Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
|
|
- Teemu Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
2 Päästötavoitteiden taloudellisista haasteista 3 prosentin päästövähennys on kunnianhimoinen Talouden keskeinen haaste lähivuosikymmeninä ikääntyminen Ilmastopolitiikalla on vaikutuksia talouskasvuun, talouden rakenteeseen ja teknologiaan Ilmastopolitiikan vaikutuksia ei ole arvioitu -2 prosenttia tiukemmilla päästötavoitteilla muutoin kuin päästökaupan osalta Tässä esityksessä: Ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset kansantalouteen (VATT 28, VATT ja VTT 29) Talouden keskipitkän aikavälin haasteista Ilmastosopimuksen laajuuden merkityksestä
3 EU:n energia- ja ilmastopaketissa kolme ulottuvuutta Päästökauppa Koskee vain osaa taloudesta Energiatehokkuus ja energiansäästö -asuminen, palvelut, yhdyskunnat Uusiutuva energia -Biopolttoaineiden lisäämisen vaikutukset -Puun polttoainekäytön lisäämisen vaikutukset -tariffit vs. markkinamekanismit Ei-päästökauppasektori VATT:n ja VTT:n arvio ilmastostrategiasta (28) perustuu sekä teknologia- että kansantaloudelliseen mallitarkasteluun Päivitys 211
4 Menoerät, prosenttimuutos perusurasta Ilmastostrategia 28 BKT-vaikutukset peräisin ennen kaikkea kulutuskysynnän ja viennin laskusta Kulutuskysyntä heijastaa energiakustannusten noususta aiheutuvaa ostovoiman alenemista sekä tuotannontekijätulojen pienenemistä Viennin lasku riippuu ilmastopolitiikan vaikutuksista maailmantalouteen (hintakilpailukyky, maailmanmarkinakysyntä) Toimenpiteiden vaikutus kansantuotteeseen 22 (kysyntäerät) 1,,5, -,5 Tuonti Vienti Investoinnit Kotitalouksien kulutus -1, -1,5-2, Päästökauppasektorin päästötavoitteet A (BKT -,5) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet A (BKT -,74) Koko energiapaketti A (BKT -,81) Tuonti,3,34,56 Vienti,38,9 -,44 Investoinnit -,24 -,26,6 Kotitalouksien kulutus -,96 -,94-1,1
5 Prosenttimuutos perusurasta Ilmastopolitiikalla merkittäviä vaikutuksia teknologiaan ja tuottavuuteen Ilmastopolitiikan vaikutuksia voi lähestyä myös tuotannon kautta, jolloin tuottavuuden rooli näkyy selvemmin Energiajärjestelmälle asetettavat uudet vaatimukset vaikuttavat ennen kaikkea tuottavuuden laskuna Toimenpiteiden vaikutus kansantuotteeseen 22 (tarjontaerät),1, -,1 -,2 -,3 -,4 -,5 -,6 -,7 -,8 -,9 Päästökauppasektorin päästötavoitteet A (BKT -,5) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet A (BKT -,74) Koko energiapaketti A (BKT -,81) Tuoteverot -,15 -,24 -,32 Primäärituotannontekijät -,31 -,3, Tuottavuuden muutos -,8 -,25 -,51
6 Kioton sopimuksen toimiin verrattuna kulutuskysynnän taso jää,5 1 prosenttia alemmaksi vuonna vaikutus lähes 2 prosenttia (3 /tco2) Tiukemmalla päästötavoitteella vaikutus suurempi (45 /tco2) Prosenttia perusurasta Kotitalouksien kulutuksen muutos perusuraan verrattuna -,5-1 -1,5-2 -2,5 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet
7 Uusiutuva energia aiheuttaa merkittävää investointitarvetta Energiansäästö pienentää pääoman tuoton alenemista ja investointien laskua 22 päästötavoitteiden vaikutus yli prosentti perusuraan verrattuna Prosenttia perusurasta,5 Investointikysynnän muutos perusuraan verrattuna -,5-1 -1,5-2 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet
8 Kioton sopimuksen vaikutuksiin verrattuna kansantuotteen taso jää vuonna 22,6-,8 prosenttia alemmaksi kuin Kioton sitoumuksin Kansantuotteen lasku johtuu kustannustason noususta Kansantuotteen muutos riippuu toimien ajoituksesta Uusiutuvan energian lisäkustannus huomattava Prosenttia perusurasta Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna -,2 -,4 -,6 -,8-1 -1,2-1,4-1,6 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet
9 Ilmastopolitiikka nopeuttaa palveluvaltaistumista Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen vaatimat politiikkatoimet muuttavat toimialarakennetta Energiavaltainen teollisuus ja sitä palvelevat toimialat supistuvat muuta taloutta enemmän Metsätalouteen vaikuttaa toisaalta metsäteollisuuden supistuminen, toisaalta puun energiakäytön lisääntyminen Tuotanto kasvaa osassa kone- ja laiteteollisuutta Teollisuuden arvonlisän muutos vuonna 22 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Energiantuotanto Muu teollisuus Kone- ja laiteteollisuus Metallien jalostus Metsäteollisuus Alkutuotanto Muutos perusurasta, prosenttia
