Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset Toteutuminen vuosina Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Susanna Kankaanpää, puhelin susanna.kankaanpaa@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: Kansikuva: Sopeutumisstrategian seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen, Helsinki, puheenjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund, Helsinki pelastusjohtaja Jorma Lilja, Helsingin pelastuslaitos ympäristötarkastaja Jari Viinanen, Helsinki suunnittelupäällikkö Pirjo Sirén, Espoo palvelupäällikkö Marja Kiviluoto, Espoo maisema-arkkitehti Laura Muukka, Vantaa suunnittelupäällikkö Marika Orava, Vantaa suunnittelija Paula Kankkunen, Vantaa valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää, Vantaa ympäristöpäällikkö Leena Maidell, Vantaa ympäristöjohtaja Stefan Skog ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, HSL ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, HSL liikennesuunnittelija Veera Lehto, HSL liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, HSL projektikoordinaattori Tapani Hänninen, Kuuma-kunnat ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen, Kuuma-kunnat yksikön päällikkö Toni Haapakoski, ympäristöasiantuntija Aninka Urho, tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää,, sihteeri Seurantataulukkoon tietoja koonneet asiantuntijat: ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström, Helsinki ympäristötarkastaja Jari Viinanen, Helsinki ympäristötarkastaja Paula Nurmi, Helsinki kehittämispäällikkö Sari Soini, Espoo palvelupäällikkö Merja Kiviluoto, Espoo ympäristöpäällikkö Leena Maidell, Vantaa liikennesuunnittelija Veera Lehto, HSL ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, HSL yksikön päällikkö Toni Haapakoski, ympäristöasiantuntija Aninka Urho, ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, 2

3 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Strategian seuranta 5 3 Pääkaupunkiseudulla varaudutaan ilmastonmuutokseen Hulevedet Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa Alimmat rakentamiskorkeudet Teknisten verkostojen sopeutuminen Varautuminen Seuranta jatkossa Toimenpidelinjausten toteutuminen - seurantataulukko Maankäyttö Liikenne ja tekniset verkostot Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys Vesi- ja jätehuolto Pelastustoimi ja turvallisuus Sosiaali- ja terveystoimi Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä Lähdeluettelo 19 3

4 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia valmistui keväällä Se tehtiin seudun kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Strategiaan on koottu linjauksia ja toimenpiteitä, joilla pääkaupunkiseutu varautuu ilmastonmuutoksen ja ilmaston vaihtelun vaikutuksiin. Strategia keskittyy pääasiassa niihin ilmastonmuutoksen seurauksiin ja varautumisen toimenpiteisiin, jotka ylittävät kunta-, sektori- tai hallintorajat, joilla voi olla ylikunnallisia vaikutuksia, ja/tai joiden suunnittelu tai toteuttaminen on edullista tai hyödyllistä tehdä yhteistyössä. Strategian toimenpiteet ja linjaukset on jaoteltu kahteen ryhmään: seudulliset ja yhteiset strategiset lähtökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lyhyen aikavälin ( ) toimenpidelinjaukset. Toimenpidelinjaukset on määritelty seuraaville sektoreille sekä sektorirajat ylittäville aiheille: Maankäyttö Liikenne ja tekniset verkostot Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys Vesi- ja jätehuolto Pelastustoimi ja turvallisuus Sosiaali- ja terveystoimi Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä Toimenpiteet sovitettiin yhteen vuonna 2012 käynnistyneiden tulvariskilain nojalla tehtävien tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa, jotka tehdään Helsingin ja Espoon merialueelle sekä Vantaanjoelle. Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategiaan ei siten sisällytetty alueen meritulvariskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä, sillä ne käsitellään tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Sopeutumisstrategian yhtenä toimenpiteenä oli sopeutumisen seurantajärjestelmän luominen, johon sisältyvät vuosittainen seudun sopeutumisen toimenpiteiden toteutumisen ja toimintaympäristön muutosten seuranta ja niistä raportoiminen. Seurannan järjestämistä ja ohjaamista varten perustettiin vuonna 2013 seurantaryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HSL:n, :n ja Kuuma-kuntien edustajista. Seurantaryhmä on kokoontunut kahdesti vuodessa. Sopeutumisen seurannan avulla voidaan luoda kokonaiskuvaa seudun varautumisesta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumisen tasosta, välttää päällekkäisyyksiä toimissa ja hyötyä synergioista. Seuranta voi tuoda esiin mahdollisia varautumisen aukkoja ja puutteita sekä riskikohteita. Ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen tieto lisääntyy ja täsmentyy jatkuvasti ja uusi tieto voi muuttaa tai muokata aiempia arvioita ilmastonmuutoksen etenemisestä. Strategiassa esitettyjä toimenpiteitä voi olla syytä tarkistaa tai muokata lisääntyvän ja muuttuvan tiedon myötä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva toimintaympäristö myös muuttuu: sekä EU:lta että kansalliselta tasolta tulee uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta, jotka myös paikallisten toimijoiden tulee ottaa huomioon. Keinoista varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin saadaan uusia selvityksiä ja kokemuksia ja näiden pohjalta voi olla tarpeen tarkistaa olemassa olevia käytäntöjä. 4

