Esitys Mäntyharjun pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Transkriptio

1 Liite 1. Esitys 1 (20) Liitteet 17 kpl ESAELY/74/2018 Esitys Mäntyharjun pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Mäntyharjun kunnassa sijaitsevien pohjavesialueiden (16 kpl) luokituksen ja rajauksen. Näiden lisäksi Mäntyharjun ja Savitaipaleen rajalla sijaitsee kaksi II-luokan pohjavesialuetta Korpivuori/takaharju ( ) ja Hautajärvenkangas ( ). Molempien alueiden pääsijaintikunta on Savitaipale ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkistaa alueiden luokituksen yhdessä muiden Savitaipaleen pohjavesialueiden kanssa. Mäntyharjulla on kuusi III-luokan pohjavesialuetta. Näistä Papinniemenharju luokitellaan 2-luokkaan, Mäyrämäki ja Suppi luokkaan 2E, Hautakangas, Hiekkaharju ja Multakangas poistetaan luokituksesta. Tämän lisäksi 2-luokan pohjavesialue Haukilamminharju saa E-merkinnän. Mäntyharjulla on yksi luokituksesta aiemmin poistettu pohjavesialue (ns. IV-luokka) Pajavuori ( ). Alueella ei ole tiedossa olevia pohjavedestä suoraan riippuvaisia pintavesi- tai maaekosysteemejä. Rantaviivoilla pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 julkaisemaa valtakunnallista rantaviiva-aineistoa (Ranta 10 -aineisto). Muutos on todellisuudessa pieni ja sen pääasiallinen tarkoitus on erilaisten paikkatietoaineistojen yhtenäistäminen. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 164, Mikkeli Y-tunnus kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi

2 2/20 Taulukko 1. Mäntyharjun kunnan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Sijaintikunta Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 1 Mäntyharju Haukilammenharju II 2E E-MERKINTÄ; alueella pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi (maakunnallisesti arvokas lähteikkö) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 2 Mäntyharju Hautakangas III - POISTUU LUOKITUKSESTA 3 Mäntyharju Herajärvi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 4 Mäntyharju Hiekkaharju III - POISTUU LUOKITUKSESTA 5 Mäntyharju Kiermisaari II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 6 Mäntyharju Lukkarinniemi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 7 Mäntyharju Luuminniemi I 1 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 8 Mäntyharju Majalampi I 1 muodostumisalueen rajausta tarkennettu länsi- ja itälaidoilla (pienenee 2 ha) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 9 Mäntyharju Multakangas III - POISTUU LUOKITUKSESTA 10 Mäntyharju Mäntysaari II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 11 Mäntyharju Mäyrämäki III 2E 2-LUOKKA E-MERKINTÄ: pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi (valtakunnallisesti arvokas lähteikkö) RAJAUSMUUTOS (pohjoisosa laajenee 0,5 km 2 ) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 12 Mäntyharju Oulunmäki II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 13 Mäntyharju Papinniemenharju III 2 2-LUOKKA rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 14 Mäntyharju Seikanharjut II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 15 Mäntyharju Suppi III 2E 2-LUOKKA E-MERKINTÄ: pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi (lähteikkö) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 16 Mäntyharju Umpilampi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016)

3 3/20 Luokitustyön tausta Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lainmuutos tuli voimaan Laki edellyttää, että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Lisäksi ELY-keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) muutos tuli voimaan Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta on säädetty asetuksen luvussa 2a. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet voivat saada E-merkinnän tai pohjavesialue voi olla pelkästään luokkaa E. Pohjavesialue voi siis jatkossa olla luokkaa 1, 1E, 2, 2E tai E. Aiemmin pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Luokitus on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa kunnes pohjavesialueiden luokitustarkistukset valmistuvat. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelun yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Etelä- Savon ELY-keskus on tämän uudelleenluokittelutyön yhteydessä päivittänyt pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -aineiston rantaviivan mukaisiksi. Luokitus- ja rajaustyön keskeinen lähdeaineisto: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/ Britschgi, R. ja Rintala, J. Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat. Suomen ympäristökeskus. Luonnos Britschgi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen, M., Hyvärinen, V., Nylander, E., Siiro, P. ja Suomela, T. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Suomen ympäristökeskus

