Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II våningen

Transkriptio

1 5/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:00-19:00 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II våningen Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Virpiö Sami 17:00-19:00 pj./ordf. Liljeström Maria 17:00-19:00 varapj./viceordf. Alaterä Mandi 17:00-19:00 jäsen/ledamot Liljeström Christel 17:00-19:00 jäsen/ledamot Kuntsi Eva 17:00-19:00 jäsen/ledamot Myrberg Bob 17:00-19:00 jäsen/ledamot Rantala Juhani 17:00-19:00 jäsen/ledamot Lindqvist Kaj 17:00-17:45 Kh:n edustaja/kst:s repr. Söyrilä Pekka 17:00-19:00 esittelijä/föredragande Grandell Nina 17:00-19:00 pöytäkirjanpit./protoko llför Muu/Övriga Harsia Eveliina 17:00-18:50 asiantuntija/sakkunnig Kuusimäki Aino 17:00-18:05 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Vestman Heikki Kh:n edustaja/kst:s repr. Sibbesborgin osayleiskaavan tilanteen esittely (Eveliina Harsia esitteli lyhyesti ennen kokousta) / Presentation av statusen för delgeneralplanen för Sibbesborg (Eveliina Harsia presenterade kort före mötet) Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Sami Virpiö Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Eva Kuntsi Pöytäkirjanpitäjä/förare Nina Grandell Pöytäkirjantarkastaja/justera re Juhani Rantala

2 5/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 47 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 48 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 49 Nikkilän kehityskuva 2030 / Utvecklingsbild för Nickby Nikkilän bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijaintivaihtoehdot / Placeringsalterativ för tidsanpassad hållplats för busstrafiken i Nickby 51 Sipoon kunnan lausunto Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille / Sibbo kommuns utlåtande över Samkommunen Helsingforsregionens trafiks planeringsanvisning och bestämning av nivån på service för år Sipoon kunnan lausunto Keravan yleiskaava 2035 ehdotuksesta / Sibbo kommuns utlåtande om förslag till generalplan för Kervo Länsi- Taasjärven asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 514 COR Group Oy / Tomtförsäljning på Västra Tasträsk detaljplaneområde, kvarter 514 COR Group Oy 54 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Rönnebo / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, vastuunalaisena yhtiömiehenä Lidl Holding Suomi Oy / Försäljning av fast egendom/outbrutet område av fastighet Rönnebo / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, vastuunalaisena yhtiömiehenä Lidl Holding Suomi Oy 55 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1524 T2, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1524 T2, Ilmoitusasiat / Delgivningar 24

3 5/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet MAAJAOS 46 Maankäyttöjaosto / Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagenligt sammankallat och beslutfört.

4 5/ Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare MAAJAOS 47 Maankäyttöjaosto / Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eva Kuntsi ja Juhani Rantala. Beslut Till protokolljusterare valdes Eva Kuntsi och Juhani Rantala..

5 5/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan MAAJAOS 48 Maankäyttöjaosto / Päätös Maankäyttöjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 5/ Nikkilän kehityskuva 2030 / Utvecklingsbild för Nickby /10.00/2016 MAAJAOS 49 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: kaavoittaja / planläggare Aino Kuusimäki, aino.kuusimaki (at) sipoo.fi Nikkilän kehityskuva on kunnan yhteinen strategia Nikkilän kehittämiseksi. Kehityskuva linjaa kunnan viranomaisten ja poliitikkojen näkemyksen siitä, millainen Nikkilä on vuonna Myös asukkaat ovat vaikuttaneet kehityskuvan sisältöön. Se on yleispiirteinen strateginen kuvaus maankäytön tavoitteista, niihin johtavista toimenpiteistä ja sekä vaikutuksista Nikkilään. Samalla kehityskuva kokoaa yhteen elinkeinon, kulttuuritoimen, tilankäyttöjen, liikenteen ja muun kehittämisen tavoitteita. Kehityskuvalla ei ole samanlaisia oikeudellisia vaikutuksia kuin lainvoimaisilla kaavoilla. Kehityskuvan taustalla vaikuttaa vahvasti raideliikenneyhteyden uudelleen avaaminen henkilöliikenteelle, mikä edellyttää pitkälinjaista ja määrätietoista maankäytönsuunnittelua. Henkilöraideliikenteen varaus Keravalta Nikkilään on otettu huomioon Sipoon yleiskaavassa 2025, Uudenmaan maakuntakaavassa sekä HLJ 2015:ssä. Kerava-Nikkilä-raiteen käyttöönottoa henkilöliikenteelle tutkineessa raportissa (2015) arvioitiin, että raideosuudella pitäisi olla asukasta tai työpaikkaa, jotta junalla liikennöinti kannattaisi. Nikkilän osuus väestöpohjasta olisi , mikä tarkoittaa 6000 ihmisen lisäystä Nikkilän nykyiseen 4000 asukkaaseen. Näistä 6000 uudesta asukkaasta 1000 tulee asuttamaan Jokilaaksoa, 3400 lähitulevaisuudessa kaavoitettavaa uutta Kartanon aluetta ja vajaat 2000 keskustan täydennysrakennuskohteita. Henkilöraideyhteyden mahdollistavaa 6000 asukkaan kasvua tavoitellaan vuodeksi Väestöpohjan saavuttamiseksi Nikkilän keskustaa ja uusia alueita kaavoitetaan yhä voimakkaammin asumiseen ja työpaikoiksi. Nikkilän yhdyskuntarakennetta eheytetään. Täydennysrakentamisen tärkeys korostuu keskustan kehittämisessä. Käveltävyys sekä toimintojen ja tiiviyden riittävä määrä tukevat Nikkilän kasvua pikkukaupungiksi. Tiiviys ei ole itseisarvo, mutta sitä tarvitaan Nikkilän tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiiviys mahdollistaa synergiaetuja ja luo kysyntää niin kaupallisille kuin kunnallisille ja julkisen liikenteen palveluille. Rakennustyylien ja toimintojen kerroksellisuus taas muodostavat monipuolista ja elävää ympäristöä. Yhdessä huolellisesti, viihtyisäksi suunnitellun ympäristön kanssa syntyy hyvää kaupunkikuvaa ja -rakennetta.

