Kasvainsolujen uinuminen
|
|
- Jukka-Pekka Toivonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leena Strien, Kristiina Joensuu ja Päivi Heikkilä KATSAUS Kasvainsolujen uinuminen Kasvaimen uinumista esiintyy muun muassa melanoomissa, munuaiskarsinoomissa ja non- Hodgkin-lymfoomissa, mutta etenkin rintasyövälle myöhäinen uusiutuminen on ominaista. Rintasyöpä voi uusiutua jopa vuosikymmenien kuluttua alkuperäisen kasvaimen hoidosta. Varhaisvaiheessa primaarikasvaimesta irtoaa verenkiertoon syöpäsoluja, joista osa kykenee kiinnittymään uuteen kohdekudokseen ja välttämään ohjelmoituneen solukuoleman. Tämä tila tarkoittaa kasvainsolujen uinumista (dormancy), jossa solusykli on joko pysähtynyt tai solujen jakaantuminen ja kuolema ovat keskenään tasapainossa. Syöpäsolujen geneettisen monimuotoisuuden vuoksi emokasvaimesta erkanevat solut ovat keskenään erilaisia. Osalla erkanevista soluista katsotaan olevan kasvainkantasoluille ominainen jakautumiskierto, joka tuottaa uuden kantasolun ja yhden heterogeenisemman tytärsolun. Epigeneettiset tekijät sekä mikroympäristön erilaiset kasvutekijät ja kemokiinit toisaalta edesauttavat immunologista muokkausta. Uinumistilan päättyminen ja sitä seuraava kasvupyrähdys voi olla seurausta angiogeneesin käynnistymisestä (angiogenic switch). Termin dormancy, kasvaimen uinuminen (myös lepotila) otti 1900-luvun puolivälissä ensimmäisenä käyttöön patologi Rupert A. Willis. Pelkästään kliinisiin löydöksiin perustuvan määritelmän mukaan uinuminen on pitkittynyt piilevä jakso vähintään viisi vuotta potilaan primaarikasvaimen hoidon ja ensimmäisen uusiutuman välillä (Hadfield 1954). Uinumisen esiintymistä ei kuitenkaan varmuudella tunneta. Rintasyövän uinumistapausten osuus on kaksinkertaistunut 40 vuodessa, kun mittarina on käytetty 20 vuoden seurantatietoja eri aikakausina (Klein 2011). Nykyisin kasvaimen uinumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa syöpäsoluja on elimistössä, mutta niitä ei pystytä kliinisesti havaitsemaan (Paez ym. 2011). Tämän lepotilan päättymiseen vaikuttavia mekanismeja tunnetaan vajavaisesti (KUVA 1) (Fehm ym. 2008). Monet syöpäkasvaimet uusiutuvat paikallisesti tai etäpesäkkeinä. Noin % rintasyövistä uusiutuu, osa jopa vuosikymmeniä emokasvaimen hoidon jälkeen. Uusiutumisriskin on todettu noudattavan kaksipiikkistä käyrää. Ensimmäinen uusiutumispiikki havaitaan noin 18 kuukauden kuluttua primaarileikkauksesta ja seuraava noin 5 6 vuoden kuluttua. Jälkimmäistä piikkiä seuraa n. 15 vuoden tasannevaihe (Demicheli ym. 1996). Uinumisen edellytyksenä on pidetty emokasvaimen kykyä lähettää varhaisessa vaiheessa soluja muualle elimistöön. Alkuperästään irronneet ja hajautuneet kasvainsolut ovat osin lepotilassa, eikä niiden kasvu ole lineaarista. Minimaalisten syöpäjäänteiden, yksittäisten kasvainsolujen tai pienten kasvainsolu ryhmien kromosomaalisia ja geneettisiä muutoksia tunnetaan jo paremmin. Yksittäiset uinuvat kasvainsolut ja mikrometastaattinen uinuminen Uinuvia kasvainsoluja esiintyy sekä yksittäisinä soluina että mikrometastaaseina. Yksittäiset kasvainsolut kiertävät veressä ja soluryhmät ovat usein luuytimessä, jossa edullinen mikroympäristö on perustana prosessille (Meng ym. 2004, Pantel ja Brankenhoff 2004). Yksittäisten uinuvien kasvainsolujen solusykli on pysähtynyt vaiheeseen G0 tai G1, eivätkä solut jakaannu (Müller ym. 2005). Mikro metastaaseissa solukko on tasapainossa apoptoosin ja jakautumisen välillä eikä kudoksen nettomassa kasva (Townson ja Chambers 2006) = Tiedosta taidoksi Duodecim 2013;129:
2 KATSAUS Kuolema Etäpesäke Kasvain Yksittäisen solun uinuminen Mikrometastaattinen uinuminen Genettiset ja epigeneettiset muutokset KUVA 1. Disseminoituneet syöpäsolut muodostavat etäpesäkkeen, kuolevat tai siirtyvät uinumaan joko yksittäissoluina tai mikrometastaaseina taikka muodostavat etäpesäkkeen myöhäisessä vaiheessa. Keskellä uinumisen taustalla olevia tekijöitä (muokattu Fehmin ym artikkelista). Kantasolut Mikroympäristö Angiogeneesi Immuunipuolustus Etäpesäke 2246 Kasvainsolujen uinumiseen liittyvät geneettiset mekanismit Metastasoivan kasvaimen synty ja eteneminen ovat geneettisesti säädeltyjä. Näitä uinumistilaa ylläpitäviä ja pysäyttäviä tekijöitä on esitelty TAULUKOSSA (Pantel ym. 2009). Aikaisemmin ajateltiin, että kasvaimen metastasointi edellyttää pitkälle edenneitä