5 2 Strategian seuranta koordinoi sopeutumisstrategian seurantaa ja raportoi siitä mm. verkkosivujensa kautta. seuraa myös uutta ja päivittyvää tutkimustietoa ja levittää ja välittää tietoa käyttäjille eri kanavien kautta. Seurantataulukkoon on koottu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntayhtymien toteuttamia toimenpiteitä ajanjaksolta ja niiden toteutumisen tilanne syksyllä Tähän taulukkoon kootut toimet ovat vain osa kaupunkien sopeutumista edistävistä toimista. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa on tehty ilmastonmuutokseen ja ilmaston vaihteluun varautumiseen liittyviä toimia jo ennen vuotta 2012, kuten esimerkiksi tulva- ja hulevesiohjelmat ja -strategiat sekä tulvasuojauksia merivesitulvien varalta. Esimerkiksi vuoden 2005 talvitulva käynnisti monia varautumistoimia, joilla ehkäistään vastaavanlaisen meritulvan haitallisia vaikutuksia. Seurantataulukon toimenpiteet on koottu kaupunkien, HSL:n ja :n asiantuntijoilta sekä kaupunkien ympäristöohjelmista saaduista tiedoista. Toimenpiteiden toteutumisen tilan arviointi perustuu subjektiiviseen arvioon, jota on kuvattu Oiva-naamojen avulla. Asiantuntijat ovat esittäneet arvionsa toimenpiteiden tilasta eli käytettävästä Oiva-naamasta. Lisäksi Vantaan kaupungin ympäristöohjelmissa oli arvioitu joidenkin toimien toteutumisen tilaa, jolloin näitä arvioita on käytetty myös tässä taulukossa. Oiva-naamat asteikko: Oivallinen, esim. toteutunut ja päättynyt suunnitelma, hanke, toimenpide Hyvä, esim. menossa oleva työ tai prosessi Korjattavaa, esim. suunniteltu työ, hanke, joka ei ole vielä käynnistynyt Huono, esim. työtä ei ole ollenkaan aloitettu 5

6 3 Pääkaupunkiseudulla varaudutaan ilmastonmuutokseen Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimeenpano on käynnissä ja toimenpiteitä on myös jo toteutettu. Jotkut linjaukset taas ovat jatkuvaa toimintaa, kuten esimerkiksi sopeutumisen huomioiminen seudun yleiskaavoituksessa. Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia osana ympäristöohjelmiaan. Esimerkiksi Vantaan kaupungin ympäristöohjelmassa on kuusi tavoitetta, joilla kaupunki varautuu ilmastonmuutokseen. Ympäristöohjelmien tavoitteita seurataan ja tarkistetaan vuosittain ja kaupungin ympäristöohjelman toteutumisesta tehdään yhteenveto kaupungin vuosittaiseen ympäristöraporttiin. Espoossa ilmastotoimenpiteet jaoteltiin Espoo-strategian tavoitteiden mukaisesti. Toimialat ja yksiköt sisällyttivät vastuualueelleen kuuluvat ilmastotoimenpiteet omiin tuloskortteihinsa ja seurasivat niiden toteutumista strategian seurantojen yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Tiedot raportoidaan kaupungin ympäristöraportissa tai kestävän kehityksen tietoiskussa niinä vuosina, jolloin ympäristöraportti ei ilmesty. Helsingissä ympäristökeskus koordinoi kaupungin ilmastotyötä ja sopeutumisen toimenpiteitä seurataan osana ympäristöraportointia. 3.1 Hulevedet Maankäytön suunnittelussa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tullut osaksi kaavojen vaikutusten arviointia. Kaavamääräyksissä varaudutaan mm. lisääntyviin sademääriin ja hulevesiin. Kaupungit toteuttavat omia tulva- ja hulevesistrategioitaan ja ohjelmiaan, jotka sisältävät myös ilmastonmuutoksen varautumista edistäviä toimia. Hulevesien hallinnalla varaudutaan nykyiseen sään ja ilmaston vaihteluun, mutta se edistää myös tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin varautumista. Luonnonmukaiset hulevesimenetelmät ovat ensisijainen keino, joka on kirjattu myös uudistettuihin vesihuolto- ja maankäyttö- ja rakennuslakeihin. Pääkaupunkiseudulle on rakennettu monia kosteikkoja, painanteita ja muita hulevesikohteita ja esimerkiksi Vantaalla testataan pilottikohteissa vaihtoehtoisia menetelmiä ja rakenteita hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen niiden syntypaikalla. 3.2 Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa Ilmastonmuutokseen sopeutumista on edistetty myös hankkeiden kautta. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun hankkeessa luotiin suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen huomioonottamisesta suunnittelussa. Hankkeen lopputuloksista muodostettiin verkkopohjainen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. ILKKAhanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina olivat Lahden kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki,, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. CliPLive (Climate Proof Living Environment) hankkeessa tunnistettiin kaupunkiympäristöön kohdistuvia geologisia ja ympäristöriskejä Suomenlahden rannikkoalueella. Hankkeessa mm. jaettiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyömuotoja ilmastonmuutostyössä, kehitettiin menetelmiä ja työkaluja nykyisten ja tulevien geologisten riskien ja ympäristöriskien hallintaan ja tuotettiin karttoja mm. pääkaupunkiseudulle hulevesi-, meri- ja vesistötulvista, maaperän ominaisuuksista ja yhdistelmäriskikohteista. Hankkeen koordinaattori oli State Geological Unitary Company «Mineral» Pietarista ja kumppaneina Pietarin kaupungin ympäristökomitea, Venäjän geologinen instituutti (VSEGEI) ja Suomesta Geologian tutkimuskeskus (GTK), Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot ja. 6