7 5/ Nikkilän kehityskuvan teema on käveltävyys. Kehityskuvan mukaan Nikkilän kehittämisessä korostuu kävelijän näkökulmasta miellyttävä, lyhyiden etäisyyksien ympäristö. Käveltävyys merkitsee paitsi laadukkaita kevyen liikenteen reittejä, myös pienimittakaavaista, virikkeellistä ympäristöä katutasossa, hyvää paikallista palvelutasoa ja laadukkaita virkistysalueita. Nikkilän houkuttelevuus ponnistaa sen ominaispiirteistä ja historiasta. Nikkilästä kehitetään käveltävää, selkeärajaista pikkukaupunkia, joka rajautuu elävään maaseutuun ja jonka vahva identiteetti kannattelee sen kasvua. Nikkilän kehityskuvan tavoitteena on kasvun maankäytöllisten edellytysten määrittämisen ohella edistää Nikkilän imagon ja identiteetin vahvistamista. Nikkilän kehityskuva on koottu jo tehtyjen suunnitelmien, selvitysten, kyselyjen ja työpajojen pohjalta. Nikkilän kehityksen yhteisen suunnan muodostamiseksi kehityskuvan teon yhteydessä on haastateltu kuntaorganisaation eri osastojen työntekijöitä Nikkilän strategioiden, haasteiden ja vahvuuksien kartoittamiseksi. Nikkilän asukasilta pidettiin maaliskuussa Kehityskuvan strategian ja siihen johtavien suunnitelmien ja hankkeiden tekemiseksi tutuksi kuntalaisille ja Nikkilästä kiinnostuneille avataan Nikkilä Nickby -nettisivu keväällä Nettisivu kokoaa myös kuntalaisten tuottamaa materiaalia sosiaalisesta mediasta. Nikkilän kehityskuva julkaistaan osana uutta nettisivustoa. Liiteet / Bilagor Liite 1/49. MAAJAOS: Nikkilän kehityskuvan tavoitteet ja strategia Liite 2/49. MAAJAOS: Nikkilän osa-alueiden väestönkasvutavoitteet, kartta Liite 3/49. MAAJAOS: Yleiskartta Nikkilän kehittämisestä Liite 4/49. MAAJAOS: Nikkilä Nickby -nettisivun pääteemat tavoitteineen ja suunnitelluine toimenpiteineen Liite 5/49. MAAJAOS: Nikkilän kehityskuvan esittely Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää hyväksyä Nikkilän kehityskuvan strateginen linjaus sekä maankäytön tavoitteet esityksen mukaisesti. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar godkänna den strategiska linjedragningen och målsättningar för markanvändningen för utvecklingsbilden i Nickby enligt förslaget. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

