TERVIS-HANKE VÄLIARVIOINTIRAPORTTI 2014 TIMO RENFORS PSSHP

Transkriptio

1 TERVIS-HANKE VÄLIARVIOINTIRAPORTTI 204 TIMO RENFORS PSSHP

2 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI HANKKEEN VÄLIARVIOINTI SYYS-LOKAKUU 204 Hanke toteutti syys-lokakuussa 204 väliarvioinnin. Kuntien kehittäjätyöntekijät, alueellisen (kunkin sairaanhoitopiirin alueen asiantuntijoista koottu ryhmä) ja paikallisen (kehittäjien taustatukihenkilöt kunnissa) tukiryhmän jäsenet, laajennetun ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö (koordinaattorit, hankejohtaja, sihteeri) saivat sähköisen kyselylomakkeen, johon vastasi 69 em. ryhmiin kuuluvaa henkilöä. KYSELYLOMAKE Kyselylomake oli laadittu hankkeen toimesta siten, että siihen pyydettiin valmisteluvaiheessa kommentteja eri tahoilta. Väliarviointi kartoitti kuutta eri asiaa yhdellä arviointikysymyksellä ja avoimella lisätieto- ja perustelu - vastausmahdollisuudella. Hankkeen pääasiallisia tavoitteita ja viestintää kartoitettiin kolmella kysymyksellä, joista yksi koski käytettävää tiedonhankintavälinettä. Näiden lisäksi mukana oli kaksi pelkkää kommentointimahdollisuutta hankkeen saavutuksiin ja kehittämisideoihin liittyen. Arviointeihin vastattiin viisiportaisella asteikolla. Vastusohjeena oli: Valitse asteikolta - 5; arvo "3" keskellä tulkitaan "En osaa sanoa". Erittäin huonosti Erittäin hyvin Vastaajat aseman ja alueen mukaan Taustatietoina kysyttiin vastaajanasema hankkeessa ja alue, jolla työpaikka sijaitsee tai mihin vastaajan näkökulma alueellisesti liittyy. Kysely lähetettiin yhteensä 77 henkilölle, joista vastasi 69. Vastausprosentti on 39 %. Taulukossa on esitetty taustatietojen jakautuminen aseman ja paikan suhteen. Yhdeltä vastaajalta puuttui asemaa koskeva tieto. Aseman mukaan tarkasteltuna määrällisesti eniten kyselyyn vastasivat tukiryhmän jäsenet. Alueen mukaan eniten vastauksia tuli Pohjois-Karjalasta (n=29) ja siellä vastausprosenttikin oli korkein. Alueiden vastausten määriin saattaa vaikuttaa se, että esim. tukiryhmät on muodostettu eri tavoin eri aluilla. Taulukko. Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä (n) ja vastausten kokonaisosuus vastanneiden joukossa (%). Alueen mukaan kyselyn saaneiden määrä (n/s) ja vastanneiden määrä (n/v) sekä vastausprosentti (v %) ja vastausten kokonaisosuus vastanneiden joukossa (o %). Asema n % Alue n/s n/v v % o % Kehittäjä Etelä-Savo Tukiryhmän jäsen Pohjois-Karjala Laajennettu ohjausryhmä 4 2 Pohjois-Savo Hankehenkilöstö 9 3 Kansallinen/koko alue Yhteensä 68 Yhteensä 69

3 Väliarvioinnin tulokset pähkinänkuoressa 2 Väliarvioinnissa vastaajat ottivat kantaa siihen, miten hyvin hankeen strategisissa asetteluissa ja sen keskeisissä toiminnoissa ja on onnistuttu. Arvioinnissa käytettiin mittareita asteikolla 5 (Eritäin huono Erittäin hyvä). Arvo 3 merkitsi valintaa En osaa sanoa. Keskiarvojen laskennassa tämä valinta on jätetty pois. TERVIS-hankkeella on kolme päätavoitetta:. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. 2. Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti. 3. Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä. Tavoitteiden näkökulmasta hankkeessa mm: On valittu kohderyhmät tavoitteiden mukaisesti. On annettu voimavarat tavoitteiden saavuttamiseksi. On valittu toimenpiteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. On järjestetty koulutuksia vahvistamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. On tehty yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä asiat voidaan nähdä eräänlaisena prosessina, jonka lopputuloksena on tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman hyvin. Prosessin osissa onnistumisen arviointitulosten rinnalle (kuvio A) rinnalle asettuu vastaajien kokemus hankkeen kolmessa päätavoitteessa onnistuminen (kuvio B). 4,0 3,8 3,6 3,4 4,0 4,00 3,88 8 3,43 a b c d e 3,8 3,6 3,4 3,2 3, A B C Kuvio A a Kohde b Voimavarat c Toimenpiteet ja keinot d Koulutukset e Yhteistyö Kuvio B A Rakenteet, koordinaatio ja toimintatavoista sopiminen B Osaamisen ja voimavarojen vahvistuminen C Toimintojen kehittäminen kansalaisyhteistyössä Haasteeksi hankkeen loppuajalle näyttää muodostuvan se, että voimavarat näyttävät olevan heikoimmassa asemassa (kuvio A). Kohderyhmien valinnan koetaan onnistuneen hyvin, kuten myös koulutuksen. Toimenpiteet ja keinot sekä saavat arvosanan hyvä miinus. Muiden arvioitavien asioiden kohdalla viestintä saa hyviä arvosanoja sekä sen saatavuuden että selkeyden osalta. Molemmille tulee arvosanaksi hyvä plus. Toimintojen kehittämisessä kansalaisyhteistyössä on parannettavaa. Arvosanaksi tulee tälle kohtalainen. Kuntaorganisaation tarpeisiin vastaamisen arvosana on hyvä. Päätavoitteiden kohdalla osaamisen ja voimavarojen vahvistumisessa ollaan jonkin verran muita päätavoitteita paremmalla tolalla (kuvio B). Rakenne-, koordinaatio- ja toimintatavoista sopiminen on hieman heikommin saavutettu, mikä osin selittyy sillä, ettei se ole pelkästään hankkeen käsissä. Sen sijaan kansalaisyhteistyö on enemmänkin hankkeen säädeltävissä. Tavoitteiden saavuttamisessa onnistumista arvioitaessa on syytä muistaa, että eri hankealueilla painopisteet ovat erilaisia. Myös tavoitteet ovat eräiltä osin hyvin laajoja. Vastaajan asemalla on yhteys onnistumisen kokemuksiin. Tuloksista muodostetun hankkeen yleisen onnistumisindeksin mukaan tukiryhmän jäsenten arviointi on muita ryhmä alempana. Alueen mukaan Pohjois- Savon vastaajien arviointi on muita alempana, Pohjois-Karjala maantieteellistä alueista korkeimpana ja Etelä-Savo näiden välissä. Kansallinen ja koko alue on maakuntien yläpuolella, mutta ryhmä on määrällisesti pieni.

