Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014
|
|
- Helmi Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rahalaitokset Vuosikatsaus Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Yritykset ja asuntoyhteisöt, vuosikasvu Yritykset, vuosikasvu Asuntoyhteisöt, vuosikasvu Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö.3.1
2 Sisällys 1 Yhteenveto Rahalaitosten yhteenlaskettu tase 3 Lainat ja arvopaperisaamiset Lainat kotitalouksille Asuntolainat Kulutusluotot 1 3. Yrityslainat Lainat kotimaisille yrityksille Lainat kotimaisille asuntoyhteisöille Luottolaitokset kasvattivat osakesijoituksiaan 17 Talletukset ja muu varainhankinta.1 Yleisön talletukset.1.1 Kotitalouksien talletukset 1. Muu varainhankinta Raportoijajoukko ja sen muutokset Liite 1. Kuviot Päätoimittaja Harri Kuussaari Työryhmä Peter Halonen Elisabeth Hintikka Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Jaakko Suni Essi Tamminen Anne Turkkila ISSN-L 3-83 ISSN 3-83 Tiedustelut Johanna Honkanen johanna.honkanen@ bof.fi Anne Turkkila anne.turkkila@bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 1 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki
3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase 7 Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 8 Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 9 Kuvio. Kotitalouksien lainakanta suhteessa yleisön lainakantaan 11 Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 1 Kuvio. Asuntolainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 1 Kuvio 7. Uusien asuntolainojen korkosidonnaisuudet 13 Kuvio 8. Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa ja euroalueella 13 Kuvio 9. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 1 Kuvio 1. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 1 Kuvio 11. Yrityslainojen vuosikasvu Suomessa ja euromaissa 1 Kuvio 1. Yrityslainakanta 1 Kuvio 13. Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa 17 Kuvio 1. Luottalaitosten velkojen rakenne Kuvio 1. Yleisön talletukset sektoreittain Kuvio 1. Yleisön talletuskannan vuosikasvumuutokset sektoreittain 1 Kuvio 17. Kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu 1 Kuvio 18. Kotitalouksien kaikkien talletusten kanta Kuvio 19. Kotitalouksien määräaikasitalletukset Kuvio. Uusien määräaikaistalletusten korot, kotitaloudet Kuvio 1. Joukkolainat maturiteeteittain vuosina Kuvio. Rahalaitosten määrä euroalueella vuoden 1 lopussa Kuvio 3. Suomen rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase Kuvio. Yleisön lainakanta sektoreittain Kuvio. Asuntolainojen kanta ja keskikorko Kuvio. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan Kuvio 7. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan Kuvio 8. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä ja keskikorko Kuvio 9. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 7 Kuvio 3. Opintolainakanta ja keskikorko 7 Kuvio 31. Uudet, yli 1 milj. euron yrityslainasopimukset vuosina Kuvio 3. Koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot lainan koon mukaan 7 Kuvio 33. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja osuus luottolaitosten yrityslainakannasta 7 Kuvio 3. Elinkeinoharjoittajien lainakanta toimialoittain 7 Kuvio 3. Yleisön talletusten vuosikasvu ja keskikorko 8 Kuvio 3. Yleisön talletuskannan keskikorot viitekoron mukaan 8 Kuvio 37. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja Suomessa ja euroalueella 8 Kuvio 38. Suomalaisten yritysten talletuskannan vuosikasvu vaateittain 8
