VUODEN 2018 TALOUSARVIOMENETTELY

Transkriptio

1 VUODEN 2018 TALOUSARVIOMENETTELY Asiak. nro: 4: (7) ******* BUDJETTIVALIOKUNTA ESITTELIJÄT: SIEGFRIED MURESAN - PÄÄLUOKKA III (KOMISSIO) RICHARD ASHWORTH - MUUT PÄÄLUOKAT PARLAMENTIN KANTA Budjettivaliokunnan kokouksen käsiteltävinä syyskuuta 2017 olleet tarkistu FI FI

2 2

3 Tarkistusluonnos 4022 === BUDG/4022 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Marietje Schaake, Urmas Paet Lisätään: Yhteensä Alamomentti Pilottihanke Hajautetun tilikirjan teknologian eurooppalainen ekosysteemi yhteishyödykkeitä ja julkisia hyödykkeitä varten Pilottihanke olisi kaksivaiheinen. Ensimmäinen osa olisi yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttama kartoitus, jossa selvitetään a) eurooppalaista ekosysteemiä, joka muodostuu unionin yrityksistä ja muista organisaatioista, jotka kehittävät hajautetun tilikirjan teknologiaa (DLT) sosiaalisia ja julkisia hyödykkeitä varten ja/tai tekevät yhteistyötä eri poliittisten toimijoiden kanssa kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, b) tärkeitä aiheita tai käyttötarkoituksia, joita kyseiset yrity tai organisaatiota kehittävät (esimerkiksi hajautetut tilikirjat rahoituksen tai avustusten jakamista tai seurantaa varten, digitaalisten henkilökorttien tai varainsiirtojärjestelmien kehittäminen maahantulijoita ja siirtymään joutuneita henkilöitä varten, toimitusketjun avoimuuden lisääminen konfliktialueilta peräisin olevien mineraalien kaupan torjumiseksi jne.) ja c) mahdollisia eri alojen ja sektoreiden neuvontapalveluja, joilla opastetaan ja tuetaan kyseisiä organisaatioita. Toinen vaihe olisi yhteisen tutkimuskeskuksen ja sisältöjen ja teknologian pääosaston (PO CNECT) toteuttama avoin haaste, jossa valittaisiin enintään kymmenen valikoitua aihetta käsittelevää hanketta tai innovaatiota hajautetun tilikirjan käytön alalla. Valituille hankkeille tarjottaisiin neuvontaa tietyn ajanjakson ajan (enintään 2 kuukautta) yrityshautomon toimintaympäristössä. Hankkeisiin olisi tarkoitus varata yhteisen tutkimuskeskuksen erityistukea yhdessä luomisen ja kokeellisen lähestymistavan perusteella. Tämän vaiheen jälkeen riippumattomalle tuomaristolle esiteltäisiin hankkeiden konseptin toimivuuden osoittavat prototyypit. Lopuksi ilmoitettaisiin voittajahanke ja kaksi seuraavaksi sijoittunutta hanketta. Maailmanpankin ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) kaltaiset organisaatiot käyttävät DLT-teknologiaa aktiivisesti ja tutkivat sen käyttöä mahdollisena ratkaisuna varmentamista ja tunnistamista koskeviin ongelmiin. Tämä pilottihanke vauhdittaisi tutkimusta DLT-teknologian käytöstä sosiaalisiin ja julkisiin tarkoituksiin ja lisäisi unionin toimielinten näkyvyyttä DLT-yhteisöjen keskuudessa. Lisäksi valmennus ja palkitseminen loisivat vaihtoehtoisen rahoitusmahdollisuuden sellaisten DLT-teknologioiden kehittämiseksi,

4 jotka eivät julkisten ja sosiaalisten tavoitteidensa perusteella sovellu helposti kaupallisten etujen (riskipääoma) ohjaamien rahoitusjärjestelmien tarkoitukseen. Tarkistusluonnos 13 === IMCO/6658 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Lisätään: Yhteensä Pilottihanke Kokeellista luovuutta ja innovointiympäristöä koskeva eurooppalainen infrastruktuuri Pilottihankkeella pyritään tarjoamaan tarvittava rajatylittävä infrastruktuuri, jolla edistetään kansalaisteknologian prototyyppejä ja yhteiseurooppalaisia avoimen datan hankkeita, joita voidaan käyttää ja uudelleen käyttää kaikkialla Euroopassa. Se kannustaa yksityishenkilöiden ja pienten ryhmien luovuutta Euroopan suurta yleisöä hyödyttävien ratkaisujen kehittämiseksi ja vahvistaa epävirallista koulutusta, jolla on tärkeä rooli digitaalisen lukutaidon parantamisessa Euroopassa. Kokeellinen luovuus on keskeinen osatekijä suotuisassa innovointiympäristössä, joka puolestaan on keskeistä työpaikkojen luomiselle ja uusien liiketoimintamallien kehittämiselle erityisesti (mutta ei pelkästään) tieto- ja viestintätekniikan hankkeissa. Infrastruktuuria edistävällä julkisella tiedotuskampanjalla kannustetaan suoraan ei-kaupallista luovuutta ja esikaupallisia sovelluksia, joissa käytetään julkista dataa Euroopan kansalaisten hyväksi. Uusia hankkeita varten tarvittavaan infrastruktuuriin sisältyy eurooppalaiseen yhteistyöhön perustuvia kehittämisfoorumeita, joissa käsitellään myös lähdekoodin hallintaa ja tarkastuksen valvontaa, ja viestintäinfrastruktuuri sekä verkossa että sen ulkopuolella. Kansalaisteknologian hankkeissa käytetään julkista dataa ja avoimen lähdekoodin teknologiaa, jotta suuri yleisö voi käyttää julkista tietoa. Viime vuosina on järjestetty useita aloitteita, kuten "hackathoneja" ja "coding dojoja", joilla on luotu yleishyödyllisiä sovelluksia. Esimerkkejä ovat Apps for Europe", "EU Hackathon" ja "Hacks for Humanity". Tällaisilla aloitteilla edistetään pikamallinnusta, joka auttaa kehittämään lopullisia ideoita onnistumisen ja erehdyksen kautta. Kokeellinen luovuus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä työpaikkojen luomisessa ja uusien 4