4 3 TULOKSET Arviointikysymyksiä oli yksitoista ja niihin vastattiin arviointiasteikolla -5. Arvioita koostui näin yhteensä 759, joista kuuden kohdalla oli puuttuva tieto. Lähes puolet annetuista arvioita sijoittui luokkaan Melko hyvin ja hieman yli joka viides luokkaan En osaa sanoa (taulukko 2). Taulukko 2. Vastausvaihtoehto n % Erittäin huonosti 5 0,7 Melko huonosti 68 9,0 En osaa sanoa 68 22, Melko hyvin ,3 Erittäin hyvin 38 8,2 Tieto puuttuu 6 0,8 Yleisin vastaustyyppi arviointikysymyksiin oli Melko hyvin. Näitä vastauksia oli noin puolet kaikista vastauksista (taulukot 3 ja 4, kuviot ja 2). Taulukko 3. Vastausten jakautuminen arviointikysymyksissä vastaajan aseman mukaan. Vastausvaihtoehto Kehittäjä Tukiryhmä Ohjausryhmä Hankehenkilö Erittäin huonosti Melko huonosti En osaa sanoa Melko hyvin Erittäin hyvin Tukiryhmään kuuluvilla oli muita ryhmiä enemmän En osaa sanoa ja Melko huonosti -vastauksia (taulukko 3 ja kuvio ). Kehittäjä Tukiryhmä Ohjausryhmä Hankehenkilö % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % Erittäin huonosti Melko huonosti En osaa sanoa Melko hyvin Erittäin hyvin Kuvio. Vastausten osuudet arviointikysymyksissä vastausvaihtoehdoittain vastaajan aseman mukaan. Vastausten jakautumisessa vastausvaihtoehdoittain Pohjois-Savo erottui muista alueista. Sieltä saatiin suhteellisesti muita alueita enemmän Erittäin huonosti ja Huonosti -vastauksia (taulukko 4 ja kuvio 2).

5 Taulukko 4. Vastausten jakautuminen arviointikysymyksissä vastaajan alueen mukaan. Vastausvaihtoehto Etelä- Savo Pohjois- Karjala 4 Pohjois- Savo Kansallinen ja koko alue Erittäin huonosti 3 0 Melko huonosti En osaa sanoa Melko hyvin Erittäin hyvin Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % Erittäin huonosti Melko huonosti En osaa sanoa Melko hyvin Erittäin hyvin Kuvio 2. Vastausten osuudet arviointikysymyksissä vastausvaihtoehdoittain vastaajan alueen mukaan. Lukuun ottamatta kansalaisyhteistyötä koskevaa kysymystä, jossa oli valittu vaihtoehto En osaa sanoa, oli yleisimmin muissa kysymyksissä valittu vastausvaihtoehto Melko hyvin (taulukko 5). Kuntaorganisaation tarpeita ja yhteistyön merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa koskeneissa kysymyksissä En osaa sanoa vastausten määrä oli melko korkea. Viestintään liittyvissä kysymyksissä oli tullut erittäin paljon Melko hyvin ja Erittäin hyvin vastauksia. Yleensähän viestintä ja tiedonkulku ovat niitä ora-alueita, joihin esim. työyhteisöissä ollaan tyytymättömiä. Taulukko 5. Arviointikysymyksiin annettujen vastausten määrällinen jakautuminen. (Tyypillisin arvo lihavoitettu.) Arvioitava asia Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä Voimavarat ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi Valitut toimenpiteet ja keinot tukevat tavoitteiden saavuttamista Hankkeen järjestämät koulutukset ovat vahvistaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista Kohderyhmät on valittu tavoitteiden mukaisesti Miten hanke on vastannut kuntaorganisaation tarpeisiin? Yhteistyö on tukenut tavoitteiden saavuttamista? Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta? TERVIS-viestintä on selkeää ja ymmärrettävää

6 5 Otsikoiden selitykset: Erittäin huonosti 2 Melko huonosti 3 En osaa sanoa 4 Melko hyvin 5 Erittäin hyvin Jakautumien keskiarvojen avulla (ilman vastauksia kohtaan En osaa sanoa ) hankkeen onnistumisjärjestyksen kärkisijoilla ovat ajankohtaisen tiedon saanti, hankkeen koulutukset, kohderyhmien valinta ja viestinnän selkeys ja ymmärrettävyys. Sen sijaan hankkeen kolme päätavoitetta ja voimavarat niiden saavuttamiseksi ovat neljän keskiarvoissa neljällä viimeisellä sijalla. Taulukko 6. Arviointikysymyksiin annettujen vastausten keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh), jotka on laskettu ilman En osaa sanoa vastauksia säilyttämällä alkuperäiset asteikkojen arvot, 2, 4 ja 5. Arvioitava asia ka kh Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta? 2 0,7 Hankkeen järjestämät koulutukset ovat vahvistaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. 4,26 0,73 Kohderyhmät on valittu tavoitteiden mukaisesti. 4,2 0,62 TERVIS-viestintä on selkeää ja ymmärrettävää. 7 0,66 Yhteistyö on tukenut tavoitteiden saavuttamista? 3 0,84 Valitut toimenpiteet ja keinot tukevat tavoitteiden saavuttamista. 4,04 0,73 Miten hanke on vastannut kuntaorganisaation tarpeisiin? 4,00 0,9 Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti. 7 0,82 Voimavarat ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi. 8,6 Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä. 6,0 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. 3,48 0,95 Vapaat palautteet Vapaita palautteita tuli eri arviointikysymyksiin yhteensä 27 (taulukko 7). Keskimäärin vapaita palautteita antoi eri arviointikysymysten kohdalla 3,7 % kysymykseen vastanneita. Eniten palautteita annettiin rakenteita, koordinaatioita ja toimintatapoja ja omaamista ja voimavaroja alueella koskeneisiin kysymyksiin. Näiden kohdalla palautteen antoi 40,5 %. Vähiten palautetta annettiin viestinnän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä koskeneeseen kysymykseen. Vain % antoi palautetta. Kysymyksen Miten hanke on vastannut kuntaorganisaation tarpeisiin kohdalla ei kysytty vapaata palautetta.