7 3.3 Alimmat rakentamiskorkeudet Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Vantaan kaupunki laativat yhteistyössä uudistetun oppaan alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista rannikkoalueilla. Opas julkaistiin kesäkuussa Oppaassa julkaistiin myös uudet meriveden korkeuden skenaariot. Helsingin rannikkoalueella alin suositeltava rakentamiskorkeus on 2,80 m (N2000), johon tulee lisätä paikkakohtainen aaltoiluvara. Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki tekevät aaltoselvitystä Helsingin rannikkoalueella. Helsinki-Espoo rannikkoalueen meritulvien riskien hallinnan suunnittelu on käynnissä. Suunnittelu on osa EU:n tulvadirektiivin toteuttamista. Alueen tulvariskikartat julkaistiin syksyllä 2014 ( ja riskienhallintasuunnitelma valmistuu vuoden 2015 lopulla. 3.4 Teknisten verkostojen sopeutuminen Vesihuollossa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt investointien suunnittelussa. Mm. viemäriputkien mitoituksia tarkistetaan lisääntyvien sadevesimäärien vuoksi. Joukkoliikenteen tulvasuojelun operatiivista valmiutta on kehitetty ja Helsingissä toteutetaan tulvastrategiaa joukkoliikenteen tulvasuojelussa. Katutulvapaikoista on myös tehty hallintasuunnitelmia. Espoossa on käynnistetty tulvantorjunnan pilotteja liikenneverkon ja verkostojen riskipaikoille kuten Espoon keskuksen alueella ja Turunväylällä. 3.5 Varautuminen Kaupunkien ja kuntayhtymien valmiussuunnitelmissa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskit on huomioitu. Luonnononnettomuuksiin varautumista ja niiden tuhoista selviytymistä on myös harjoiteltu seudun valmiusharjoituksissa. Kuntalaisten omaehtoisen tulviin varautumisen tueksi Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat julkaisseet tulvaohjeet. Ohjeet on jaettu tulvavaara-alueiden asukkaille ja kiinteistöjen omistajille. Asukkaille tarkoitetun urbaanin selviytymisen päivän suunnittelu laajalla joukolla on käynnissä, suunnittelua ja toteutusta koordinoi Ilmasto-info. Päivä järjestetään huhtikuussa Seuranta jatkossa seuraa jatkossa vuosittain pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian toimenpidelinjausten toteutumista. Lisäksi seuraa seudun tason sopeutumista ja toimintaympäristön muutoksia. raportoi seurannasta ja muista ajankohtaisista asioista seurantaryhmälle, nettisivujensa kautta sekä mm. järjestämällä seminaareja. Nettisivuille kootaan myös hyviä esimerkkejä pääkaupunkiseudulta, muualta Suomesta sekä kansainvälisesti. Haavoittuvuustarkastelu ja -kartoitus käynnistyvät keväällä 2015 yhteistyössä Manchesterin ja Helsingin yliopistojen kanssa. Työtä voi käyttää pohjana myös sopeutumisen indikaattoreiden kehittämisessä. Riskikohteiden ja haavoittuvien ryhmien ja alueiden tunnistaminen on avuksi myös toimenpiteiden suuntaamisessa tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudulla voi olla tarpeen selvittää varautumista poikkeuksellisiin sääilmiöihin, esimerkiksi erittäin harvinaisiin rankkasateisiin, joita on tapahtunut viimevuosina Itämeren alueella. 7