geneettisiä muutoksia. Tätä vastaan puhuu kuitenkin havainto, että kliinisesti metastasoituneessa (M1) taudissa yksittäisistä luuytimestä löytyneistä syöpäsoluista 95 % oli geneettisesti samanlaisia kuin emokasvaimen solut, mutta että etäpesäkkeettömien (M0) rintasyöpäpotilaitten luuytimestä löydettyjen yksittäisten syöpäsolujen ja emokasvaimen solujen välillä oli huomattavia kromosomaalisia eroja, kun niitä tutkittiin VGH- (vertaileva genominen hybridisaatio) ja PCR- (polymeraasiketjureaktio) menetelmillä (Schmidt-Kittler ym. 2003). Käytettäessä erotuskyvyltään parempaa menetelmää, mikrosatelliitti-pcr:ää tai SNP:tä (single nucleotid polymorphism), todettiin valtaosassa yksittäisistä luuytimen epiteliaalisista soluista pieniä DNA:n häviämiä tai monistumia. Näin voitiin osoittaa näiden solujen olevan suurimmaksi osaksi todellisia pahanlaatuisia rintasyövästä lähtöisin olevia kasvainsoluja. Miten tämä yksittäinen uinuva kasvainsolu tai mikrometastaasi pystyy muuttumaan aktiiviseksi etäpesäkkeeksi tai pysymään uinumistilassa? Epigeneettiset mekanismit Epigeneettiset muutokset eivät vaikuta DNAjaksoon, vaan DNA-metylaatio ja histoniproteiinien muokkaus muuttavat kromatiinin rakennetta. Tähän vaikuttavat entsyymit saavat aikaan kromatiinin palautuvan tilan, jossa geeni on aktiivinen mahdollistaen kopioitumisen tai inaktiivinen estäen sen. DNA-metylaatiotila ja proteiinien ilmentyminen muuttuvat ulkoisten tekijöiden, kuten hormonien, ravinnon, kemikaalien, metallien ja lääkeaineiden vaikutuksesta (Rodenhiser ja Mann 2006). Kasvaimen uinumistilan tai sen päättymisen L. Strien ym.
3 TAULUKKO. Kasvainsolujen uinumisen ja heräämisen tasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Uinuminen Tekijä Vaikutus + MKK4 Edistää ohjelmoitunutta solukuolemaa ja säätelee tuumorinekroositekijän (TNF) indusoimaa apoptoosia + KISS1 (kisspeptiini), metastiini Pienentää matriksimetalloproteinaasin (MMP-9) aktiivisuutta ja invaasiota + BRMS1, rintasyövän etäpesäkkeiden suppressori + Stanniokalsiini (STC1 ja STC 2), glykoproteiinin kaltainen hormoni Vaimentaa ohjelmoituneen solukuoleman geenejä, joita nekroositekijä κb (NFκB) kontrolloi Edistää solun erilaistumista, pitkäikäisyyttä ja eloonjäämistä + Trombospondiini (TSP) Estää angiogeneesiä + Tyypin 1 interferonit IL-7 ja IL-15 T-solun eloonjäämissytokiineja (T-cell survival cytokines), tuumorin kasvua hidastavia T-muistisoluja + p38α- tai p38β-mitogeenin aktivaattori + p53 Aktivoi p38-kinaasia + Maspin, rintarauhasen seriiniproteaasin estäjä Pysäyttävät kasvun, vanhentavat, edistävät ohjelmoitunutta solukuolemaa Kasvainten ja etäpesäkkeiden suppressori, joka edistää ohjelmoitunutta solukuolemaa Estrogeeni Edistää solun jakautumista ja kasvu Progesteroni Aktivoi rintasyöpäkantasoluja Bcl-2, Bcl-xL Estää ohjelmoitunutta solukuolemaa α5β1-integriini-fibronektiini Estää ohjelmoitunutta solukuolemaa VEGF Endoteelikasvutekijä, angiogeneesin käynnistymisen laukaisija HER2/neu, onkogeeni Koodaa solukalvokiinnitteistä tyrosiinikinaasia, jota tarvitaan solun kasvun ja erilaistumisen signaalinvälityksessä upar Säätelee ER- ja p38-kinaasien suhdetta ja aktivoi 5β1- integriiniä E-kadheriini Laukaisee EMT:n CD44+, CD24, CK+ syöpäkantasoluominaisuus + = ylläpitää uinumista, = edistää heräämistä. voi hyvin selittää epigeneettisten muutosten muovautuvuudella (Bird 2007). Esimerkiksi koe-eläinmallissa BRMS1 (breast cancer meta stasis suppressor 1) -geenin promoottorin metylaatio estää rintasyövän, munasarjasyövän ja melanooman metastasointia kateenkorvattomassa hiiressä (Metge ym. 2008). Kasvainkantasolut Kasvainkantasolut tai syöpäkantasolut ovat kasvaimia synnyttäviä soluja, joilla on normaalien kudoskantasolujen kanssa yhteneväisiä ominaisuuksia. Kudoskantasolut pystyvät kopioimaan itsensä ja synnyttämään joko kaksi identtistä tytärkantasolua (symmetrinen jakautuminen) tai synnyttämään yhden tytärkantasolun ja yhden pidemmälle erilaistuneen solun (epäsymmetrinen jakautuminen). Näin myös syöpäkantasolu pystyy muodostamaan uuden heterogeenisen kasvaimen, jossa on sekä alkuperäisen syöpäkantasolun että muiden kasvainsolujen ominaisuuksia (Al-Hajj ym. 2004). Ensimmäiset todennäköiset kasvainkantasolut erotettiin ihmisen akuutista myelooisesta leukemiasta, ja vuonna 2003 löydettiin kasvainkantasoluja rintasyövästä (Lapidot ym. 1994, Al-Hajj ym. 2003). Vain pieni osa kliinisesti havaitusta emokasvaimesta on kasvainkantasoluja. Nämä kantasolut kykenevät pitkään uinumistilaan, jolloin ne jakautuvat vähän tai eivät ollenkaan. Uinu Kasvainsolujen uinuminen