4 4/20 Pohjavesialuekohtaiset luokitus- ja rajausmuutokset 1. Haukilammenharju II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,70 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,09 km 2 2E-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Haukilammenharjun pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialueen pohjoinen puolisko rajautuu osin hiekkapeitteisiin kalliomäkiin, joiden rinteiltä valuu ja suotautuu vesiä pohjavesimuodostumaan. Pohjoisosassa pohjavedet purkautuvat lounaaseen, Merukanlahden lähteikköalueelle. Harjun eteläinen puolikas rajautuu lännessä ja etelässä Nuolinkiin (pieni humusjärvi, VHS-luokitus) ja itälaidalla pienialaisiin peltoihin ja soihin. Harjuaines on pääosin hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Alueen keskiosassa on laajahko, toiminnassa oleva maa-ainesten ottamisalue. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 850 m 3 /d. Kallion pinta nousee paikoin pohjavedenpinnan yläpuolelle jakaen akviferin osin tai kokonaan erillisiin altaisiin. Pohjoisosasta on tutkimusten perusteella saatavissa talousvesikäyttöön soveltuvaa pohjavettä. Ottomäärä ei kuitenkaan saa vaarantaa Merukanlahden lähteikköaluetta. Eteläosan vedenottomahdollisuuksia ei ole selvitetty, alueelta otettava vesi voisi mahdollisesti olla osin rantaimeytettävää Nuolingin vettä. Merulahden pohjukassa on laaja luonnontilainen lähteikkö, jossa on useita pohjaveden purkauspaikkoja sekä tihkupintoja. Purkautuvat pohjavedet kerääntyvät notkelman keskellä virtaavaan lähdepuroon. Lähteikössä esiintyvä lajisto on rehevää ja hyvin monipuolista, ja alueella esiintyy useita vaateliaita lähdelajeja, mm. hetehiirensammalta ja poimulehväsammalta. Merulahden lähteikkö on maakunnallisesti arvokas pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi. Lähteikkö on metsälain (1093/1996) erityisen tärkeä elinympäristö ja vesilain (587/2011) suojeltu vesiluontotyyppi. Pohjavesialue saa E-merkinnän. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 7

5 5/20 2. Hautakangas III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,69 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,51 km 2 poistetaan luokituksesta Hautakankaan pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu kauttaaltaan pienimuotoisiin suoalueisiin, kalliomäkiin sekä Vaajamaanlampeen. Pohjavesialueen poikki kulkee soistunut uoma. Pohjavesialueella on kolme lampea; Särkilampi, Hautalampi ja Ahvenlampi. Muodostuman maa-aines on tutkituilta osin silttiä, huonosti lajittunutta hiekkaa/hiekkamoreenia ja hiekkaa. Alueella on ollut pienimuotoista maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 300 m 3 /d. Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa luoteeseen. Tutkimusten perusteella vedenjohtavuus pohjavesialueen keskiosassa on heikko. Alueen pohjoisimmassa osassa vedenjohtavuus on ollut hyvä, mutta laatu heikko. Huomioiden alueen koon ja maa-aineksen laadun sekä aluetta ympäröivien ja alueella olevien soiden määrän, ei pohjavesialueen voida katsoa soveltuvan antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön eikä alue täytä E-luokan kriteerejä. Ramboll, Mäntyharju, pohjavesialueiden tutkimukset; Hautakangas, Hiekkaharju, Multakangas, Mäyrämäki, Papinniemenharju, Suppi. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus

6 6/20 3. Herajärvi II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,40 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,73 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Herajärven pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjoisetelä -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa ja idässä Herajärveen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus), lännessä laajaan suoalueeseen (Lakiasuo) ja etelässä kalliomäkeen, josta valuu ja suotautuu pintavesiä muodostumaan. Harjuaines on tutkituilta osin hienoa hiekkaa, hiekkaa, soraista hiekkaa ja soraa, paikoin aines on kivistä. Alueen keskiosassa on pieni maa-ainesten ottoalue. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 500 m 3 /d. Alueen keskiosassa, Kangasniemessä Herajärven rannalla (POVET 1_) on suoritettu koepumppaus Talousvesikäyttöön saatava vesimäärä on tutkimuksen perusteella noin 850 m 3 /d, määrää voi mahdollisesti lisätä rantaimeytyksellä. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Herajärven rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 139 Suunnitelukeskus Oy, Mäntyharjun kunta, keskustaajaman ympäristön pohjavesivarojen inventointi. Mäntyharjun kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun pohjavesiselvitykset ; Luuminiemi, Nurmaa, Lahnaniemi ja Herajärvi.

7 7/20 4. Hiekkaharju III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,22 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,74 km 2 poistetaan luokituksesta Hiekkaharjun pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun kunnan luoteislaidan koillis-lounas-suuntaisella harjulla. Pohjavesialue rajautuu kalliomäkiin, pienialaisiin pelto- ja suoalueisiin sekä Hietasenjärveen (matala humusjärvi, VHS-luokitus). Harju-aines on kivistä ja lohkareista soraa ja hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Maa-aines on osin huonosti lajittunutta. Pohjavesialueella on maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 450 m 3 /d. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella kalliokynnykset kuitenkin jakavat akviferin useampaan, toisistaan erilliseen altaaseen. Muodostuma on epäyhtenäinen eikä alueelta ole saatavissa riittävästi pohjavettä yhdyskunnan vedenhankintatarpeisiin. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön eikä alue täytä E-luokan kriteerejä. Ramboll, Mäntyharju, pohjavesialueiden tutkimukset; Hautakangas, Hiekkaharju, Multakangas, Mäyrämäki, Papinniemenharju, Suppi. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 6 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun pohjavesiselvitykset ; Luuminiemi, Nurmaa, Lahnaniemi ja Herajärvi.

8 8/20 5. Kiermisaari II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,34 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,14 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Kiermisaaren pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu etelässä Kallaveden (keskisyvä humusjärvi, VHSluokitus) Kuikkolahteen, muilla osin moreenipeitteisiin kalliomäkiin ja pienialaisiin soistumiin. Pintavettä valuu ja suotautuu muodostumaan luoteen puoleiselta kalliomäeltä. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Valtaosalla alueesta on ollut ja on maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Alueella on suoritettu koepumppaus (POVET 14) Vesi oli laadultaan talousvesikäyttöön soveltuvaa. Koepumppauksen perusteella on arvioitu, että pohjavettä voitaisiin ottaa noin 400 m 3 /d, josta osa on Kallavedestä rantaimeytyvää pintavettä. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Kuikkolahden rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 140 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun pohjavesiselvitykset ; Luuminiemi, Nurmaa, Lahnaniemi ja Herajärvi.

9 9/20 6. Lukkarinniemi II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,28 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,12 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Lukkarinniemen pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma sijoittuu Nuolingissa (pieni humusjärvi, VHS-luokitus) kulkevalle harjulle, jolla on vain kapea maayhteys alueen eteläpäässä. Muodostuma on luonnontilainen, eikä alueelle vie tietä. Lukkarinniemen pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Alueelta otettava vesi voisi mahdollisesti olla osin rantaimeytettävää Nuolingin vettä. Alueella tulisi tehdä tutkimuksia vedenottokäyttöön saatavan vesimäärän selvittämiseksi. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden tiedossa olevien ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa.