8 4 Toimenpidelinjausten toteutuminen - seurantataulukko 4.1 Maankäyttö I Maankäyttö Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Otetaan ilmaston vaihtelun, sään ääriilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon pääkaupunkiseudun kuntien yleis- ja asemakaavallisessa työssä Ilmastonmuutos otetaan huomioon tehtävässä kaavoituksessa Helsingin, Espoon, Vantaan kaupsu Hulevesiohjelman ja strategian toimenpiteiden toteuttaminen Helsingin ksv KEKO menetelmässä mukana viherpinnat ja sopeutumista Helsinki ksv, Vantaa kaupsu edistävät ekosysteemipalvelut Hulevesi- ja viherkattostrategioiden valmistelu useiden virastojen Helsinki yhteistyönä Hulevesiohjelman toimenpiteitä integroitu arkityöhön, oppaana Helsinki Kuntaliiton ym. Hulevesiopas Hulevesiohjemaa toteutetaan Espoo Espoossa on mallinnettu keskeiset kaupunkipurot paikkakohtaisten alimpien rakentamiskorkojen ja hulevesimääräyksien arvioimiseksi (Espoonjoki, Finnobäcken, Gräsanoja/Lukupuro, Monikonpuro, Djupsundsbäcken, Dystbäcken, Nessenkärrin oja) Kaavojen vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sään ääriilmiöt Espoon kaupsu Helsinki, Espoo, Vantaa kaupsu Kaavojen vaikutukset arvioidaan myös sopeutumisen kannalta Vantaan kaupsu Hulevesiohjelman toimenpiteitä toteutetaan jatkuvasti Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön tulosalueet Hulevesien imeyttämisen ja pidättämisen hallinnan parantaminen, suunnitteluohjeiden laadinta Vantaan rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, tilakeskus 8

9 Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 2. Huolehditaan ekosysteemipalveluiden toimivuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä ekologisia yhteyksiä ja virheralueverkostoja kehittämällä Kaupungin metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet inventoitu 2011 ja Vuonna 2014 laaditaan ehdotus metsäisestä suojeluverkostosta uuteen yleiskaavaan liittyen Helsingin ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu rakennusvirasto Helsingin ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu, rakennusvirasto Helsingin kaupunkipuulinjaus, valmistui 2014 Helsingin rakennusvirasto Viheralueverkostoselvitys tehty Espoon ympäristökeskus Yleiskaavoituksessa käynnistymässä viheraluekudelman laadinta Espoon kaupsu Espoon arvokkaat luontokohteet inventoitu 2012 Espoo Vantaan kasvillisuuden linjaukset määritellään, viheralueiden kehittäminen sietämään sään vaihteluita, ohjeistuksen laatiminen aloitettu Vantaan kuntatekniikan keskus Laaditaan viherrakenneselvitys, työ aloitettu Vantaan kaupsu Metsäsuunnitelman toteuttaminen Vantaan kuntatekniikan keskus ja kaupsu 9

10 4.2 Liikenne ja tekniset verkostot II Liikenne ja tekniset verkostot Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun sekä ilmastonmuutoksen suurimmat riskit. Joukkoliikenteen valmiussuunnitelmissa varaudutaan liikenteen hoitoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 2. Kaupunkien liikenneverkon ja muiden yhdyskuntateknisten verkostojen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Radan rakennetta kehitetään entistä paremmin muuttuvia sääoloja kestäväksi, esim. Länsimetron asemien tekniset tilat tulvasuojattu HKL, HSL, Liikennöitsijät HSL on tehnyt suunnitelmat joukkoliikenteen ja tilapäisen liityntäpysäköinnin osalta :n laatimaan varautumissuunnitelmaan ilmanlaadun äkillisestä heikkenemisestä Pääkaupunkiseudulla. HSL on ollut mukana ELYn tekemässä pääkaupunkiseudun liikenteenhallintasuunnitelmassa, joka myös on osa :n varautumissuunnitelmaa. Varautumissuunnitelman typpidioksidiskenaariosta järjestettiin valmiusharjoitus marraskuussa 2014, HSL osallistui harjoitukseen HSL Toteutetaan Helsingin tulvastrategiaa joukkoliikenteen tulvasuojelussa. HKL, HSL Jatkossa joukkoliikenteen tulvasuojelun operatiivisen valmiuden kehittäminen yhteistyössä HSL:n kanssa Helsingissä teetetty katutulvapaikkojen hallintasuunnitelmia Helsinki HKR Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos HLJ 2015 on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seudun maankäytönsuunnitelman 2050 ja siihen sisältyvän asuntostrategian 2025 kanssa. HLJ 2015:n vaikutukset on arvioitu kattavasti siten, että arviointi täyttää suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun SOVA-lain velvoitteet Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu sopeutumisen kannalta merkittävät liikennejärjestelmän kohteet strategisella tasolla. Liikenne-ennusteiden ja päästötietojen avulla vertaillaan kehitystä tavoitteisiin Espoossa on käynnissä tulvantorjunnan pilotteja liikenneverkon ja verkostojen tiedettyjen riskipaikkojen riskien hallitsemiseksi (Espoon keskuksen alueella ja Turunväylällä ao kohdalla, Vermontie 1:n alueella, Tapiolan keskustassa Leimuniityllä) HSL HSL HSL Espoon kaupunki 10