8 5/ Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

9 5/ Nikkilän bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijaintivaihtoehdot / Placeringsalterativ för tidsanpassad hållplats för busstrafiken i Nickby 1554/10.00/2016 MAAJAOS 50 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliine.harsia (at) sipoo.fi Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa on virkamiestyönä tutkittu vaihtoehtoja bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijainnille Nikkilässä. Kunnan virkahenkilöiden lisäksi työryhmän liikenne- ja linjastosuunnittelun asiantuntijoina toimii Sipoon liikennesuunnittelijan sijaisuutta hoitava konsulttiryhmä. Työtä on ollut ohjaamassa myös HSL:n edustaja. Nikkilän ajantasauspysäkki on HSL:n esityksessä pienkohteiden rakentamisesta vuodelle Hinta-arvio hankkeelle on n ja sen perustuu Sito Oy:n vuonna 2013 tekemään selvitykseen Sipoon Nikkilän liikenneselvitys ja -suunnitelma. Kuitenkin selvityksessä esitetyn katuterminaalin sijainti ja suuri koko ovat herättäneet keskustelua ja lisäselvittämisen tarvetta (Valtuusto ). Katuterminaalin kokoa, sijaintia ja suunnitelmia on tarkoitus tarkentaa vuoden 2016 aikana. Lisäksi on toivottu liityntäpysäköinnin tutkimista ajantasauspysäkin yhteyteen. HSL:n suunnitteluohjeen mukaisesti ajantasauspysäkkejä sijoitetaan linjoille vähentämään ajoajan vaihtelusta matkustajille koituvaa haittaa. Ajantasauspysäkki sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan liityntäaseman tai vaihtopaikan yhteyteen. Suunniteltaessa ajantasauspysäkkien sijainteja tulee huomioida pysäkkitilojen riittävyys. Nikkilä kehittyy ja kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Alueen houkuttelevuutta lisää toimiva joukkoliikenne. Nikkiläläisten lisäksi joukkoliikennettä käyttävät mm. muualta Sipoosta tulevat koululaiset sekä Nikkilässä työssäkäyvät sipoolaiset ja ulkopaikkakuntalaiset. Nikkilän nykyinen bussilinjasto perustuu HSL:n laatimaan Sipoon bussiliikenteen linjastosuunnitelmaan vuosille Seuraavan kerran linjastosuunnitelmaa uudistetaan vuonna Sitä ennen on selvittävä Nikkilän tasauspysäkin sijainti, suunnitella ja rakentaa se. Sipoon kunnan tavoitteena on mahdollistaa henkilöraideliikenteen avaaminen yhteysvälillä Kerava-Nikkilä. Henkilöraideliikenteen vaatima asukasmäärä saavutetaan vain määrätietoisella

10 5/ lisärakentamisella. Tämä tarkoittaa sekä uusia aluekehityshankkeita kuten Jokilaakson ja Kartanon alueet että täydennysrakentamalla olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Nikkilän kehityskuvassa on arvioitu, että kasvusta n km2 (2000 asukasta) on tultava täydennysrakentamisella nykyisen Nikkilän keskustan alueelle. Täydennysrakentaminen on haastava keino väestömäärän kasvattamiseen lisäkerrosneliöiden syntyessä pienissä erissä ja monimuotoisten prosessien kautta. Täydennysrakennuskohteet voivat olla kunnan tai yksityisen omistuksessa. Hyvänä puolena Nikkilässä on, että täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet keskustassa ovat kaikkein haluttavimpia niin rakentajien kuin potentiaalisten asukkaidenkin näkökulmasta. Täydennysrakentaminen Nikkilässä siis kannattaa. Kunnan on tarkasteltava kriittisesti omistuksessaan olevia tontteja. Ovatko ne tarkoituksenmukaisessa ja tehokkaassa käytössä? Nikkilän nykyinen bussiasema sijaitsee kehityskuvan mukaisella täydennysrakentamisen alueella. Nikkilän bussiaseman kortteliin on tehty viitesuunnitelma täydennysrakentamisesta (Harris-Kjisik, 2014). Viitesuunnitelman mukaisella suunnitelmalla kortteliin on mahdollista kaavoittaa 5700 km2 asuin- ja liikerakentamista. Tutkitut vaihtoehdot Nikkilän bussien tasauspysäkin sijainnille on nyt laaditussa selvityksessä tutkittu neljää eri vaihtoehtoa. Tutkitut vaihtoehdot ovat bussiaseman nykyinen sijainti, Nikkiläntien varteen sijoittuva tasauspysäkki, Kuntalan eteen sijoittuva keskitetty tasauspysäkki sekä hajautettu ratkaisu, missä Kuntalan eteen sijoittuvan tasauspysäkin lisäksi Nikkilässä olisi useita päätepysäkkejä. Vaihtoehtojen mukaisen sijoittumisen vaikutuksia on arvioitu bussilinjaston, palvelutason, maankäytön kehittämisen ja vaiheittain toteuttamisen kannalta. Tulevan juna-aseman yhteyteen myöhemmin sijoittuvaa matkakeskusta ei tässä työssä tutkittu vaihtoehtona, koska Kerava-Nikkilä-rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) ajoitettu alustavasti kaudelle Kerava varautuu omassa yleiskaavatyössään henkilöraideliikenteen avaamiseen Ke-Ni-rataosuudella vasta vuoden 2035 jälkeen. Nikkilän kannalta ajankohtaista on hakea joukkoliikenteen käyttäjien ja linjaston kannalta toimivaa ratkaisua bussien tasauspysäkin sijainnille raideliikenteen käynnistämiseen saakka. Parhaimmillaan on löydettävissä ratkaisu, jolla on etuja myös matkakeskuksen ja henkilöraideliikenteen toteuduttua. Selvityksen tulos