10 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa Alueelliset vaikutukset heijastavat toimialarakenteen alueellisia eroja Alueellisen kokonaistuotannon muutos (päästöoikeuden hinta 3 ) -,5-1 -1,5 Prosenttia perusurasta vuonna ,5-3 -3,5-4
11 Työllisyys laskee noin,2,3 prosenttia Kioton sopimuksen mukaiseen perusuraan verrattuna 22 päästötavoitteet moninkertaistavat työllisyysvaikutukset Työllisyys laskee energian hinnannoususta johtuvan reaalipalkkojen selvän laskun vuoksi ja myös työvoiman kysynnän laskiessa Jos rakennetyöttömyys ei kasva, työllisyys toipuu Prosenttia perusurasta,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna -,1 -,2 -,3 -,4 -,5 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet
12 Jos rakennetyöttömyys kasvaa, bkt-vaikutus huomattavasti suurempi Prosenttia perusurasta Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna -,2 -,4 -,6 -,8-1 -1,2-1,4-1,6-1,8-2 Energiapaketti A(3 ) Energiapaketti B(3 ) Energiapaketti C(3 )
13 Tasoero perusuraan, % Metsätalouden työllisyys paranee puunkäytön lisääntymisen vuoksi noin 1,5 prosentilla (RES 7) Sellu- ja kartonkiteollisuuden työllisyys heikkenee noin 6-18 prosenttia (RES11, 22+RES11) ja muun paperiteollisuuden (mekaaninen) noin -1 prosenttia Päästöjen vähentäminen heikentää myös metsätalouden työllisyyttä Metsätalouden nettokasvuksi jää noin,4 1,2 prosenttia Metsätalouden työllisyys Kioto+RES8 Kioto+RES13 Kioto
14 Per cent change from baseline Biopolttoaineiden käytön lisäämistä tarkasteltu erikseen yhteistyössä VTT:n, METLA:n ja MTT:n kanssa 2 lisäysskenaariota Maataloudessa paljon käyttämätöntä peltoalaa Value added and employment in agriculture,45,4,35,3,25,2 Value added: Minimum compliance Value added: Self-sufficiency Employment: Minimum compliance Employment: Self-sufficiency,15,1,5
15 Per cent change from baseline Biopolttoaineiden käytön lisäämistä tarkasteltu erikseen yhteistyössä VTT:n, METLA:n ja MTT:n kanssa 2 lisäysskenaariota Merkittävin lisäyspotentiaali metsätaloudessa Value added and employment in forestry 3,5 3 2,5 2 1,5 Value added: Minimum compliance Value added: Self-sufficiency Employment: Minimum compliance Employment: Self-sufficiency 1,5
16 Vaikutukset Suomeen riippuvat maailmantaloudesta ja viennin kehityksestä Päästöoikeuden hinta Vähentävätkö muut maat päästöjään? Kuinka paljon muut maat vähentävät päästöjään? Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset maailmantalouteen? Maailman energiajärjestlmää ja maailmantaloutta kuvaavilla malleilla tehtyjen laskelmien valossa laaja ilmastosopimus on Suomen etu (VATT ja VTT: Energy Visions 25, Nordic Energy Perspectives)
17 Emission targets and value added in selected manufacturing industries: larger coalitions benefit Nordic countries (NEP 21) % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % -12 % -14 % -16 % EU -2% World total Nordic Rest of EU Chememical industry Iron and steel Non-ferrous metals Non-metallic minerals Paper and pulp % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % -12 % -14 % -16 % EU -3% World total Nordic Rest of EU Chememical industry Iron and steel Non-ferrous metals Non-metallic minerals Paper and pulp 2 % % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % -12 % -14 % Global ETS + EU3 World total Nordic Rest of EU Chememical industry Iron and steel Non-ferrous metals Non-metallic minerals Paper and pulp 17
18 225 skenaario Talouden suurin haaste lähivuosikymmeninä ikääntyminen Palvelujen ylläpitäminen vaatii kasvua Kasvun edellytys hyvä tuottavuuskehitys Rakennemuutos voi vaikuttaa tuottavuuden kehitykseen, koska teollisuuden osuus tuottavuuden kasvuun on ollut suuri Ikääntyminen lisää talouden palveluvaltaistumista Myös ilmastopolitiikka vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin Rakennemuutos vauhdittuu Ilmastopolitiikasta lisävaatimuksia teknologialle
19 Talouden rakennekehityksen ennakointi Vakausohjelma ja EU:n AWG-laskelmat Väestö- ja työvoimaennusteet ikääntyminen Työvoiman supistuminen Ikäriippuvien palvelujen kysyntäennusteet Mallitarkasteluun perustuvat ennusteet Historiatarkastelu Toimialakohtaiset tuottavuustrendit Kysyntätrendit Julkisen kysynnän kehitys Tiedossa olevat politiikkatoimet Energia- ja ilmastopolitiikka Talouden rakenne muuttuu teollisuuden kasvu hidastuu ilman politiikkatoimia Tuottavuusohjelma Työllisyysasteen nostoon tähtävät toimet