7 6 Taulukko 7. Vapaan palautteen antaminen arviointikysymyksissä. Kysymykseen vastanneiden määrä (nv), palautteen antaneiden määrä (np) ja palautteen antaneiden osuus vastanneista (%). Arvioitava asia nv np % Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla ,5 Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti ,5 Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä Voimavarat ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi ,3 Valitut toimenpiteet ja keinot tukevat tavoitteiden saavuttamista ,9 Hankkeen järjestämät koulutukset ovat vahvistaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista ,4 Kohderyhmät on valittu tavoitteiden mukaisesti ,2 Yhteistyö on tukenut tavoitteiden saavuttamista ,2 Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta? ,4 TERVIS-viestintä on selkeää ja ymmärrettävää Annettujen palautteiden määrä vaihtelee vastausvaihtoehdoittain (taulukko 8). Suhteellisesti eniten palautetta annetiin, jos vastaaja oli valinnut vaihtoehdot Erittäin huonosti, Erittäin hyvin tai Melko huonosti. Tosin Erittäin huonosti vastauksia oli kaiken kaikkiaan vähän. Toisin sanoen asioiden tilaan tai etenemiseen tyytymättömät ja erittäin tyytyväiset antoivat suhteellisesti muita useammin palautetta ja/tai kommentteja. Määrällisesti eniten palautetta tuli ryhmään Melko hyvin. Näin vastanneita oli 49,3 % kaikista vastauksista, mutta kommenttien osuus kaikista kommenteista vain 27,2 %. Yhdessä arviointitehtävässä ei ollut mahdollisuutta vapaaseen palautteeseen, joten taulukon 8 vastanneiden määrä (n) poikkeaa taulukon 2 määristä. Taulukko 8. Palautteen antaminen vastausvaihtoehdoittain. Vastausvaihtoehto n n2 % Erittäin huonosti ,0 Melko huonosti ,2 En osaa sanoa ,6 Melko hyvin ,2 Erittäin hyvin ,6 Lyhenteiden selitykset: n=kuhunkin vastausluokkaan annettujen vastausten kokonaismäärä n2=kuhunkin vastausluokkaan palautetta antaneiden vastaajien kokonaismäärä %=niiden vastaajien osuus, jotka ovat antaneet palautetta ko. vastausluokkaan kuuluneista. Avoimet vastaukset on raportissa luokiteltu kolmeen ryhmään: Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Tähän ryhmään on koottu ne vapaat palautteet, joissa on selkeästi suoraan hankkeelle tai sen toiminnalle annettua kielteistä ja arvostelevaa palautetta. Tähän ryhmään on koottu ne vapaat palautteet, joissa on selkeästi suoraan hankkeelle tai sen toiminnalle annettua myönteistä, arvostavaa tai kannustavaa palautetta. Tähän ryhmään on koottu palautetta, joka on yleisluontoista, eikä välttämättä kohdistu itse hankkeeseen tai sen toimintaan. Tämä palaute voi olla myönteistä tai kielteistä. Tähän on koottu myös hankkeen tai sen toiminnan kommentointia, jota on vaikea sijoittaa miinuksiin tai plussiin

8 Arviointitulosten esittäminen 7 Arviointitulokset esitetään eri vastausvaihtoehtojen jakautumina, arviointien keskiarvoina vastaajien aseman ja alueen mukaan ja luettelona avointen vastausten osalta. Keskiarvojen esittämisen tehdään kuvioina, joissa käytetään taulukon 9 mukaisia symboleja kuvaamaan asemaa ja aluetta. Taulukko 9. Aseman ja alueen symbolit. Asema Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Alue Kansallinen/koko alue Avoimet vastaukset on lajiteltu sen mukaan, millaisen arvion vastaaja on antanut. Järjestys on huonoimmasta arviosta parhaaseen. Johtuen kyselylomakkeen arviointiasteikosta, on grafiikoissa luokkaan 3 eli En osaa sanoa -vastaukset jätetty huomioimatta keskiarvoissa. Tämä siksi, ettei voida varmuudella tietää, tarkoittaako vastaa todella sitä, ettei osaa sanoa vai sitä, että on valinnut muista syistä keskikohdan. Samoin taulukoissa estetyt tunnusluvut on laskettu ilman ko. vastausta. Asteikon alkuperäiset arvot on tunnuslukujen laskemisessa pidetty ennallaan eli arvoissa, 2, 4 ja 5.

9 Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen 8 Hankkeen tavoitteiden saavuttamista arvioitiin kunkin keskeisimmän tavoitteen osalta erikseen. Kysymysmuoto oli:. Arvioi hankkeen tavoitteiden saavuttamista tällä hetkellä:. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla..2 Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti..3terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä. Tavoite. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeen tavoite Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on saavutettu, yli puolet oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin (taulukko 0). Toisaalta joka neljäs oli valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on viimeisellä eli sijalla. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 9. Taulukko 0. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti,4 keskiarvo 3,48 Melko huonosti 2 7,4 keskihajonta 0,95 En osaa sanoa 9 27,5 Melko hyvin 36 52,2 Erittäin hyvin,4 Eri asemassa olevien vastaajien välillä ei keskiarvoissa ole suuria eroja, kun arvioidaan tavoitteen saavuttamisessa onnistumista (kuvio 3). Tukiryhmän jäsenten keskiarvo on muita matalampi. Alueiden kohdalla erot ovat suuremmat (kuvio 4). Pohjois-Savon ero muihin on suurehko ja Kansalliseen/koko alueeseen yli hajonnan mitan suuruinen. 4,00 0 3,28 3 3,60 3,64 3,68 3 Kuvio 3. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 4. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

10 9 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista sovitaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Tavoitteet ovat epäselvät ja moninaiset. Yhteistyö ei vielä toteudu. Hanke jäänyt etäiseksi ja konkreetteja Yhteishenkeä on tullut. Rakenteista, koordinaatiosta ja toimintatavoista ollaan sopimassadä. tuotoksia on vaikea näh- On järjestetty hyvää HVK- On tehty temppuja (itsehoitopiste, hyvinvointikertomus), mutta ei kehitetty rakenteita. koulutusta. Koulutukset ovat olleet hyviä ja pitäneet yllä terveyden edistämistä. Tavoitetta kohti on edetty esim. hyvinvointifoorumi ja teemaryhmä, Alkoholiohjelman kumppanuuksia allekirjoitettu. Hyvin on rakenteiden osalta edetty, mutta mitä hankkeen jälkeen? Hanke on parantanut yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri työmuotojen välillä. Hankkeen myötä kokeillaan eri innovaatioita, toimintatapoja pohditaan poikkihallinnollisesti ja kolmas sektori tärkeä yhteistyökumppani. Päätavoitteet saavutettu huomioiden kunkin alueen haasteet. Asioiden eteneminen kunnissa jää kuntien omalle vastuulle. Hanke on vienyt hyvin asioita eteenpäin. Yhteisesti sovitulla tavalla on toteutettu terveydenedistämistapahtumia. Savuttomuuteen tukemista on viety hyvin eteenpäin yhteistyössä. Hyte-tehtävien vastuut selvillä vasta Sote-lain myötä. Kuntiin jämäkämpää hytejohtamista. Vaikea tietää onko ko. asioita sovittu ja miten hanke on ollut mukana sopimassa. Hyte-ryhmien välinen työnjako on muotoutumassa. Rakenteet ovat vielä reaktio hyvinvointikertomuksen tekemiseen. Omasta terveydestä huolehtimista on pidettävä esillä. Talous vaikuttaa siihen, miten hyvinvointikertomus otetaan huomioon päätöksenteossa. Lisää viestintää ja päättäjiä koulutukseen. Hanke tukee rakenteiden luomista, mutta rahalla iso merkitys. Rakenteista ja koordinaatiovastuusta pyritään sopimaan. Toimintatavoista ja yhteistyöstä sovitaan hyvin. Kuntayhtymissä toimitaan paremmin, kunnissa vasta heräillään Maakuntien välillä eroja, miten tavoitteeseen hankkeessa on vaikutettu ja miten kunnat, shp ja maakuntaliitot ovat tavoitteesta kiinnostuneet. Selväsopimuksen viemisessä kouluihin on haastetta kesken oppivuoden.

