ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto AIKA klo 17:00-18:43 PAIKKA Kaupungintalon kokoushuone 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KANSALAISOPISTOSELVITYS KOULUTUSKORVAUSTEN JAKOPERUSTEIDEN MUUTTAMINEN 18 NUORISOVALTUUSTON EDUSTAJAN VAIHTUMINEN ELÄMÄNLAATUJAOSTOSSA ILMOITUSASIAT OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN 44

2 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Aitolahti Annamari 17:00-18:43 puheenjohtaja Heinisuo Veli-Pekka 17:00-18:43 jäsen Kukkonen Anu 17:00-18:43 jäsen Suutari Tuija 17:00-18:43 varajäsen Koskinen Tarja-Riitta 17:00-18:07 Juupajoen kunnan edustaja Jokinen Kaarina 17:00-18:43 kaup.hall.edustaja POISSA Nikkilä Päivi varapuheenjohtaja Karppanen Miia nuorisovaltuuston edustaja Asiala Liisa kirjastotoimenjohtaj a MUU Ruissalo Kiti 17:00-18:43 esittelijä, sihteeri Kopalainen Tiina 17:00-18:07 Kansalaisopiston rehtori ALLEKIRJOITUKSET Annamari Aitolahti Puheenjohtaja Kiti Ruissalo Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tuija Suutari Veli-Pekka Heinisuo PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Liikuntapäällikön työhuoneessa Kiti Ruissalo

3 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Elämänlaatujaosto 14 Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Elämänlaatujaosto 15 Pöytäkirjantarkastajiksi ovat vuorossa Päivi Nikkilä ja Veli-Pekka Heinisuo. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Veli-Pekka Heinisuo ja Tuija Suutari

5 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ KANSALAISOPISTOSELVITYS Elämänlaatujaosto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut jatkoselvitystyön koskien Tampereen kaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen yhteistyötä ja sen tiivistämistä ajalla Jatkoselvityksen pohjana ole va esi sel vi tys kan sa lais opis to jen yhteistyön tiivistämisestä valmistui kevääl lä Jatkoselvityksen projektiryhmänä on Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö (pj) Lauri Savisaari, Pirkkalan sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo, Nokian työväenopiston rehtori Ritva Tainio, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen ja seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho. Hankekoordinaattorina toimii Marjo Soininen. Hankkeen sisältönä on tutkia seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston mallia, jossa vaihtoehtoisina organisointimalleina ovat isäntäkuntamalli ja säätiöpohjainen malli. Tämän lisäksi luodaan seudullinen yhteistyömalli, jolla opistotoimintaa voidaan koordinoida seudullisesti nykyisellä opistoverkolla. Sel vi tyk sessä tut ki taan mal lien vai ku tuk sia opis to jen re surs sei hin, kun tien kus tan nuksiin ja kunnal li seen pää tök sen te koon. Selvityksessä avataan myös vapaan sivistystyön kenttää laajemmin: ei-kunnallisten kansalais- ja työväenopistojen asema ja merkitys osana seu dullista vapaata sivistystyötä ja kuntien palvelurakennetta sekä yhteistyön tiivistäminen vapaassa sivistystyössä. Hankkeessa luodaan myös lyhyt historiallinen katsaus vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän muutoksiin osana sivistyspalveluja. Nykyti lan analyysi antaa välineitä arvioida nykyisen opistotoiminnan vahvuuksia ja haasteita ja hahmottaa opistotoiminnan kehittämistarpeita osana kuntien palvelurakennetta ja uudistus tarpeita. Kansalaisopistojen roolia ja merkitystä taiteen pe rusopetuksen tuotta ja na ja järjestäjänä käsitellään esi selvitystä tarkemmin. Varsinaisessa selvityksessä jatketaan edelleen keskusteluja kansalaisopistojen rehtorien, kuntien sivistyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden ja ao. luottamuselinten puheenjohtajien kanssa. Näkemyksiä seudun opistotoiminnan kehittämi sestä kerätään sähköpostin välityksellä lähetettävän kyselyn avulla. Mahdol lisuuksien mukaan järjestetään täydennyshaastatteluja/yhteisiä keskusteluja haastatteluun osallistuneiden kesken ja etsitään yhteistä linjaa opistojen seu dulliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on antaa seudulliselle ja kunnalliselle päätöksenteolle selkeät perusteet opistotoiminnan järjestämisestä joko opistojen hallin nol-