20 Kumulatiivinen prosenttimuutos Väestönkasvulla ja väestörakenteen muutoksella keskeinen vaikutus kasvupotentiaaliin Oletukset väestönkasvusta ja työllisyydestä Väestö Ikääntyneet (yli 65-v.) Työvoiman tarjonta Työllisyys
21 % Toimialarakenne 225 1, 9, 2,3 1,4 1,4 1,3 1,9 11,2 11,3 1,8 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 8, 12, 13,8 13,7 12,9 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 7, 6, 5, 3,7 3,5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,1 3,9 5,9 4,5 4,6 4,7 5,2 5,3 4,2 3,4 4,6 4,5 4, Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 4, 2,7 19,5 19,8 2, Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 3, 5,2 5,2 5,2 4,8 Rahoitus ja liike-elämän palvelut 2, Rakentaminen 1, 23,8 21,8 23,1 25,9 Teollisuus, 3,2 2,6 2,7 3, (PERUS) 225 (SOME) 225 (TAVOITE) Alkutuotanto
22 Ilmastostrategian tausta-arvioiden päivitys Päästökauppa Alkujakosäännöt muuttumassa Huutokauppatulot kasvavat Kehitysmaiden rahoitus alkamassa Energiatehokkuus ja energiansäästö -asuminen, palvelut, yhdyskunnat Uusiutuva energia -Biopolttoaineet ja puu lähes 4 miljardin paketti -syöttötariffit -investointituet puulle ja biojalostamoille Ei-päästökauppasektori -energiaverotus VATT:n ja VTT:n arvio perustuu sekä teknologia- että kansantaloudelliseen mallitarkasteluun
23 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Vaikutukset kansantuotteeseen Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus
24 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) : Syöttötariffit Energiaverot vaihe 1 Tuulivoiman rakentaminen alkaa Puun lisäkäytön vaatimat investoinnit alkavat 213: Energiaverot vaihe 2 Vaikutukset investointeihin 215: Energiaverot vaihe 3 6. ydinvoimalan rakentaminen alkaa 221: Uusiutuvien investointituet loppuvat 6. ydinvoimala valmistuu 7. ydinvoimalan rakentaminen alkaa Puun syöttötariffia ei enää tarvita (3 ) Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus
25 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) : Syöttötariffit Energiaverot vaihe 1 Tuulivoiman rakentaminen alkaa Puun lisäkäytön vaatimat investoinnit alkavat 213: Energiaverot vaihe 2 Vaikutukset työllisyyteen 215: Energiaverot vaihe 3 6. ydinvoimalan rakentaminen alkaa 221: Uusiutuvien investointituet loppuvat 6. ydinvoimala valmistuu 7. ydinvoimalan rakentaminen alkaa Puun syöttötariffia ei enää tarvita (3 ) Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus
26 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Vaikutukset yksityiseen kulutukseen Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus
27 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Kuluttajien hyvinvoinnin rahamääräinen muutos Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus
28 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Vaikutukset yksityiseen kulutukseen Päästöoikeuden hinta 15 euroa/tco2 Päästöoikeuden hinta 45 euroa/tco2 Päästöoikeuden hinta 3 euroa/tco2
29 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Tulonjakovaikutukset D D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9
30 Kontribuutio kasantuotteen muutokseen verrattuna perusuraan MAKROVAIKUTUKSET 2 Kysyntäerien kontribuutio kansantuotteen tason muutokseen (3 /tco2) Tuonti Vienti Julkinen kulutus Investoinnit Kulutuskysyntä
31 Kontribuutio kasantuotteen muutokseen verrattuna perusuraan MAKROVAIKUTUKSET 1 Tarjontaerien kontribuutio kansantuotteen tason muutokseen (3 /tco2) Tuotantoverot Voitot Primäärituotannontekijät Teknologia
32 Tasoero perusuraan nähden, prosenttia Tasoero perusuraan nähden, prosenttia 2. Tuotannon arvonlisän muutos (Energiaverot ja päästökauppa, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuotannon arvonlisän muutos (Ilmastopoliittinen kokonaisuus, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut -1
33 Työllisten määrän muutos perusurasta (Energiaverot ja päästökauppa, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Yhteensä Työllisten määrän muutos perusurasta (Ilmastopoliittinen kokonaisuus,, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Yhteensä