4 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase, milj euroa 1 Taulukko. Luottolaitosten arvopaperisijoitukset vuosina Taulukko 3. Vuoden 1 aikana toimintansa Suomessa aloittaneet rahalaitokset Taulukko. Vuoden 1 aikana fuusioituneet rahalaitokset (pl. rahamarkkinarahastot) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 1 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki
5 .3.1 R AH AL AI T O K SE T 1 Yhteenveto Lainojen kysyntä pankeista heikentyi vuonna 1. Lainamarkkinoiden kehitys oli Suomessa silti vahvempaa kuin useimmissa muissa euromaissa ja sekä kotitalouksien että yritysten lainakannat kasvoivat lainojen kysynnän vähenemisestä huolimatta. Huono talouden tilanne, kotitalouksien heikentynyt luottamus oman talouden tulevaisuuteen ja asuntokaupan hiljeneminen hidastuttivat asuntolainakannan kasvua. Alhainen korkotaso ja asuntolainojen korkomarginaalien hienoinen supistuminenkaan vuoden 1 aikana eivät piristäneet asuntokauppaa. Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu oli sen sijaan nopeaa vuonna 1. Käytännössä asuntoyhteisöjen velkaantuminen on rinnasteista kotitalouksien asuntolainan ottamiselle ja heijastaa korjausrakentamisen aktiivisuutta. Vaisun taloudellisen kehityksen aikana peruskorjauksia rahoitetaan enemmän yhtiölainoilla, mikä lisää kotitalouksien velkataakkaa. Toinen asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhtia selittävä tekijä on, että uudisrakennuskohteiden yhtiölainojen velkaosuus on usein hyvin suuri. Pankkien suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta kasvoi tasaisesti. Kuten edeltävinäkin vuosina, uusia yrityslainoja otettiin vuonna 1 lähinnä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin ja käyttöpääomatarpeisiin. Investointeihin lainoja otettiin edelleen vaisusti. Yritykset eivät vuonna 1 lisänneet myöskään suoraan markkinoilta haettavaa velkakirjarahoitusta. Pankkien arvopaperisijoituksissa lyhytaikaisten velkapapereiden osuus kasvoi selvästi vuoden 1 aikana. Sääntelyn muutokset edellyttävät pankeilta aiempaa enemmän korkealaatuisia likvidejä varoja, ns. maksuvalmiusvaatimuksen kautta. Lyhytaikaisten velkapapereiden ohella vaatimukset täyttäviä instrumentteja ovat valtioiden liikkeeseen laskemat velkapaperi, katetut joukkovelkakirjat sekä hyvän luottoluokituksen yrityspaperit. Vaikka maksuvalmiusvaatimus tulee täysimääräisenä voimaan vasta vuonna 18, pankit pyrkivät täyttämään tulevat vaatimukset jo ennakkoon. Pankkien varainhankinnassa yleisön talletusten osuus supistui hieman edellisvuotiseen verrattuna. Kotitalouksien määräaikaistalletusten suosio vähentyi, ja talletuksia siirrettiin määräaikaisista sitoumuksista yön yli -talletuksiin. Epävarmassa taloustilanteessa rahoitusvarallisuus halutaan pitää likvidissä muodossa. Koska talletuskorot ovat erittäin alhaiset, kotitalouksien sijoituksia suuntautuu myös sijoitusrahastoihin ja osakkeisiin, joista on mahdollista saada parempaa tuottoa kuin talletuksista. Luottolaitosten liikkeeseen laskemien velkakirjojen kanta kasvoi vuoden 1 aikana. Joukkovelkakirjojen määrän lisääntymisen taustalla on pankkien varautuminen tuleviin sääntelyn muutoksiin. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksella pyritään välttämään liiallista rakenteellista rahoitusriskiä, joka syntyy saamisten ja velkojen eriaikaisesta erääntymisestä. Vaatimus edellyttää, että pankilla on riittävän paljon pysyvää varainhankintaa (pitkäaikaiset määräaikaistalletukset ja velkapaperit) suhteessa antolainauksen maturiteettiin ja määrän. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1