4 KATSAUS 2248 villa syöpäsoluilla oletetaan olevan kantasoluja vastaava uusiutumiskyky ja niiden katsotaan pystyvän kantasolujen tavoin suojautumaan soluvaurioilta ja säilymään pitkään. Molemmilla on kyky aktivoida apoptoosia estäviä signaaleja, kuten hedgehog-signaalireittiä häiritsemällä transformoivan kasvutekijä beetan (TGF β) signaalia, ja lisätä BCL-2-perheen jäsenien määrää (Liu ym. 2006). Kemoterapeuttiset lääkeaineet vaikuttavat nopeasti jakaantuviin soluihin, jolloin kantasolut ja uinuvat syöpäsolut välttyvät niiden vaikutuksilta (Becker ym. 2006). Mikroympäristö Sekä kantasolut että uinuvat kasvainsolut tarvitsevat säilyäkseen turvapaikan (niche) (Aguirre-Ghiso ym. 1999). Näissä mikroympäristöissä solujen signaalipolut pysyvät häiriintymättöminä ja siten kontrolloimaton solun jakaantuminen estyy. Luuydin on luonteva lähtökohta uinumistutkimukselle, sillä syöpäsolut kertyvät sinne, ja siellä on runsaasti kemokiineja ja sytokiineja. Lisäksi se sisältää mesenkymaalisia kantasolulinjoja, joilla on laaja-alaista myofibroblastien, endoteelisolujen, leukosyyttien ja soluvälitilan materiaalin erilaistumiskykyä. Strooma- ja endoteelisolujen välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu immunologisten mekanismien avulla kasvaimen kasvua ja metastasointia edistäviä muutoksia. Mesenkymaaliset solut. Aktivoituneet fibroblastit erittävät parakriinisia signaaleja, toimivat tiedottajina ja vastaavat laajalti muiden solujen toiminnanohjauksesta. Niillä on osuutensa solujen tuki- ja muokkaustehtävissä sekä uudiskasvussa (Räsänen ja Vaheri 2010). Fibroblastit toimivat vuorovaikutuksessa ympäröivien solujen kanssa ja voivat tässä mikroympäristössä aktiivisesti edistää syövän kehittymistä (Karnoub ym. 2007). Verisuonten endoteelisoluilla on oma tehtävänsä, ja immunologiset tekijät valkosolujen ja makrofagien välittäminä muokkaavat kudosta edelleen erittämällä syto- ja kemokiineja. Soluväliaine toimii sekä mekaanisena tukena että signaalinvälittäjänä. Strooma- ja tulehdus solukoostumuksella on immunologisten tekijöiden kanssa ennusteellista ja mahdollisesti hoidollistakin merkitystä (Finak ym. 2008). Epiteeli-mesenkyymitransitio (EMT). Kiinteän kasvaimen kyky muuttua leviäväksi, ympäröiviä kudosrakenteita läpäiseväksi syöpäkasvaimeksi edellyttää epiteeli-mesenkyymitransitiota (EMT). Muun muassa E kadheriini tunnetaan rintasyövässä EMT:n laukaisijana (Gould ym. 2006). Kasvaimen fibroblastit käynnistävät EMT:n erittämällä TGF-β:aa. Syöpäsolut vapautuvat, kun solujen väliset sidokset irtoavat proteolyyttisesti. Valtaosa kasvainsoluista pysyttelee elimistössä yksittäisinä soluina. Tämä edellyttää toimivaa vuorovaikutusta kasvainsolujen ja niitä ympäröivän solujen väliaineen kanssa. Vuorovaikutuksen säätelyyn osallistuvat kasvutekijät, sytokiinit, kasvainsuppressorit ja entsyymit, kuten fibronektiini, urokinaasireseptori (upar), epidermaalinen kasvutekijäreseptori (EGFR) ja solunulkoisen signaalin säätely kinaasit (extracellular signal-regulated kinases, ERK). Luuytimen soluväliaine sisältää runsaasti fibronektiiniä ja integriiniä, jotka korreloivat upar-pitoisuuteen. Tämä voisi selittää kasvainsolujen uinumisen juuri luuytimessä. upar on keskeinen kasvainsolujen uinumistasapainon säätelijä. In vivo -olosuhteissa upar korreloi solujen jakaantumisnopeuteen. upar on mahdollinen kliininen ennustetekijä, sillä sen lisääntynyt pitoisuus korreloi ainakin rintasyövässä, munasarjasyövässä ja mahasyövässä huonoon ennusteeseen. Makrofagien rooli on moninainen: Osa niistä edustaa tuumorikasvua vastustavia puolustussoluja, jotka esittelevät edelleen antigeenia sekä syövät ja rekrytoivat muita tulehdussoluja. Osassa makrofageista taas havaitaan selvästi enemmän kudosta muokkaavaa aktiviteettia. Hapenpuutteeseen liittyvä stressi aktivoi makrofagilinjaa. Makrofagien päätehtävänä on yhdessä syöttösolujen ja granulosyyttien kanssa muuntaa uudissuonittuminen ja strooman muodostuminen tuumorikasvua suosivaksi (Coussens ja Werb 2002). Rintasyövässä makrofagit aktivoivat proteaaseja ja matriksimetalloproteinaaseja sekä upar:ia ja endoteelikasvutekijää (VEGF). Niillä onkin L. Strien ym.