11 5/ Nikkilän keskustan toiminallisuuden parantaminen ja kaupunkikuvallinen kehittäminen nousivat tärkeään asemaan vertailussa. Bussien tasauspysäkin sijoittumisella on kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Nykyinen bussiasema ei ole tarkoituksenmukaisessa paikassa eikä arkkitehtuuriltaan edusta kehittyvää kuntakeskusta. Vaihtoehto, jossa bussien tasauspysäkki toimisi nykyisen bussiaseman sijainnissa, sai huonoimmat arviot. Heikoimmin tämä vaihtoehto vastasi mm. maankäytön kehittämiseen, Nikkilän asukasluvun kasvattamiseen sekä linjaston toimivuuteen. Kynnysinvestoinnit luonnollisesti olivat tässä vaihtoehdossa pienimmät, mutta toisaalta tontinmyyntituloja ja uutta asuntotuotantoa Nikkilään ei saavuteta. Nikkiläntien varteen sijoittuva vaihtoehto todettiin kohtuullisen hyvin toimivaksi. Vaihtoehto voisi tuoda ratkaisun liikenneturvallisuuden parantamiseen koulujen ja bussipysäkin välillä. Vaihtoehto vaatii bussikuskien taukotilan sekä matkahuollon tilojen rakentamisen. Sijainti on hieman syrjässä. Kolmannessa ja neljännessä vaihtoehdossa pääosa tai kaikki tasauspysäkkitoiminta oli sijoitettu Kuntalan ja kirjaston väliselle alueelle. Kuntalan ja kirjaston välisen alueen kehittämistä bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijainniksi puoltaa monet tekijät. Sijainti on keskeinen ja linjaston kannalta erittäin toimiva. Alueelle sijoittuu tällä hetkellä parkkipaikka ja ns. Arava-talo, joka on kunnan virastokäytössä. Kumpikaan näistä ei kaunista Nikkilän kaupunkikuvaa ja alue vaatii kehittämistä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee mittava määrä kouluja mukaan lukien uusi Nikkilän sydämen kampusalue. Toisin sanoen Nikkilän suurin joukkoliikenteen käyttäjäjoukko käy alueella lähes päivittäin. Tämän hetkiset pysäkkijärjestelyt ja reitit pysäkeille vaativat joka tapauksessa kehittämistä. Alueen liikenneturvallisuus on heikko, koska koululaiset eivät käytä bussipysäkeille johtavia kävelyreittejä vaan menevät suorinta tietä. Tasauspysäkin vaatimat oheistoiminnot on helppo järjestää etenkin keskitetyssä ratkaisussa. Kuntalaan on mahdollista järjestää taukotilat bussikuskeille. Kirjasto ja Kuntala voivat toimia matkustajien odotustilana. Odotustilojen yhteyteen voidaan tutkia liiketoiminnan kehittämistä (esim. kahvio). Alueen kaavallinen kehittäminen ei ole ongelma kunnan ollessa maanomistaja. Vaihtoehtovertailussa parhaimmat arviot saivat kaksi vaihtoehtoa, joissa bussipysäkki sijoittuisi pääasiassa Kuntalan ja kirjaston väliselle alueelle. Kunnan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi hajautettu versio. Tasauspysäkki toimisi

12 5/ matkakeskuksen ja henkilöraideliikenteen toteuduttua edelleen tärkeänä joukkoliikenteen solmukohtana Nikkilän koululaisille. Vaihtoehdon kustannusvaikutukset ja bussikuskien taukotilojen järjestelyt vaativat kuitenkin lisäselvittämistä. Vaihtoehtojen vertailu on kokonaisuudessaan raportoitu arviointitaulukkona (Liite 1). Jatkosuunittelu Työryhmä esittää, että tarkemman jatkosuunnittelun pohjaksi otetaan tarkasteluun molemmat Kuntalan tonttia hyödyntävät vaihtoehdot. Laaditaan lisäselvitys, jossa vertaillaan liikennöinnin järjestämisen yksityiskohtia keskitetyn ja hajautetun ratkaisun kesken. Lisäksi on selvitettävä hajauttamisesta syntyvät kustannusvaikutukset sekä pysäkkien vaatimien tilavarausten laajuus viitesuunnitelman tasolla (mm. vaikutukset Kuntalan pysäköintijärjestelyihin). Viitesuunnitelma toimii tarvittaessa asemakaavamuutoksen pohjana. Selvitys laadittaisiin vuoden 2016 aikana. Liite / Bilaga Liite 1/50. MAAJAOS: Nikkilän keskustan pysäkkien vaihtoehdot Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää, että Nikkilän linja-autoliikenteen ajantasauspysäkkiä voidaan jatkotutkia selvityksessä esitetyn mukaisesti.. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar, att busshållplatsen för tidsutjämning i Nickby kan vidare utredas i enlighet med rapporten. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

