Haitallisten vieraslajien torjunnan rahoituslähteitä

Transkriptio

1 Haitallisten vieraslajien torjunnan rahoituslähteitä LIFE-ohjelma EU:n rahoitusinstrumenteille on kehyskaudelle määritelty uudet ohjelmat, joilla ohjataan rahoitusta tavoitteiden saavuttamiseksi. LIFE on ympäristöalan keskeinen EU-rahoitusinstrumentti, jolla tuetaan ympäristön- ja luonnonsuojelua sekä ilmastotoimia. Tavoitteena on kehittää hankkeissa uusia parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja, jotka edistävät kansallisen tai alueellisen strategian toteuttamista ja tuottavat lisäarvoa koko EU-alueelle. LIFE-instrumentilla on tuettu haitallisiin vieraslajeihin kohdistuvia toimia leviämisen estämisestä, hävittämiseen ja kontrolloimiseen jo yli kaksi vuosikymmentä. LIFE tukee myös yhteistyötä haitallisiin vieraslajeihin liittyvän tiedon levittämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä. Työohjelmassa vuosille asetetaan etusijalle hankeaiheet, jotka edistävät EU:n monimuotoisuusstrategian ensimmäisen tavoitteen lintu- ja luontodirektiivien täysimääräisen täytäntöönpanon saavuttamista. Hankkeita pyritään kohdistamaan haitallisiin vieraslajeihin tilanteissa, joissa ne todennäköisesti heikentävät yhteisön laajuisesti tärkeiden lajien tai luontotyyppien suojelun tasoa. Samalla pyrkimyksenä on tukea Natura verkostoa. Painopiste on lisäksi hankkeissa, joissa testataan ja sovelletaan toimintatapoja, joiden tarkoitus on a) estää haitallisten vieraslajien leviäminen etenkin puuttumalla tahattoman leviämisen reitteihin, b) luoda varhaisen varoituksen ja nopeiden vastatoimien järjestelmä, c) hävittää osaksi elinympäristöään vakiintuneet haitalliset vieraslajit tai valvoa niitä asianmukaisella aluetasolla, sekä käsitellä näitä kolmea vaihetta (estämistä, varhaista varoitusta ja nopeita vastatoimia, hävittämistä/valvontaa) yhteisessä kehyksessä. Hankkeissa on tavoitteena parantaa olemassa olevia tai ottaa käyttöön uusia teknisiä, hallinnollisia tai oikeudellisia kehyksiä asianomaisella tasolla. Tavoitteena on estää haitallisten vieraslajien laajemmalti esiintyvä vakiintuminen osaksi EU:n luontoa. Rahoitettavia hankkeita voivat olla myös haitallisia vieraslajeja koskevat kansalliset ja kansainväliset tietoisuuden lisäämiskampanjat, joiden kohteena ovat suuri yleisö sekä keskeiset sidosryhmät. Myös muihin LIFE luonto- ja luonnon monimuotoisuuden hankkeisiin voi liittyä esimerkiksi vieraslajien poistamista hankealueelta. Ympäristöministeriön Life -sivusto: EU:n komission Life -sivusto: Horisontti 2020 EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Myös EU:n kahdeksanteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan, Horisontti 2020:een sisältyy haitallisten vieraslajien tutkimukseen ja torjuntaan liittyviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi eurooppalaisen vieraslajitutkimuksen merkkipaalu DAISIE-tutkimusohjelma rahoitettiin aikoinaan EU:n kuudennesta tutkimuksen puiteohjelmasta. Yhteiskunnalliset haasteet on Horisontti ohjelman keskeinen osio, jossa pyrkimyksenä on poikkitieteellinen, käyttäjälähtöinen tutkimus, jossa kehitetään ratkaisuja yhteiskunnan isoihin haasteisiin ja 1