5 A. Uinumistila B. Perivaskulaarinen irtoaminen ja suonien laajentuminen C. Suonten versomisen alku D. Jatkuva versominen, uusien suonten muodostuminen ja kypsyminen sekä perivaskulaaristen solujen rekrytointi E. Kasvaimen suonitus Normaali solu Syöpäsolu Jakautuva solu Apoptoottinen kuoleva solu Verisuoni ja perisyytti KUVA 2. Angiogeneesin käynnistyminen ( angiogenic switch ). osoitettu olevan ratkaiseva rooli angiogeneesin käynnistämisessä (Lin ja Pollard 2007). Myös syöttösoluilla on käytössään runsaasti erilaisia proteaaseja ja kasvutekijöitä, joilla solunulkoista matriksia voidaan muotoilla. Tähän osallistuvat esimerkiksi TNF-α, TGF-β ja VEGF, jotka edesauttavat metastasointia edeltävän turvapaikan syntymistä, samalla kun tulehdussoluperäisiä houkuttimia erittyy (Condeelis ja Pollard 2006). Angiogeneesi Verisuonettomien uinuvien kasvainsolujen jakautuminen on nopeaa, mutta lisääntynyt apoptoosi kompensoi sen. Kun angio geneesi mutaatioiden tai muiden mekanismien seurauksena käynnistyy ( angiogenic switch ), johtaa vaskularisaatio kasvaimen kasvuun (KUVA 2) (Hanahan ja Folkman 1996). Vajavainen angiogeneesi on uinumisen edellytys useissa kokeellisissa syöpämalleissa. Kasvainsolut jäävät pieniksi pesäkkeiksi ruiskutuspaikalle tai etäpesäkkeeseen eivätkä kykene kasvamaan ilman uudissuonia (Naumov ym. 2006). Angiogeneesin estäjä pitkittää koeeläinmallissa kasvaimen uinumistilaa, ja verisuonikasvutekijät melanoomasoluissa pysäyttävät lepotilan (Bayko ym. 1998). Vaskularisaatio on emokasvaimien ja etäpesäkkeiden kasvun edellytys. Ihmiseltä koe-eläimiin siirretyillä vieraslaji siirteillä (ksenografteilla) on tutkittu uinumistilan kestoa riittämättömässä vaskularisaatiossa. Vakavasti immuunipuutteisiin (SCID) hiiriin siirrettiin ihmisen uinuvia rintasyöpä-, glioblastooma-, osteosarkooma- tai liposarkoomasoluja. Kasvainten pieninä säilymisen aika vaihteli, kunnes ne siirtyivät spontaanisti nopean kasvun vaiheeseen geneettisen uudelleenohjelmoinnin ansiosta (Almog ym. 2006). Uinuvien ja nopeasti kasvavien solujen ominaisuuksien vertailussa solujen jakaantumisen vauhti in vitro ei vaihdellut, toisin kuin in vivo 2249 Kasvainsolujen uinuminen
6 KATSAUS olosuhteissa (Naumov ym. 2006). Sen sijaan solujen suonirakenteissa oli merkittäviä eroja. Uinuvat kasvaimet erittivät runsaasti angiogeneesin estäjää trombospondiinia. Nämä kokeelliset työt osoittivat angiogeneesin merkityksen lepotilan päättymisessä. Immuniteetti YDINASIAT 88Uinumisella (dormancy) tarkoitetaan syöpäsolujen olomuotoa, jossa ne säilyvät lisääntymättä elossa eri kudoksissa pitkiäkin aikoja. 88Uinuvat kasvainsolut pysähtyvät joko solusyklin vaiheeseen G0 G1 tai saavuttavat tasapainotilan uudiskasvun ja apoptoosin välillä. 88Angiogeneesin käynnistyminen, epigeneettisten tai geneettisten tekijöiden aktivoituminen, mikroympäristön kasvutekijöiden ja sytokiinien hyödyntäminen sekä immunologiset tekijät voivat johtaa uinumistilan päättymiseen. 