13 5/ Sipoon kunnan lausunto Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille / Sibbo kommuns utlåtande över Samkommunen Helsingforsregionens trafiks planeringsanvisning och bestämning av nivån på service för år / /2016 MAAJAOS 51 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi HSL on päivittänyt joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn ja sen pohjana toimivan joukkoliikenteen suunnitteluohjeen vuosille Aikaisempi joukkoliikennelain edellyttämä palvelutason määrittely on voimassa asti. Tarve palvelutason määrittelyn tarkistamiselle kesken viisivuotiskauden voi syntyä joko maankäyttöön tai joukkoliikennejärjestelmään merkittävästi vaikuttavan muutoksen johdosta. Jäsenkunnilla on mahdollisuus lausunnossa ottaa kantaa alueidensa palvelutasomuutoksiin sekä suunnitteluohjeen muutoksiin. Lausunnot on pyydetty toimittamaan mennessä. Sipoon kunta on saanut lisäaikaa lausunnon jättämiselle asti. Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä Joukkoliikenteen suunnitteluohje on tehty palvelutason määrittämiseen erityyppisten alueiden ja aluekeskusten sekä Helsingin keskustan välisillä yhteyksillä HSL-alueella. Ohjetta käytetään joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitettuun joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn HSL-alueella. Joukkoliikenteen suunnitteluohje toimii apuvälineenä palvelutaso-, linjasto- ja aikataulusuunnittelussa. Ohjeeseen on yhdistetty aiempien suunnitteluohjeiden hyväksi koetut ominaisuudet sekä tarkistettu suunnittelua ohjaavia yksikköarvoja yhdenmukaisemmiksi esimerkiksi vuorovälien, yhteysvälivaatimusten ja kaluston mitoituskapasiteetin osalta. Nykyisin käytössä oleva HSL:n suunnitteluohje on vahvistettu vuonna Päivitettyyn suunnitteluohjeeseen on tehty muutoksia jotka perustuvat HSL:n vuonna 2014 hyväksytyn strategian sekä HLJ 2015 mukaisiin tavoitteisiin. Päivitetty joukkoliikenteen suunnitteluohje on liitteenä 3/5. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan suunnitteluohjeeseen nähden koskevat suunnitteluperiaatteita sekä alempien palvelutasoluokkien yhteysvälivaatimuksia. Uuden tavoitteen mukaan HSL-alueella tavoitellaan mahdollisimman selkeää ja

14 5/ houkuttelevaa joukkoliikennelinjastoa, jossa tarjontaa pyritään keskittämään tiheän palvelun joukkoliikennekäytäviin. Tällä edistetään verkostomaisen runkolinjoihin tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmän muodostumista. Lisäksi vuorovälivaatimuksia on yhdenmukaistettu ja kapasiteettimitoituksen periaatteita tarkistettu. Nykyisin käytössä olevassa suunnitteluohjeessa vuorovälivaatimukset on luokiteltu liikennöintimuodoittain, mutta jatkossa erittelyä ei tehdä. Seudullisesti merkittävien työpaikka- liikenne- ja palvelukeskittymäluokittelusta (TPP) on luovuttu. Nämä alueen luokitellaan normaalin palvelutasomäärittelyn yhteydessä. Suunnitteluohjeessa määritetään kunkin alueen yhteyksillä omaan keskukseen ja Helsingin keskustaan käytettävissä oleva palvelutasovalikoima. Lisäksi esitetään keskusten välisten yhteyksien palvelutasotavoitteet. Kunkin alueen palvelutasotavoitteet esitetään liitteessä 4/5. Suunnitteluohje sisältää seitsemäntasoisen palvelutason luokituksen. Näistä luokista pääsääntöisesti viittä luokkaa käytetään pääkaupunkiseudulla. Lisäksi lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella voidaan soveltaa alempaa luokkaa *-. Haja-asutusalueiden palvelut perustuvat lakisääteisiin kuljetuksiin (minimitaso). Kussakin luokassa on esitetty palvelutasotavoitteet liikennöintiajoille, maksimivuoroväleille ja kävelyetäisyyksille pysäkille tai asemalle. Liikennöintiajat on esitetty viikonpäivittäin. Vuorovälit on puolestaan esitetty liikennöintijaksoittain. Kävelyetäisyydet on esitetty linnuntietä erikseen runkoliikenteelle ja muille bussipysäkeille. Lisäksi on esitetty poikkeuksia, jotka mahdollistavat vaihtelevaa kysyntää vastaavan tarkoituksenmukaisen ja kustannus-tehokkaan suunnittelun. Joukkoliikenteen ajoaika saa ruuhka-aikoina mahdollisine vaihtoineen olla korkeintaan kaksinkertainen vastaavan henkilöautomatkaan verrattuna ohjeessa määritetyillä yhteysväleillä. Yhteyksien omaan keskukseen pitäisi olla pääsääntöisesti vaihdottomia alimpien palvelutasoluokkien alueita lukuun ottamatta. Yhteydet Helsingin keskustaan voivat sisältää liityntävaihdon bussista junaan tai metroon. Lisäksi on määritetty keskusten välisten matkojen vaihdottomuudelle tavoitteet. Lähinnä haja-asutusalueilla matkat voivat sisältää järjestetyn vaihdon, jolloin kulkuvälineet odottavat toisiaan. Ohjeessa on asetettu tavoitteet matkaketjujen esteettömyydelle. Lisäksi on määritetty kunnittain periaatteet koulumatkayhteyksien suunnittelulle. Aikataulujen suunnittelussa on tavoitteena tunneittain toistuvat vakiominuuttiaikataulut. Lisäksi tavoitteena on, että aikataulut tahdistetaan keskenään tasaisen vuorovälin saavuttamiseksi. Ohjeessa esitetyt palvelutasotavoitteet muodostavat pääsääntöisesti