11 Tavoite.2 Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti. 0 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeen tavoite Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti on saavutettu, yli kaksi kolmesta vastaajasta oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin (taulukko ). Alle viidesosa oli valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 8. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 6. Taulukko. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti,4 keskiarvo 7 Melko huonosti 7 0, keskihajonta 0,82 En osaa sanoa 2 7,4 Melko hyvin 45 65,2 Erittäin hyvin 4 5,8 Aseman mukaan alin keskiarvo on tukiryhmän jäsenillä ja korkein hankehenkilöstöllä (kuvio 5). Ero näiden kahden välillä on puoli hajonnan mittaa. Aseman mukaan Etelä-Savon ja Pohjois-Savon keskiarvot ovat käytännössä keskenään samat ja näin myös Pohjois-Karjalan ja kansallisen/koko maan (kuvio 6). Ero on suurimmillaan yli puoli hajonnan mittaa (PK PS). 6 3,60 2 4,00 3,60 4,04 0 4,00 Kuvio 5. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 6. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

12 Terveyden edistämisen osaaminen ja voimavarat vahvistuvat alueellisesti. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Tavoite on tällä hankerakenteella epärealistinen. Toimijat ovat liian erillään toisistaan. Paikallisella tasolla on edetty. Entisten osaajien osaaminen on vahvistunut, mutta entä muut toimijat? Kunnille olisi voinut antaa enemmän tukea HVK:n mekaaniseen kirjoittamiseen ja kokoamiseen kehittäjätyöntekijöiden kautta. Mielenterveys vielä näkyvämmin esiin. Te-työtä on edistetty hyvin ja sähköisiä toimintamalleja otettu käyttöön, mutta voimavarat eivät ole lisääntyneen vaan ee-työstä niitä on nipistetty pois. HVK-koulutus antoi alussa tarvittavaa perustietoa ja osaamista. TE-työryhmä on päässyt uudella tavalla vauhtiin. Huomattava lisäarvo. On kerännyt porukoita yhteen. Kehittäjätyöntekijät ovat jalkautuneet. Ovat vahvistuneet ja koulutukset ovat olleet hyviä. Hanke on tuonut lisää voimavaroja. Laaja-alainen näkökulma on sisällytetty hankkeeseen. On järjestetty kiitettävästi henkilökunnan te-edistämistä vahvistavaa koulutusta. Koulutus on otettu innolla vastaan saatu ajantasaista ravitsemustietoa ja mittareita omaan käyttöön. On vahvistunut jonkin verran. Hanke on kuitenkin vielä kesken on alettu sisäistää ja ymmärtää hyötyjä. Lisää voimavaroja ja toimijoita on löytynyt muista kunnallisista toimijoista. Koulutuksissa on käyty ja uusia toimintatapoja otettu käyttöön. Toimijoiden tapaamiset ja yhteistyö ovat lisääntyneet mm. sellaisilla toimijoilla, jotka muuten eivät ole tekemisissä keskenään. Voimavarat ovat vahvistuneet, kun eri tahoja otettu mukaan (esim. savuttomuus). Jokainen kunta tekee asioita melko yksin. Hanke on kesken, eikä ole tietoa vahvistumisesta. Työ on vielä kesken. Toivottavasti kaikki tietävät, mitä toiset te-työssä tekevät ja toimintatavat yhtenäistyvät, ja into kasvaa ja yhteistyö lisääntyy. On järjestetty koulutusta ammattilaisille yhdessä muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa, joissa osallistujia koko alueelta. Koulutus tuo mukanaan osaamista. Toiselta voi oppia. Osaamista on pyritty lisäämään koulutusten ja kehittäjätyöntekijöiden jalkautumisella. Ainakin koulutuksin on pyritty lisäämään osaamista. Te-osaamista pyritty vahvistamaan, mutta muutoksiin tarvitaan aikaa eikä kaikki kehitetty ole ehtinyt kiinnityttyä rakenteisiin.

13 Tavoite.3 Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä. 2 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeen tavoite Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä on saavutettu, yli joka kolmas vastaaja oli valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa ja samoin joka kolmas vaihtoehdon. Melko hyvin (taulukko 2). Alle viidesosa on valinnut vaihtoehdon Melko huonosti. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 0. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 0. Taulukko 2. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 6 Melko huonosti 3 8,8 keskihajonta,0 En osaa sanoa 26 37,7 Melko hyvin 23 3 Erittäin hyvin 7 0, Kansalaisyhteistyön arvioinnissa sekä vastaajan asema että alue vaikuttavat huomattavasti arviointeihin (kuviot 7 ja 8). Kehittäjätyöntekijät ja laajennetun ohjausryhmän jäsenet arvioivat, että kansalaisyhteistyössä on onnistuttu vähintäänkin melko hyvin. Tukiryhmän jäsenten ja hankehenkilöstön näkemys ei ole yhtä myönteinen. Alueista Pohjois-Savossa toimintojen kehittäminen kansalaisyhteistyössä arvioidaan muita alueita muita alueita heikommaksi. Kansallinen/koko alue on arvioissaan kaikkein myönteisimmin asian näkevä. 3 4,00 3,80 9 3,45 3,27 4 3,00 Kuvio 7. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 8. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

14 Terveyttä edistäviä toimintoja kehitetään kansalaisyhteistyössä. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Kansalaisyhteistyö? Muutakin Kansalaisyhteistyöstä saatiin kuin se, että muutenkin aktiiviset kuntalaiset osallistuvat johonkin ryhmään. Vielä takkuilee. Konkretia pysyvistä toimintamalleista hankkeen jälkeen puuttuu. Kansalaisjärjestöt eivät ole juurikaan osallistuneet, vaan kehittäminen on ollut työntekijälähtöistä. 3 esimerkkejä seminaarissa, mutta kokonaiskuva on vielä vaikeasti hahmotettavissa. Järjestöjen läsnäolo on lisääntynyt. Omalla alueella on aloitettu järjestöyhteityötä ja järjestetty matalan kynnyksen tapahtumia. Kunnista on järjestetty osallistavia terveystapahtumia ja toimintoja on jalkautettu (myös syrjäkylille). Tavoitetta on viety monesta suunnasta hyvin eteenpäin. Kuntalaisten näkemyksiä terveydenedistämisen tarpeista on huomioita jossain määrin tapahtumia ja toimintaa järjestettäessä. Järjestöt ovat olleet mukana terveyden edistämisessä. Osallisuuteen liittyvät kysymykset ovat esillä, mutta tarttumapintaa on vielä vähän, koska itse HVKprosessi vie aikaa. On panostettava loppuaikana vahvemmin kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa tehtävään kehittämistyöhön. Kansalaisyhteistyö on kehittymässä, mutta toimijat hajallaan eivätkä tiedä toisistaan. Asia on vaiheessa. Järjestötoimijat ovat resurssiensa puitteissa aktiivisia. On tärkeää saada kuntakehittäjät jalkautumaan sopiviin foorumeihin ja antaa heille mandaatti viedä kehittämistä eteenpäin kansalaisyhteistyössä varmistaen hankekauden jälkeistä yhteistyötä. Kansalaisten mielipiteet ja tarpeet on mahdollista huomioida hankkeen aikana. Toiminnalla vastataan tarpeisiin. Otamme koppia kentältä ja toimintoja suunnitellaan kuntalaislähtöisesti.