6 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ lisella organisaatiouudistuksella tai ny kyisen opisto verkon seudulli sen toiminnan ja kehittämisen koordinoinnin avulla. Muina tavoitteina on selkiyttää kuntien linjauksia opistotoiminnan tulevaisuudesta ja asemasta kuntien palvelurakenteessa, opistojen rehtorien ja henkilöstön valmisteleminen ja rohkaiseminen seudullisen yhteistyön tiivistämiseen. Liitteenä kansalaisopistoselvitys Kansalaisopiston rehtorin päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee kansalaisopistoselvityksen tiedoksi ja käy keskustelua hankkeesta. Päätös: Hyväksyttiin. Elämänlaatujaosto Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteistyön jatkoselvi tys valmistuu marraskuun 2010 loppuun mennessä. Kansalaisopiston rehtori kertoo tämänhetkisestä jatkoselvityksen valmistelutilanteesta, kyselyn tu lok sista, pro jek ti työ ryhmän tämänhetkisestä esityksestä, toimenpidesuosi tuk sis ta ja aikataulutuksesta. Liitteenä Orivettä koskeva luonnos Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjär vi, Ori vesi ja Kan gas ala) perussisällöstä, jota on työs tetty lähinnä kaupun gien vi ran halti joiden ja projektityöryhmän kes ken. Tampereen seu tuopistoa varten on alus ta vasti hahmoteltu visio, opisto toiminnan sisältö, vapaan si vistys työn sisäl tö, toimintamallin ja organisaa tion lähtökohdat. Kansalaisopiston rehtorin päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee kansalaisopistoselvityksen tilanteen tiedoksi ja keskustelee hankkeesta. Päätös: Hyväksyttiin Hyte 152 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteistyön jatkoselvitys on valmistunut Selvitys antaa perustelut kunnalliselle ja seudulliselle päätök senteolle, miten seudullista yhteistyötä tiivistetään opistotoiminnassa. Kan salaisopiston reh to ri Tii na Ko pa lai nen ker too sel vi tyk sen si sällöstä ja tulok sista, toi men pide suo si tuk sista kun nille ja aika tau lu tuk ses ta. Projektityöryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksenteko prosesseille seu tuopistoasiassa: Kansalaisopistoselvitys käsitellään ja hyväksytään:

7 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ seutusivistystyöryhmässä joulukuussa kuntajohtajakokouksessa tammikuussa seutuhallituksessa tammikuussa seutuhallituksen toimenpide-esitys kunnille tammikuussa selvitys käsitellään ja hyväksytään kuntien päätöksentekoelimissä ja virkamiehet saavat ohjeistuksen kuntien välisiä neuvotteluja varten alkuvuodesta kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät kuntien kesken neuvottelut ja tekevät päätösehdotuksen valitusta vaihtoehdosta - valittu seutuyhteistyön muoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 (yhteistyö-/seutuopiston perustamista koskeva so pimus/päätös säätiön perustamisesta) - säätiön perustamisluvan hakeminen Patentti- ja rekisterihallitukselta - uudet kansalaisopistojen järjestämis- ja ylläpitoluvat haetaan opetusministeriöltä syksyllä 2011 ennen toiminnan aloittamista - kansalaisopistotoiminta organisoidaan valitun vaihtoehdon mukaisesti vuoden 2012 alusta (toiminnalliset muutokset lukuvuoden alusta) Liitteenä kansalaisopistoselvityksen kooste ja johtopäätökset sekä Tampereen seu tu opis ton (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat. Kun seutuopistokysymys etenee päätöksenteossa keväällä 2011, on tarpeen jär jes tää avoimia kuntalaiskeskustelutilaisuuksia ja seminaareja hankkeesta. (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Hyvinvointi- ja terveyslautakunta merkitsee kansalaisopistoselvityksen tässä vaiheessa tiedoksi ja kes kustelee hank kees ta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kulttuurijohtaja-kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn ajan ja hän pois tui ko kouk sesta ennen päätöksen tekoa Elämänlaatujaosto 16 "Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käynnisti kansalaisopistojen ylläpitäjäverkon ko-