8 8 Uinumistila tarjoaa selitysmallin pitkälle primaarisen hoidon jälkeiselle ajalle, jona jotkin syövät eivät uusiudu sekä toisaalta niiden myöhäiselle uusiutumiselle. Immuunipuolustus on tärkeä mekanismi uinumisen kehittymisessä. Tuumorin läheisyydessä esiintyvän tulehdussolukon oletettiin aluksi osoittavan immunologista korjaavaa puolustusreaktiota. Myöhemmin selvisi, että kyseessä onkin elimistön kemoattraktioon pohjautuva pyrkimys kouluttaa tulehdussoluja sietämään kasvainsoluja ja muokata immuunipuolustusta syöpäsolun käyttöön sopivaksi (Mantovani ym. 2008). Tasapaino kasvaimen kasvupotentiaalia immunologisesti hallitsevan isännän sekä tämän immunologisia mekanismeja muokkaavien tuumorisolujen välillä on pitkäaikaisen uinumisen edellytys. Kyse on immuunimuovauksesta (immunoediting), jossa on kolme vaihetta: tuhoaminen (elimination), tasapaino (equilibrium) ja karkaaminen (escape) (Dunn ym. 2004). Tuhoamisvaiheessa immuunipuolustus partioi, tunnistaa ja tuhoaa poikkeavat esiasteet ja tuumorisolut. Tähän osallistuvat lähinnä solujen hajoamisen käynnistävät T-solut ja luonnolliset tappajasolut (de Visser ym. 2006). Tasapainotilassa immuunipuolustus muovaa kasvainten morfologiaa. Uinuminen edustanee tilaa, jossa immunologiset mekanismit (esimerkiksi CD8 + -T-lymfosyytit) voivat nukuttaa tunnistetut kasvainsolut. Kasvainsolujen inaktiivisuus on näin ainakin osittain alistettu isännän puolustusjärjestelmälle. Immunosupprimoiduille hiirille kehittyi sekä karsinogeenikontaktissa että spontaanisti kasvaimia villin tyypin hiiriä useammin. Vastaava ilmiö tunnetaan ihmisilläkin, kun esimerkiksi elinsiirtojen yhteydessä annettava immunosuppressio aiheuttaa riskin saada kasvaimia (MacKie ym. 2003). Karkaamisessa tuumorisolut harhauttavat immuunipuolustusta valikoitumisen avulla, ja solut alkavat kasvaa kliiniseksi tuumoriksi. Tässä jatkuvassa vuorovaikutuksessa syntyy immuunipuolustuksen hyväksymiä vähemmän immunogeenisia kasvainsolujen alaklooneja, jotka valikoituvat säilymään. Taustalta löytyy esimerkiksi IFNα-reseptorimutaatioita, HL-antigeenin proteiinimuutoksia ja immunoproteasomirakenteiden muutoksia tai MHC-alayksiköiden poikkeavia toimintoja. Aktiivinen T-solusuppressio on kasvainsolujen keino hallita immuunipuolustusta. Myös uinumisen päättymisen on kuvattu tapahtuvan tällä mekanismilla. Rintasyöpäpotilaiden luuytimessä on kasvainsolujen ohella CD4 + - ja CD8 + -positiivisia lymfosyyttejä. Näistä soluista suuren osan on todettu edustavan T-muistisoluja, joiden määrä korreloi primaarituumorin kokoon. Hoidon vaikutus uinumiseen Erot estrogeenireseptoria ilmentävän (ERpositiivisen) ja reseptorinegatiivisen (ER-negatiivisen) kasvaimen uusiutumisessa tunnetaan rintasyövän osalta hyvin. ER-positiivisilla kasvaimilla on pienempi riski uusiutua viiden vuoden kuluessa diagnoosista kuin ER-negatiivisilla tuumoreilla. Tämän jälkeen vuosittaisen L. Strien ym.