5 liiketoimintamallien kehittämisessä. Kansalaisteknologian hankkeiden eurooppalainen infrastruktuuri tukisi EU:n digitaalisia sisämarkkinoita tarjoamalla mahdollisuuksia pienen mittakaavan ja varhaisen vaiheen innovoijille Tällaiset hankkeet ovat yrityshautomoita ja sellaisten uusyritysten vauhdittajia, jotka myöhemmin saavuttavat kaupallista menestystä tai synnyttävät tutkimushankkeita. Ne vahvistavat epävirallista koulutusta, joka on välttämätöntä digitaalisen lukutaidon parantamisessa. Tarkistusluonnos 373 === ITRE/5130 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Lisätään: Yhteensä Pilottihanke Viestinnän parantaminen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin järjestelmän (TTKI) toiminnan tehostamiseksi Luonnollisten kulttuurierojen lisäksi eurooppalaisten organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka ne ymmärtävät ja soveltavat tutkimushallinnon tekniikoita ja parhaita käytäntöjä, ja niillä on rajalliset tiedot kattavista toimista, joilla edistetään sujuvaa yhteistyötä kumppaneiden välillä. Edellä mainitun vahvistavat tällä hetkellä tehtävä työ tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin järjestelmän (TTKI) kumppaneiden välisen (esimerkiksi yhteisen teknologia-aloitteen ja yhteisyrityksen toimintaan liittyvän) viestinnän alalla EU:ssa ja kokemu siitä. Viestintäongelmien vuoksi useat teknisesti erittäin pätevien kumppanien toteuttamat yhteishankkeet ja tutkimushankkeet eivät onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. TTKI:n tehokkuus on merkittävä EU:n varojen hallintaan liittyvä haaste, ja sitä voidaan osaltaan lisätä parantamalla TTKI:n toimijoiden välistä viestintää. Viime kädessä tämä lyhentää hankkeisiin liittyvään työhön kuluvaa aikaa ja alentaa kustannuksia. EU on perustanut lukuisia mekanismeja, joilla helpotetaan viestintää (eri tukijärjestelmissä ja erityisissä alueohjelmissa). Ei ole kuitenkaan laajoja aloitteita tai ohjelmia, joissa käsiteltäisiin kattavasti viestintään liittyviä ongelmia ja luotaisiin yleinen TTKI:n viestinnän parantamisjärjestelmä. Parempi viestintä on muutakin kuin välineitä, jotka ovat tehottomia, jos niitä ei tunnusteta päteviksi normeiksi. Nykyisten välineiden parantamisen ja mahdollisesti uusien välineiden luomisen lisäksi on ymmärrettävä ja otettava huomioon muut kuin määrällisesti ilmaistavissa olevat tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten tapaan käyttää tarjolla olevia välineitä hyödyllisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Tärkeä tutkimuksen tehokkuuteen vaikuttava tekijä on kaikkien yhteistyöhön osallistuvien yhteinen tietämys siitä, mitä vaaditaan, kuinka vaatimu voidaan parhaiten täyttää ja kuka voi suorittaa tarvittavat tehtävät parhaiten. Ehdotetun toiminnan tavoitteena on tehdä tutkimusta, jonka avulla kehitetään välineitä, järjestelmäratkaisuja (toimia) ja käyttäytymismalleja (parhaita käytäntöjä), joita tarvitaan Euroopan TTKI-alan viestinnän parantamiseksi selvästi ja kestävästi. 5

6 Tutkimusta tehdään pääosin meneillään olevissa hankkeissa. Hankkeen suunnittelun ja täytäntöönpanon alkuvaiheessa tehdään analyysi, jonka perusteella voidaan muotoilla ja vahvistaa viestinnän esteitä koskevat hypoteesit. Päätelmien avulla kehitetään järjestelmäratkaisumalleja viestinnän tehostamiseksi. Hankkeen osallistujat testaavat näitä malliratkaisuja TTKI:n työssä. Malliratkaisujen käytännön tehokkuuden arvioinnin perusteella voidaan kehittää välineiden, järjestelmäratkaisujen (toimien) ja käyttäytymismallien (parhaiden käytäntöjen) lopulliset versiot, joilla tehostetaan TTKI:n viestintää EU:ssa. Tutkimuksessa käytetään hyvin käytännöllistä ja toimintaan painottuvaa lähestymistapaa, joka perustuu useiden osallistujien kokemukseen TTKI:stä ja jota heidän teoreettiset taustatietonsa tukevat. Tulo ovat käytännöllisiä, toteuttamiskelpoisia ja mitattavalla tavalla tehokkaita. Hanke koostuu neljästä vaiheesta: I. sellaisten hypoteesien muotoileminen, joissa kuvaillaan mahdolliset viestinnän esteet, ehdotu näiden esteiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi ja keinot viestinnän tehostamiseksi II. näiden hypoteesien testaaminen käytännössä III. prototyyppien, tulevan viestintäjärjestelmän mahdollisten osien, kehittäminen IV. koko järjestelmän alustavan version perustaminen. TTKI:n tehokkuus on merkittävä EU:n varojen hallintaan liittyvä haaste, ja sitä voidaan osaltaan lisätä parantamalla TTKI:n toimijoiden välistä viestintää. Viime kädessä tämä lyhentää hankkeisiin liittyvään työhön kuluvaa aikaa ja alentaa kustannuksia. Ehdotetun toiminnan tavoitteena on tehdä tutkimusta, jonka avulla kehitetään välineitä, järjestelmäratkaisuja (toimia) ja käyttäytymismalleja (parhaita käytäntöjä), joita tarvitaan Euroopan TTKI-alan viestinnän parantamiseksi selvästi ja kestävästi. Tarkistusluonnos 374 === ITRE/5131 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Lisätään: Yhteensä Pilottihanke Euroopan uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten ekosysteemien kaavio 6

7 Johdanto Euroopan uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten (scaleup-yritysten) ekosysteemeissä on selkeitä erityispiirteitä, kuten kasvumallit, tiheys, investoinnit, alat, koulutusohjelmat, säännöt ja rajat ylittävät yhteistyösuhteet. Tällä talouden alalla on useiden lähteiden mukaan huomattavasti yksityistä pääomaa Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Saksan ja Ruotsin kaltaisissa maissa ja sen määrä kasvaa. Siksi tämä erityinen taloudellinen etu on synnyttänyt suuren määrän tietoa noin 60 eurooppalaisessa kaupungissa sijaitsevista uusyrityksistä ja nopeasti kasvavista yrityksistä. Pilottihankkeen tarkoituksena on vauhdittaa tiedonkeruuta Startup Europe -aloitteeseen kuuluvassa StartupHubs-hankkeessa. Sillä pitäisi olla mitattavissa oleva vaikutus, jota voidaan lopulta käyttää luotettavana näyttöön perustuvan päätöksenteon suunnittelun välineenä. Tavoitteet Pilottihankkeen päätavoitteena on selvittää dynaamisesti erilaisten uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten ekosysteemien kasvumahdollisuuksia tehokkaiden ja luotettavien tiedonkeruu- ja - käsittelymenetelmien avulla kerättyjen sosiaalis-taloudellisten tietojen perusteella. Kaikki nämä tiedot kerätään ja julkistetaan käyttäjäystävällisellä verkkoalustalla, jossa kartoitetaan ja yhdistetään uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten ekosysteemit muodostavien lukuisten parametrien keskeiset yhteydet. Tämän hankkeen pitäisi parantaa tietämystä siitä, mitä eri paikallisissa keskittymissä tapahtuu esimerkiksi arvioimalla vahvuuksia ja heikkouksia ja vuotuista kasvua sekä mittaamalla niiden kokonaispanosta sosiaalis-taloudellisen hyvinvoinnin luomisessa. Euroopan tieto- ja viestintäteknologia-alan uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten alan imagoa on parannettava maailmanlaajuisesti, joten tämän hankkeen tavoitteena olisi oltava tällaisten ekosysteemien asemointi, jotta voidaan nostaa esiin niiden vahvuuksia ja viime kädessä vahvistaa Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa, luoda uusia työpaikkoja alueelle ja edistää kasvua ja yhteistyötä jäsenvaltioissa. Koska pilottihankkeen tavoitteet ovat digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukaisia, komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto olisi sopivin pääosasto johtamaan sitä. Tämän pääosaston olisi etsittävä yhteistyömahdollisuuksia ja jaettava vastuuta muiden pääosastojen kanssa päätöksenteon ja tietojen analysoinnin osalta. Pyydämme komissiota järjestämään tämän ehdotuksen pääkohtiin perustuvan ehdotuspyynnön ja antamaan hankkeen kehittämisen ja toteuttamisen toimeksi sopivalle tietotekniikkayritykselle. Hankkeen osien kuvaus Pilottihankkeessa käytetään uusia lähestymistapoja tiedon visualisointien ja ennakoivan analytiikan osalta. Hankkeen lopullisena muotona olisi oltava vuorovaikutteinen alusta, joka sisältää tarvittavat tiedot mahdollisille sijoittajille ja muille sidosryhmille. Menojen on liityttävä seuraaviin seikkoihin: tiedonkeruu, tietojen analysointi, alustan luominen ja ylläpito, näyttöön perustuvan politiikan kehittämistä koskeva neuvonta, tiedotuskampanjat ja muut toimet, jotka liittyvät yhteydenpitoon hallitusten tai yhteisöjen kanssa. 7