8 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ koamista koskevan seutuopistoselvityksen. Selvitys on jatkoa kansalaisopistojen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia koskevalle esiselvitykselle. Selvityksessä oli määrä kuvata - yhteistyön organisointimalleista isäntäkuntamalli ja säätiömalli sekä niiden vaikutukset opistotoiminnan resursseihin, kuntien kustannuksiin ja kunnalliseen päätöksentekoon - yhteistyön toteuttamismalleista kahden seutuopiston malli sekä opistojen nykyistä tiiviimmän toiminnallisen yhteistyön malli. - ei-kunnallisten kansalais- ja kansanopistojen asema osana vapaan sivistystyön kokonaisvolyymiä - vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän muutos Suomessa ja osana kuntien sivistyspalveluja - katsaus vapaan sivistystyön tulevaisuuden haasteisiin ja kaupunkiseudun kansalaisopistojen mahdollisuuksia vastata niihin - kansalaisopistojen rehtorien lisäksi kuntien sivistyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajien näkemykset kansalaisopistotoiminnan kehittämisestä. Selvitys on valmistunut ja hyväksytty hankkeen projektiryhmässä ja sivistysjohtajien työryhmässä Hankekoordinaattori Soininen kirjoittaa: "Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutu-

9 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ opistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rankennettiin kaksi seutuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toiminta- ja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallinto-mallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskenta-mallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa. Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvä-laatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntä-kuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palveluraken-

10 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ netta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle. Seutuopistojen haasteena on paikallisuuden säilyttäminen toiminnassa, mikä merkitsee alueellisesti tasa-arvoista opetustoimintaa, hyviä ja kiinteitä sidoksia kuntaorganisaatioihin ja niiden eri toimialueisiin sekä muihin paikallisiin sidosryhmiin. Seutuopistojen henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset. Tampereen kaupunkiseudulla väestön kasvu ja sisäinen muuttoliike haastavat kansalaisopistot lisäksi aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset Projektiryhmä esittää selvityksen perusteella, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan kaksi seutuopistoa nykyisten 7 kunnallisen opiston tilalle. Opistoverkoston rakenteellisen uudistumisen rinnalla opistokentälle tulee luoda toimivat koko seudun kattavat yhteis-työn muodot ja käytänteet. Seutuopistoja perustettaessa on huolehdittava kunkin kunnan päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilymisestä opistotoiminnassa. Kuntien sitoutuminen seutuopistojen ylläpitoon tulee varmistaa sopimuksilla. Opistotoiminnassa tulee taata paikallisuuden ja paikallisidentiteetin säilyminen sekä opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. Seutuopistoihin siirryttäessä on tuettava henkilöstön sopeutumista uuteen toimintamalliin ja organisaatioon. Projektiryhmä suosittaa seurantaryhmän perustamista seudulliselle opistotoiminnalle. Päätösprosessin aikataulu Projektiryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille. Kansalaisopistoselvitys käsitellään seudullisessa päätöksenteossa tammikuun 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitys ja toimenpide-ehdotus käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä. Kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät annetun ohjeistuksen perusteella kuntien väliset sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että valittu seutuyhteistyömuoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 ja että toiminta organisoidaan uudelleen vuoden 2012 alusta".

11 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari esittelee asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi, pyytää jäsenkunnilta lausunnot helmikuun loppuun mennessä loppuraportista, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seutujohtaja Nurminen Vs. tilaajapäällikkö Lauri Savisaari esittelee asiaa kokouksessa. Liite: loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ Seutuhallitus Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Elämänlaatujaosto Seutuhallitus päättää merkitä loppuraportin tiedoksi ja pyytää jäsenkunnilta lausunnot helmikuun loppuun mennessä loppu-raportista, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Päätös." Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys on hyväksytty projektiryhmän kokouksessa , seutusivistystyöryhmässä , kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Seutuhallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoja maaliskuun 2011 lop puun