7 uusiutumisen riski on ER-positiivisilla kasvaimilla kuitenkin suurempi, ja uusiutumiskäyrät kohtaavat toisensa 15 vuoden kuluttua. Erojen taustalla voivat erilaisen uinumisen lisäksi olla myös muut solujen kasvunopeuteen vaikuttavat tekijät. Lääkehoito solunsalpaajien ja tamoksifeenin yhdistelmällä vähentää rintasyövän uusiutumisriskiä ja parantaa ER-positiivisten rintasyöpäpotilaiden eloonjäämistä. Vaikutus on nähtävissä jo viiden vuoden aikana sekä sen jälkeen (EBCTCG 2005). Tamoksifeeni aktivoi p38-signalointia, ja siten kasvainsoluja voisi ohjata uinumaan tai estää niitä aktivoitumasta. p38-inhibiittoreiden arviointi kliinisissä tutkimuksissa on käynnissä ainakin hematologisten maligniteettien hoidossa. Anti estrogeenihoito saattaa kuitenkin indusoida kasvainsoluihin ER-fenotyypin, minkä seurauksena vaste tälle hoidolle heikkenee (Sabnis ym. 2010). Trastutsumabi on hyvä esimerkki signaalin välitykseen kohdennetuista vasta-aineista, joilla on rintasyövässä saatu erinomaisia hoitotuloksia. Käynnissä on ERBB2-positiivisten potilaiden TEACH-tutkimus, jossa tutkitaan eri aikaväleillä annetun ERBB2:n estäjän lapatinibin vaikutusta uinuviin mikrometastaaseihin (Goss ja Chambers 2010). Angiogeneesin estäjä bevasitsumabi on muutamien kasvaintyyppien osalta auttanut levinneen taudin hoidossa. T-soluvälitteinen immuniteetti säätelee uinumista, ja jopa rokottamista voidaan kaavailla estämään uinuvien kasvainsolujen heräämistä! Lopuksi On mahdollista, että kaikilla rintasyöpäpotilailla on pieni määrä syöpäsoluja jossakin elimistössään. Näiden solujen kasvu on yleensä isännän kontrolloimaa. Uinumiseen ja uusiutumiseen vaikuttavien mekanismien selviäminen mahdollistaa lääkekehityksen. Uusilla lääkkeillä uinuvat kasvainsolut voidaan eliminoida ja metastasointi estää. Folkman ja Kallui (2004) ovat kutsuneet tätä kroonisen sairauden hallinnan toiminnalliseksi parantamiseksi. Kasvaimen uinumisilmiötä luonnehtivat veressä kiertävät ja luuytimessä uinuvat syöpäsolut, jotka ovat elossa vuosia primaarisen hoidon jälkeen ilman kliinisiä syövän oireita (Uhr ja Pantel 2011). Luuytimen syöpäsoluja ympäröivä mikroympäristö muodostaa metastaattisen turvapaikan, minkä tutkiminen on vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäisten syöpäsolujenkin. Uinumista matkivista kokeellisista malleista olisi hyötyä. LEENA STRIEN, LL, patologian erikoislääkäri Jorvin patologian laboratorio HUSLAB ja Haartmaninstituutti, Helsingin yliopisto KRISTIINA JOENSUU, LT, patologian erikoislääkäri Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto PÄIVI HEIKKILÄ, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden patologian laboratorio HUSLAB ja Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto SIDONNAISUUDET Leena Strien: Ei sidonnaisuuksia Kristiina Joensuu: Ei sidonnaisuuksia Päivi Heikkilä: Ei sidonnaisuuksia Tämä on Mitä opin -artikkeli. Artikkeliin liittyvät interaktiiviset kysymykset löydät lehden verkkosivustolta Summary Dormancy of tumor cells Whereas tumor dormancy occurs in melanomas, renal carcinomas and non-hodgkin lymphomas, late recurrence is characteristic of breast cancer in particular. In the early stage, cancer cells break away from the primary tumor into the circulation, some of which are able to attach themselves to a new target tissue and avoid apoptosis. This condition represents dormancy of tumor cells, in which the cell cycle has either stopped or cell division and cell death are in mutual balance. Cessation of the dormancy state and the growth spurt that follows may result from the initiation of angiogenesis (angiogenic switch) Kasvainsolujen uinuminen
8 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Aguirre-Ghiso JA, Kovalski K, Ossowski L. Tumour dormancy induced by downregulation of urokinase receptor in human carcinoma involves integrin and MAPK signalling. J Cell Biol 1999;147: Al-Hajj M, Wicha MS, Benito-Hernandez A, Morrison SJ, Clarke MF. Prospective identification of tumorigenic breast cancer cells. Proc Natl Acad Sci U S A 2003;100: Almog N, Henke V, Flores L, ym. Prolonged dormancy of human liposarcoma is associated with impaired tumour angiogenesis. FASEB J 2006;20: Bayko L, Rak J, Man S, Bicknell R, Ferrara N, Kerbl RS. The dormant in vivo phenotype of early stage primary human melanoma: termination by overexpression of vascular endothelial growth factor. Angiogenesis 1998;2: Becker S, Becker-Pergola G, Wallwiener D, Solomayer EF, Fehm T. Detection of cytokeratin-positive cells in the bone marrow of breast cancer patients undergoing adjuvant therapy. Breast Cancer Res Treat 2006;97:91 6. Bird A. Perceptions of epigenetics. Nature 2007;447: Condeelis J, Pollard JW. Macro phages: obligate partners for cell migration, invasion, and metastasis. Cell 2006;124: Coussens LM, Werb Z. Inflammation and cancer. Nature 2002;420: Demicheli R, Abbatista A, Miceli R, Valagussa P, Bonadonna G. Time distribution of the recurrence risk for breast cancer patients undergoing mastectomy: further support about the concept of tumor dormancy. Breast Cancer Res Treat 1996;41: Dunn GP, Old JL, Schreiber RD. The immunobiology of cancer immunosurveillance and immunoediting. Immunity 2004;21: Early Breast Cancer Trialists Collaborative Group (EBCTCG): Effects of chemotherapy and hormonal therapy for early breast cancer on