6 R AH AL AI T O K SET.3.1 Rahalaitosten yhteenlaskettu tase Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase kasvoi vuoden 1 aikana runsaat 1. 1 Taustalla oli pääosin johdannaisten tasearvon kasvu, joka johtuu pitkien markkinakorkojen laskusta. Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase oli vuoden 1 lopussa 79 mrd. euroa, mikä oli mrd. euroa eli runsaat 1 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteenlaskettu tase alkoi pienentyä vuonna 1, ja väheneminen jatkui vielä vuoden 1 ensimmäisten kuukausien ajan. Toukokuussa vuosimuutoksessa on havaittavissa käänne positiiviseksi. Taseen saamisia kasvattivat johdannaisten ( mrd. euroa) lisäksi myös muiden saamisten muut erät (7 mrd. euroa), mikä johtui johdannaisiin liittyvien vakuustalletusten kasvusta. Taseen velkapuolella lisääntyivät vastaavasti luottolaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit (8 mrd. euroa). EKP:n neuvosto päätti kesällä 1 luotonantoa tukevista toimista, joista yhdeksi rahapolitiikan välineeksi ilmoitettiin kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot (targeted longer-term refinancing operations, TLTRO). Operaatioiden tavoitteena on edistää pankkien lainanantoa ja tätä kautta edesauttaa talouden elpymistä. Operaatiot alkoivat elokuussa 1 ja jatkuvat vuoteen 1 saakka. Pankeilla, jotka toimivat rahapolitiikan vastapuolina, on mahdollisuus halutessaan osallistua näihin operaatioihin. Vuoden 1 loppuun mennessä operaatioiden vaikutus Suomen rahalaitosten taseeseen oli vähäinen. Vuoden 1 lopussa rahalaitoksilla oli johdannaisia sekä taseen saamis- että velkapuolella noin 11 mrd. euron edestä. Taseessa olevat johdannaiset ovat pääasiassa korkojohdannaisia, joiden markkinaarvo muuttuu korkojen muutosten myötä. Johdannaisten tase-arvon kasvun taustalla olikin suurelta osin pitkien markkinakorkojen lasku vuoden 1 aikana. Suomen rahalaitosten osuus euroalueen rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta pysyi vajaassa prosentissa vuonna 1. Ranska ja Saksa kattoivat molemmat yhteenlasketusta taseesta noin neljänneksen, Italia 13 ja Espanja 1. Kaikkiaan euroalueen yhteenlaskettu tase oli vuoden 1 lopussa mrd. euroa. Euroalueen yhteenlasketun taseen vuosimuutos on ollut vuoden 1 marraskuusta alkaen negatiiviinen. Joulukuussa vuosikasvussa tapahtui kuitenkin käänne positiiviseen suuntaan, ja yhteenlaskettu tase kasvoi 1, edellisvuodesta. Euromaista erityisesti ns. GIIPS-maissa yhteenlaskettu tase kehittyi edelleen heikosti. Näissä maissa taseet supistuivat koko vuoden ajan. 1 Rahalaitossektoriin (pl. Suomen Pankki) kuuluvat Suomessa toimivat luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastojen osuus yhteenlasketusta taseesta pieneni vuonna 1 ja oli vuoden lopussa, prosenttiyksikköä. Rahamarkkinarahastojen kehitystä käydään tarkemmin läpi Sijoitusrahastot-vuosikatsauksessa. Suomessa johdannaissopimukset kirjataan taseeseen markkina-arvon mukaisina saamis- tai velkapuolelle sen mukaan, onko arvo positiivinen (saaminen) tai negatiivinen (velka). Rahalaitosten johdannaissopimusten kanta on yleensä nettomääräisesti lähellä nollaa, koska pankit pyrkivät suojaamaan asiakkaidensa kanssa tekemänsä johdannaissopimukset vastakkaisella positiolla Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