12 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ mennessä loppuraportista, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimus neuvottelujen käynnistämisestä. Edellä olevassa seutuhallituksen teksti osuudessa on tuotu esille tiivistetysti seutuopiston merkittävimmät edut, hyö dyt sekä perustelut. Valtakunnallisesti on nähtävissä selkeä suuntaus opistojen yhdistymisiin isommiksi alue- ja seutuopistoiksi. Kansalais- ja työ väen opis tojen mää rä on vii meisten vuosien aikana laskenut merkittävästi n. 270:stä alle 200 kap palee seen tällä hetkellä. Taustalla on mm. kun ta lii toksia ja pyrkimys hyödyntää uusia valtionosuusjärjestelmiä ja taloutta/toimintaa paremmin. Isot toimin ta yk si köt pys ty vät esim. ha ke maan laatu- ja kehittämisrahoja, jotka perusrahoituksen ohel la muodos tavat merkittävän opistotoi min nan ra hoi tuspoh jan. Pie nissä opis toissa jou dutaan useinmiten toimi maan val tion osuuden, kunta rahoituk sen ja kurssi maksujen varassa eivätkä niukat toi min ta- ja hen kilös töresurssit riitä laa joihin ha ku me nette lyihin tar peel listen lisä rahoitus ten saa miseksi. Ori veden seu dun kansalais opisto on sel keästi heikoimmin re surssoitu Tampe reen kau pun ki seudun kansa lais opis toista. Esi merkiksi mei tä pienem mällä opis tolla Kan gasalla on 3 vaki naista työn tekijää, meillä sen si jaan vain 0,9 henkilöä. Paikallisesti on olen naista saa da tu kea käytännön työhön ja kansalaisopistotoiminnan suun nit teluun, jos sa suun nit teluvel voitteet ovat aivan liian suu ret yhtä hen kilöä kohden. Henkilökunnan kan nalta seu tu opis ton tar joa mat edut ovat kiis tat to mat. Työtä ja vastuuta voidaan jakaa, mi kä ei tällä hetkel lä ole mahdol lista. Myös kansa lais opiston opet ta jien ja hen kilökunnan kan nalta yh teenkuuluvuuden tunne, isompi työ yh teisö ja vain yhdellä työnantajalla toimiminen ovat mer kit tä viä mo ti vaa tio teki jöitä. Projektiryhmässä lähtökohtina seutuopistojen suunnittelussa on pidetty paikalliskulttuurin säilyttämistä ja paikallisen yhteyden säilymistä pääpaikkaan Tampereeseen ("opiston kasvot"). Ajatuksena on ollut, ettei kansalaisopis to "katoa" mi hin kään suureen metropoliin, vaan yhteys päätoimipistee seen säilyy hen ki lö kunnan jalkautumisen, hyvien teknisten apuvälineiden ja oman toimipisteen avulla hy vin. Ope tus ta vie dään ky liin ja eri ope tus pis tei siin, ku ten en nen kin. Vähintään yhden kokopäi väi sen ih mi sen työ panos sekä asiakas- ja opettajien tu kipalvelut Ori vedellä omassa toi mipisteessä on oltava neu vot te luissa lähtökohtana. Toinen merkittävä lähtökohta paikallisuuden säilymisen ohella on pelko ja huoli tuntimäärän laskemisesta eli palvelujen huononemisesta seutuopistoon siirryttäessä. Pro jek ti ryh mäs sä lähtökohtana pi det tiin tä män het kistä tun ti ja koa ja -määrää eli seu tu opisto luo tai siin nykyiselle tun ti ja ko pohjalle. Mi kä li val mis te lu vauh dis sa py sy tään, ver tailu koh tana todennä köisesti oli si vuosi Tilausvolyymi on kunnan itsensä päätettävissä eikä tar koi ta sitä, että "ulkopuolinen" seutuopisto sanelisi sopimukset. Sopiminen toiminee "ti laa ja-tuot ta ja mallilla" ja on molemminpuolisesti sitovaa toimintaa. Tun ti-