15 Toimintaan varatut voimavarat (talous ja henkilöstö) Voimavarat ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi. 4 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Voimavarat ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi yli neljäkymmentä prosenttia vastaajista oli valinnut Melko hyvin (taulukko 3). Neljäsosa vastaajista oli valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 9. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla. Taulukko 3. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti 3 keskiarvo 8 Melko huonosti 0 keskihajonta,6 En osaa sanoa 8 26, Melko hyvin 29 42,0 Erittäin hyvin 8,6 Tieto puuttuu,4 Aseman mukaan laajennetun ohjausryhmän ero kehittäjätyöntekijöihin ja tukiryhmän jäseniin on yli puoli hajonnanmittaa (kuvio 9). Aseman mukaan (kuvio 0) Pohjois-Karjalan ero Etelä-Savoon ja kansallisen/koko alueeseen on yli puoli hajonnan mittaa. 3,44 3,4 3 3,82 3,62 4,00 4 Kuvio 9. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 0. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

16 5 Voimavarat ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Osa-aikainen työntekijä ei ehdi paneutua tarpeeksi. Koordinaattoripanosta on riittävästi. Jos tämä haluttaisiin tehdä kestävän Voimavaroja on kohtuullisen ja pidemmän tähtäimen toi- hyvin, kun vertaa hankkeisiin minnan periaatteella, hankkeelle olisi hyvä palkata kokoaikainen henkilö. Yhteistyössä suunnittelupalavereihin ja tapaamisiin tarvitaan enemmän aikaa. Kunnissa ei aikaa paneutua asioihin ja suunnitelmien laadinta turhauttaa, koska niiden hyödyntäminen jää vähäiseksi. Eräät kehittäjätyöntekijät tarvitsisivat/olisivat yleensä. Kyllä näillä voimavaroilla saadaan jotain aikaiseksi. Voimavarat ovat hyvät. Voimavaroja yleensä hyvin, mutta joskus tulee kiirettä esim. kirjallisten töiden kanssa. Näillä resursseilla olemme hyvin tasapainossa. Laaja verkosto ja henkilöstömääresursseja. tarvinneet lisärä ja riittävä budjetti. Voimavaroja on voitu irrottaa Viranhaltijoilla ei yksinkertaisesti kehittämiseen ja toimintamallin riitä aikaa vaikka hanke kuinka tukisi. luomiseen muus). (nuorten savutto- Kuntien tiukan rahatilanteen johdosta panostus ei ole riittävä. Kehittäjätyöntekijöille varattu resurssi on ollut rajallinen ja sitä olisi voinut suunnata vieläkin tehokkaammin alueelle. Voimavarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Suuremmissa taajamissa ei toimintaa yhtä paljon kuin joissakin toisissa. Ovatko voimavarat ylimitoitettuja suhteessa tehtyyn olisiko projektirahat voitu ohjata suoraan kunnille ilman hanketta? Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiseen tulisi panostaa enemmän muiden toimijoiden kuin soten puolella. Kunnat osallistuvat melko aktiivisesti tapahtumien järjestämisvastuuseen, poikkihallinnollisuus ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa edellyttää aktiivisia toimijoita. Kehittäjätyöntekijät ovat päässeet tilaisuuksiin, vaikka hoitotyötäkin olisi. Opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä voi kehittää jatkossa. Työryhmän tuki on tarpeellista, mutta työ itsenäistä. Omalla alueella ei ylin johto ole preferoinut koulutuksia. Taloudellista apua tapahtumiin on ollut vaikea löytää. Kuntakehittämiseen rahaa olisi pienempiin kuntiin voinut varata enemmänkin, mutta olisiko kehittäjä löytynyt kunnasta.

17 Valitut toimenpiteet ja keinot Valitut toimenpiteet ja keinot tukevat tavoitteiden saavuttamista. 6 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Valitut toimenpiteet ja keinot tukevat tavoitteiden saavuttamista yli puolet vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja neljäsosa vastaajista vaihtoehdon En osaa sanoa. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 6. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 5. Taulukko 4. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti keskiarvo 4,04 Melko huonosti 4 5,8 keskihajonta 0,73 En osaa sanoa 8 26, Melko hyvin 36 52,2 Erittäin hyvin 0 Tieto puuttuu,4 Aseman mukaan ei ryhmien välillä ole suuria eroja (kuvio ). Suurin ero, alle puoli hajonnanmittaa, on tukiryhmän ja hankehenkilöstön välillä. Alueen mukaan (kuvio ) Pohjois-Savon ja muiden välillä on huomattavan suuri ero, kansalliseen/koko alueeseen verrattuna yli hajonnan mitta ,88 4,00 4,25 4,08 4,22 8 Kuvio. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 2. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