8 Haluamme esittää tulevien pilottihankkeiden valintaa varten aloitteen, jonka lopputuloksena on eurooppalaisten tieto- ja viestintäteknologia-alan uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten aseman vahvistaminen kansainvälisillä markkinoilla. Eurooppalaisten tieto- ja viestintäteknologia-alan uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten alan imagoa on lujitettava, ja tämän aloitteen tavoitteena on asemoida nämä ekosysteemit, jotta voidaan nostaa esille niiden vahvuudet. Käytännössä tällä hankkeella pitäisi olla mitattavissa oleva vaikutus, jota voidaan lopulta käyttää luotettavana näyttöön perustuvan päätöksenteon suunnittelun välineenä. Tarkistusluonnos 375 === ITRE/5132 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Lisätään: Yhteensä Pilottihanke Taide ja digitaalisuus luovuuden lisääjinä Euroopan teollisuudessa, alueilla ja yhteiskunnassa Euroopan kilpailukyky maailmanlaajuisilla markkinoilla riippuu sen kyvystä muuntaa tieteellinen ja teknologinen tietämys innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi Euroopan vetovoima riippuu vahvasti siitä, kuinka alueet pystyvät luomaan kansalaisilleen inspiroivan, motivoivan ja tulevaisuuteen suuntautuvan ympäristön. Digitaaliteknologioiden aiheuttama yhteiskunnan murros luo Euroopalle mahdollisuuksia, joita taiteen ja teknologian voimavarojen yhdistäminen voisi auttaa hyödyntämään täysimääräisesti. Eurooppa voi pyrkiä varmistamaan digitaalisen maailman johtoaseman elämäntavassa ja digitaalisen vallankumouksen eniten luovuudesta riippuvissa osissa eli laajasti katsottuna sisällössä. Tämä pyrkimys voidaan toteuttaa taiteen ja teknologian vahvalla kumppanuudella eri aloilla, kuten sosiaalinen osallisuus, uusi digitaalinen media (esimerkiksi laajennettu todellisuus ja sosiaalisen median kaltaiset uudet mediat), kaupunkialueiden kehitys (esimerkiksi älykkäät kaupungit ja esineiden internet) ja liikkuvuuden tulevaisuus. Taiteen ja teknologian välinen tiiviimpi yhteistyö lisäisi innovointia ja parantaisi siten Euroopan kilpailukykyä; se myös auttaisi lisäämään luovuutta yhteiskunnassamme ja Euroopan alueilla. Tästä syystä Latvian neuvoston puheenjohtajakaudella annetuissa kulttuurin ja yritysten yhteyksiä koskevissa päätelmissä kehotettiin vuonna 2015 EU:n toimielimiä harkitsemaan taiteen ja teknologian yhteistyön lisäämistä, jotta voidaan tutkia kokonaisvaltaisesti perinteiset eri alojen ja tieteenalojen rajat sekä kulttuurin ja insinööritieteiden jaon ylittäviä mahdollisuuksia. Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto on vastannut tähän käynnistämällä STARTS-ohjelman, jolla edistetään innovointia tieteen, teknologian ja taiteen verkostossa. Tämä on erittäin tärkeä toimi, jossa keskitytään innovoinnin edistämiseen teollisuudessa ja taiteeseen epätavanomaisen ajattelun ja tutkimuksen lisääjänä. Euroopan komissio edistää tällaiseen yhteistyöhön perustuvaa innovointia aloittamalla kärkihankkeita, joilla edistetään taiteen elintärkeää roolia digitaalisten sisämarkkinoiden haasteiden käsittelemisessä. Pilottihankkeessa tutkitaan parhaita tapoja laajentaa STARTS-ohjelmaa ja sen ideoita pelkästä teollisesta

9 ympäristöstä myös esimerkiksi alueellisen ja kaupunkialueiden kehityksen aloille, joilla digitaalisuudella on myös tärkeä rooli. Siinä kehitetään johdonmukaiset horisontaaliset puitteet taiteen ja teknologian yhdistävälle ajattelulle Euroopassa eri aloilla ja tieteenaloilla sekä EU:n toimielinten asiaan liittyvissä toimissa (mukaan lukien puiteohjelmat, rakennerahastot ja koulutusohjelmat). Pilottihankkeessa luodaan verkosto, johon kuuluu taidemaailman keskeisiä toimijoita (taideinstituutioita ja teknologian parissa työskenteleviä taiteilijoita), digitaalinen media, joka saa sisältönsä taiteesta, teollisuus, joka pitää taidetta tapana tutkia mahdollisia soveltamistapoja, sekä alueita ja kaupunkeja, jotka ovat valmiita luomaan infrastruktuuria kaupunkialueiden kehityksen lähtökohtana toimivalle taiteilijoiden ja teknisten asiantuntijoiden yhteistyölle. Siinä tuetaan teknologian tutkimusta taiteen keinoin esimerkiksi tukemalla esityksissä ja näyttelyissä käytettäviä teknologioita ja edistetään lupaavimpia kehityspolkuja rahoittamalla alkuvaiheessa olevia taiteen ja teknologian yhteistyöideoita. Siinä edistetään erityisesti käytännön mekanismeja, joilla autetaan muuttamaan tällaisesta yhteistyötutkimuksesta syntyneet ideat konkreettiseksi hyödyksi Euroopan yhteiskunnalle ja teollisuudelle. Euroopan unioni on erittäin riippuvainen sen kyvystä innovoida. Jotta voimme ottaa seuraavan askeleen, meidän on otettava käyttöön kokonaisvaltaisempi ajattelutapa ja tuotava entistä enemmän yhteen luovaa teollisuutta, jonka alalla EU on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa, sekä luonnontieteitä ja teknologiaa ja päästävä eroon alojen jakoa koskevista stereotypioista, jotka ovat estäneet niitä hyödyntämästä potentiaaliaan. Tämän pilottihankkeen tavoitteena on hyödyntää tätä ja lisätä Euroopan luovaa ja innovatiivista henkeä. Tarkistusluonnos 376 === ITRE/5133 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Lisätään: Yhteensä Pilottihanke Lohkoketjun hyödyntäminen EU:n toimielimissä Pilottihankkeen tavoitteena on tutkia lohkoketjuteknologian käyttöönoton toteutettavuutta EU:n toimielinten ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa ja osoittaa sen käytön hyödyllisyys. Lähtökohtana on, että hankkeella tuetaan lohkoketjuteknologialla WiFi4EU-hankkeen