11 Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 3. Joukkoliikenteen häiriöpäivystyksen ja liikenneinfokeskuksen asiakasviestintää kehitetään reaaliaikaiseksi eri kanavia pitkin. Reaaliaikaista asiakasviestintää kehitetty ja harjoiteltu. Metron reaaliaikainen liikennekuvantieto uudella järjestelmällä Häiriöpäivystystä on kehitetty tiivistämällä yhteistyötä pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen kanssa. Erilaisiin riskitekijöihin on varauduttu tekemällä häiriötilannesuunnitelmia Häiriönhallinnan prosessien ohella myös teknisiä järjestelmiä on parannettu ja kehitetään edelleen, jotta liikennetieto tavoittaisi matkustajat oikea-aikaisesti HKL, HSL, liikennöitsijät HSL HSL (HS L) 11

12 4.3 Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys III Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Osallistutaan hankkeeseen, jossa selvitetään merenpinnan nousun skenaariot ja niiden todennäköisyys Merenpinnan nousun skenaariot-hanke päättynyt, opas alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista julkaistu kesäkuussa 2014 MMM, YM, SYKE, ELYkeskus, Ilmatieteen laitos, STUK, Porin kaupunki, 2. Tarkistetaan alimmat rakentamiskorkeudet päivitettyjen merenpinnan nousun arvioiden sekä ohjeistuksen perusteella 3. Selvitetään katettujen alueiden osuus pääkaupunkiseudulla ja arvioidaan niiden merkitystä hulevesien hallinnan kannalta Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillähanke, väliraportti valmistunut keväällä Meriveden noususkenaarioissa tukeudutaan Ilmatieteen laitoksen selvitykseen Espoossa noudatetaan kaikissa uusissa kaavoissa uutta valtakunnallista ohjeistusta Espoossa on mallinnettu keskeiset kaupunkipurot, jotta voidaan arvioida paikkakohtaisesti alimpia rakentamiskorkoja Vettä läpäisemättömien alueiden selvitys osana ILKKA-hanketta, valmistunut syksy 2014 CLiPLivE-hankeessa tehtiin hulevesitulvien riskikartoitus pääkaupunkiseudulle, selvitys valmis, hanke päättynyt marraskuussa 2014 Suunnitelmissa mukana vettä läpäisemättömien alueiden arviointia osana työtä: Viemäröinnin kehittämissuunnitelma, Kantakaupungin ylivuotojen vähentämisen yleissuunnitelma, Vesihuollon investointistrategia, Vesihuollon investointiohjelma Helsingin kaupungin hallintokunnat, Espoon kaupunki, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto Espoon kaupunki Espoon kaupsu, GTK Tulvariskien hallinnassa ja suunnittelussa, joka ei sisältynyt sopeutumisstrategian toimenpidelinjauksiin, on seudulla toteutettu mm. seuraavia hankkeita: Helsinki-Espoon rannikkoalueen tulvariskikartat valmistuivat elokuussa Tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksen kuuleminen on käynnissä ajalla lokakuu 2014 maaliskuu Karttojen ja suunnitelman valmistelua on koordinoinut Uudenmaan ELY-keskus, ja sitä ohjaa tulvaryhmä, johon kuuluvat edustajat Helsingin ja Espoon kaupungeista, Uudenmaan liitosta, ELY-keskuksesta ja :stä. Helsingissä ei ole tehty omia tulvakarttoja vaan käytetään SYKE:n/ELY-keskuksen tekemiä karttoja. Tulvaohje kiinteistöille on tehty. Tekeillä on kiinteistöjen rakentamiseen liittyvä hulevesiohje. Rakentamisaikaisten hulevesien käsittelyohje on tehty. Vantaalla on tarkennettu ja päivitetty tulvakarttoja ja selvitetty Tikkurilan tulvariskialueita. Tulvariskialueiden sitominen kiinteistö-tietoihin tehdään Tarkkojen tulvakorkeuksien määrittely on tehty osittain. Tulvaohje tulvariskialueiden asukkaille ja kiinteistöjen omistajille on tehty. Rakennusluvan yhteydessä on ohjeistettu hulevesien imeyttämisestä ja pidättämisen hallinnan parantamisesta ja syksystä 2014 lähtien rakennuslupaan on liitettävä selvitys hulevesien johtamisesta. 12