7 .3.1 R AH AL AI T O K SET Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase Thousands 8 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet Kiinteä omaisuus Arvopaperit Muut saamiset Saamiset euroalueen ulkopuolelta Lainat euroalueelle Mrd. euroa Oma pääoma ja varaukset Liikkeeseen lasketut velkapaperit Muut velat Velat euroalueen ulkopuolelle Talletukset euroalueelle Kotitalouksien ja yritysten lainakanta kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella Suomen rahalaitosten saamisista lainat euroalueelle lähinnä Suomeen olivat taseen saamispuolen suurin erä. Lainat kattoivat lähes puolet kaikista saamisista. Euroalueelle myönnettyjen lainojen määrä kääntyi vuoden 1 aikana hienoiseen kasvuun noin kaksi vuotta jatkuneen pienenemisen jälkeen. Vuoden 1 3 Vuosimuutokset lasketaan rahalaitostilastoissa virtatiedoista, jotka saadaan, kun kantatietojen muutoksesta poistetaan ajanjakson aikana kantaan vaikuttavat muut muutokset, kuten hinnanmuutokset, arvonalentumiset sekä luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksia syntyy esimerkiksi sektori- ja vaadeluokitusten muutoksista, rahalaitossektorin rakenteen muuttumisesta ja kirjanpitokäytäntöjen muutoksista. Virtatiedot kuvaavat siis pankin tekemiä taloustoimia ajanjakson ailopussa lainakanta oli 3 suurempi kuin edellisvuoden lopussa. 3 Kotitalouslainat kattoivat lainakannasta noin ja yrityslainat runsaan neljänneksen. Tammikuussa 1 otettiin käyttöön uuden kansatalouden tilinpitojärjestelmän mukainen (EKT1) sektoriluokitus ja tässä yhteydessä valtaosa raportoijista siirtyi käyttämään Tilastokeskuksen ajantasaista yritysrekisteriä. Muutoksen myötä paljon yrityksiä siirtyi tilastoissa sektoreihin muut rahoituslaitokset sekä julkana. Virtatiedoista laskettu vuosimuutos kuvaa siten puhtaiden taloustoimien vaikutusta kantaan. Vuoden 1 alussa rahalaitostilastoissa otettiin käyttöön uusi sektoriluokitus, jonka myötä useat vaateista siirtyivät sektorista toiseen. Näin ollen virtatiedoista laskettu vuosimuutos ei vastaa kahden ajankohdan kannasta laskettua muutosta. Tilastokeskus (1): Sektoriluokitus 1. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 7
8 R AH AL AI T O K SET.3.1 kisyhteisöt. Lisäksi yrityssektorin sisällä tehtiin runsaasti yritysten uudelleenluokituksia, kuten siirtoja varsinaisista yrityksistä asuntoyhteisöihin. Kotitalouslainojen vuosikasvu hidastui vuoden 1 aikana ja oli vuoden lopussa vajaat. Yritysten ja asuntoyhteisöjen yhteenlasketun lainakannan kasvu hidastui niin ikään hieman vuoden aikana ja oli vuoden lopussa noin. Kasvua ylläpiti ennen kaikkea asuntoyhteisöjen lainakannan lisääntyminen. Muille rahoituslaitoksille myönnettyjen lainojen voimakas kasvu jatkui, joskin selvästi aiempaa hitaammin. Tämä johtui näiden laitosten kanssa tehtyjen reposopimusten määrän kasvun hidastumisesta. Euroalueella muille kuin rahalaitoksille ja julkisyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta pieneni edelleen vuoden 1 aikana, joskin hitaammin kuin edellisvuonna: joulukuussa lainakanta supistui,. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu on pysytellyt nollan tuntumassa kolmen vuoden ajan. Vuoden 1 aikana lainakanta pieneni hienoisesti ja oli joulukuussa,3 pienempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten lainakanta kasvoi Suomessa nopeammin (,9 joulukuussa 1) kuin useammassa muussa euroalueen maassa. Vuoden 1 aikana koko euroalueen yrityslainojen vuosimuutos oli negatiivinen; joulukuussa 1,3. Vuoden lopussa vain Luxemburgin ja Maltan yrityslainojen vuosikasvu oli nopeampi kuin Suomen. Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 1 1 Suomi: yritykset (ml. asuntoyhteisöt) Euroalue: yritykset Kotitalouksien talletukset kasvavat muualla euroalueella nopeammin kuin Suomessa, yritysten hitaammin Talletukset ovat luottolaitosten tärkein varainhankinnan erä. Euroalueelta Suomen luottolaitoksiin tehdyt talletukset kattavat kolmanneksen yhteenlasketun taseen velkapuolesta. Euroalueen ulkopuolelta luottolaitoksiin tehtyjen talletusten osuus on runsas viidennes yhteenlasketusta taseesta. Suuri osa talletuksista on kuitenkin rahalaitosten välisiä. Esimerkiksi luottoyhteisöjen talletukset ovat pääosin emoyhtiöltä saatua rahoitusta, sillä luottoyhteisöt eivät saa vastaanottaa yleisön talletuksia. Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Euroalueen yleisön talletuskannan vuosikasvu Suomen rahalaitoksissa hidastui vuonna 1 lähes prosenttiyksikköä ja jäi, prosenttiin joulukuussa. Muiden rahoituslaitosten talletuskanta jatkoi kasvuaan, joskin hitaammin kuin aikaisemmin. Tämä johtui reposopimusten kasvun hidastumisesta, kuten taseen saamispuolellakin. Reposopimus eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvoite ostaa arvopaperit tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. 8 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
9 .3.1 R AH AL AI T O K SET Suomen rahalaitoksiin tehdyistä yleisön talletuksista suurin osa on kotitalouksien tekemiä. Näistä talletuksista pääosa on suomalaisten kotitalouksien käyttelytilejä ja määräaikaistalletuksia. Kotitalouksien talletuskanta alkoi supistua hienoisesti vuonna 13, ja sama trendi jatkui vuoden 1 aikana. Vuoden lopussa kotitalouksien talletuskanta oli prosentin pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Yritysten talletuskannan kasvu hidastui voimakkaasti vuonna 13, mutta nopeutui jälleen vuonna 1 vuosikasvun vaihdellessa 1 prosentin molemmin puolin. Yritysten talletuskannan taustalla on reposopimusten tuntuva lisääntyminen. Koko euroalueen yleisön talletuskanta lisääntyi runsaan prosentin vuoden 1 aikana. Yleisön talletukset ovat euroalueella kehittyneet vaatimattomasti jo useamman vuoden ajan; vuosikasvu on vuodesta 11 alkaen pysynyt alle 3 prosentissa. Ainoastaan Virossa ja Maltalla yleisön talletukset lisääntyivät nopeammin kuin Suomessa. Epävarmuuden lisääntyminen Kreikassa tammikuussa pidettyjen parlamenttivaalien alla näkyi joulukuussa Kreikan rahalaitosten yleisön talletuskannan noin 3 prosentin vähenemisenä. Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 1 1 Suomi: yritykset Euroalue: yritykset Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Suomalaisilla rahalaitoksilla ei ollut vuonna 1 vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta. Liikkeeseen laskettujen velkapapereiden määrä, joka on toinen merkittävä varainhankinnan erä, lisääntyi keskimäärin runsaaseen prosenttiin edellisvuoden runsaasta prosentista. Muualla euroalueella rahalaitosten velkakirjalainakanta jatkoi sen sijaan supistumistaan: vuoden lopussa liikkeeseen laskettu kanta oli lähes 8 pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Markkinaehtoisen rahoituksen tarvetta vähensivät pankkien pyrkimykset sopeuttaa taseitaan heikkoon taloustilanteeseen. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 9
10 R AH AL AI T O K SET.3.1 Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 1, milj euroa Saamiset Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Yhteensä Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja osuudet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset Yhteensä Velat Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkapaperit, euroalueella olevien hallussa olevat Rahamarkkinarahasto-osuudet, euroalueella olevien hallussa olevat Oma pääoma Velat euroalueen ulkopuolelle Muut velat Yhteensä ) Johdannaiset sisältyvät eriin muut saamiset ja muut velat 1 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
