Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 597/2007 vp Maavoimien materiaalin kunnossapito Eduskunnan puhemiehelle Pääesikunnan alainen Puolustusvoimien Materiaalilaitos siirtyi vuoden 2008 alussa maavoimien komentajan alaisuuteen ja muuttui samalla Maavoimien Materiaalilaitokseksi. Osana puolustusvoimien organisaatiomuutosta on selvitetty maavoimien kunnossapidon kehittämistä niin sanotussa Kuja-hankkeessa. Puolustusministeriö vastaanotti Pääesikunnan esityksen joulukuussa Puolustusvoimat selvitti asiaa kahden eri vaihtoehdon, oman toiminnan kehittämisen ja strategisen kumppanuuden, välillä ja päätyi esittämään nykyisin puolustusvoimien varikoille kuuluvan maavoimien materiaalin kunnossapidon siirtämistä strategiselle kumppanille, Millog Oy:lle, vuoden 2009 alusta kahdeksan vuoden sopimuksella. Esitys koskee Elektroniikkalaitoksen, Ajoneuvovarikon, Lievestuoreen Varikon, Kuopion Varikon ja Tervolan Varikon kunnossapitohenkilöstöä ja tiloja. Puolustusvoimien kunnossapidon kehittämistä selvittäneen AKKU-hankkeen loppuraportissa vuodelta 2005 todettiin, että kunnossapito voitaisiin toteuttaa % pienemmillä kustannuksilla kumppanuushankkeena, mutta vaadittiin, että täyden kumppanuuden vaihtoehdossa tulee käydä perusteelliset neuvottelut, jotta kumppanuuden todellisista kustannuksista saadaan varmuus. Tämän raportin jälkeen aloitettiin täydellisen kumppanuuden selvitys. Puolustusvoimien kunnossapidon kehittämistä selvittäneen AKKU-hankkeen loppuraportissa vuodelta 2005 todettiin myös, että nykyinen järjestelmä on kustannustehoton, hallinnon osuus on liian suuri eivätkä kunnossapidon resurssit ole täydessä käytössä. Loppuraportti toteaa myös, että oma kunnossapitotyö on ollut hyvää, ja riippumatta tulevaisuuden toteutustavasta on sen säilyttävä yhä laadukkaana. On arvioitu, ettei kumppanuushanke tulisi omaa toimintaa edullisemmaksi, mutta omassa toiminnassa on mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, hallinnon vähentämiseen ja resurssien parempaan käyttöön. Tämän vuoksi on taloudellisesti kannatavinta ryhtyä etsimään säästöjä omasta toiminnasta. Yhtä kalliiseen tai jopa kalliimpaan kumppanuushankkeeseen ryhtyminen kunnossapidon laadun, osaamisen häviämisen, yrittäjyysriskien ja työvoiman vähentämiseen liittyvän inhimillisen kärsimyksen vuoksi ei ole tässä tilanteessa perusteltua. Erityisesti Elektroniikkalaitoksen kohdalla kysymyksiä herättää se, että siirto koskee puolustusvoimien keskeistä, korkeaa teknistä osaamista, jonka säilymisestä puolustusvoimien käytössä siirron jälkeen ei ole takeita. On huomattava, että valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteet voidaan täyttää myös omaa toimintaa tehostamalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Aikooko hallitus hyväksyä puolustusvoimien esityksen siirtää materiaalien kunnossapito yksityiselle kumppanille riskeistä huolimatta, vaikkei se ole taloudellisesti perusteltua? Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2008 Päivi Räsänen /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 597/2007 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 597/2007 vp: Aikooko hallitus hyväksyä puolustusvoimien esityksen siirtää materiaalien kunnossapito yksityiselle kumppanille riskeistä huolimatta, vaikkei se ole taloudellisesti perusteltua? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Puolustusvoimien maavoimien materiaalin kunnossapidon kehittämistä koskeva selvitystyö on ollut käynnissä eri muodoissaan vuodesta 2001 lähtien. Viimeisin vaihe pohjautuu valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, jossa edellytetään yhteistyön lisäämistä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa puolustusvoimien materiaalin kunnossapidossa. Tähän liittyen puolustusvoimissa on selvitetty strategista kumppanuutta alan teollisuuden kanssa. Pääesikunnan esitys maavoimien materiaalin kunnossapidon kehittämisestä jätettiin puolustusministeriölle viime vuoden joulukuussa. Esityksestä on informoitu eduskuntaa. Esityksen lähtökohtana on strateginen kumppanuus alan teollisuutta edustavan Millog Oy:n kanssa. Kumppanuuden laajuus on valmistelutyön edetessä supistunut ja esitys rajoittuu varikkotason kunnossapidon kumppanoittamiseen. Joukkoosastotason päivittäinen huolto- ja korjaustoiminta jää edelleen puolustusvoimien omalle vastuulle. Kumppanuuden vaihtoehtona puolustusvoimissa on selvitetty puolustusvoimien oman kunnossapito-organisaation palvelutuotannon kehittämistä. Puolustusministeriö on edellyttänyt, että näitä molempia vaihtoehtoja tarkastellaan avoimesti samoista lähtökohdista siten, että kehittämislinjauksesta päätettäessä ministeriöllä on käytettävissään kaksi aidosti vertailukelpoista vaihtoehtoa. Molempia kehittämisvaihtoehtoja koskevat yksityiskohtaiset selvitykset ja vertailut on toimitettu puolustusministeriöön ja maavoimien kunnossapidon kehittämistä koskeva ministeriön päätös tehdään niiden pohjalta. Maavoimien materiaalin kunnossapidon kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana ovat puolustusvoimien toiminnalliset vaatimukset ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen erityisesti poikkeusoloissa. Kaluston käytettävyys, kunnossapidon laatu sekä kotimaisen osaamisen varmistaminen kaikissa oloissa ovat puolustusvoimien kannalta avainasemassa. Tavoitteena on myös nykyistä kustannustehokkaampi toimintamalli. Maavoimien materiaalin kunnossapidon kehittämistä koskevan päätöksen valmistelu on käynnissä puolustusministeriössä. Valmistelussa korostuvat edellä mainitut lähtökohdat. Mikään yksittäinen tekijä sinällään, esimerkiksi toimintamallin arvioidut kustannussäästöt, ei ole ratkaisevassa asemassa. Kehittämisvaihtoehtojen osalta on myös tehty kattava kartoitus toimintamallin riskeistä ja pyritty löytämään keinot mahdollisten riskien hallitsemiseksi sekä toimintamalliin siirryttäessä että pitemmällä aikavälillä. Puolustusministeriön päätös tulee perustumaan kaikkien eri osatekijöiden kokonaisarviointiin ja siinä otetaan huomioon myös puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut tuottavuusvaatimukset. Päätöstä tehtäessä tullaan erityistä huomiota kiinnittämään ratkaisuvaihtoehtojen henkilöstövaikutuksiin, jotka molemmissa tarkasteltavissa 3