10 palvelusetelijärjestelmää, jotta mahdollistetaan EU:n varojen maksaminen avoimesti ja jäljitettävästi WiFi4EU-infrastruktuuria asentaville yksityisille yrityksille. Siinä tarjotaan myös kansalaisille välineitä tarkastella tilikirjaan merkittyjä tapahtumia. Hanke perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistoon, ja siinä pyritään tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa lohkoketjupalveluiden ("govchains") tarjoamisessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan idean toteutettavuutta teknisestä, oikeudellisesta ja prosessin näkökulmasta. Tämä tehdään yhdessä yhteistyöhalukkaiden jäsenvaltioiden kanssa, joista osa saattaa jo käyttää lohkoketjuteknologiaa. Yhteistyöstä voi syntyä muita sovellusesimerkkejä, jotka dokumentoidaan erillisinä tuloksina. Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön alusta ja samalla tarjotaan EU:n kansalaisille väline, jonka avulla he voivat tarkastella tapahtumia. Jotta hankkeessa voidaan käyttää lohkoketjuteknologiaa tehokkaasti, sen on lisättävä luottamusta epäluotettavana pidettyyn ympäristöön ja siinä on käytettävä hajautetun tilikirjan järjestelmää. Käyttämällä lohkoketjuteknologiaa ja tarjoamalla tarkasteluväline voidaan täyttää nämä ehdot ja siten lisätä EU:n kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin. Lohkoketju on uutta teknologiaa, jota voidaan hyödyntää EU:n toimielinten ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimalla WiFi4EU-hankkeen palvelusetelijärjestelmän tukemisen teknistä ja oikeudellista toteutettavuutta ja ottamalla käyttöön tähän liittyvä alusta voidaan testata käytännössä tällaisen teknologian käyttöönottoa ja käyttöä. Tarkistusluonnos 377 === ITRE/5135 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Lisätään: Yhteensä Valmistelutoimi Data-analytiikkaratkaisut toimintapolitiikkaa koskevaa päätöksentekoa varten Valmistelutoimen tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön data-analytiikkatekniikoita sekä edistää niiden käyttöä unionin ja kansallisen toimintapolitiikan päätöksentekoprosessissa. Data-analytiikan käytöstä (massadata, tiedon- ja tekstinlouhinta, liiketoimintatiedon hallinta ja tietojen

11 analysointi) on tulossa yhä tärkeämpää Euroopan unionin päätöksentekoprosessissa. Komission viime vuosina käynnistämissä aloitteissa, kuten komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa ohjelmassa (REFIT), jolla varmistetaan, että EU:n lainsäädännöllä saadaan aikaan todellisia tuloksia kansalaisille ja yrityksille tehokkaasti ja mahdollisimman alhaisin kustannuksin, ja paremman sääntelyn agendassa, joka koskee EU:n politiikkojen ja lainsäädännön suunnittelua ja arviointia avoimesti ja näytön perusteella kansalaisten ja sidosryhmien näkemysten tuella, edistetään avoimesti vuorovaikutusta kansalaisten kanssa ja kehotetaan käyttämään näyttöä päätöksenteossa. Toimi ulottuisi data-analytiikkaratkaisujen kehittämiseen, käyttöönottoon ja niiden käytön edistämiseen näyttöön perustuvassa päätöksenteossa, ja ratkaisuja voitaisiin soveltaa mahdollisesti kansallisella ja unionin tasolla. Toimeen sisältyisivät erityisesti valittujen politiikoista ja aloitteista annetun kansalaispalautteen analysointiin tarkoitettujen tekstinlouhintaratkaisujen (esimerkiksi komission kehittämä Doris-väline) kehittäminen ja käyttöön ottaminen tietyn politiikanalan tietojen analysointiin ja tiedonhallinnan parantamiseen tarkoitettujen valikoitujen tiedonlouhintaratkaisujen kehittäminen ja käyttöön ottaminen kehitettyjen ratkaisujen sisällyttäminen kuulemisprosesseihin (esimerkiksi Doris parempaa sääntelyä koskevan palautteen analysoinnin tukivälineisiin ja tekstinlouhintaratkaisut komission kehittämään avoimeen lähdekoodiin perustuvaan EU Survey -kyselyohjelmistoon) tiettyjen politiikkojen tulosten seurantaan ja niiden asiayhteyteen asettamiseen (esimerkiksi unionin rahoittamien ohjelmien keskeiset tulosindikaattorit verrattuna kyseisen alan keskeisiin sosiaalisiin tai taloudellisiin indikaattoreihin) tarkoitettujen data-analytiikkavälineiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen. Tällaisten data-analytiikkaratkaisujen (laajassa merkityksessä) kehittäminen on vielä alkuvaiheessa, ja se edellyttää asiaa koskevien toimien sisällyttämistä unionin tavalliseen päätöksentekoprosessiin. Mahdollisten hyötyjen unionin tasolla ja uudelleenkäyttömahdollisuuksien jäsenvaltioiden tasolla odotetaan olevan merkittävät. Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista Näyttöön perustuva päätöksenteko on välttämättömyys unionin nykyisissä demokraattisissa päätöksentekoprosesseissa. Sopivien päätöksentekoprosessia tukevien data-analytiikkaratkaisujen saatavuus on ensisijaisen tärkeää, jotta Euroopan komissio (ja jäsenvaltiot) voivat muodostaa kokonaiskuvan tehdessään toimintapoliittisia päätöksiä. Lisäksi data-analytiikkaratkaisut ovat välttämättömiä, jotta unionin lainsäätäjät voivat hallita monimutkaista ja runsasta vuorovaikutusta, johon yhä useammat kansalaiset ja sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti. Tarkistusluonnos 378 === ITRE/5136 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11

12 Lisätään: Yhteensä Valmistelutoimi Avoin linkitetty data eurooppalaisessa julkishallinnossa Valmistelutoimen tavoitteena on kehittää avoimen datan mahdollisuuksia ja lisätä sen aktiivista ja passiivista käyttöä linkittämällä data (avoin linkitetty data) eurooppalaisia julkishallintoja varten. Avoimen datan käsitteellä viitataan yhä useammin julkishallintojen tuottaman datan levittämiseen. Tiedon avoimuus tarkoittaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla ja kuka tahansa voi käyttää, muokata ja jakaa niitä ja että tätä rajoittavat korkeintaan alkuperän ja avoimuuden säilyttämistä koskevat toimenpiteet. Avoimella datalla viitataan oikeudellisesti avoimeen dataan (avoimella lisenssillä julkaistu data, jonka käyttöehdot koskevat vain jakelua) ja teknisesti avoimeen dataan (koneellisesti luettavissa oleva ja mahdollisesti ei-omisteinen). Käytännössä tämä tarkoittaa, että data on kaikkien saatavilla ja että sen tiedostomuotoa ja sisältöä ei ole rajoitettu tiettyyn muuhun kuin avoimeen lähdekoodiin perustuvaan ohjelmistotyökaluun. Viime vuosina kansallisella ja unionin tasolla on käynnistetty useita avoimen datan jakamista koskevia aloitteita, mukaan lukien Euroopan unionin julkaisutoimiston avoimen datan portaali. Avoin linkitetty data on jäsennellyn avoimen datan julkaisumenetelmä, jonka avulla dataa voidaan liittää yhteen ja jossa semanttisten hakujen myötä datasta tulee hyödyllisempää. Siinä hyödynnetään perinteisiä verkkoteknologioita, mutta niitä ei käytetä verkkosivustojen tarjoamiseen ihmislukijoille vaan niitä laajennetaan niin, että tietoa jaetaan automaattiseen koneelliseen lukemiseen soveltuvalla tavalla. Näin voidaan yhdistää ja hakea dataa eri lähteistä ja eri politiikanaloilta. Valmistelutoimi tehostaisi avointa linkitettyä dataa eurooppalaisissa julkishallinnoissa kehittämällä avointa linkitettyä dataa koskevien tekniikoiden ja infrastruktuurin käyttöönottoa. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida avoimen linkitetyn datan mahdollisuuksia eurooppalaisissa julkishallinnoissa ja tukea mahdollisuuksien hyödyntämistä ja edistää siten uuden datan, tiedon ja tietämyksen luomista. Valmistelutoimi suunnataan eurooppalaisten julkishallintojen (erityisesti Euroopan dataportaalin) tuottamaan ja julkaisemaan dataan ja siinä keskitytään mahdollistamaan keskeisen avoimen datajoukon linkittäminen yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) -ohjelman semanttisten ohjeiden mukaisesti esimerkiksi muuttoliikedata tarjoamaan teknisiä ratkaisuja kohdennettujen hakujen luomiseksi eurooppalaisten julkishallintojen käyttöön esimerkiksi hakukone muuttoliikettä koskevan avoimen linkitetyn datan hakemiseen tarjoamaan valmiudet indikaattoreiden määrittelyyn ja niiden asiayhteyteen asettamiseen esimerkiksi muuttoliikepolitiikkaa koskevat tulosindikaattorit verrattuna muuttoliikettä koskeviin tilastoihin edistämään avoimen linkitetyn datan kulttuuria ja sen mahdollisuuksia.