10 10/20 7. Luuminniemi I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,34 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,17 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luuminniemen pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun länsiosassa, Lahnaveden (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) rannalla, Luuminniemen itälaidalla. Pienialainen hiekkamuodostuma rajoittuu länsilaidalla osin moreenipeitteisiin kalliomäkiin ja itälaidalla Lahnaveteen. Muodostuman maa-aines on hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueelta on otettu vain vähän maa-aineksia. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 150 m 3 /d. Alueella on toiminnassa oleva Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Luuminniemi. Luvan mukainen ottomäärä on 800 m 3 /d. Alueelta otetaan vettä vuosittain noin 400 m 3 /d. Luuminniemen vedenottamo sijaitsee lähellä Lahnajärven rantaa ja otettava vesi on osittain rantaimeytyvää Lahnaveden vettä. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa suojelusuunnitelmaa. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Etelä-Savon ympäristökeskus, Mäntyharjun kunnan Luuminniemen ja Vintinniemen täydentävät pohjavesitutkimukset Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun pohjavesiselvitykset ; Luuminiemi, Nurmaa, Lahnaniemi ja Herajärvi. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus

11 11/20 8. Majalampi I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,29 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,11 km 2 0,09 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Majalammen pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu itälaidalla Majaanniemen moreenirinteisiin ja Majaanlampeen, etelässä Kallaveden (keskikokoiset humusjärvet, VHS-luokitus) Majaanlahteen ja pohjoisessa Kuikkolahteen. Länsilaidalla on pienehkö soistunut kaistale Majaanniemen ja Vannekiven välissä. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueella ei ole maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Alueella on toiminnassa oleva Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Vannekivi. Luvan mukainen ottomäärä on 1000 m 3 /d. Alueelta otetaan vettä vuosittain noin 300 m 3 /d. Vannekiven vedenottamo sijaitsee alueen keskiosassa ja otettava vesi on osittain rantaimeytyvää Kallaveden vettä. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa suojelusuunnitelmaa. Muodostumisalueen rajaa on paikoin korjattu vastaamaan paremmin todellista muodostumaa. Muutokset ovat nähtävillä kartassa liitteessä 8. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Kallaveden rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Suunnittelukeskus Oy, Keskustaajaman ympäristön pohjavesivarojen inventointi. Mäntyharjun kunta. Insinööritoimisto maa ja vesi Oy, Pohjavesitutkimus Majalammen - Salmijärven harjualueella. Mäntyharjun kunta. Insinööritoimisto maa ja vesi Oy, Pohja- ja pintavesivarojen saantimahdollisuuksien selvittely vedenhankintaa varten. Mäntyharjun kunta. Korkeusmalli 2m, MML 2018.

12 12/20 9. Multakangas III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,87 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,07 km 2 poistetaan luokituksesta Multakankaan pohjavesialue sijaitsee Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu kallio- ja moreenimäkiin, suoalueisiin sekä Vaajamaanlampeen. Harju-aines on silttiä, hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraa, osin aines on kivistä. Aines on paikoin huonosti lajittunutta. Pohjavesialueella on edelleen toiminnassa olevaa maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 700 m 3 /d. Vuonna 2016 tutkituissa pisteissä vedenjohtavuus oli heikko. Pohjavedessä havaittiin suovesien vaikutusta. Eteläosan harjulaajeneman, Kinalamminkangas, yhteys ydinharjuun on kyseenalainen. Tutkimustulosten ja maastohavaintojen perusteella pohjavesialue ei sovellu ominaisuuksiltaan yhteiskunnan vedenhankintaan. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön eikä alue täytä E-luokan kriteerejä. Ramboll, Mäntyharju, pohjavesialueiden tutkimukset; Hautakangas, Hiekkaharju, Multakangas, Mäyrämäki, Papinniemenharju, Suppi. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 4 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus

13 13/ Mäntysaari II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,43 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,17 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Mäntysaaren pohjavesialue sijaitsee Herajärvessä (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHSluokitus), Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien itäosan läpi kulkevalla lähes pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma koostuu kahdesta Herajärven pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsevasta saaresta. Harjuaines on tutkituilta osin kivistä hienoa hiekkaa ja huonosti lajittunutta hiekkaa. Saaret ovat tiettävästi täysin luonnontilaisia. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 100 m 3 /d. Käyttöön saatavan pohjaveden määrää voi mahdollisesti lisätä rantaimeytyksellä. Talousvesikäyttöön saavatavan vesimäärän ja laadun selvittämiseksi alueella tulisi suorittaa tarkempia tutkimuksia. Pohjavesialueen muodostumisalueiden rajat (sisempi raja) on Herajärven rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu tiedossa olevien ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Suunnittelukeskus Oy, Mäntyharjun kunta, keskustaajaman ympäristön pohjavesivarojen inventointi. Mäntyharjun kunta.