13 4.4 Vesi- ja jätehuolto IV Vesi- ja jätehuolto Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollon suunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä merenpinnan nousun aiheuttamat riskit. Vesi- ja jätehuollon valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin 2. Selvitetään vesihuoltojärjestelmän mitoitusperusteet ja niiden riittävyys ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu 3. Vantaanjoen valuma-alueen jätevesiylivuotojen vähentämistä koskevan toimenpideohjelman jatkokehityksessä otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mahdolliset lisääntyvät riskit 4. Edistetään sekavesiviemäreiden ylivuotojen vähentämistä Helsingin ydinkeskustan alueella. Otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden ja merenpinnan nousun aiheuttamat riskit hankkeiden suunnittelussa :n valmiussuunnitelma valmistui kesäkuussa 2013, mukana sään ääri-ilmöihin varautuminen :n riskikartoitustyö on käynnistynyt WSP (Water Safety Plans) ja SSP (Sanitation Safety Plans) ovat toteutuneet syksyllä 2012 ja 2013 Vesihuollon investointistrategia ja Vesihuollon investointiohjelma Vesihuollon suunnitteluohjeistus ja Investointistrategia SSP (Sanitation Safety Plans) työkalu on tehty ja sen mukaiset riskiarviot. Käyttöönottoa aloitetaan. Tarkoituksena on jalkauttaa menettely jatkuvaksi toimintatavaksi vuonna 2015 Kantakaupungin ylivuotojen vähentämisen yleissuunnitelma tehty, raportti valmistunut marraskuussa 2013 Vesihuollon investointistrategia ja Vesihuollon investointiohjelma valmistuneet keväällä 2014 Sekaviemäriylivuotojen osalta on selvityksiä ja suunnitelmia käynnissä, toimenpiteet (automaattisten patoluukkujen pilotointi ) vuodesta 2015 lähtien CITYWATER-hankkeessa toteutetaan Helsinkiin hulevesien Helsinki hallintaan ja puhdistukseen liittyvä investointi, investointikohteena ei ole kuitenkaan ylivuotokohta, vaan puhtaasti hulevesioja (Metsäläntien pohjoispuolella Keskuspuistossa). Vesihuollon suunnitteluohjeistus 5. Tarkistetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan mitoitusperusteet sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten riskit huomioon ottaen Ämmässuon likaisten vesien verkoston mallinnus-selvitys tehty

14 4.5 Pelastustoimi ja turvallisuus V Pelastustoimi ja turvallisuus Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Kaupunkien valmiussuunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt sekä sään ja ilmaston aiheuttamat riskit ja niihin varautuminen Varautumistoimenpiteet viedään kunnan riskien hallinnan toimintasuunnitelmaan 2. Pelastuslaitokset ylläpitävät ajantasaisina tietoja yhteistoimintaorganisaatioista ja resursseista, joita tarvitaan sääilmiöiden aiheuttamissa häiriötilanteissa. Helsingissä varautumista sekä jatkuvuudenhallintaa on kehitetty siten, että toimintamallit soveltuvat myös sään ääri-ilmiöistä aiheutuviin tilanteisiin sekä muihin normaaliolojen häiriötilanteisiin Sään ääri-ilmiöitä sekä sään ja ilmaston aiheuttamia riskejä on arvioitu osana kaupunkikonsernin merkittävien riskien arviointia vuonna Riski ei noussut merkittäväksi Espoon valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon YTS2010-riskit, joihin kuuluu sääolosuhteet, valmiussuunnittelun yleisohje korostaa riskianalyysia suunnittelun perustana Vantaan valmiussuunnittelussa otetaan sään ääriilmiöihin varautuminen huomioon Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskus huolehtii tietojen ylläpidosta ja niihin tehtävistä muutoksista. Kunkin organisaation huolehtii tarvitsemistaan resursseista ja avainhenkilöiden yhteystiedot toimitetaan tilannekeskukselle. Tilannekeskus lähettää näille henkilöille tarvittaessa tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä tai ottaa muuten yhteyttä. Tarvittaessa aika-ajoin tilannekeskus myös tarkistaa ko. tietoja Toimintamalli sisällytetään pelastuslaitosten operatiivisiin toimintaohjeisiin Helsingin kaupunginkanslia, pelastuslaitos, muut virastot sekä liikelaitokset Helsingin kaupunginkanslia, pelastuslaitos, muut virastot sekä liikelaitokset Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Alueen kunnat ja muut yhteistyökumppanit sekä Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Aluepelastuslaitosten pelastuspalvelu-organisaatioon kuuluvat yhteistoiminta-viranomaiset, kuntien virastot ja -laitokset sekä vapaaehtoiset järjestöt 14