13 Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista Data on keskeinen etu nyky-yhteiskunnassa. Kyky yhdistää eurooppalaisten julkishallintojen tuottamaa avointa jäsenneltyä dataa sen käytön helpottamiseksi semanttisten hakujen avulla ja tiedon jakamiseksi koneellisesti luettavassa muodossa parantaa eurooppalaisten julkishallintojen valmiuksia hallita dataa, tietoa ja tietämystä. Lisäksi näillä valmiuksilla varmistetaan ja turvataan, että eurooppalaiset julkishallinnot ovat kilpailukykyisesti mukana avoimen datan alalla, millä on selkeä vaikutus digitaalisuuteen liittyviin unionin aloitteisiin. Tarkistusluonnos 379 === ITRE/5140 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi, Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Lisätään: Yhteensä Pilottihanke Kyberturvallisuutta koskeva eurooppalainen tietokeskus Pilottihankkeen tarkoituksena on luoda yleiseurooppalainen kyberturvallisuutta koskeva eurooppalainen tietokeskus, jota voivat käyttää virusten tai verkkohyökkäysten kohteiksi joutuneet viranomaiset, yrity ja yksityishenkilöt. Tietokeskus on käytettävissä verkkoportaalissa, jossa käyttäjät voivat pyytää apua, kertoa ongelmistaan, saada yksilöllisiä vähimmäissuosituksia ja selvittää, ovatko he joutuneet äskettäin hyökkäyksen kohteiksi. Lisäksi käyttäjiä ohjataan kansallisiin kyberturvallisuudesta vastaaviin rakenteisiin tai kyberturvallisuuden täytäntöönpanorakenteisiin. Portaalissa on myös helposti ymmärrettävää tietoa tietoverkkojen suojelusta sekä kyberturvallisuutta koskevista ennaltaehkäisevistä toimista ja suosituksista. Portaaliin integroidaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa käytettävissä olevia kyberturvallisuusalan opetusvälineitä. Tällä tavalla portaalista pyritään tekemään keskitetty palvelupiste henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kyberturvallisuudesta ja haluavat oppia suojautumaan siihen liittyviltä vaaroilta.

14 Kyberrikollisuus ja uhkat tietoturvalle ovat saavuttaneet ennennäkemättömän tason. Hyökkäysten lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut muutaman viime vuoden aikana ja ne vaikuttavat suoraan viranomaisiin, yrityksiin ja yksityishenkilöihin. Valitettavasti ihmiset eivät usein ole selvillä turvallisuusuhkien ja hyökkäysten vaaroista, eivät tiedä keneltä pyytää apua eivätkä siten myöskään auta saamaan hyökkääjiä kiinni. Ihmisten on saatava nopeammin apua Euroopan tasolla. Tarkistusluonnos 199 === JURI/6715 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Oikeudellisten asioiden valiokunta Lisätään: Yhteensä Alamomentti Pilottihanke Eurooppalaisen digitaaliakatemian perustaminen Pilottihankkeen tavoitteena on vastata tarpeeseen parantaa digitaalista osaamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen avulla aktiivisemmin ja yhtenäisemmin kaikkialla unionissa. Yhteiskunnassamme on edelleen valtava digitaalinen osaamisvaje, vaikka asian eteen on ponnisteltu unionin ja jäsenvaltioiden tasolla muun muassa kehittämällä digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition aloitteita. Nykyiset aloitteet ovat erittäin hyödyllisiä jäsenvaltioiden tämänhetkisten haasteiden ratkaisemiseksi. Pilottihanke ei saisi olla päällekkäinen näiden aloitteiden kanssa vaan niitä täydentävä. Akatemian tavoitteena on kehittää unioniin pitkälle kehittynyt valtioiden välinen verkosto, joka tukisi ja helpottaisi kaikkien sidosryhmien välistä vaihtoa ja koordinointia tällä alalla. Sen tehtäviin voisi kuulua unionin parhaiden koulutuskäytäntöjen ja eri kohderyhmien digitaalisten taitojen kehittämiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen esittely, edistäminen ja kartuttaminen. Eurooppalaista digitaaliakatemiaa olisi pidettävä yhtenä mahdollisena pitkän aikavälin ratkaisuna nykyisiin haasteisiimme, joita joudumme kohtaamaan työelämässämme robotisoinnin ja digitalisoinnin lisääntymisen ja toisaalta yhteiskuntamme digitaalisen osaamisvajeen vuoksi. Eurooppalaisen digitaaliakatemian olisi saatettava työvoima uuteen digitaaliseen aikakauteen varmistamalla, että työntekijät ja työnantajat voivat päivittää jatkuvasti tietoteknisiä taitojaan ja osaamistaan. Digitaaliakatemian olisi järjestettävä säännöllisesti seminaareja robotiikasta ja automaatiosta ja tarjottava vastaavia konsultointipalveluja. Tieto- ja viestintätekniikan alan vasta-alkajille akatemia voisi tarjota mahdollisuuden osallistua ammatilliseen uudelleenkoulutukseen ja tutustua robotiikan ja automaatiotekniikan etuihin hyödyntääkseen niitä työssään. Erityisesti pk-yrity voisivat hyötyä tästä akatemiasta, koska niillä ei usein ole varaa eikä henkilöstöä sisäisen koulutuksen järjestämiseen. saatettava koululaiset ja opiskelijat uuteen digitaaliseen aikakauteen tuomalla robotiikka ja automaatiotekniikka kouluelämään. Akatemian olisi tarjottava tietoteknisiä taitoja koskevia kursseja,