14 14/ Mäyrämäki III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 2,51 km 2 -> 3,05 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,90 km 2 -> 2,33 km 2 2E-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Mäyrämäen pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun kunnan kaakkoisosassa lähellä II-Salpausselkää. Pohjavesialue rajautuu moreenimaastoihin, suoalueisiin sekä lampiin; Ryötlampi, Heralampi ja Ylä-Ryötty. Pohjaveden virtaussuunta on muodostuman suunnassa pohjoiseen. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 750 m 3 /d. Vuoden 2016 tutkimuksissa muodostuman vedenlaatu todettiin vedenhankintaan soveltuvaksi. Tutkimuspisteen maa-aines oli silttiä ja hienoa hiekkaa, josta syystä vedenantoisuus tutkimuspisteellä oli heikohko. Muodostuma on laaja-alainen ja sillä tulisi tehdä lisää tutkimuksia vedenhankintaan parhaiten soveltuvien pisteiden löytämiseksi. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevan Supinlähteiden alueella on useita pohjaveden purkauspaikkoja. Vanhat ojitukset alueella ovat muuttaneet pienen lähdelammen luonnontilan ja kuivattaneet lampea ympäröivän suon, mutta varsinkin suon länsi- ja lounaisreunalla harjumuodostuman laidalla on edelleen luonnontilaisen kaltaisia lähteitä ja tihkupintoja useiden kymmenien metrien matkalla. Alueen lähteiköt ovat lajistollisesti erittäin merkittäviä, ja paikalla esiintyy mm. useita uhanalaisia lajeja sekä sirppihuurresammalta ja muuta eutrofista lajistoa. Osittain lähteiset paikat ovat luokiteltavissa lähdeletoksi. Supinlähteet on soidensuojelun täydennysesityksen kohde, ja arvioutu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Lähdeletot ja tihkupinnat ovat metsälain (1093/1996) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, ja luonnontilaisen kaltaiset lähteet vesilain (587/2011) suojeltuja vesiluontotyyppejä. Pohjavesialue saa E-merkinnän. Pohjavesialueen on todettu tutkimuksissa (Ramboll 2016) ja maastokäynnin sekä karttatarkastelun perusteella jatkuvan yhtenäisenä nykyistä laajemmalle pohjoiseen. Pohjavesialueen rajausta laajennetaan pohjoiseen 0,54 km 2. Muutos on esitetty kartalla liitteessä 11. Pohjavesialueen rajausta muutetaan. Pohjavesialueen muodostumisalueiden rajat (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Ramboll, Mäntyharju, pohjavesialueiden tutkimukset; Hautakangas, Hiekkaharju, Multakangas, Mäyrämäki, Papinniemenharju, Suppi. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Korkeusmalli 2m, MML Maaperäkartat 1: , Geologian tutkimuskeskus

15 15/ Oulunmäki II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,30 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,87 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Oulunmäen pohjavesialue sijaitsee harjumuodostumassa Korpijärven (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) rannalla. Muodostuma rajoittuu itälaidalla ja etelässä moreenimaastoon ja pienialaisiin suoalueisiin, pohjois- ja itäosassa Korpijärveen. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 700 m 3 /d. Alueella, lähellä Oulunlahden rantaa on suoritettu koepumppaus (POVE PK1) Koepumppauksen perusteella on arvioitu, että pohjavettä voitaisiin ottaa noin 300 m 3 /d, josta osa olisi Korpijärvestä rantaimeytyvää pintavettä. Vesi oli laadultaan vedenhankintakäyttöön soveltuvaa. Pohjavesialueen ja järvialtaan kallioperä on rapakivigraniittia, jossa luontaisesti fluoridipitoisuudet ovat korkeat. Koekaivon veden fluoridipitoisuus oli 1,5-1,6 mg/l ja Korpijärven veden 0,87 mg/l. Talousvedelle asetetussa laatuvaatimuksessa (683/2017) fluoridin sallittu enimmäispitoisuus on 1,5 mg/l. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Korpijärven rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Suomen pohjavesitekniikka Oy, Oulunmäen pohjavesitutkimus. Mäntyharjun kunta ja Etelä- Savon ympäristökeskus.