15 Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 3. Kaupunkien omissa ja alueellisissa johtamis- ja valmiusharjoituksissa harjoitellaan myös sään ääri-ilmiöistä johtuvien onnettomuus- ja häiriötilanteiden johtamista ja toimintaa 4. Pelastussuunnitteluohjeiden uusinnan yhteydessä ohjeistetaan omatoiminen varautuminen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien varalle Harjoituksia järjestävät pääsääntöisesti pelastuslaitos ja aluehallintovirasto, harjoituksissa on ollut pääpaino myrskyillä Helsingissä kaupunkitasoisesti toimintaa on harjoiteltu viimeksi vuonna 2008 Toivo-valmiusharjoituksessa Pienemmässä mittakaavassa harjoituksia on toteutettu ainakin pelastuspalveluneuvottelukunnan koulutussuunnitelman mukaisissa harjoituksissa, kuten luonnononnettomuus-seminaarissa Näiden lisäksi virastot ja liikelaitokset voivat järjestää toimialakohtaisia harjoituksia Pelastuslaitos ja pelastusalan järjestöt ovat ohjeistaneet omatoimisessa varautumisessa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien varalle pelastussuunnitelmaohjeissa ja muussa ohjeistuksessa Helsingin kaupungin tulvaohje tulvavaara-alueiden asukkaille ja kiinteistönomistajille 2013, jaettu asukkaille Helsingissä toteutetaan suunnitelmien tarkistusten yhteydessä vuoden 2015 loppuun mennessä Tulvariskialueen asukkaita ja kiinteistönomistajia tiedotetaan tulvariskeistä, tulvaohje tehty ja jaettu 2014 pelastuslaitokset, AVI, kaupungit, Helsingin kaupunginkanslia, pelastuslaitos, muut virastot sekä liikelaitokset LUP, SPEK, UPL, FSRB ym. järjestöt Helsingin kaupunki Helsingin pelastuslaitos, rakennusvirasto,, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, liikuntavirasto, Uudenmaan ELY-keskus Vantaan kuntatekniikan keskus, K-U Pelastuslaitos 15

16 4.6 Sosiaali- ja terveystoimi VI Sosiaali- ja terveystoimi Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisessä ja valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamat riskit 2. Selvitetään tapaustutkimuksena ilmastonmuutokselle ja sään ääri-ilmiöille haavoittuvat ryhmät ja tunnistetaan heidän tarpeensa häiriötilanteiden aikana 3. Käynnistetään urbaanin selviytymisen hanke, jonka tavoitteena on valmentaa asukkaita ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin. Työvälineinä ovat urbaani selviytymisopas ja vuosittainen tapahtuma sekä sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä. Oppaassa neuvotaan selviytymään arjen kautta normaalioloista poikkeavissa tilanteissa, kuten sähkö- ja vesikatkojen ja helleaaltojen tai kesäisten tai talvisten rajuilmojen aikana Sään ääri-ilmiöt on huomioitu riskienarvioinneissa. Riski on arvioitu Soten osalta toistaiseksi suhteellisen pieneksi. Tilanteen kehitystä seurataan. Pyritään vaikuttamaan siihen, että sään ääriilmiöiden mahdollisuus huomioidaan uusien kiinteistöjen suunnittelussa Espoon valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon YTS2010-riskit, joihin kuuluu sääolosuhteet, valmiussuunnittelun yleisohje korostaa riskianalyysia suunnittelun perustana Muutokseen sopeutuminen lisätty valmiussuunnitelmaan Helsingin sosiaali- ja terveysviraston tilahallinto ja turvatoiminto Espoon kaupunki Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala ei käynnistynyt tutkimuslaitokset, muut kumppanit suunnittelu aloitettu, tapahtuma järjestetään huhtikuussa 2015 Ilmasto-info, SPEK, pelastuslaitokset, kaupunkien hallintokunnat, muut toimijat 16