15 joilla nuoria innostetaan, inspiroidaan ja motivoidaan tiedottamalla robottitekniikoiden merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Akatemia voisi olla erinomainen tilaisuus tarjota opiskelijoille tarvittavat taidot tulevaisuuden työpaikkoihin. Akatemian tarjoamilla kursseilla ei saisi kuitenkaan olla vaikutusta kansalliseen koulutustarjontaan, vaan toiminnan olisi oltava täydentävä ja tukeva vaihtoehto. luotava unioniin ympäristö, joka antaa tytöille mahdollisuuden kouluttautua tietotekniikan kasvavalle alalle ja kannustaa heitä siihen, jolloin sekä tytöt että teknologiayrity hyötyisivät naisten määrän lisääntymisestä tieto- ja viestintätekniikka-alalla. Akatemia olisi perustettava yhteistyössä ministeriöiden, elinkeinoelämän, tieto- ja viestintätekniikan alaan erikoistuneiden yritysten sekä ammatillisesta koulutuksesta ja elinikäisen oppimisen ohjelmista vastaavien kansallisten laitosten tai aloitteiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Niillä kaikilla on tarvittava asiantuntemus koordinoida ja suunnitella seminaarien ja kurssien sisältöä ja ohjelmaa. Jotta varmistetaan tarjonta unionin tasolla, akatemian tavoitteena olisi oltava alueellisten ja kansallisten ammatillisten koulutuskeskusten verkoston luominen kaikkialle unioniin. Verkosto voisi synnyttää huomattavaa lisäarvoa, kun pyritään ratkaisemaan haastetta, joka liittyy erilaisten taitojen ja osaamisen tarjonnan ja tarpeen epätasapainon vähentämiseen unionissa. Unionissa on meneillään digitaalinen muutos. Kansalaisilla on oltava tarvittavat taidot työelämään ja talouskasvun lisäämiseksi. Lähitulevaisuudessa 90 prosenttia työpaikoista edellyttää jonkin tasoisia digitaalisia taitoja. Tällä hetkellä puolella kaikista unionin kansalaisista ei ole lainkaan tai on vain heikot digitaaliset taidot. Jäsenvaltioiden perus- ja ammattikoulutusjärjestelmät joutuvat vastaamaan suunnattomaan haasteeseen, jotta unionin talous ja yhteiskunta saavat käyttöönsä tarvitsemansa taidot. Huolimatta unionin ja kansallisella tasolla toteutetuista ponnisteluista yhteiskunnassamme on edelleen valtava digitaalinen osaamisvaje. Tarkistusluonnos 1432 === S&D//8724 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Lisätään: Yhteensä Alamomentti Pilottihanke Euroopan uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten ekosysteemien kaavio 15

16 Pilottihankkeen tavoitteena on vastata tarpeeseen parantaa digitaalista osaamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen avulla aktiivisemmin ja yhtenäisemmin kaikkialla unionissa. Yhteiskunnassamme on edelleen valtava digitaalinen osaamisvaje, vaikka asian eteen on ponnisteltu unionin ja jäsenvaltioiden tasolla muun muassa kehittämällä digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition aloitteita. Nykyiset aloitteet ovat erittäin hyödyllisiä jäsenvaltioiden tämänhetkisten haasteiden ratkaisemiseksi. Pilottihanke ei saisi olla päällekkäinen näiden aloitteiden kanssa vaan niitä täydentävä. Akatemian tavoitteena on kehittää unioniin pitkälle kehittynyt valtioiden välinen verkosto, joka tukisi ja helpottaisi kaikkien sidosryhmien välistä vaihtoa ja koordinointia tällä alalla. Sen tehtäviin voisi kuulua unionin parhaiden koulutuskäytäntöjen ja eri kohderyhmien digitaalisten taitojen kehittämiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen esittely, edistäminen ja kartuttaminen. Eurooppalaista digitaaliakatemiaa olisi pidettävä yhtenä mahdollisena pitkän aikavälin ratkaisuna nykyisiin haasteisiimme, joita joudumme kohtaamaan työelämässämme robotisoinnin ja digitalisoinnin lisääntymisen ja toisaalta yhteiskuntamme digitaalisen osaamisvajeen vuoksi. Eurooppalaisen digitaaliakatemian olisi saatettava työvoima uuteen digitaaliseen aikakauteen varmistamalla, että työntekijät ja työnantajat voivat päivittää jatkuvasti tietoteknisiä taitojaan ja osaamistaan. Digitaaliakatemian olisi järjestettävä säännöllisesti seminaareja robotiikasta ja automaatiosta ja tarjottava vastaavia konsultointipalveluja. Tieto- ja viestintätekniikan alan vasta-alkajille akatemia voisi tarjota mahdollisuuden osallistua ammatilliseen uudelleenkoulutukseen ja tutustua robotiikan ja automaatiotekniikan etuihin hyödyntääkseen niitä työssään. Erityisesti pk-yrity voisivat hyötyä tästä akatemiasta, koska niillä ei usein ole varaa eikä henkilöstöä sisäisen koulutuksen järjestämiseen. saatettava koululaiset ja opiskelijat uuteen digitaaliseen aikakauteen tuomalla robotiikka ja automaatiotekniikka kouluelämään. Akatemian olisi tarjottava tietoteknisiä taitoja koskevia kursseja, joilla nuoria innostetaan, inspiroidaan ja motivoidaan tiedottamalla robottitekniikoiden merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Akatemia voisi olla erinomainen tilaisuus tarjota opiskelijoille tarvittavat taidot tulevaisuuden työpaikkoihin. Akatemian tarjoamilla kursseilla ei saisi kuitenkaan olla vaikutusta kansalliseen koulutustarjontaan vaan toiminnan olisi oltava täydentävä ja tukeva vaihtoehto. luotava unioniin ympäristö, joka antaa tytöille mahdollisuuden kouluttautua tietotekniikan kasvavalle alalle ja kannustaa heitä siihen, jolloin sekä tytöt että teknologiayrity hyötyisivät naisten määrän lisääntymisestä tieto- ja viestintätekniikka-alalla. Akatemia olisi perustettava yhteistyössä ministeriöiden, elinkeinoelämän, tietotekniseen alaan erikoistuneiden yritysten sekä ammatillisesta koulutuksesta ja elinikäisen oppimisen ohjelmista vastaavien kansallisten laitosten ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Niillä kaikilla on tarvittava asiantuntemus koordinoida ja suunnitella seminaarien ja kurssien sisältöä ja ohjelmaa. Jotta varmistetaan tarjonta unionin tasolla, akatemian tavoitteena olisi oltava alueellisten ja kansallisten ammatillisten koulutuskeskusten verkoston luominen kaikkialle unioniin. Verkosto voisi synnyttää huomattavaa lisäarvoa, kun pyritään ratkaisemaan haastetta, joka liittyy erilaisten taitojen ja osaamisen epätasapainon vähentämiseen unionissa. 16

