteilla alkuvuoteen Tiedon lisääminen toisten työn reunaehdoista Lasten & nuorten kuntoutus Kehitysvammahuolto Lastensuojelu Perhetukipalvelu Varhaiskasvatus Koulu Nepsy Perheiden näkökulma 18

19 Nepsy II -projekti Hoitoketju (keskussairaala, asiakaspolku) Neuropsykiatrisen poliklinikan suunnittelu Neuropsykiatrinen tutkimus pystyttäisiin tekemään 5 viikossa Vuonna 2016 K-PKS kirjoilla 726 lasta ja nuorta joilla oli jokin nepsy-dg, kasvussa Varhaiskasvatuksen ja koulujen säästöt osa syynä lähetteiden määrän kasvuun Sairaalassa nepsy-dg teko tarkentunut Osaamisen kartoittaminen Keski-Pohjanmaan alueella Koulutustarpeen kartoittaminen ja koulutuksen järjestäminen 19

20 Vielä työn alla Erityistason monitoimijainen arviointi Esim. LASTA-mallin työskentely lasu-psykiatria-poliisi Erityistason keskinäiset yhdyspinnat Yhteys perhekeskuksiin Jalkautuminen Konsultaatio Koulutus Digitalisaatio Painopisteen siirtäminen korjaavasta ennaltaehkäisevään 20