2 myös pilotoidaan ja testataan niitä. Etenkin toinen haaste ruokaturva, kestävä maa- ja metsätalous, merenkulku, meri- ja sisävesien tutkimus sekä biotalous pitää sisällään haitallisten vieraslajien tutkimusaiheita. Ohjelmahankkeet ovat pääsääntöisesti isoja: kokonaisbudjetti on useita miljoonia euroja ja osallistuvia tahoja on ainakin kolme ja kolmesta eri maasta. EU:n tutkimus ja innovaatio-ohjelmat EUTI:n sivusto, Horisontti ohjelman kansallinen yhteystoimisto Suomessa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu aiemmin haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä keskittyy alueellisen osaamisen ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Ohjelman toimenpiteissä ympäristön tilan osalta keskitytään innovaatiotoimintaan, joka kehittää elinkeinotoiminnan kanssa vientikelpoisia ratkaisuja ympäristökysymyksiin, etenkin alueiden luonnonvarojen hallintaan, kestävään ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyen. Rakennerahastojen tavoitteena on myös Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) kehittäminen. EAY -tavoitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä EU:n sisärajoilla. EAY-ohjelmia, joiden valmisteluun ja toteuttamiseen Suomi osallistuu, ovat Pohjoinen, Botnia-Atlantica, Keskinen Itämeri (Central Baltic), Itämeri (Baltic Sea Region, BSR), Pohjoinen periferia ja Arktinen (Northern Periphery and Arctic). Lisäksi koko EU:n kattavia alueiden välisen yhteistyön ohjelmia ovat Interreg Europe ( Interreg C ), Interact, Urbact sekä Espon. Esimerkiksi Keskisen Itämeren (Central Baltic) ja Itämeren (Baltic Sea Region, BSR) ohjelmissa on keskeistä EU:n Itämeristrategian tukeminen. EU:n Itämeren alueen strategian ensimmäinen tavoite meren pelastaminen ja siihen liittyvät painopistealueet tukevat kansainvälisen yhteistyön kehittämistä myös vieraslajityössä EAY-ohjelmien puitteissa. Kansallinen Rakennerahastot.fi -sivusto: Maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma Maataloutta tuetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta eli maataloustukirahastosta EU:n kokonaan rahoittamilla suorilla tuilla. Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta eli maaseuturahastosta. Maaseuturahaston varoja myönnetään EU:n osarahoittaman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman kautta. Lisäksi maataloutta tuetaan kansallisilla tuilla. Jos viljelijä on hakenut EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia (mm. perustukea, viherryttämistukea tai tuotantosidonnaisia tukia), (EU:n osittain rahoittamaa) ympäristökorvausta (M10), luonnonmukaisen tuotannon korvausta (M11), luonnonhaittakorvausta (M13) tai kansallisesti rahoitettavia viljelijätukia, sitovat häntä täydentävät ehdot. Täydentävät ehdot edellyttävät mm., että hukkakauran saastuttamalla maatalousmaalla hukkakauran torjunnasta on huolehdittava hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti, viranomaisten antamaa torjuntaohjetta tai -suunnitelmaa noudattaen. Samoin täydentävät ehdot edellyttävät jättiputkien (kaukasianjättiputki, persianjättiputki, armenianjättiputki) torjuntaa maatalousmaalla. Täydentävien 2

3 ehtojen rikkominen johtaa tuensaajilla tukien menetyksiin. Laki hukkakaurantorjunnasta koskee muitakin kuin tuensaajia. Maaseutuohjelmassa tuetaan myös tiettyjä ei-tuotannollisia investointeja (M4.4), jotka liittyvät maatalouden ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisia investointeja ovat perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen. Ympäristökorvausten (M10) ympäristösopimuksilla tuettavia ovat myös perinnebiotooppien, luonnonlaidunten, reunavyöhykkeiden ja metsäsaarekkeiden hoitotoimet. Niin alkuraivauksen kuin hoidonkin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua vieraslajien poisto. Poistettavia haitallisia vieraslajeja ovat etenkin kurtturuusu merenrantaniityillä sekä jättiputket. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia myös jättiputken kasvuston kemiallisen torjunnan edellä mainituissa ympäristöissä, joissa kemiallinen torjunta on sopimusehtojen mukaan kielletty. Ei-tuotannolliset investoinnit ja ympäristökorvausten ympäristösopimukset soveltuvat viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille. Haitallisten vieraslajien torjuntaan on mahdollista hakea hankerahoitusta Maaseutuohjelman yhteistyötoimenpiteestä (M16), esimerkiksi maaseudulla sijaitsevan luontokohteen kunnostamiseen alueen toimijoiden yhteistyönä. Rahoituksen hallinnoija on ELY-keskus. Maaseutuohjelman hankerahoitus soveltuu vain maaseutualueiden yritysten ja toimijoiden käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman verkkopalvelu: Maaseutuvirasto Mavin sivusto: Maaseutuvirasto Mavin sivusto (täydentävät ehdot): Maaseutuvirasto Mavin sivusto (ei-tuotannolliset investoinnit): Maaseutuvirasto Mavin sivusto (ympäristösopimukset): Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) Uudesta kestävän metsätalouden tukijärjestelmästä on säädetty määräaikainen Kemera-lailla, jonka nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatusta vuoden 2023 loppuun. Lain nojalla voidaan tukea metsäluonnon hoitohankkeita, jollaiseksi luetaan myös metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittäminen ja niiden leviämisen estäminen metsätalousmaalla. Metsäluonnon hoidon tukena voidaan korvata kokonaan hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoituspäätökset tehdään hakemusten perusteella. Hyväksymisperusteina ovat esitettyjen toimenpiteiden merkittävyys ja vaikuttavuus sekä kustannustehokas toteuttamistapa metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta. Metsäluonnon hankkeista Metsäkeskus järjestää hankehaun. Hankehaussa Metsäkeskus määrittelee, minkä tyyppisiä hankkeita kulloinkin tullaan rahoittamaan. Haettavana olevat hankkeet ja lisätietoja hankehausta Metsäkeskuksen verkkopalvelussa 3