34 Vuoden 211 energiaverouudistus -Nykyisen verotuksen taustalla energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvan energiaveron yhteensopimattomuus vapaiden sähkömarkkinoiden kanssa -Nykyjärjestelmään siirryttäessä haluttiin tietoisesti suosia maakaasua ja turvetta -Poikkeuksien merkitystä arvioitiin Talousneuvoston toimesta (2) -Poikkeuksien poistaminen a priori ympäristöohjaavaa; KELA-maksun poisto a priori työllisyyttä edistävää -VATT arvioimassa uudistusta useista näkökulmista 1) Uudistuksen kansantaloudelliset ja tulonjakovaikutukset 2) Uudistuksen vaikutukset fiskaaliseen kestävyyteen 3) Uudistuksen vaikutukset verojärjestelmän tehokkuuteen
35 Tasoero perusuraan nähden, prosenttia Tuotannon arvonlisän muutos (Ilmastopoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut -6-7 Työllisten määrän muutos (Ilmastopoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Yhteensä
36 Tasomuutos perusuraan nähden, prosenttia Vuoden 211 energiaverouudistus Energiaverouudistuksen vaikutukset kansantuotteeseen ja työllisyyteen BKT - ei työn tarjontavaikutuksia BKT - työn tarjontavaikutuksin Työllisyys - ei työn tarjontavaikutuksia Työllisyys -työn tarjontavaikutuksin
37 Tasomuutos perusuraan nähden, prosenttia Vuoden 211 energiaverouudistus.2 Energiaverouudistuksen vaikutukset kulutukseen ja investointeihin Kulutus - ei työn tarjontavaikutuksia Kulutus - työn tarjontavaikutuksin Investoinnit - ei työn tarjontavaikutuksia Investoinnit - työn tarjontavaikutuksin
38 Muutos vuodesta 21 Vuoden 211 energiaverouudistus Energiaverouudistuksen vaikutukset kestävyysindikaattoreihin Sust1_Ei työn tarjontavaikutukisa Sust2_Ei työn tarjontavaikutuksia Sust1_Työn tarjontavaikutuksin Sust2_Työn tarjontavaikutuksin
39 Ekvivalentti variaatio, MEURO Vuoden 211 energiaverouudistus Energiaverouudistuksen rahamääräinen vaikutus hyvinvointiin EV - Ei työn tarjontavaikutuksia EV - Työn tarjontavaikutuksin
40 MCF what is it good for? All tax systems involve efficiency losses MCF measures the welfare cost of changing an existing tax structure MCF also relates to the evaluation of the effects of public spending in general CGE models can be readily used to evaluate the effects of changes in the tax structure CGE studies on MCF completed in several countries (Robinson et al, Giesecke) BOF 27 - DSGE CGE is a special case of balanced-budget evaluation of marginal tax changes (it combines the two)
41 MCF what is it good for? MCF easy to operationalise Welfare change compared to revenue change Measures for both routinely calculated in most simulations Here: MCF EV REV
42 Basic assumptions for MCF C,L,S Before: U=F(C) (Stone-Geary) S=exogenous propensity to consume L=LS fixed, allows for endog UR Now: U=F(C,LT,S) (Stone-Geary) C=E(FI,PC,PL,PS) S=E(FI,PC,PL,PS), PS=PI LT=E(FI,PC,PL,PS)-> LS=MT-LT Does not rule out wage rigidity W t W t 1 Et LS t Wt, old Wt 1, old Et, old LSt, old
43 Vuoden 211 verouudistuksen makrotaloudelliset vaikutukset energiaverojen korotus Vaikutukset kansantuotteeseen COMPW RIGIDW
44 MEURO Vuoden 211 verouudistuksen makrotaloudelliset vaikutukset energiaverojen korotus 2 Rahamääräiset vaikutukset hyvinvointiin ja julkisen sektorin vajeeseen EV_COMPW EV_RGDW REV COMPW REV RGDW
45 Vuoden 211 verouudistuksen makrotaloudelliset vaikutukset energiaverojen korotus 3 MCF COMPW RIGIDW
46 JOHTOPÄÄTÖKSET Uusiutuvan energian tavoitteet Taloudelliset ohjauskeinot tarpeen Tuet lisäävät investointeja Tukien rahoittamisella lisävaikutus verokiilan kautta Energiansäästö Suuri säästöpotentiaali Kustannukset joillakin sektoreilla varsin alhaiset Ilmastopolitiikka Energiaverojen korotus ja päästökauppa aiheuttavat merkittävän kustannuslisän Päästöoikeuksien huutokauppatulojen käyttö ja kertymä? Muiden sektorien tavoitteet - taakanjako? Yhteisvaikutus tavoitteiden yhteisvaikutus kansantuotteeseen -,8- -1,3 prosentin luokkaa (28 strategia) kasvavat suuremmiksi päivityksessä Rakenteiden sopeutumiskyky korostuu Lama heikentää sopeutumiskykyä, toisaalta käynnistänyt rakennemuutoksen
Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotLOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotTyövoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa
LisätiedotLow Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.
Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.2014 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu
LisätiedotTutkimukset165. Energia- ja ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden. vuoden 2013 jälkeisessä päästökauppajärjestelmässä
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset165 Energia- ja ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen vuoden 213 jälkeisessä päästökauppajärjestelmässä
LisätiedotMUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja Esitelmä 22.6. 2016 Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotBeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotToimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA
ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
LisätiedotMetsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
Lisätiedot2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys
2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-
LisätiedotTyömarkkinoiden kehityskuvia
Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotTiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT
Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTISTEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET ENERGIAJÄRJESTELMÄÄN JA KANSANTALOUTEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 139 VATT RESEARCH REPORTS Juha Honkatukia Juha Forsström ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTISTEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET ENERGIAJÄRJESTELMÄÄN JA KANSANTALOUTEEN Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotEnnakointitulosten päivitys ja alueellistaminen Alue-ennakointiseminaari Pori 30.3. 2012
Ennakointitulosten päivitys ja alueellistaminen Alue-ennakointiseminaari Pori 30.3. 2012 Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Esityksen sisältö Vuosien 2011-2012 ennakoinnin
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotLiikenteen ajurit: Pitkän aikavälin toimialakehityksen perusskenaario liikenne-ennusteessa
Liikenteen ajurit: Pitkän aikavälin toimialakehityksen perusskenaario liikenne-ennusteessa Esitys alue-ennakointiseminaarissa Gustavelundissa 21.3. 219 Juha Honkatukia Merit Economics Tässä esityksessä
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotValtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen
LisätiedotIlmastokysymykset talouden näkökulmasta. Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009
Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009 Ilmasto muuttuu, entä sitten? 14.9.09: Ilmastonmuutoksen rahoituspaketti levällään 4.9.09: IPCC:n johtaja Pachauri tukee
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
LisätiedotMetsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy
Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki
LisätiedotValtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotEnergy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotVTT/Juha Honkatukia ja HY/Markku Ollikainen. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kansataloudellisten vaikutusten arviointia
VTT/Juha Honkatukia ja HY/Markku Ollikainen Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kansataloudellisten vaikutusten arviointia 1. Taustaa Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sisältää toimia ilmastopäästöjen
LisätiedotToimialojen ennakointi työpajan koontidia Juha Honkatukia (THL)
Toimialojen ennakointi työpajan koontidia Juha Honkatukia (THL) - määrällinen ennakointi jatkuu useassa eri hankkeessa; pitkän aikavälin ennakointi antaa pohjan suhdanteiden nopeutuessa > tärkeää erityisesti
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotPäästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset. Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Esitelmä Kansantaloudellisessa yhdistyksessä 3.12.2007 Tässä esitelmässä Taustaa- miksi
LisätiedotLaskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus 25.11.2015, Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotKaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotSuomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi
Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Lyhyesti EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotMiksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta
Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta Juha Honkatukia 1 Suomen talouden huono viimeaikainen kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät ovat hyvin tunnettuja, ja niistä on vedetty vahvoja talouspoliittisia
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotValtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotKeinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotKysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy
Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotTalouden ja rakentamisen näkymät ja haasteet
Talouden ja rakentamisen näkymät ja haasteet Sari Sontag Rakennusfoorumissa 7.11.2017 Kansantalousosasto Lähivuosina Talous kasvaa ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Uutiset maailmantaloudesta ja erityisesti
Lisätiedot