15 5/ minimitason suunnittelussa. Liikennettä suunnitellaan kuitenkin kysynnän mukaan. Matkustusväljyydelle asetetut tavoitteet vaikuttavat tarjonnan lisäämiseen kysynnän ollessa suurta. Ohjeessa on määritetty käytössä olevan liikennekaluston paikkamäärät sekä sallitut kuormitusasteet. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely HSL-alueella Joukkoliikennelain (869/2009) 4 :ssä tarkoitettu palvelutaso on määritetty HSL-alueella vuosille Määrittely on tehty Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen ja Sipoon alueille. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely ohjaa HSL:n ja kuntien toimia joukkoliikenteen suunnittelussa, ja järjestämisessä. Alueellisten palvelutasojen luokittelu perustuu HSL:n Joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa määritettyihin palvelutasoluokkiin, liikennöintiaikoihin, vuoroväleihin, sekä yhteysvälivaatimuksiin. Luokittelulla määritetään kullekin alueelle vaadittu minimipalvelutaso. Alueellisiin palvelutasoihin on tehty päivityksiä yhteistyössä kuntien joukkoliikenneasiantuntijoiden kanssa. (Alueelliset palvelutasomuutokset Liite 5/5) Muutoksissa alueiden palvelutasoja on päivitetty vastaamaan alueille tavoiteltavaa ja niillä pääosin jo toteutuvaa palvelua. Muutokset ovat tiiviissä yhteydessä toteutuneiden ja suunniteltujen maankäytön muutosten kanssa. Joillain alueilla palvelutasoja on rajattu nykyistä tarkemmin mukailemaan todellista ja toteutunutta maankäyttöä. Tällöin palvelutasoluokitus on voinut myös laskea siellä missä nykyinen taso ei maankäytön ja kysynnän mukaan ole perusteltua. Palvelutasoparannuksia on tehty alueilla joihin on rakentunut tai rakentumassa uutta ja tehokkaampaa maankäyttöä. Tehdyt palvelutasoparannukset eivät edellytä uutta lisärahoitusta joukkoliikenteeseen, sillä ne toteutuvat Länsimetron ja Kehäradan hankkeiden sekä näiden liityntälinjaston yhteydessä, tai muissa jo budjetoiduissa liikennöintimuutoksissa. Liiteet / Bilagor Liite 1/51. MAAJAOS: Lausuntopyyntö jäsenkunnille HSL-kuntayhtymän joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille Liite 2/51. MAAJAOS: Sipoon kunnan lausunto HSL-kuntayhtymän joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille Liite 3/51. MAAJAOS: Joukkoliikenteen suunnitteluohje Liite 4/51. MAAJAOS: Joukkoliikenteen palvelutaso Liite 5/51. MAAJAOS: Alueelliset palvelutasomuutokset kunnittain

16 5/ Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle liitteen 2 mukaisen lausunnon antamista. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen, att ge utlåtande i enlighet med bilaga 2. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

17 5/ Sipoon kunnan lausunto Keravan yleiskaava 2035 ehdotuksesta / Sibbo kommuns utlåtande om förslag till generalplan för Kervo / /2013 MAAJAOS 52 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi Keravan kaupunginhallitus päätti asettaa julkisesti nähtäville Keravan yleiskaava 2035 (YK6) -kaavaehdotuksen (MRL 65, MRA 19 ) ja pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 : n perusteella asiaa koskevat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä Keravan kaupunki pyytää Sipoon kunnalta lausuntoa Keravan yleiskaava kaavaehdotuksesta ja pyytää toimittamaan lausunnon kirjallisesti mennessä. Sipoon kunta on saanut lisäaikaa lausunnon jättämiselle asti. Keravan yleiskaava kaavaehdotus sekä aineisto ovat nähtävillä Keravan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa ntaminen/kaavoitus/yleiskaavoitus/keravan-yleiskaava- Liiteet / Bilagor Liite 1/52. MAAJAOS: Lausuntopyyntö Keravan yleiskaavan 2035 ehdotuksesta Liite 2/52. MAAJAOS: Sipoon kunnan lausunto Keravan yleiskaava 2035 ehdotuksesta Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle liitteen 2 mukaisen lausunnon antamista. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen, att ge utlåtande i enlighet med bilaga 2. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