4 Suomen metsäkeskuksen sivusto: X2hMqs Muita rahoittajia Edellä käsiteltiin tärkeimpiä EU- ja kansallisia rahoitusinstrumentteja. Vieraslajeihin kohdistuvaa tutkimusta rahoittavat osaltaan myös Suomen Akatemia sekä useat rahastot ja säätiöt. Haitallisten vieraslajien käytännön torjuntaa tehdään usein myös talkootyönä, eri järjestöjen ja yhdistysten tuella. 4

5 Rahoitus Millaisille hankkeille Kuka voi hakea Life Ympäristöalan keskeinen EU-rahoitusinstrumentti. Tavoitteena kehittää hankkeissa uusia parhaita, jatkuvia, toistettavia ja siirrettäviä toimintamalleja. Horisontti 2020 Eurooppalaisia tutkimusja innovointihankkeita uusia ja uutta luovia tutkimus- ja kehityshankkeita. Rakennerahastot Hankkeen on toteutettava jotakin Suomen rakennerahastoohjelman tavoitetta, alueellisen hankkeen on lisäksi tuettava alueellisia painopisteitä. Keskeisiä tavoitteita ovat innovoinnin ja uuden luomisen edistäminen, työpaikkojen ja yritysten kehittäminen sekä kasvun tukeminen, osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen sekä osallisuuden lisääntyminen. Esimerkiksi kehittämishanke kunnostamaan yhteistyössä maaseudun luonto- tai kulttuurikohdetta, joka lisäisi alueen viihtyisyyttä ja tunnettuutta. Julkiset toimijat, (pk-) yritykset ja kansalaisjärjestöt. Tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja yrityksille. Vähintään kolme toisistaan riippumatonta osallistujaa, kolmesta eri maasta. Esimerkiksi oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, yritykset ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Mahdolliset tuensaajat määritellään toimintalinjoittain. Hakijalla tulee olla hankkeen aiheeseen liittyvää osaamista sekä edellytyksiä toteuttaa hanketoimintaa ja jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen. Yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö, kuten kyläyhdistys, järjestö, kunta tai oppilaitos voi saada jopa täyden sadan prosentin tuen maaseutua kehittävälle hankkeelle. Ei-tuotannolliset investoinnit ja ympäristökorvausten ympäristösopimukset soveltuvat viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille. Maaseutuohjelman ukset/life_rahoitus nt/life/index.htm / i/ emme-naita/sivut/default.aspx Maataloustukirahasto, maaseuturahasto px

6 hankerahoitus soveltuu vain maaseutualueiden yritysten ja toimijoiden käyttöön. mukset/sivut/default.aspx Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) tuki metsäluonnon hoitohankkeisiin Valtio tukee yksityisen metsänomistajan metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat yksityistaloudellisesti huonosti kannattavia. Yksityiset metsänomistajat i-metsaluonnon- hoitohankkeisiin#.vgkg- X2hMqs 6