Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 669/2010 vp Pioneerivarikon laajentaminen Keuruun Kalettomalla Eduskunnan puhemiehelle 1990-luvun lopulla tehtiin ratkaisu Keuruun varuskunnan Kalettomalla sijaitsevasta pioneerivarikosta. Tällöin myös materiaalisten toimintojen osalta Keuruun varuskunnan pioneeri- ja suojelualan valtakunnan osaamiskeskus olisi tullut tarkoitustaan vastaavaksi. Koska Kalettoman kasarmialueella Puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Keuruun varikolla on vapaita toimitiloja ja soveltuvia maa-alueita hyvien kulkuyhteyksien varrella Keuruun kaupungin ydinkeskustan tuntumassa, tulisi välittömästi ryhtyä kehittämään niitä toimia, joita 1990-luvun lopun ratkaisu pioneerija suojelualan yhteisestä varikosta merkitsi. Tätä varten tulisi myös aluepoliittisista syistä sijoittaa valtion työpaikkoja Keuruulle. Olennaisin tehtävä Kalettoman pioneerivarikolla on räjähdeaineen valmistus lataamossa, johon liittyy räjähteiden varastointia ja niiden elinkaaren aikaista ylläpitoa. Tähän voitaisiin luontevasti liittää suojelualan tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa, valmistusta, varastointia ja materiaalin ylläpitoa. Kalettoman varikkotoiminnat liittyisivät luontevasti sekä pioneeri- että suojelualan osalta Keuruulla olevan pioneerirykmentin pioneeri- ja suojelualan toimintoihin. Keuruusta voitaisiin myös kehittää valtakunnallisen toiminnan lisäksi pohjoismaista ja kansainvälinen pioneeri- ja suojelualan tutkimus-, tuotantoja koulutuskeskus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Keuruun Kalettomalla olevan pioneerivarikon toimintojen laajentamiseksi pioneeri- ja suojelualan valtakunnalliseksi tutkimus-, tuotanto- ja koulutuskeskukseksi sekä myös näiden toimintojen pohjoismaisen ja kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi? Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2010 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 669/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Keuruun Kalettomalla olevan pioneerivarikon toimintojen laajentamiseksi pioneeri- ja suojelualan valtakunnalliseksi tutkimus-, tuotanto- ja koulutuskeskukseksi sekä myös näiden toimintojen pohjoismaisen ja kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin pohjautuen ja Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen kehittämiseen liittyen perustettiin Räjähdelaitos Räjähdelaitokseen koottiin ase- ja pioneerivarikot, jotka käsittelevät ampumatarvikkeita ja räjähteitä tuotannollisesti. Räjähdelaitokseen kuuluvat Ähtärissä sijaitseva esikunta sekä Haapajärven, Keuruun, Parkanon ja Ähtärin varikot. Keuruun varikon nykyisiin tehtäviin kuuluvat mm. pioneeriräjähteiden ja -materiaalin kunnossapito, räjähteiden varastointi, pioneerialan harjoitusmateriaalin jako ja varastointi sekä tuotteiden ja järjestelmien testaus. Räjähteiden varastointikapasiteetti on Keuruun varikolla pienentynyt oleellisesti, kun vuonna 2006 Mertaniemen varastoalueelta poistui lupa varastoida räjähteitä. Vuoden 2009 alussa puolustusvoimat käynnisti puolustusministeriön toimeksiannosta puolustusvoimien ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinkaaren hallintaa koskevan selvityksen, ns. ELKAKOP-projektin. Selvityksessä tarkastellaan eri toimintamalleja, mm. yhteistyötä alan teollisuuden kanssa. Räjähdelaitoksen Keuruun varikon toiminnot ovat osa tätä kokonaisselvitystä. ELKAKOP-projektin asettamisen taustalla on nykyisen maantieteellisesti ja toiminnallisesti hajanaisen toiminnan kehittäminen. Samassa yhteydessä haluttiin myös selvittää puolustusvoimien ja teollisuuden välinen tarkoituksenmukainen työnjako ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinkaaren hallinnassa. Myös puolustusvoimien poikkeusolojen tarpeesta johdettu alan volyymi on pienenemässä, joten puolustusvoimissa on räjähdealalla ylikapasiteettia ja tarpeettomia tai vajaakäytössä olevia tiloja ja alueita. Kapasiteetin purkamisesta ja toiminnan tehostamisesta sekä tarpeettomista tiloista sekä alueista luopumalla vapautuu resursseja kohdennettaviksi puolustusvoimien ydintoimintaan. Kehittämistyön lähtökohtana on rakentaa nykyistä kustannustehokkaampi räjähdealan toimintamalli tavoitetilassa vuonna Uusi toimintamalli merkitsisi muutoksia useimmilla maavoimien räjähdealan toimipisteillä, myös Keuruulla. Varikosta ei uudessa toimintamallissa olla luopumassa. Normaaliolojen tuotanto- ja huoltotoiminta jatkuu Keuruulla supistetussa muodossa. Keuruun nykyinen keskeinen rooli poikkeusolojen tuotantotoiminnassa jatkuu entisellään. Myös räjähteiden varastointia Keuruulla jatketaan. Pääesikunnan esitys uudesta toimintamallista on puolustusministeriössä käsiteltävänä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on toiminnan jatkuminen pääosin puolustusvoimien omana toimintana, mutta yhteistyötä ja integroitumista kotimaisen teollisuuden kanssa syvennetään edel- 2