16 16/ Papinniemenharju III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,06 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,54 km 2 Akviferityyppi harju, antikliininen (purkava) 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Papinniemen pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun kunnan kaakkoisosassa lähellä II-Salpausselkää. Pohjavesialue rajautuu suoalueisiin, moreenimaastoihin ja Vanosenjärveen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) sekä Sorsalampeen. Muodostuman maa-aines on ydinosassa hiekkaa ja soraa, liepeillä hienoa hiekkaa ja silttiä. Maa-aines on osin huonosti lajittunutta. Maa-ainesten otto alueella on ollut vähäistä. Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa etelään. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 250 m 3 /d. Vuoden 2018 tutkimusten perusteella pohjavesialueen soveltuvuus vedenhankintaan on kohtalainen. Mahdollisen vedenottopaikan selvittäminen edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia. Myös rantaimeyttämisen mahdollisuus tulisi selvittää. Pohjavesialue luokitellaan luokkaan 2. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Ramboll Etelä-Savon III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Ramboll, Mäntyharju, pohjavesialueiden tutkimukset; Hautakangas, Hiekkaharju, Multakangas, Mäyrämäki, Papinniemenharju, Suppi. Etelä-Savon ELY-keskus. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 3

17 17/ Seikanharjut II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,12 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,58 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Seikanharjujen pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun kunnan luoteislaidan koillis-lounassuuntaisella harjulla. Muodostuma rajautuu kalliomäkiin ja Nurmaanjärveen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHSluokitus). Muodostuman laitamilla on soistumia, lampia ja pienialaisia peltoja tai niittyjä. Harjuaines on pääosin hiekkaista soraa ja hienoa hiekkaa. Alueella on ollut pienimuotoista maa-ainesten ottoa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 400 m 3 /d. Alueella on tehty antoisuuspumppauksia ja otettu vesinäytteet vuoden tutkimuksissa. Tulosten perusteella alue soveltuu mahdollisesti vedenhankintaan. Asia tulisi varmistaa koepumppauksella, josta saataisiin tarkempi tieto myös vedenlaadusta, käyttöön saatavasta vesimäärästä sekä rantaimeytyksen mahdollisuudesta. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 6 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun pohjavesiselvitykset , Luuminniemi, Nurmaa, Lahnaniemi ja Herajärvi. Suunnitelukeskus Oy, Mäntyharjun kunta; keskustaajaman ympäristön pohjavesivarojen inventointi. Mäntyharjun kunta.