18 Valitut toimenpiteet ja keinot tukevat tavoitteiden saavuttamista. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Tavoitteet laajat: tarvitsevat selkeät, napakat suunnitelmat. HVKprosessi olisi voinut olla jämäkämmin suunniteltua. Kehittäjätyöntekijän ja koordinaattorin rooli on joskus hakenut linjaansa. 7 Koulutukset ok. Jotkut keinot ovat olleet hyviä. Terveyttä edistetään kyllä tällä tasolla. Ovat pääosin linjassa tavoitteiden kanssa. Toteuttamisesta riippuu tavoitteiden saavuttaminen. Olemme valinneet järkevän lähestymistavan. Toimenpiteet on valittu tavoitteiden suuntaisesti ja niiden saavuttamista tukein. Olemme saaneet luotua hyvän opintokokonaisuuden tarpeisiimme. Kehittämispanoksen antaminen kuntiin auttaa vaikutettaessa kunnan tärkeinä pitämiin kehittämiskohteisiin. Koulutusmäärärahat ovat monissa paikoissa niukat hankkeen koulutustarjonta on luonut mahdollisuuksia ammattilaisten osaamisen vahvistamiselle. Resursseilla on mahdollistettu ja tuettu tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet ovat selkeät ja toimenpiteet helppo toteuttaa. Suunnitelman tavoitteet ovat toteutettavissa. Toimenpiteet ovat olleet käyttökelpoisia mm. kouluilla. Liikaa resurssia mennyt odotteluun miten kunnat lähtevät toimimaan. Tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Tehtävää riittää. Kehittävätyöntekijät ovat oman alueensa asiantuntijoita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on jatkuvasti tuotava esille. Kuntien toimijat pohtivat ja valitsevat itse tukiryhmiensä, esimiestensä ja ohjaajien kanssa keinoja ja toimenpiteitä, jotka toimivat omassa kunnassa. Olemme toimineet yhteistyössä kuntakehittäjien ja kuntien kanssa heidän toiveidensa mukaisesti. Oikeita asioita, mutta muutos vie aikaa. Tukea on tarjottu hankkeen taholta, mutta mahdollisuus vastaanottaa kaikkea on rajallinen. Tarpeet ovat lähteneet paikkakunnan omista lähtökohdista - ei kaikille kaikkea.

19 Hankkeen järjestämät koulutukset Hankkeen järjestämät koulutukset ovat vahvistaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. 8 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Hankkeen järjestämät koulutukset ovat vahvistaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista lähes puolet vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja lähes joka kolmas vaihtoehdon Erittäin hyvin. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 2. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 4. Taulukko 5. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 4,26 Melko huonosti 3 keskihajonta 0,73 En osaa sanoa 5 2,7 Melko hyvin 3 44,9 Erittäin hyvin 20 29,0 Tieto puuttuu - - Hankehenkilöstö on arvioinut koulutusosion osaamista vahvistavan vaikutuksen hieman muita korkeammalle (kuvio 3). Pohjois-Savossa arvio on muita matalampi (kuvio 4). 4, , Kuvio 3. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 4. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

20 9 Hankkeen järjestämät koulutukset ovat vahvistaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Onko olennaista uutta? Ehkä olisi voinut vielä enemmän miettiä koulutuksia, jossa 3. sektori mukana. HVK koulutukset avoimia kaikille. HVK - koulutus perus- jatkoa jne. hyvä. Mutta tarkemmin ohjelmoida kokonaisuuden, joka kaikkien tiedossa; Koulutusten mukaan olisi HVK prosessi edennyt kunnissa. Mielelläänhän sitä koulutukseen lähdetään... mutta kuka koulutusta Ammattilaisille koulutukset: paljon osallistujia, laajasti hankealueelta. Koulutukset ovat muistuttaneet asian tärkeydestä. Monia hyviä käytännönläheisiä koulutuksia. Koulutukset ovat olleet tarpeellisia ja hyviä. Mielestäni neuvokasperhekoulutus oli hyvä ja siitä sai käyttökelpoisen työkalun. Tosi hyvät koulutukset! Ei ole ollut tarpeen / sopivaa koulutusta. tarvitsee? Pitäisi suunnata Hyvää toimintaa ja monipuolista enemmän uusille tekijöille, osaamattomille, epävarmoille, heille joiden pitäisi oppia sisällyttämään terveydenedistäminen lähtökohdaksi jokaiselle kohtaamiselle. Välillä tuntuu, että suurin osa tuotoksista on kunnallisten toimijoiden omien toimintamallien jakamista koulutusta. Valitut koulutukset ovat yhteisiä koko alueella, jolla saadaan yhtenäisyyttä menetelmien käyttöön. Koulutukset ovat täyttyneet nopeasti ja tarve näihin on ilmeistä. Hanke on järjestänyt hyvin koulutuksia, ilman hanketta koulutus- esim. neuvolatyössä, tarjonta olisi huomattavasti kevy- mutta mikä sitten on uusi tapa toimia, näitä voisi miettiä empi. Se, miten niihin osallistutaan, on eri asia. Ovat olleet laaja-alaisesti valittujen teemojen mukaisia erilaiset kunnat huomioiden. Koulutukset ovat tukeneet ja laajentaneet osaamista. Motivoivan haastattelun koulutus on ollut hyvä, vaikkakin kohdennettu enemmän terveydenhoidon työntekijöille. Ovat olleet tarpeellisia ja uutta tietoa on saatu hyvin jaettua henkilöstölle.

21 20 Toiminnan kohderyhmien valinta Kohderyhmät on valittu tavoitteiden mukaisesti. Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Kohderyhmät on valittu tavoitteiden mukaisesti yli puolet vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja lähes joka neljäs vaihtoehdon Erittäin hyvin. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 3. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla. Taulukko 5. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 4,2 Melko huonosti 2 keskihajonta 0,62 En osaa sanoa 2 7,4 Melko hyvin 39 56,5 Erittäin hyvin 6 23,2 Tieto puuttuu - - Kehittäjätyöntekijät ovat arvioineet kohderyhmien valinnan tavoitteiden kannalta toteutuneen hieman tuki- ja ohjausryhmää paremmin (kuvio 5). Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon keskiarvot eroavat yli puoli hajonnan mittaa (kuvio 6). Muut alueet sijoittuvat näiden välimaastoon. 4,42 4,05 4,09 4,29 4, ,00 Kuvio 5. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 6. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

22 Kohderyhmät on valittu tavoitteiden mukaisesti. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Paljon on tehty, hyvä, mutta, onko jokin ryhmä tms. jäänyt kokonaan huomioimatta tai ei ole tavoitettu alkuperäisen suunnitelman mukaan. Katvehenkilöiden/heidän kanssaan työskentelevien tavoittamista on vielä kehitettävä. Tähän on pyritty mutta haasteita kohdattu. Työvoimaviranomaisten kanssa ei päästy etenemään suunnitelmien mukaan (syrjäytymisvaarassa olevat). Myös kuntajohdon kanssa on ollut haasteita (saaminen heille tarkoitettuihin tilaisuuksiin). 2 Eri alueilla eri painotukset ovat toimivia. Kohderyhmien valinta on ollut hyvä. Toisaalta kaikkia haluttuja kohderyhmiä ei ole vielä saavutettu. Tässä on onnistuttu. Suunnitelmallisesti ja tietoisesti valittu kohderyhmä. Kohderyhmät määritelty tarkasti jo hankkeen suunnittelu vaiheessa. Toteutunut hyvin. Kuntien kehittämisen kohderyhmät ovat valittu kuntien omien hyvinvointikertomusten osoittamien tarpeiden mukaan. Kohderyhmät on määritelty selkeästi ja alueelliset kohderyhmät ovat muodostuneet selkeiksi. Tavoite on nuorten päihdehaittojen vähentäminen ja ehkäisevään päihdetyöhön panostettu aiempaa enemmän. Kohderyhmiä useita. Kunnat ovat erilaisia ja kohderyhmät valittava sen mukaan. Omalla alueella on pyritty etsimään toiminnasta hyötyviä avainryhmiä, mutta ovatko tulokset olleet "riittäviä" hankkeen näkökulmasta, sitä en oikein tiedä. Nuoret on ollut hyvä kohderyhmä heidän tuleva elämänsä huomioiden. Mitä varhaisemmassa vaiheessa saadaan terveyttä edistävät asiat käytäntöön niin sitä parempi. Näin ollen peruskoulu on erittäin tärkeä kohderyhmä.