17 4.7 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä VII Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 1. Luodaan tiedonvälityksen verkosto ilmastonmuutoksen tutkijoille ja tiedon käyttäjille uusimman ilmastotiedon välittämiseksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi Järjestetään yhteisiä työpajoja, seminaareja ja työkokouksia 2. Kartoitetaan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kaupunkiseutujen sopeutumisesta ja levitetään niistä tietoa kaupungeille ja muille sidosryhmille Sopeutumisstrategian seurantaryhmä perustettu, ryhmä kokoontunut 2 kertaa vuodessa Perustettu Helsingin kaupungin sisäinen ILKKAsopeutumisverkosto, jossa on edustajia eri hallintokunnista ( ) ILKKA-hankkeen yhteydessä on järjestetty useita seminaareja ja työpajoja eri sopeutumisen aihealueista CliPLivE-hankkeen yhteydessä järjestetty työpajoja tulvariskeistä ILKKA-hankkeessa on kartoitettu hyviä sopeutumiskäytäntöjä Suomesta ja ulkomailta. Hyvät käytännöt löytyvät osoitteesta 6-stads gruppen valmistellut raporttia Pohjoismaiden (vesihuollon) sopeutumisesta, raportti valmis syksyllä 2014 järjestänyt vuosittain ilmasto- ja sopeutumisen seminaareja, joissa ollut ulkomaisia puhujia kertomassa kokemuksistaan ja esimerkkejä Yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa mm. ICLEIn, Kööpenhaminan, Hampurin ja Vancouverin kaupunkien sekä Tukholman lääninhallituksen kanssa Helsinki, Espoo, Vantaa, HSL, Kuuma-kunnat, Helsinki GTK,, Uudenmaan liitto Helsinki ympäristökeskus 6-stads gruppen, Kaupungit, 17

18 Toimenpidelinjaus Toimenpiteet Toimijat Tila 3. Osallistutaan kansallisen ja alueellisen tason yhteistyöverkostoihin kokemusten ja tiedon levittämiseksi Kootaan ilmastoon liittyviä verkkosivustoja :n sivuille ja hyödynnetään niitä asiantuntija- ja käyttäjäpalautteen saamisessa, tiedon välityksessä ja keräämisessä 4. Kehitetään työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle kaupunkien suunnittelun avuksi ja selvitetään sopeutumisen kustannuksia (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut suunnittelussa hankehakemus). 5. Osallistutaan hankkeisiin, joissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tautikirjoon sekä sen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä selvitetään ilmastonmuutoksen merkitystä kasvi- ja eläintautien sekä eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien esiintymiseen 6. Osallistutaan hankkeisiin, joissa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen mukaan lukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt 7. Tuotetaan eri näkökulmista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan riskinsieto- ja elpymiskyvyn kehittämiseen liittyvää tietoa ja edistetään aiheeseen liittyvää tutkimusta Helsinki ollut jäsenenä kansallisen sopeutumisstrategian päivityksen koordinaatioryhmässä Osallistuttu seminaareihin ja työpajoihin kansallisen sopeutumisstrategian päivittämisessä, kommentointi Seudullinen Ilmastoyhteistyöryhmä perustettu, kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa Yhteistyö Ilmasto-opas.fi portaalin kanssa, ILKKAhanke tuottanut materiaalia sivuille Verkkosivujen suunnittelu käynnissä, toteutetaan :n verkkosivujen uudistus vuoden 2015 alussa ILKKA-hanke , käynnissä, päättyi ei käynnistynyt (ei tiedossa) Helsinki ELY, Uudenmaan liitto,, Helen, Fortum, Länsi-Uusimaa, Itä- Uusimaa, Kuuma-kunnat Ilmatieteen laitos, kaupungit, ILKKA-hanke, Helsinki, Vantaa, Turku, Lahti,, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto KASTU-hanke THL, IL, HY, VTT, YM, STM, LVM, SM, ei tiedossa hankkeita kaikki toimijat 18

19 5 Lähdeluettelo Espoon kaupunki Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet Espoon ilmastotavoitteet: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Energia_ja_ilmasto/Ilmastotavoitteet Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Kasvit ovat kaupungin vaatteet. Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus. Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Helsingin kaupunkipuulinjaus Helsingin kaupungin tulvaohje (2013): Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian sivut: Parjanne ja Huokuna Tulviin varautuminen rakentamisessa. Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Vantaan kaupungin tulvaohje (2014) tulvaohje_2014.pdf Vantaan kaupungin ympäristöohjelmat: osten_ymparistoohjelmat 19

20 Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset Toteutuminen vuosina Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066, Opastinsilta 6 A, Helsinki Tel , Fax ,