17 Unionissa on meneillään digitaalinen muutos. Kansalaisilla on oltava tarvittavat taidot työelämään ja talouskasvun lisäämiseksi. Lähitulevaisuudessa 90 prosenttia työpaikoista edellyttää jonkin tasoisia digitaalisia taitoja. Tällä hetkellä puolella kaikista unionin kansalaisista ei ole lainkaan tai on vain heikot digitaaliset taidot. Jäsenvaltioiden perus- ja ammattikoulutusjärjestelmät joutuvat vastaamaan suunnattomaan haasteeseen, jotta unionin talous ja yhteiskunta saavat käyttöönsä tarvitsemansa taidot. Huolimatta unionin ja kansallisella tasolla toteutetuista ponnisteluista yhteiskunnassamme on edelleen valtava digitaalinen osaamisvaje. Tarkistusluonnos 1433 === S&D//8725 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Lisätään: Yhteensä Alamomentti Pilottihanke Lohkoketjun hyödyntäminen EU:n toimielimissä Pilottihankkeen tavoitteena on tutkia lohkoketjuteknologian käyttöönoton toteutettavuutta EU:n toimielinten ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa ja osoittaa sen käytön hyödyllisyys. Lähtökohtana on, että hankkeella tuetaan lohkoketjuteknologialla WiFi4EU-hankkeen palvelusetelijärjestelmää, jotta mahdollistetaan EU:n varojen maksaminen avoimesti ja jäljitettävästi WiFi4EU-infrastruktuuria asentaville yksityisille yrityksille. Siinä tarjotaan myös kansalaisille välineitä tarkastella tilikirjaan merkittyjä tapahtumia. Hanke perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistoon, ja siinä pyritään tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa lohkoketjupalveluiden ("govchains") tarjoamisessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan idean toteutettavuutta teknisestä, oikeudellisesta ja prosessin näkökulmasta. Tämä tehdään yhdessä yhteistyöhalukkaiden jäsenvaltioiden kanssa, joista osa saattaa jo käyttää lohkoketjuteknologiaa. Yhteistyöstä voi syntyä muita sovellusesimerkkejä, jotka dokumentoidaan erillisinä tuloksina. Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön alusta ja samalla tarjotaan EU:n kansalaisille väline, jonka avulla he voivat tarkastella tapahtumia. Jotta hankkeessa voidaan käyttää lohkoketjuteknologiaa tehokkaasti, sen on lisättävä luottamusta epäluotettavana pidettyyn ympäristöön ja siinä on käytettävä hajautetun tilikirjan järjestelmää. Käyttämällä lohkoketjuteknologiaa ja tarjoamalla tarkasteluväline voidaan täyttää nämä ehdot ja siten lisätä EU:n kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin. 17

18 Lohkoketju on uutta teknologiaa, jota voidaan hyödyntää EU:n toimielinten ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimalla WiFi4EU-hankkeen palvelusetelijärjestelmän tukemisen teknistä ja oikeudellista toteutettavuutta ja ottamalla käyttöön tähän liittyvä alusta voidaan testata käytännössä tällaisen teknologian käyttöönottoa ja käyttöä. Tarkistusluonnos 1434 === S&D//8726 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Lisätään: Yhteensä Alamomentti Pilottihanke Taide ja digitaalisuus luovuuden lisääjinä Euroopan teollisuudessa, alueilla ja yhteiskunnassa Euroopan kilpailukyky maailmanlaajuisilla markkinoilla riippuu sen kyvystä muuntaa tieteellinen ja teknologinen tietämys innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi Euroopan vetovoima riippuu vahvasti siitä, kuinka alueet pystyvät luomaan kansalaisilleen inspiroivan, motivoivan ja tulevaisuuteen suuntautuvan ympäristön. Digitaaliteknologioiden aiheuttama yhteiskunnan murros luo Euroopalle mahdollisuuksia, joita taiteen ja teknologian voimavarojen yhdistäminen voisi auttaa hyödyntämään täysimääräisesti. Eurooppa voi pyrkiä varmistamaan digitaalisen maailman johtoaseman elämäntavassa ja digitaalisen vallankumouksen eniten luovuudesta riippuvissa osissa eli laajasti katsottuna sisällössä. Tämä pyrkimys voidaan toteuttaa taiteen ja teknologian vahvalla kumppanuudella eri aloilla, kuten sosiaalinen osallisuus, uusi digitaalinen media (esimerkiksi laajennettu todellisuus ja sosiaalisen median kaltaiset uudet mediat), kaupunkialueiden kehitys (esimerkiksi älykkäät kaupungit ja esineiden internet) ja liikkuvuuden tulevaisuus. Taiteen ja teknologian välinen tiiviimpi yhteistyö lisäisi innovointia ja parantaisi siten Euroopan kilpailukykyä; se myös auttaisi lisäämään luovuutta yhteiskunnassamme ja Euroopan alueilla. Tästä syystä Latvian neuvoston puheenjohtajakaudella annetuissa kulttuurin ja yritysten yhteyksiä koskevissa päätelmissä kehotettiin vuonna 2015 EU:n toimielimiä harkitsemaan taiteen ja teknologian yhteistyön lisäämistä, jotta voidaan tutkia kokonaisvaltaisesti perinteiset eri alojen ja tieteenalojen rajat sekä kulttuurin ja insinööritieteiden jaon ylittäviä mahdollisuuksia. Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto on vastannut tähän käynnistämällä STARTS-ohjelman, jolla edistetään innovointia tieteen, teknologian ja taiteen verkostossa. Tämä on erittäin tärkeä toimi, jossa keskitytään innovoinnin edistämiseen teollisuudessa ja 18

19 taiteeseen epätavanomaisen ajattelun ja tutkimuksen lisääjänä. Euroopan komissio edistää tällaiseen yhteistyöhön perustuvaa innovointia aloittamalla kärkihankkeita, joilla edistetään taiteen elintärkeää roolia digitaalisten sisämarkkinoiden haasteiden käsittelemisessä. Pilottihankkeessa tutkitaan parhaita tapoja laajentaa STARTS-ohjelmaa ja sen ideoita pelkästä teollisesta ympäristöstä myös esimerkiksi alueellisen ja kaupunkialueiden kehityksen aloille, joilla digitaalisuudella on myös tärkeä rooli. Siinä kehitetään johdonmukaiset horisontaaliset puitteet taiteen ja teknologian yhdistävälle ajattelulle Euroopassa eri aloilla ja tieteenaloilla sekä EU:n toimielinten asiaan liittyvissä toimissa (mukaan lukien puiteohjelmat, rakennerahastot ja koulutusohjelmat). Pilottihankkeessa luodaan verkosto, johon kuuluu taidemaailman keskeisiä toimijoita (taideinstituutioita ja teknologian parissa työskenteleviä taiteilijoita), digitaalinen media, joka saa sisältönsä taiteesta, teollisuus, joka pitää taidetta tapana tutkia mahdollisia soveltamistapoja, sekä alueita ja kaupunkeja, jotka ovat valmiita luomaan infrastruktuuria kaupunkialueiden kehityksen lähtökohtana toimivalle taiteilijoiden ja teknisten asiantuntijoiden yhteistyölle. Siinä tuetaan teknologian tutkimusta taiteen keinoin esimerkiksi tukemalla esityksissä ja näyttelyissä käytettäviä teknologioita ja edistetään lupaavimpia kehityspolkuja rahoittamalla alkuvaiheessa olevia taiteen ja teknologian yhteistyöideoita. Siinä edistetään erityisesti käytännön mekanismeja, joilla autetaan muuttamaan tällaisesta yhteistyötutkimuksesta syntyneet ideat konkreettiseksi hyödyksi Euroopan yhteiskunnalle ja teollisuudelle. Oikeusperusta Euroopan unioni on erittäin riippuvainen sen kyvystä innovoida. Jotta voimme ottaa seuraavan askeleen, meidän on otettava käyttöön kokonaisvaltaisempi ajattelutapa ja tuotava entistä enemmän yhteen luovaa teollisuutta, jonka alalla EU on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa, sekä luonnontieteitä ja teknologiaa ja päästävä eroon alojen jakoa koskevista stereotypioista, jotka ovat estäneet niitä hyödyntämästä potentiaaliaan. Tämän pilottihankkeen tavoitteena on hyödyntää tätä ja lisätä Euroopan luovaa ja innovatiivista henkeä. Tarkistusluonnos 1435 === S&D//8727 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Lisätään: Yhteensä Alamomentti Valmistelutoimi Dataanalytiikkaratkaisut toimintapolitiikkaa koskevaa päätöksentekoa varten