18 5/ Länsi- Taasjärven asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 514 COR Group Oy / Tomtförsäljning på Västra Tasträsk detaljplaneområde, kvarter 514 COR Group Oy 1553/ /2016, 1406/ /2016 MAAJAOS 53 Maankäyttöjaosto / Markanvändningsssektionen Valmistelija / Beredare: mittaus- ja kiinteistöpäällikkö / mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi COR Group Oy pyytää Sipoon kunnalta tontin luovuttamista vuokralle Söderkullan alueelta yksityisen päiväkotiyksiköiden rakentamista varten. Tavoitteena on, että uusi 4-6 ryhmäinen Touhula-liikuntapäiväkoti avautuu 8/2017. Yritys haluaisi, että tontin vuokra määräytyisi käytetyn rakennusoikeuden mukaisesti ja vuokran maksu alkaisi, kun varsinainen rakentaminen tontilla alkaa. Touhula Varhaiskasvatus Oy on oululainen, valtakunnallinen, avain lipputunnuksen omaava päiväkotiyritys. Touhula Varhaiskasvatus Oy:llä on kaksi päiväkotibrändiä; Touhula Liikuntapäiväkoti ja Aarresaari Päiväkoti. Yrityksellä on toimintaa noin 30:ssa kaupungissa/kunnassa. Touhulan asiakaslupauksena on, että kaikki lapset liikkuvat päivittäin vähintään kaksi tuntia. Lasten liikkumista seurataan mm. Polar-aktiivisuusrannekkeiden avulla. Touhulan uusimman asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli 4,4 (asteikolla 1-5). Henkilöstötyytyväisyysmittauksen tulos oli 4,10 (asteikolla 1-5). Touhulalla on ISO9001 laatusertifikaatti. Touhula Varhaiskasvatus Oy kuuluu samaan konserniin emoyhtiö COR Group Oy:n kanssa. Touhula Liikuntapäiväkotien toimintamallina on yhdessä emoyhtiön kanssa rakennuttaa uudet, nykyaikaiset päiväkotitilat ja tuottaa korkealaatuisia päiväkotipalveluita palvelusetelin, yksityisen hoidon tuen tai julkisen hankinnan avulla hyväksytyn asemakaavan mukaan, tontti on osoitettu julkisten lähipalvelujen korttelialueeksi (YL). Rakennusoikeutta on k-m2 (e=0,25) ja rakennus saa olla kaksikerroksinen. Rakennettavaksi määrättävän autopaikkojen määrän päättää rakennusvalvontaviranomainen rakennuslupahakemuksen yhteydessä annetun kaavoitusviranomaisen lausunnon perusteella. Autopaikkoja on rakennettava kuitenkin vähintään 1 ap/100 k-m2. Kaavan mukainen rakennusoikeus: k-m2. Newsec Valuation Oy:n tekemän arvioin mukaan tontin markkina-arvo on euroa. Varausmaksuna Sipoon kunta perii 6000 euroa, mikäli kaupat taikka

19 5/ vuokraus peruuntuvat, varausmaksua ei palauteta. Liite / Bilaga Liite 1/53. MAAJAOS: Kartta alueesta Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle että Sipoon kunta varaa kiinteistön COR Group Oy:lle. Varaus on voimassa vuoden 2016 loppuun. COR Group Oy velvoitetaan maksamaan Sipoon kunnalle varausmaksuna 6000 euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että mittausja kiinteistöpäällikkö valtuutetaan päättämään varsinaisista tonttikaupoista tai alueen vuokraamisesta seuraavilla periaatteilla: Kauppahintana on euroa. Vuosivuokra on 7200 euroa Ostaja maksaa lohkomiskustannuksina 990 euroa Tf. utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun reserverar fastighet åt COR Group Oy. Reserverandet är i kraft till slutet av år COR Group Oy är skyldiga att betala en reserveringsavgift om euro efter att det här beslutet vunnit laga kraft. föreslår kommunstyrelsen att mätningsoch fastighetschefen befullmäktigas att besluta om försäljning eller utarrendering av området enligt följande principer: Köpesumman är euro. Årsarrendet är 7200 euro. Köparen betalar styckningskostnaderna 990 euro. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