3 Ministerin vastaus KK 669/2010 vp Lauri Oinonen /kesk leen. Myös pohjoismaisen yhteistyön kehittämismahdollisuuksia räjähdealalla tullaan jatkossa tarkastelemaan. Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2010 Puolustusministeri Jyri Häkämies 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 669/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att verksamheterna vid den pionjärdepå som finns i Kaleton i Keuru ska breddas till ett riksomfattande forsknings-, produktions-, och utbildningscenter inom pionjär- och skyddssektorn samt också för att främja en nordisk och internationell dimension i dessa verksamheter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utgående från riktlinjerna i statsrådets säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse 2004 grundades sprängämnesverket den 1 januari 2008 i anknytning till utvecklandet av Försvarsmaktens materielverk. I sprängämnesverket sammanfördes vapen- och pionjärdepåerna, som hanterar ammunition och sprängämnen produktionsmässigt. Till sprängämnesverket hör staben, som finns i Etseri, samt depåerna i Haapajärvi, Keuru, Parkano och Etseri. Till de nuvarande uppgifterna för depån i Keuru hör bl.a. underhåll av pionjärsprängämnen och pionjärmateriel, lagring av sprängämnen, utdelning och lagring av pionjärsektorns övningsmaterial samt testning av produkter och system. Lagringskapaciteten för sprängämnen har minskat betydligt i depån i Keuru, då tillståndet att lagra sprängämnen år 2006 slopades för lagerområdet i Mertaniemi. Vid ingången av år 2009 inledde försvarsmakten på uppdrag av försvarsministeriet en utredning som gäller hanteringen av livscykeln för försvarsmaktens ammunition och sprängämnen, det s.k. ELKAKOP-projektet. I utredningen granskas olika verksamhetsmodeller bl.a. samarbete med industrin i branschen. Verksamheterna vid Sprängämnesverkets depå i Keuru är en del av denna totalutredning. Bakom tillsättandet av ELKAKOP-projektet ligger utvecklandet av verksamheten, som i dagens läge är geografiskt och funktionellt splittrad. I samband med detta ville man också reda ut en ändamålsenlig arbetsfördelning mellan försvarsmakten och industrin vid hanteringen av livscykeln för ammunition och sprängämnen. Också volymen i branschen, som härletts från försvarsmaktens behov i undantagsförhållanden, håller på att minska, vilket gör att försvarsmakten har överkapacitet på sprängämnesområdet och utrymmen och områden som inte behövs eller inte används tillräckligt. Genom att kapaciteten minskas och verksamheten effektiveras samt genom att man avstår från de utrymmen och områden som inte behövs frigörs resurser som kan inriktas på försvarsmaktens kärnverksamhet. Utgångspunkten för utvecklingsarbetet är att en kostnadseffektivare verksamhetsmodell för sprängämnessektorn än den nuvarande ska ha åstadkommits i måltillståndet år Den nya verksamhetsmodellen skulle innebära ändringar i de flesta verksamhetsenheter inom arméns sprängämnessektor, också i Keuru. Depån kommer man dock inte avstå ifrån i den nya verksamhetsmodellen. Under normala förhållanden fortgår produktions- och serviceverksamheten i inskränkt form i Keuru. Den nuvarande centrala rollen för Keuru i produktionsverksamheten under undantagsförhållanden fortgår som hit- 4

5 Ministerns svar KK 669/2010 vp Lauri Oinonen /kesk tills. Också lagringen av sprängämnen i Keuru fortgår. Huvudstabens förslag till ny verksamhetsmodell behandlas som bäst vid försvarsministeriet. Utgångspunkten för den nya verksamhetsmodellen är att verksamheten huvudsakligen fortgår som försvarsmaktens egen, men att samarbetet och integreringen med den inhemska industrin fortsättningsvis fördjupas. Också möjligheterna att utveckla det nordiska samarbetet på sprängämnessektorn kommer att granskas i fortsättningen. Helsingfors den 8 september 2010 Försvarsminister Jyri Häkämies 5