20 Valmistelutoimen tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön data-analytiikkatekniikoita sekä edistää niiden käyttöä unionin ja kansallisen toimintapolitiikan päätöksentekoprosessissa. Data-analytiikan käytöstä (massadata, tiedon- ja tekstinlouhinta, liiketoimintatiedon hallinta ja tietojen analysointi) on tulossa yhä tärkeämpää Euroopan unionin päätöksentekoprosessissa. Komission viime vuosina käynnistämissä aloitteissa, kuten komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa ohjelmassa (REFIT), jolla varmistetaan, että EU:n lainsäädännöllä saadaan aikaan todellisia tuloksia kansalaisille ja yrityksille tehokkaasti ja mahdollisimman alhaisin kustannuksin, ja paremman sääntelyn agendassa, joka koskee EU:n politiikkojen ja lainsäädännön suunnittelua ja arviointia avoimesti ja näytön perusteella kansalaisten ja sidosryhmien näkemysten tuella, edistetään avoimesti vuorovaikutusta kansalaisten kanssa ja kehotetaan käyttämään näyttöä päätöksenteossa. Toimi ulottuisi dataanalytiikkaratkaisujen kehittämiseen, käyttöönottoon ja niiden käytön edistämiseen näyttöön perustuvassa päätöksenteossa, ja ratkaisuja voitaisiin soveltaa mahdollisesti kansallisella ja unionin tasolla. Toimeen sisältyisivät erityisesti valittujen politiikoista ja aloitteista annetun kansalaispalautteen analysointiin tarkoitettujen tekstinlouhintaratkaisujen (esimerkiksi komission kehittämä Doris-väline) kehittäminen ja käyttöön ottaminen tietyn politiikanalan tietojen analysointiin ja tiedonhallinnan parantamiseen tarkoitettujen valikoitujen tiedonlouhintaratkaisujen kehittäminen ja käyttöön ottaminen kehitettyjen ratkaisujen sisällyttäminen kuulemisprosesseihin (esimerkiksi Doris parempaa sääntelyä koskevan palautteen analysoinnin tukivälineisiin ja tekstinlouhintaratkaisut komission kehittämään avoimeen lähdekoodiin perustuvaan EU Survey - kyselyohjelmistoon) tiettyjen politiikkojen tulosten seurantaan ja niiden asiayhteyteen asettamiseen (esimerkiksi unionin rahoittamien ohjelmien keskeiset tulosindikaattorit verrattuna kyseisen alan keskeisiin sosiaalisiin tai taloudellisiin indikaattoreihin) tarkoitettujen data-analytiikkavälineiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen. Tällaisten data-analytiikkaratkaisujen (laajassa merkityksessä) kehittäminen on vielä alkuvaiheessa, ja se edellyttää asiaa koskevien toimien sisällyttämistä unionin tavalliseen päätöksentekoprosessiin. Mahdollisten hyötyjen unionin tasolla ja uudelleenkäyttömahdollisuuksien jäsenvaltioiden tasolla odotetaan olevan merkittävät. Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista Näyttöön perustuva päätöksenteko on välttämättömyys unionin nykyisissä demokraattisissa päätöksentekoprosesseissa. Sopivien päätöksentekoprosessia tukevien data-analytiikkaratkaisujen saatavuus on ensisijaisen tärkeää, jotta Euroopan komissio (ja jäsenvaltiot) voivat muodostaa kokonaiskuvan tehdessään toimintapoliittisia päätöksiä. Lisäksi data-analytiikkaratkaisut ovat välttämättömiä, jotta unionin lainsäätäjät voivat hallita monimutkaista ja runsasta vuorovaikutusta, johon yhä useammat kansalaiset ja sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti. Tarkistusluonnos 1436 === S&D//8728 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä 20

21 Lisätään: Yhteensä Alamomentti Valmistelutoimi Avoin linkitetty data eurooppalaisessa julkishallinnossa Valmistelutoimen tavoitteena on kehittää avoimen datan mahdollisuuksia ja lisätä sen aktiivista ja passiivista käyttöä linkittämällä data (avoin linkitetty data) eurooppalaisia julkishallintoja varten. Avoimen datan käsitteellä viitataan yhä useammin julkishallintojen tuottaman datan levittämiseen. Tiedon avoimuus tarkoittaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla ja kuka tahansa voi käyttää, muokata ja jakaa niitä ja että tätä rajoittavat korkeintaan alkuperän ja avoimuuden säilyttämistä koskevat toimenpiteet. Avoimella datalla viitataan oikeudellisesti avoimeen dataan (avoimella lisenssillä julkaistu data, jonka käyttöehdot koskevat vain jakelua) ja teknisesti avoimeen dataan (koneellisesti luettavissa oleva ja mahdollisesti ei-omisteinen). Käytännössä tämä tarkoittaa, että data on kaikkien saatavilla ja että sen tiedostomuotoa ja sisältöä ei ole rajoitettu tiettyyn muuhun kuin avoimeen lähdekoodiin perustuvaan ohjelmistotyökaluun. Viime vuosina kansallisella ja unionin tasolla on käynnistetty useita avoimen datan jakamista koskevia aloitteita, mukaan lukien Euroopan unionin julkaisutoimiston avoimen datan portaali. Avoin linkitetty data on jäsennellyn avoimen datan julkaisumenetelmä, jonka avulla dataa voidaan liittää yhteen ja jossa semanttisten hakujen myötä datasta tulee hyödyllisempää. Siinä hyödynnetään perinteisiä verkkoteknologioita, mutta niitä ei käytetä verkkosivustojen tarjoamiseen ihmislukijoille vaan niitä laajennetaan niin, että tietoa jaetaan automaattiseen koneelliseen lukemiseen soveltuvalla tavalla. Näin voidaan yhdistää ja hakea dataa eri lähteistä ja eri politiikanaloilta. Valmistelutoimi tehostaisi avointa linkitettyä dataa eurooppalaisissa julkishallinnoissa kehittämällä avointa linkitettyä dataa koskevien tekniikoiden ja infrastruktuurin käyttöönottoa. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida avoimen linkitetyn datan mahdollisuuksia eurooppalaisissa julkishallinnoissa ja tukea mahdollisuuksien hyödyntämistä ja edistää siten uuden datan, tiedon ja tietämyksen luomista. Valmistelutoimi suunnataan eurooppalaisten julkishallintojen (erityisesti Euroopan dataportaalin) tuottamaan ja julkaisemaan dataan ja siinä keskitytään mahdollistamaan keskeisen avoimen datajoukon linkittäminen yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) -ohjelman semanttisten ohjeiden mukaisesti esimerkiksi muuttoliikedata tarjoamaan teknisiä ratkaisuja kohdennettujen hakujen luomiseksi eurooppalaisten julkishallintojen käyttöön esimerkiksi hakukone muuttoliikettä koskevan avoimen linkitetyn datan hakemiseen tarjoamaan valmiudet indikaattoreiden määrittelyyn ja niiden asiayhteyteen asettamiseen, esimerkiksi muuttoliikepolitiikkaa koskevat tulosindikaattorit verrattuna muuttoliikettä koskeviin tilastoihin edistämään avoimen linkitetyn datan kulttuuria ja sen mahdollisuuksia. 21