18 18/ Suppi III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 3,67 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 2,87 km 2 2E-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Supen pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun kunnan kaakkoisosassa lähellä II-Salpausselkää. Pohjavesialue rajautuu moreenimaastoihin, suoalueisiin sekä Kukasjärveen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) ja Vieruvanjärveen. Harju on osittain moreenipeitteinen ja siihen liittyy kumpukuoppamaastoa ja deltamaisia tasanteita. Pohjavesialueen pohjoispuoliskolla harjun keskusselänteessä on ainekseltaan huonosti lajittunut pintakerros, jonka alla on soraa keskipaksuudeltaan 10 metrin kerros. Eteläpuoliskolla aines on hiekkaa, soraista hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Muodostuman keskipaksuus on 7 metriä. Pohjaveden pinta muodostumassa on lähellä Kukasjärven vedenpinnan pinnantasoa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 1300 m 3 /d. Alueen kaakkoisosassa tehtyjen tutkimusten (kairaukset, luotaukset, antoisuuspumppaus, slug-testi, vesianalyysit) perusteella pohjavesialue soveltuu hyvin vedenhankintaan. Vedenhankintakäyttöön saatavan vesimäärän selvittämiseksi alueella tulisi tehdä koepumppaus. Alue on hyvin laaja, vedensaantimahdollisuuksia kannattaisi myös selvittää muodostuman Kukasjärven puoleisella alueella. Pohjavesialue luokitellaan 2-luokkaan. Umpilammen lounaispuolella harjumuodostuman laidalla on useiden aarian laajuinen lähteinen korpi. Paikalla on useita kirkasvetisiä lähdealtaita, joista suurin on yli 10 m² laajuinen. Kasvillisuus on lähinnä mesotrofista eikä ole erityisen rehevää tai runsasta, mutta lähdesammalia, mm. kiiltolehväsammalta, kilpilehväsammalta ja otaluhtasammalta, esiintyy yleisesti. Lisäksi alueella esiintyy myös uhanalaista lajia. Pohjavesiä purkautuu myös läheiseen ojaan, ja ojitus on todennäköisesti muuttanut korven vesitaloutta. Ojituksesta huolimatta lähteinen korpi on edelleen luonnontilaisen kaltainen. Kyseessä on merkittävä pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi, joka on metsälain (1093/1996) erityisen tärkeä elinympäristö. Avolähteet ovat vesilain (587/2011) suojeltuja vesiluontotyyppejä. Pohjavesialue saa E-merkinnän. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Ramboll, Mäntyharju, pohjavesialueiden tutkimukset; Hautakangas, Hiekkaharju, Multakangas, Mäyrämäki, Papinniemenharju, Suppi. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 2

19 19/ Umpilampi II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,68 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,32 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Umpilammen pohjavesialue sijaitsee Mäntyharjun länsiosassa olevalla koillinen - lounas -suuntaisella harjulla. Muodostuma rajoittuu suoalueisiin, muutamaan pienehköön kalliomäkeen sekä Lahnaveteen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus). Harjun maa-aines on hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueella on ollut runsaasti maa-ainesten ottamistoimintaa. Pohjaveden pinnantaso on Lahnajärven veden pinnantason yläpuolella. Muodostuma jakautuu mahdollisesti toisiinsa osin yhteyksissä oleviin kallioaltaisiin. Muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 300 m 3 /d. Alueen pohjoisosassa on suoritettu lyhytkestoinen koepumppaus (16) Vesi oli laadultaan talousvesikäyttöön soveltuvaa ja otettava määrä noin 100 m 3 /d. Pumpattavasta vedestä osa on rantaimeytyvää Lahnaveden vettä. Koepumppauksen alettua pohjavedenpinta laski Lahnajärven pinnan tason alapuolelle. Alueella tulisi suorittaa pidempi aikainen koepumppaus maksimiottomäärän selvittämiseksi. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.6 Mäntyharju, Kohde nro 29 Etelä-Savon ympäristökeskus, Mäntyharjun kunnan Luuminniemen ja Vintinniemen täydentävät pohjavesitutkimukset Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mäntyharjun haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus Mikkelissä, ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut

20 20/20 Lähteet Peruskarttarasteri 1m, Maanmittauslaitos Korkeusmalli 2m, Maanmittauslaitos Maaperäkartat 1: / 1: / 1: , Geologian tutkimuskeskus Paikkatietoaineisto Ranta 10 - rantaviiva 1: ja uomaverkosto, Suomen ympäristökeskus, 2016 Liitteet, 17 kpl LIITE A. Mäntyharjun kunnan pohjavesialueet Pohjavesialuekartat: LIITE 1. Haukilammenharju LIITE 2. Hautakangas LIITE 3. Herajärvi LIITE 4. Hiekkaharju LIITE 5. Kiermisaari LIITE 6. Lukkarinniemi LIITE 7. Luuminniemi LIITE 8. Majalampi LIITE 9. Multakangas LIITE 10. Mäntysaari LIITE 11. Mäyrämäki LIITE 12. Oulunmäki LIITE 13. Papinniemenharju LIITE 14. Seikanharjut LIITE 15. Suppi LIITE 16. Umpilampi