11 .3.1 R AH AL AI T O K SET 3 Lainat ja arvopaperisaamiset Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntäminen euromääräisten lainojen kanta oli vuoden 1 lopussa 1 mrd. euroa. Lainojen vuosikasvu hidastui vuoden mittaan selvästi ja oli,1 joulukuussa 1. Yritysten ja kotitalouksien lainakantojen kasvu jatkui, joskin asuntolainoissa hitaampana kuin aiemmin. Yleisön lainakantaan luetaan mukaan lainat kotitalouksille, yrityksille ja julkisyhteisöille sekä lainat vakuutusyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille kuin rahalaitoksille. Suurin osa Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kannasta muodostuu lainoista kotitalouksille. Vuoden 1 lopussa yleisön lainakannasta eli 119 mrd. euroa oli kotitalouslainoja. Osuus pysyi lähes samana kuin vuonna 13. Tätä ennen kotitalouslainojen osuus oli pitkään noin prosentin tuntumassa. Kuvio. Kotitalouksien lainakanta suhteessa yleisön lainakantaan Kotitalouksien lainakanta suhteessa yleisön lainakantaan Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kokonaiskanta, mukaan lukien valuuttamääräiset sekä euroalueen ulkopuolelle myönnetyt lainat, oli mrd. euroa vuoden 1 lopussa. Lainakannan kasvu edellisvuotisesta oli 1 mrd. euroa. Koko yleisön lainakannasta Suomeen myönnettyjen lainojen osuus oli 8, muihin euromaihin myönnettyjen lainojen osuus ja euroalueen ulkopuolisten maiden osuus 1. Lainakannan rakenne on muuttunut viime vuosina, ja syy tähän on vuonna 11 alkanut repo-ostojen voimakas kasvu. Reposopimukset erityisesti vakuutuslaitosten ja keskusvastapuolien 7 kanssa yleistyivät. Ennen vuotta 11 rahalaitokset tekivät reposopimuksia pääasiassa suoraan muiden rahalaitosten kanssa. Lainakannasta muita kun euromääräisiä lainoja oli vuoden 1 lopussa 1. Valuuttalainojen osuus on viime vuosina kasvanut samanaikaisesti reposopimusten lisääntymisen myötä. Ruotsin ja Tanskan kruunun määräiset lainat kattoivat 9 valuuttalainoista. 3.1 Lainat kotitalouksille Repo-osto eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvollisuus ostaa arvopaperit takaisin tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. Suomessa repo-ostojen Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien euromääräisten lainojen kanta oli vuoden 1 lopussa 119 mrd. euroa. Kotitalouksien lainakanta jatkoi kasvuaan, mutta kasvuvauhti hidastui vuoden takaisesta. Vaikka Suomessa kotitalouksien lainakannan kasvuvauhti onkin hidastunut, on se euroalueeseen verratkasvu johtuu yhden pankin organisatorisista ratkaisuista, jotka keskittävät tiettyjä markkinatoimintoja Suomeen. 7 Keskusvastapuolet kuuluvat sektoriin muut rahoituslaitokset. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 11
12 R AH AL AI T O K SET.3.1 tuna ollut nopeampaa. Euroalueella kotitalouksien lainakanta supistui joulukuussa 1 edellisvuodesta, kun vastaavasti Suomessa kotitalouksien lainakanta kasvoi 1,9. Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella Kuvio. Asuntolainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 1 1 Suomi Portugali Espanja Euroalue Saksa 8 Suomi Euroalue Euroalue (pl. arvopaperistetut lainat) Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki Lähde: Euroopan keskuspankki Asuntolainat Suomen rahalaitosten myöntämien euromääräisten asuntolainojen kanta oli 9 mrd. euroa joulukuussa 1. Alkuvuodesta 1 asuntolainojen kasvuvauhti oli tasaista, mutta hiipui loppuvuotta kohden. Kannan vuosikasvu hidastui 1,7 prosenttiin. Hidastumisesta huolimatta vuosikasvu säilyi edelleen nopeampana kuin euroalueella, jossa keskimääräinen kasvuvauhti vuonna 1 pysyi nollan prosentin tuntumassa. Euroalueen asuntolainojen kasvuvauhtia hillitsivät suurten maiden, kuten Espanjan, Portugalin ja Ranskan, vaatimattomat kasvulukemat. Ranskan vuosikasvuun vaikutti merkittävästi toukokuussa 1 toteutettu asuntolainojen arvopaperistaminen, jossa asuntolainoja siirrettiin Ranskan rahalaitosten taseista euroalueen ulkopuolelle. Tämä asuntolainojen arvopaperistaminen näkyy selvänä tasomuutoksena koko euroalueen aikasarjassa. 