23 Hanketyön vaikutukset Miten hanke on vastannut kuntaorganisaation tarpeisiin? 22 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Miten hanke on vastannut kuntaorganisaation tarpeisiin hieman yli kolmannes vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja joka kolmas vaihtoehdon En osaa sanoa. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 7. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 8. Taulukko 6. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 4,00 Melko huonosti 6 8,7 keskihajonta 0,9 En osaa sanoa 23 3 Melko hyvin 27 39, Erittäin hyvin 2 7,4 Tieto puuttuu,4 Tukiryhmän jäsenten arvio on hieman muita ryhmiä, erityisesti ohjausryhmän jäsenten arviota, alempi (kuvio 7). Pohjois-Savon arvio on keskimäärin puoli hajonnan mittaa muiden alueiden vastaajien arvioita alempana (kuvio 8). 4,00 3, ,00 3,69 Kuvio 7. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 8. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue Lomakkeessa ei ollut mahdollisuutta avoimeen palautteeseen.

24 Kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tehty yhteistyö Yhteistyö on tukenut tavoitteiden saavuttamista. 23 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Yhteistyö on tukenut tavoitteiden saavuttamista lähes puolet vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja lähes joka neljäs vaihtoehdon Erittäin hyvin tai En osaa sanoa. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 5. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 7. Taulukko 7. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 3 Melko huonosti 5 7,2 keskihajonta 0,84 En osaa sanoa 6 23,2 Melko hyvin 30 4 Erittäin hyvin 7 24,6 Tieto puuttuu,4 Tukiryhmän jäsenten arvio on selvästi alempi, kuin muiden ryhmien (kuvio 9). Pohjois-Savon arvio poikkeaa hajonnan mitan Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta ja puoli hajontaa kansallisesta/koko alueesta (kuvio 20). 4,29 3, ,45 4,43 9 4,00 Kuvio 9. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 20. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue Yhteistyö on tukenut tavoitteiden saavuttamista. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Vastaajat ilmoittivat yhteensä 53 eri yhteistyökumppania ja/tai sidosryhmää ja mainintojen kokonaismäärä oli 02. Keskimäärin kukin taho oli mainittu kahdesti. Taulukoihin 8-24 on koottu vastaajien mainitsemat yhteistyökumppanit ja sidosryhmät luokiteltuina eri alaryhmiin.

25 24 Taulukko 8. Yhteistyötahot ja sidosryhmät kunnassa. Esimiehet 4 Koulutoimi/koulut 4 Nuorisotoimi 3 Kouluterveydenhuolto/-hoitaja 2 Kunnan hyvinvointiryhmä tai vastaava 2 Kunnan johto 2 Kunnan työntekijät 2 Kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 2 Liikuntasihteeri/liikuntatoimi 2 Terveydenhuollon työntekijät 2 Koulun hammashuolto Kuntien avainhenkilöt Kuntoutuksen työntekijät Peruskoulut Päihde- ja mt-työntekijät Ravitsemusterapeutti Vapaa-aikatoimi Yhteensä 32 Taulukko 9. Yhteistyötahot ja sidosryhmät TERVIShankkeessa ja muissa hankkeissa. Kunnan kehittäjätyöntekijä/-työntekijät 4 Hankekoordinaattorit 2 Hankkeen tukiryhmä 2 Laajennettu ohjausryhmä 2 TERVIS-hakkeen alueellinen tukiryhmä 2 Hankkeen vetäjä Muut hankekoordinaattorit Paikallinen työryhmä Kumppanuus-pöytä-hanke Menox-hanke Mikkelin Olkkari TerPS2-hanke Yhteensä 9 Taulukko 20. Yhteistyötahot ja sidosryhmät kolmannella sektorilla. Järjestöt 8 Urheiluseurat 2 Diabetesyhdistys/-yhdistykset Eläkeläisjärjestöt Reumayhdistys/-yhdistykset Seurat SPR Sydänyhdistys/-yhdistykset Yhdistykset Yhteensä 7 Taulukko 22. Yhteistyötahot ja sidosryhmät muiden tahojen parissa. AVI 4 Maakuntaliitto 2 Poliisi 2 Seurakunta/seurakunnat 2 Yhteensä 0 Taulukko 24. Yhteistyötahot ja sidosryhmät muun terveydenhuollon, kuin perusterveydenhuollon, tahojen parissa. SHP:n edustaja/johto/sairaanhoitopiiri 3 PTH-yksikkö 2 Yhteensä 5 Taulukko 2. Yhteistyötahot ja sidosryhmät muiden asiantuntijoiden parissa. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 5 Soste 2 THL 2 ISO Sydänliitto Yhteensä Taulukko 23. Yhteistyötahot ja sidosryhmät kunnan ulkopuolisten koulu- ja opetussektorin toimijoiden parissa. Oppilaitokset/ammattioppilaitokset 5 AMK 2 Kansanopisto Yhteensä 8

26 Hankkeen viestinsä Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta? 25 Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta yli puolet vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja hieman yli joka kolmas vaihtoehdon Erittäin hyvin. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 3. Taulukko 25. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 2 Melko huonosti 3 keskihajonta 0,7 En osaa sanoa 5 7,2 Melko hyvin 34 49,3 Erittäin hyvin 26 37,7 Tieto puuttuu,4 Kehittäjätyöntekijöiden arvio on puoli hajonnanmittaa korkeampi kuin tukiryhmän jäsenten. Muita merkittäviä eroja ei ryhmien välillä ole (kuvio 2). Alueiden Pohjois-Karjalan ja kansallisen/koko alueen välinen ero on yli puoli hajontaa (kuvio 22) ,40 4,23 2 4,67 Kuvio 2. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 22. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

27 Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta? Avointen vastausten kommentteja ja viestejä Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Tieto kulkee oman hankealueen sisällä hyvin, mutta hankealueiden välillä toivoisi enemmän tiedonvälitystä. 26 Viestinnästä 2 ja hyppy Facessa sekä uutiskirje ovat tavoittaneet. Viestintä on hoidettu mielestäni melko tehokkaasti useilla eri viestintätavoilla. Tietoa on ollut tarjolla. Sähköpostia on tullut. Viestintä on toiminut hyvin. Olen pysynyt hyvin ajan tasalla. Koordinaatiotyöntekijät viestittävät hyvin hankkeeseen liittyvistä koulutuksista sekä tapahtumista. Hankkeen työ on näkyvää ja avointa. Tietoa jaetaan avoimesti ja tiedotetaan laajasti yli aluerajojen. Alkuhankaluuksien jälkeen olen saanut oikein hyvin. Materiaalia on tullut kiitettävästi. En ole etsinyt tietoa kovin aktiivisesti esim. hankkeen sivuilta, joten varmaan saisin ajankohtaista tietoa enemmän, jos olisin itse aktiivisempi. Tiedottamisen tulisi olla säännöllistä, henkilökohtaista ja helposti hahmottuvaa. Ei pelkkää tapahtumien listaamista, vaan toimintojen kiinnittymistä tavoitteisiin. Sen tulisi olla myös analysoivaa ja pohdiskelevaa, lukijaansa luottavaa. Viestintä on haastava taitolaji. Monasti pyritään viestimään hyvin mutta loppu jää kuulijan varaan eli vastuulle. Tietoa saa, kun on aktiivinen. Työaikataulu ei aina mahdollista riittävästi perehtyä ja osallistua tapahtumiin ja kokouksiin.