13 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ ta voit tei siin si tou tu mi nen vaa tii myös kunnissa si tou tu mis ta seutu opis ton toi min taan ja myös sen ta lou delli seen va kaana py sy mi seen. Esim. vain yhteen ta lousar viovuo teen si tou tumi nen ei anna riittä vää talou dellista turvaa seutu opiston toiminnalle eivätkä kuntien talou delliset vaihtelut saisi horjuttaa seu tuopiston taloutta. Muista seutu opistois ta tulleen pa lautteen mukaan kun tien si touttami nen useammik si toi minta vuo siksi sopimusvaihees sa on en siar voi sen tär keää. Edelleen seutuopistoon liittyvänä pelkona esitetään, että "kustannukset vain nousevat, mutta palvelu heikkenee ja tuntimäärä laskee". Oriveden seudun kansalaisopisto on toi mi nut mak si maa li sella te hok kuudella henkilöstöresurssien selkeän alimitoituksen vuoksi eikä kansalaisopistotoimintaa voi enää tä män hal vemmalla toteuttaa. Itsenäisenä opistona toimimiselle ei jatkossa ole toi mintaedellytyksiä ellei henkilötöresursseihin tehdä merkittä viä paran nuksia, ja se taas lisäisi oleellisesti Oriveden kuntasosuutta. Seutuselvityksessä on esi tet ty kak si kun ta osuu den las ken ta mal lia: ope tustun teihin si dottu malli sekä pe rustu keen ja opetustunteihin si dot tu malli. Ope tus tuntei hin sido tussa mal lis sa (perus kurs si tar jon ta ja tai teen pe rusopetus) Ori veden kaupungin kuntaosuus säi lyisi kuta kuin kin tä mänhetki sel lä ta sol la, pe rustu keen ja opetus tun teihin si do tussa mal lissa kuntaosuus las kelmien mu kaan jopa las kisi n Kai ken kaikkiaan merkittävä ta loudellinen etu on val tion osuuk sien lisääntyminen :lla Tampe reen seutuopis tossa, mi käli seutu opisto perus te taan. Asiakkaiden kannalta seutuopistoon siirtyminen toisi kurssimaksuihin ko rotus ta, mut ta kansalaisopiston kurssimaksut tu levat nousemaan joka ta pauksessa riip pu mat ta seu tu opis to pää töksestä, kos ka kansalaisopiston tulostavoitteita on nos tettu tälle kin vuo delle. Tässä vaiheessa seutuhallitus pyytää kuntia ottamaan kantaa loppura porttiin, ai ka tau lu tuk seen ja val miu teen käynnistää sopimusneuvottelut. Varsinainen päätös seu tuopis toon liittymisestä/liittymättä jättämisestä teh dään vasta sopi mus neu vottelu jen jäl keen. Loppuraportti on perusteellinen, selkeä ja antaa hyvät perustelut kunnallisel le ja seudulliselle päätöksenteolle. Projektiryhmän esitys aikataulutuksesta on tiukka, mutta silti realistinen ja mahdollinen. Tampereen seutuopis to perustettaisiin ja se olisi käytännössä toiminnassa jo syksystä Oriveden kan nat taa ol la mu ka na jat ko neu vot te luis sa. Lo pul li nen päätös seu tu opistoon liitty mi ses tä teh dään vas ta so pi mus neuvot telujen jäl keen. Jos tässä vaihees sa jät täydy tään pois neuvot te luista, tarkoit taa se to dennäköi sesti jät täytymis tä pois ko ko hank keesta. Lisäksi Tampereen seutukuntien kansalaisopistojen rehtorikokouksessa päätettiin esittää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle

14 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ valmistelijan palk kaa mis ta hoitamaan seutuopistojen käynnistysprosessia. Liitteenä kansalaisopistoslevityksen kooste, johtopäätökset ja Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat sekä kokoukseen osallistuville loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Päätösehdotus: Elämänlaatujaosto esittää edelleen hyvinvointi- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupunki hy väk syy loppuraportin, hy väk syy pro jek ti ryh män esi tyk sen aika taulutuk sesta ja on valmis käynnistämään osaltaan so pimus neuvottelut. Orivesi haluaa olla mukana jatkoneuvotteluissa. Varsinaiset pää tökset seu tu opis toon liit ty mi sestä teh dään lopullisesti vasta so pi mus neu vot telujen jäl keen. Vi ral li se na lausunnon an taja na seu tu hallituk sen pää tök seen toimii kaupun gin hal li tus. Päätös: Hyväksyttiin

15 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto KOULUTUSKORVAUSTEN JAKOPERUSTEIDEN MUUTTAMINEN Elämänlaatujaosto 17 Elämänlaatujaosto on kokouksessaan hyväksynyt koulutuskorvausten jakoperusteet, joita on noudattu koulutuskorvauksia jaettaessa vuoden 2010 osalta. 1. Koulutuskorvaukset on haettavana vuosittain 30.marraskuuta mennessä. Koulutuskorvaukset maksetaan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. 2. Koulutuskorvaukset on tarkoitettu valmentaja-, ohjaaja-, ja toimihenkilökoulutukseen (ei kilpailutoiminnan tukemiseen). 3. Koulutuskuluista on esitettävä maksutositteet sekä koulutuksesta kurssiohjelma koulutuskorvaushakemuksen liitteenä. Matka-, päiväraha- ja laskutuskustannuksia ei kor va ta. Liikuntapäällikön päätösehdotus: Elämänlaatujaosto päättää lisätä koulutuskorvausten jakoperusteisiin seuraavan tarkennuksen: Koulutusavustusta myönnetään enintään 500 / valmentaja, ohjaaja, toimihenkilö/ vuosi. Perustetta käytetään jo vuoden 2011 koulutuskorvausten jaon yhteydessä (esittelijän kokouksessa tekemä lisäys). Päätös: Hyväksyttiin