20 5/ Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Rönnebo / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, vastuunalaisena yhtiömiehenä Lidl Holding Suomi Oy / Försäljning av fast egendom/outbrutet område av fastighet Rönnebo / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, vastuunalaisena yhtiömiehenä Lidl Holding Suomi Oy 1551/ /2016, 1406/ /2016 MAAJAOS 54 Maankäyttöjaosto / Markanvändningsssektionen Valmistelija / Beredare: mittaus- ja kiinteistöpäällikkö / mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi Lidl Suomi Ky ja Sipoon kunta ovat käyneet neuvotteluja noin 6781 m 2 :n suuruisen maa-alueen myymisestä Lidl Suomi Ky:lle. Kohde sijaitsee Söderkullassa Uuden Porvoontien varrella. Alueelle on tarkoitus rakentaa Lidlin myymälä. Kaupan kohde muodostaa voimassa olevassa Söderkullan K-marketin asemakaavanmuutos nimisessä kaavassa Toimitilarakennusten korttelialueen (KTY-1) korttelin 45 tontin 2. Rakennusoikeus tontilla on 4000 k-m2. Asemakaavamuutos sai lainvoiman Alueesta tilattiin keväällä 2014 ulkopuolinen arvio markkina-arvosta Newsec Valuation Oy:ltä. Arviossa on määritetty kohteen markkina-arvo. Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). KTY-1 tontin markkina-arvo on 150 /k-m 2. Tontin hinnaksi tulee edellä mainitulla arvolla :a. Lidl Suomi Ky on omalta osaltaan hyväksynyt kaupan ko. hinnalla. Liite / Bilaga Liite 1/54. MAAJAOS: Kartta alueista Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle että Sipoon kunta myy oheisen liitekartan mukaisen noin 6781 m 2 suuruisen määräalan kiinteistöstä Rönnebo Lidl Suomi Kommandiittiyhtiölle, vastuunalaisena yhtiömiehenä Lidl Holding Suomi. Kauppahinta on euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset.

21 5/ Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan laatimaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun säljer ett ca 6781 m 2 stort outbrutet område av fastighet Rönnebo till Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, vastuunalaisena yhtiömiehenä Lidl Holding Suomi Oy. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att utarbeta köpebrevet enligt det här beslutet. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

22 5/ Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1524 T2, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1524 T2, / /2016, 1408/ /2016 MAAJAOS 55 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: mittausteknikko / mätningstekniker Vidar Lindqvist, vidar.lindqvist (at) sipoo.fi Samuli Väänänen haluaa vuokrata kiinteistön K1524 T Kartanonrinteen asemakaava-alueella. Kiinteistön pinta-ala on 1201 m² ja myyntihinta euroa. Kunnanhallitus on päättänyt, että vuosivuokra on 6 % alueen käyvästä arvosta. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta vuokraa K1524 T2 -nimisen kiinteistön Samuli Väänäselle. Vuokra, joka sidotaan elinkustannusindeksiin, on 5404,50 euroa vuodessa. Vuokra-aika on 50 vuotta. Vuokralaisella on oikeus ostaa nyt vuokrattua kiinteistöä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Kauppahinta määräytyy ostohetken hintatason mukaan. Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään ja tontin varausmaksu 500 euroa on maksettava tämän päätöksen saatua lainvoiman, muutoin tämä päätös raukeaa. Varausmaksu hyvitetään ensimmäisessä vuokramaksussa. Kunta laskuttaa varausmaksun. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, maanmittausinsinööri Anna-Leena Rintala ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, kaksi yhdessä Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att Sibbo kommun arrenderar fastigheten K1524 T åt Samuli Väänänen. Arrendet, som binds till levnadskostnadsindexet, är 5404,50 euro/år. Arrendetiden är 50 år. Arrendetagaren har rätt att köpa den nu arrenderade fastigheten under den tid arrendeavtalet är i kraft. Köpesumman bestäms enligt prisnivån vid köptillfället. Arrendeavtalet bör undertecknas senast och

23 5/ reserveringsavgiften 500 euro bör betalas då detta beslut vunnit laga kraft, annars förfaller beslutet. Reserveringsavgiften gottgörs i första arrendebetalningen. Kommunen fakturerar reserveringsavgiften. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet, två tillsammans. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

24 5/ Ilmoitusasiat / Delgivningar MAAJAOS 56 Maankäyttöjaosto / Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää merkitä tiedoksi seuraavat asiakirjat: Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar anteckna följande dokument för kännedom: - Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1/56. MAAJAOS: Huhtikuun 2016 aikana vahvistetut kiinteistönluovutukset - Under april 2016 bestyrkta fastighetsöverlåtelser Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

25 5/ Muutoksenhakuohjeet Maankäyttöjaosto Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa kuntalain (365/1995) 91 :n mukaan kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Kunnanhallitus Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä

26 5/ viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

27 5/ Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista /701. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.