28 27 Hankkeen viestinsä TERVIS-viestintä on selkeää ja ymmärrettävää. Arvioidessaan sitä, miten hyvin hankkeessa on toteutunut TERVIS-viestintä on selkeää ja ymmärrettävää kaksi kolmesta vastaajasta oli valinnut vaihtoehdon Melko hyvin ja joka neljäs vaihtoehdon Erittäin hyvin tai En osaa sanoa. Keskiarvojen mukaan (taulukko 6) onnistuminen on sijalla 4. Hajonta on suuruusjärjestyksessä sijalla 2. Taulukko 26. Tavoite saavutettu n % Tunnuslukuja Erittäin huonosti - - keskiarvo 7 Melko huonosti 3 keskihajonta 0,66 En osaa sanoa 4 5,8 Melko hyvin 44 63,8 Erittäin hyvin 7 24,6 Tieto puuttuu,4 Hanketyöntekijöiden arvio on muita ryhmiä alempana (kuvio 23). Alueiden välillä ei ole merkittäviä eroja (kuvio 24). 4,26 4, , ,89 Kuvio 23. Keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 24. Keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue

29 TERVIS-viestintä on selkeää ja ymmärrettävää. Avointen vastausten kommentteja ja viestejä 28 Miinukset (hankkeelle) Plussat (hankkeelle) Muut kommentit ja ehdotukset Joskus kirjoitukset ovat olleet liian järjestelmä- ja rakennekeskeisiä. Tavoitteiden laajuuden ja yleismaailmallisuuden takia selkeys voi olla joskus ollut hukassakin. Viestintä näkyy omilla sivuilla ja Innokylässä. Eli ne jotka käyvät muutenkin näissä ympäristöissä saavat tiedon. Entäs mitä muut Ollut niiltä osin, kuin olen siihen tutustunut. Viestintä ollut yleensä selkeää ja ymmärrettävää, liiallista asioiden vatvomista tulisi kuitenkin välttää. Tarpeellinen vatvominen on kuitenkin hyväksyttävää. Ymmärrän termit, mitä käytetään ja tunnen myös hankkeen sisältöjä. Sähköpostitse on helppo tarkentaa viestintää ja esittää lisäkysymyksiä. tietävät Terviksestä? Ulospäin Viestintä on selkeää ja ymmärrettävää! muuten viestintämme ollut vähäisempää, mihin tietysti vaikuttaa se, mitkä asiat menevät läpi. Materiaalia on ollut runsaasti. Tiivistetty tieto olisi ollut ajoittain paikallaan. Semppi-piste on aika keinotekoinen nimi. Itsehoitopiste kertoo paremmin mistä on kyse. Hankkeen viestintä Mikä on ollut pääasiallinen tiedonhankintakanavasi? Yleisin tiedonhankintakana on ollut sähköposti, jonka eri vaihtoehdoista valitsi kolme neljästä vastaajasta (taulukko 9). Kuusi vastaaja oli nimennyt puhelimen tai muun henkilökohtaisen kontaktin ja viisi hankkeen verkkosivun. Innokylää ei juurikaan käytetty pääsiallisena kanavana. Tiedon saannin ja tiedon selkeyden näkökulmasta henkilökohtainen kontakti koettiin parempana kuin sähköposti, kun eroa arvioidaan keskiarvoilla. Taulukko 27. Pääasiallinen tiedonhankintakanava hankkeen viestinnän näkökulmasta. Tiedon saannin- (Kuinka hyvin olet saanut ajankohtaista tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta) ja tiedon selkeyden- (TERVISviestintä on selkeää ja ymmärrettävää) arviointikysymysten keskiarvot kunkin tiedonhankintakanavan valinneilla. Tavoite saavutettu n % Tiedon saanti ka Tiedon selkeys ka Puhelin tai muu henk.koht. kontakti 6 8,7 4,67 3 Sähköposti 52 75,4 9 2 Hankkeen verkkosivusto 5 7,2 4,20 4,20 Innokylä 2 0 3,00 EOS tai ei kokemusta 3 3 4,00 Tieto puuttuu,4 - -

30 29 Onnistumisindeksi Kaikista arviointikysymyksistä laskettiin hankkeen yleinen onnistumisindeksi. Kunkin vastaajan arvioinnit kustakin kysymyksestä laskettiin yhteen. Yhteenlaskussa vaihtoehto Erittäin huonosti sai arvon, Melko huonosti arvon 2, Melko hyvin arvon 4 ja Erittäin hyvin arvon 5. En osaa sanoa -vastaukset jätettiin laskutoimituksen ulkopuolelle. Onnistumisindeksi laskettiin jakamalla arviointien summa niiden vastaksien lukumäärällä, joissa oli valittu joku muu vastausvaihtoehto kuin En osaa sanoa. Onnistumisindeksin keskiarvo on 2 ja keskihajonta 0,57. Keskiarvon yläpuolelle sijoittui 42 vastaajaa eli 60,9 % vastaajista. Kun onnistumisindeksin jaettiin kuuteen ryhmään 0,5-yksikön välein, jakautuman tyyppiarvoksi tuli luokka 4,0-4,49 Kuvio 25. Tähän luokkaa sijoittui 34 vastaa eli 49,3 % vastaajista ,0-2,49 2,5-9 3,0-3,49-9 4,0-4,49-5,0 Kuvio 25. Onnistumisindeksin jakautuminen kuuteen 0,5-yksikön välein muodostettuun ryhmään. Kuhunkin luokkaan sijoittuvien vastaajien määrä. 4,03 9 4,05 4,02 3,84 4,09 0 4,20 Kuvio 26. Onnistumisindeksin keskiarvot aseman mukaan. Kehittäjätyöntekijä Tukiryhmän jäsen Laajennetun ohjausryhmän jäsen Hankehenkilö Kuvio 27. Onnistumisindeksin keskiarvot alueen mukaan. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kansallinen/koko alue