16 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto NUORISOVALTUUSTON EDUSTAJAN VAIHTUMINEN ELÄMÄNLAATUJAOSTOSSA Elämänlaatujaosto 18 Oriveden nuorisopalvelut/ Petteri Lähteenmäki on lähettänyt kirjel män, jos sa Ori ve den nuo risovaltuusto esittää elämänlaatujaostolle, että nuo risval tuutet tu Tuomas Valkeajoki voisi toimia vuoden 2011 aikana elämän laatu jaoston kokouksis sa puhe- ja läsnäolo-oikudella. Tuomas aloittaisi elä män laatujaos tossa alkaen. Tähän saakka elämänlaatujaostossa nuori sovaltuus toa edustaa Miia Karppanen. Liitteenä: Elämänlaatujaostolle lähetetty kirjelmä Liikuntapäällikön päätösehdotus: Elämänlaatujaosto päättää hyväksyä edellä mainitun esityksen. Päätös: Hyväksyttiin

17 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto ILMOITUSASIAT Elämänlaatujaosto Liikuntapalvelut ova tehneet vuodesta 2010 toimintakertomuksen, jossa kerrotaan liikuntapalveluiden ylläpitämistä paikoista ja niiden toiminnasta sekä muista tapahtumista ja ohjatuista palveluista. Siitä selviää myös hankkeet, investoinnit ja kesätyöntekijät.(toimintakertomus liitteenä). 2. Uimahallin kahvion lipunmyynnin kilpailutus on käynnissä ja tarjoukset on jätettävä viimeistään Tarjouspyyntö on nähtävillä Hilmassa ja Oriveden kaupungin internet -sivuilla. (Tarjouspyyntö liitteenä). 3. Maanataina klo järjestetään liikuntahallilla Sykettä seniorit -lau laen ja liikkuen -tapahtuma, jossa päätähtenä on Pirkko Mannola. Tapahtuman tarjoaa KKI-ohjelma ja se on osallistujille ilmainen. Oriveden kaupunki tarjoaa kahvit ennen tilaisuutta.( Ilmoitus liitteenä). 4. Orirun juoksutapahtuma järjestetään seurojen kanssa yheteistyössä la klo al kaen. Läh tö paikka on Ori ve den jäähalli. (Ilmoitus liitteenä). Päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin

18 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Elämänlaatujaosto OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Elämänlaatujaosto 20 Kirjastotoimenjohtajan viranhaltijapäätös 1 Kirjastovirkailijan palkkaaminen (henkilöstöpäätös). Liitteet: Viranhaltijapäätös Liikuntapäällikön päätösehdotus: Elämänlaatujaosto päättää, ettei se käytä kuntalain mukaista otto-oikeuttaan yllämainituissa viranhaltijapäätöksissä. Päätös: Hyväksyttiin

19 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Tämän kokouksen seuraaviin päätöksiin tyytymä tön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Pykälät: Oikaisuvaatimus tehdään Oriveden kaupungin hyvinvointi- ja terveyslautakun nal le, osoite PL 7, Orivesi. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitetta va. Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnal lis valitusta, koska päätös koskee vain valmis te lua tai täytäntöönpa noa: Pykälät: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella (hallinto valitus): Pykälät: Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, osoite Raatihuoneenkatu 1, HÄ MEEN LINNA, p , fax , sähköposti: Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oi keudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa. Tämä pöytäkirja on ollut kuntalain 63 :n mu kaisesti yleisesti nähtävänä edeltä päin ilmoi tettuna aikana, 14. päivänä helmikuuta 2011 kaupun ginviraston lii kun ta palveluiden vi raston avoinna oloajan, klo , todistaa Virallisesti Kiti Ruissalo pöytäkirjanpitäjä