recurrence and 15-year survival: an overview of the randomised trials. Lancet 2005;365: Fehm T, Mueller V, Marches R, ym. Tumor cell dormancy: implications for the biology and treatment of breast cancer. APMIS 2008;116: Finak G, Bertos N, Pepin F, ym. Stromal gene expression predicts clinical outcome in breast cancer. Nat Med 2008;14: Folkman J, Kallui R. Cancer without disease. Nature 2004;427:787. Goss PE, Chambers AF. Does tumour dormancy offer a therapeutic target? Nat Rev Cancer 2010;10: Gould VE, Gould KA. E-cadherin as tumour differentiation marker and as architectural determinant. Hum Pathol 1999;30: Hadfield G. The dormant cancer cell. Br Med J 1954;2: Hanahan D, Folkman J. Patterns and emerging mechanisms of the angiogenic switch during tumorigenesis. Cell 1996;86: Karnoub AE, Dash AB, Vo AP, ym. Mesenchymal stem cells within tumour stroma promote breast cancer metastasis. Nature 2007;449: Klein CA. Framework models of tumour dormancy from patient-derived observations. Curr Opin Genet Dev 2011; 21:42 9. Lapidot T, Sirard C, Vormoor J, ym. A cell initiating human acute myeloid leukaemia after transplantation into SCID mice. Nature 1994;367: Lin EY, Pollard JW. Tumor-associated macrophages press the angiogenic switch in breast cancer. Cancer Res 2007; 67: Liu S, Dontu G, Mantle ID, ym. Hedgehog signaling and Bmi-1 regulate self-renewal of normal and malignant human mammary stem cells. Cancer Res 2006;66: MacKie RM, Reid R, Junor B. Fatal mela noma transferred in a donated kidney 16 years after melanoma surgery. N Engl J Med 2003;348: Mantovani A, Allavena P, Sica A, Balkwill F. Cancer-related inflammation. Nature 2008;454: Meng S, Tripathy D, Frenkel EP, ym. Circulating tumour cells in patients with breast cancer dormancy. Clin Cancer Res 2004;62: Metge BJ, Frost AR, King JA, ym. Epigenetic silencing contributes to the loss of BRMS1 expression in breast cancer. Clin Exp Met 2008;25: Müller V, Stahmann N, Riethdorf S, ym. Circulating tumour cells in breast cancer; correlation to bone marrow micrometastases, heterogeneous response to systemic therapy and low proliferative activity. Clin Cancer Res 2005;11: Naumov GN, Bender E, Zurakovski D, ym. A model of human dormancy: an angiogenic switch from an nonangiogenic phenotype. J Natl Cancer Inst 2006;98: Paez D, Labonte MJ, Bohanes P, ym. Cancer dormancy: a model of early dissemination and late cancer recurrence. Clin Cancer Res 2012;18: Pantel K, Brankenhoff RH. Dissecting the metastatic cascade. Nat Rev Cancer 2004;4: Pantel K, Alix-Panabières C, Riethdorf S. Cancer micrometastases. Nat Rev Clin Oncol 2009;6: Rodenhiser D, Mann M. Epigeneticis and human disease: translating basic biology into clinical applications. CMAJ 2006;174: Räsänen K, Vaheri A. Activation of fibroblasts in cancer stroma. Exp Cell Res 2010;316: Sabnis G, Goloubeva O, Gilani R, Macedo L, Brodie A. Sensitivity to the aromatase inhibitor letrozole is prolonged after a break in treatment. Mol Cancer Ther 2010;9: Schmidt-Kittler O, Ragg T, Daskalakis A, ym. From latent disseminated cells to overt metastasis: genetic analysis of systemic breast cancer progression. Proc Natl Acad Sci U S A 2003;100: Townson JL, Chambers AF. Dormancy of solitary metastatic cells. Cell Cycle 2006;5: de Visser KE, Eichten A, Coussens LM. Paradoxical roles of the immune system during cancer development. Nature 2006;6: Uhr JW, Pantel K. Controversies in clinical cancer dormancy. Proc Natl Acad Sci U S A 2011;108: L. Strien ym.
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotLuentorunko Jorma Keski-Oja. Robert Weinberg: Biology of Cancer Bruce Alberts et al: Molecular Biology of the Cell, Chapter 20, Cancer
Syövän invaasio ja leviäminen Etäpesäke eli metastaasi Luentorunko 27.8.2012 Jorma Keski-Oja Robert Weinberg: Biology of Cancer Bruce Alberts et al: Molecular Biology of the Cell, Chapter 20, Cancer kasvainsolukon
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotKantasolut syövässä. kudoksissa, kuten suolen epiteeli ja iho. Luuytimessä
Petri Salvén TEEMA: KANTASOLU Aikuisen elimistö sisältää eri kudosten erilaistumattomia kantasoluja, jotka tarvittaessa jakautuvat ja tuottavat uusia erilaistuneita soluja esimerkiksi kuolevien solujen
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotMolekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys
Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotSolujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014
Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotK äytännössä kaikissa kudoksissa on makrofageja.
Marko Salmi Makrofagit ovat keskeinen valkosolutyyppi tulehdusvasteen ja syövän vuoropuhelussa. Makrofagit voivat pitää yllä kroonista tulehdustilaa, joka altistaa syövän kehittymiselle. Kasvaimessa makrofagit
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotIstukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotKollageenireseptori α 2 -integriini säätelee eturauhassyöpäsolujen geeniekspressiota ja invaasiota
Kollageenireseptori α 2 -integriini säätelee eturauhassyöpäsolujen geeniekspressiota ja invaasiota Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Biokemian laitos Biokemia Helmikuu 2018 Marjaana Parikainen Turun
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotSarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.
Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
Lisätiedot- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,
Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotMutaatiot ovat muutoksia perimässä
Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotMAKROFAGIT IHON BENIGNEISSÄ JA MALIGNEISSA MELANOSYYTTISISSÄ TUUMOREISSA SEKÄ IMUSOLMUKEMETASTAASEISSA
MAKROFAGIT IHON BENIGNEISSÄ JA MALIGNEISSA MELANOSYYTTISISSÄ TUUMOREISSA SEKÄ IMUSOLMUKEMETASTAASEISSA Emmi Liukkonen Syventävät opinnot Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSyöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä
Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,
LisätiedotSyövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)
Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se
LisätiedotUutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä
Uutta melanoomasta Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Vartalon TT tutkimus tai PET-TT Verikokeet; Hb, maksa-arvot, krea Korkea LDH huonon ennusteen merkki PAD:
LisätiedotKuluneen vuosisadan alkupuolella huomattiin,
Katsaus Syöpäkasvaimet kuriin verisuonihoidolla? Juha Laurén ja Kari Alitalo Syöpäkasvaimen verisuonet kuljettavat pahanlaatuisiin soluihin happea ja ravinteita. Kasvaimen veri- ja imusuonitus mahdollistavat
LisätiedotUutta lääkkeistä: Palbosiklibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited
LisätiedotTulehdus ja syöpä esimerkkinä kolorektaalisyöpä
Juha Väyrynen ja Jan Böhm Tulehdus ja syöpä esimerkkinä kolorektaalisyöpä Immuunijärjestelmä on osallisena useissa syövän kehittymisen ja etenemisen kannalta keskeisissä vaiheissa. Immuunimuovausteorian
LisätiedotTATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina
TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina Annukka Paju FT, dosentti, sairaalakemisti HUSLAB ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos SKKY:n kevätkoulutuspäivät 21.4.2009 Ulf-Håkan Stenman -juhlasymposiumi
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotSolujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai
Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotEndoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.
Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotSPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.
SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotC8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutus fibroblastien hyaluronaanituotantoon
Pro gradu -tutkielma C8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutus fibroblastien hyaluronaanituotantoon Piia Takabe Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solu- ja molekyylibiologia
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotTeijo Kuopio NESTEBIOPSIA
18.11.2016 Teijo Kuopio NESTEBIOPSIA TERMINOLOGIAA Nestebiopsia (liquid biopsy) Nestebiopsia Veren tai muiden kehon nesteiden erilaiset diagnostiset testit, jotka voi rinnastaa kiinteiden kudosten koepaloista
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMolekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina. Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala
Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala Perinteisesti kasvaimet on luokiteltu histologian perusteella Samanlainen
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotAntibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives
Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotSoluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin
KATSAUS Johanna Partanen ja Juha Klefström Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin Soluviljelmillä on usein ratkaiseva rooli selvitettäessä sairauksien geneettistä ja biokemiallista taustaa
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotVerisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä?
Katsaus SARA A. WICKSTRÖM JA JORMA KESKI-OJA Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? Verisuonten uudismuodostus eli angiogeneesi on tärkeä tekijä syöpäkasvaimen kasvussa ja
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotRINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA
RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä
LisätiedotSyöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto
Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotOpiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen
Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotAngiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia
Katsaus Petri Bono ja Heikki Joensuu Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Syöpien kasvu ja leviäminen edellyttää verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä. Useita angiogeneesiä
LisätiedotIDO-EKSPRESSIO KIELIKARSINOOMISSA
IDO-EKSPRESSIO KIELIKARSINOOMISSA LK Lauri Tiilikainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Patologian yksikkö 10/2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Patologian
LisätiedotImmunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto
Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotGenetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?
LisätiedotKeuhkosyövän uudet lääkkeet
Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotKohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB
Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotBifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä
Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen
LisätiedotEtäpesäkkeistä emotuumorin etsintään
Ylermi Soini PATOLOGIA-TEEMA, NÄIN TUTKIN Yksi pahanlaatuisten kasvainten ominainen piirre on metastasointi, ja siksi niiden ensimmäinen ilmenemisoire voi joskus olla etäpesäke. Metastasointi ilmenee patologisesti
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAngiogeneesi ja lymfangiogeneesi kielen levyepiteelikarsinoomissa.
Angiogeneesi ja lymfangiogeneesi kielen levyepiteelikarsinoomissa. LK Konsta Pohjola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Patologian osasto 02/2015 Tampereen yliopisto
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotNivelreuman biologinen lääkehoito
Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTaistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta! Yliopistonlehtori FT Kirsi Granberg Tampereen yliopisto
Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta! Yliopistonlehtori FT Kirsi Granberg Tampereen yliopisto https://cen.acs.org/articles/92/i40/immune-system-fights-back.html Esitelmän rakenne Peruskäsitteet: solut,
LisätiedotKilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012
Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012 Johanna Arola Aikakauskirja Duodecim Patologian osasto Haartman-instituutti ja HUSLAB Sidonnaisuudet Kirjoituspalkkiot Kustannus OY Duodecim Aikakauskirja
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen
LisätiedotLaskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi
Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell
Lisätiedot