4 Ministerin vastaus kehittämisvaihtoehdoissa ovat merkittävät. Puolustusministeriön lähtökohtana on, että henkilöstöön kohdistuvissa toimenpiteissä noudatetaan hyvän työantajan periaatteita, joita on sovellettu muissakin hallinnonalan uudelleen järjestelyissä. Puolustusministeriön päätös asiassa tehdään kevään aikana. Päätöksestä informoidaan eduskuntaa. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2008 Puolustusministeri Jyri Häkämies 4

5 Ministerns svar KK 597/2007 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 597/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Har regeringen för avsikt att godkänna försvarsmaktens förslag om att trots riskerna överföra underhållet av materiel till en privat partner, fastän det inte är ekonomiskt motiverat? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Försvarsmaktens utredningsarbete gällande utvecklandet av underhållet av arméns materiel har pågått i olika former sedan år Den senaste fasen grundar sig på statsrådets säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse från år 2004, där det förutsätts att samarbetet med samhällets övriga aktörer utökas inom försvarsmaktens materielunderhåll. I anknytning till detta har ett strategiskt partnerskap med industrin i branschen retts ut. Huvudstabens förslag om hur underhållet av arméns materiel kunde utvecklas gavs till försvarsministeriet i december i fjol. Riksdagen har informerats om förslaget. Utgångspunkten för det är ett strategiskt partnerskap med Millog Oy som representerar industrin i branschen. Under beredningsarbetets gång har partnerskapet skurits ner till omfattningen och förslaget begränsar sig nu till ett partnerskap i fråga om underhållet på depånivå. Den dagliga service- och reparationsverksamheten på truppförbandsnivå ska försvarsmakten fortfarande ansvara för. Som alternativ till ett partnerskap har inom försvarsmakten retts ut möjligheten att utveckla produktionen av tjänster inom försvarsmaktens egen underhållsorganisation. Försvarsministeriet har förutsatt att dessa båda alternativ granskas öppet med samma utgångspunkter så att ministeriet till sitt förfogande har två verkligt jämförbara alternativ när beslutet om riktlinjer för utvecklingen ska fattas. Detaljerade utredningar och jämförelser gällande båda utvecklingsalternativen har tillställts försvarsministeriet och ministeriets beslut om hur arméns underhåll ska utvecklas fattas utgående från dessa. Den främsta utgångspunkten vad gäller utvecklandet av underhållet av arméns materiel är försvarsmaktens krav gällande funktionen och säkerställandet av att verksamheten fortgår i synnerhet i undantagsförhållanden. Materielens användbarhet, kvaliteten på underhållet samt säkerställandet av inhemskt kunnande i alla förhållanden står i nyckelställning ur försvarsmaktens synvinkel. Målet är en handlingsmodell som också är mera kostnadseffektiv än den nuvarande. Beredningen av beslutet om hur underhållet av arméns materiel ska utvecklas pågår vid försvarsministeriet. Vid beredningen betonas de utgångspunkter som nämns ovan. Ingen enskild faktor, t.ex. handlingsmodellens beräknade kostnadsinbesparingar, är i sig avgörande. I fråga om utvecklingsalternativen har man också gjort en täckande kartläggning av handlingsmodellens risker och strävat efter att hitta metoder för att hantera eventuella risker både vid övergången till handlingsmodellen och på längre sikt. Försvarsministeriets beslut kommer att basera sig på en helhetsbedömning av alla olika delfaktorer och i den beaktas också de effektivitetskrav som har ställts på försvarsministeriets förvaltningsområde. När beslutet fattas kommer särskild uppmärk- 5

6 Ministerns svar samhet att ägnas vilka verkningar de olika lösningsalternativen har på personalen. Dessa verkningar är betydande i båda de utvecklingsalternativ som granskas. Försvarsministeriets utgångspunkt är att i de åtgärder som gäller personalen iakttas principerna för en god arbetsgivare, vilka också har tillämpats vid andra omorganiseringar av förvaltningsområdet. Försvarsministeriet fattar beslut i saken under våren. Riksdagen kommer att informeras om beslutet. Helsingfors den 6 februari 2008 Försvarsminister Jyri Häkämies 6