8 Uudet nostot sisältävät raportointijakson aikana nostetut uudet lainat. Uusilla sopimuksilla tarkoitetaan uusien liiketoimien lisäksi uudelleen neuvoteltuja sopimuksia riippumatta siitä, nostetaanko Vuonna 1 suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1 mrd. euron edestä eli keskimäärin 1, mrd. euroa kuukaudessa. Uusia asuntolainasopimuksia 8 solmittiin yhteensä 17 mrd. euron arvosta, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 13. Viime vuosina lainojen kysynnän hidastumiseen on vaikuttanut jo pidempään jatkunut taloudellinen epävarmuus. Finanssialan Keskusliiton Pankkibarometrin (IV/1) mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän pysyvän myös lähitulevaisuudessa laimeana. Asuntolainamarkkinoiden hiljaisuudesta huolimatta, kotitaloudet ovat kuitenkin velkaantuneet lisää. Tätä selittää osaltaan se, että osa asuntoosakeyhtiöiden kautta otetusta lainasta, jolla rahoitetaan esimerkiksi korjausrakentamista, on itse asiassa kotitalouksien lainaa. Kotitaloudet maksavat tätä lainaa pois usein rahoitusvastikkeen muodossa. 9 Suomessa kotitaloudet sitovat asuntolainansa pääasiassa euriborkorkoihin. Vuonna 1 kaikista asuntolainasopimuksista 9 sidottiin euriborkorkoihin. Kun Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoa ja talletuskorkoa ennätysalhaiselle tasolle vuonna 1, heilaina raportointijakson aikana. 9 Tilastokeskus, Rahoitustilinpito. 1 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13 .3.1 R AH AL AI T O K SET jastui tämä välittömästi näitä korkoja seuraaviin euriborkorkoihin ja tätä kautta kotitalouksien asuntolainakorkoihin. Matala korkotaso onkin pitänyt markkinakorkoihin asuntolainansa sitoneiden kotitalouksien korkomenot pieninä. Uusien euriborsidonnaisisten asuntolainojen eniten käytetty koronkiinnitysaika on edelleen 1 kuukautta. Joulukuussa 1 euriborsidonnaisista asuntolainoista 3 prosentissa korko kiinnitettiin 1 kuukaudeksi. Seuraavaksi yleisin (3 ) koronkiinnitysaika euriboreissa oli kuusi kuukautta. Osaltaan johtuen matalista markkinakoroista, pankit eivät ole juurikaan viimeisen kahden vuoden aikana myöntäneet yhden kuukauden euriboriin sidottua asuntolainaa. Koska lyhimmät euriborkorot ovat lähellä nollaa, jää pankkien saamat korkotuotot vähäisiksi, jos tätä ei ole otettu huomioon esimerkiksi asiakkaan lainamarginaalissa. Kolmen kuukauden euriboriin sidotut asuntolainat ovat myös vähentyneet selvästi: vuonna 1 niihin sidottiin noin euriborsidonnaisista asuntolainoista, kun edellisenä vuonna osuus oli 7. Kuvio 7. Uusien asuntolainojen korkosidonnaisuudet 1 8 Euriborsidonnaiset Primesidonnaiset Kiinteäkorkoiset Muut korot Kiinteiden korkojen sekä primekorkojen osuus asuntolainoissa pysyi vuonna 1 pienenä eli prosentissa kuukaudesta riippuen. Joulukuussa 1 kiinteäkorkoisten asuntolainojen osuus oli 3,8 ja primekorkoisten osuus,. Suomessa uusien asuntolainasopimusten keskikorko oli 1, joulukuussa 1, kun se oli euroalueella,8. Lainojen korkoihin vaikuttavat sovellettavat viitekorot, joiden käyttö vaihtelee maittain. Suomessa asuntolainoja sidotaan suhteellisesti enemmän vaihtuviin korkoihin, joiden kiinnitysaika on lyhyt. Useissa euroalueen maissa asuntolainoja sidotaan puolestaan kiinteisiin, useaksi vuodeksi kiinnitettyihin korkoihin. Kuvio 8. Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa ja euroalueella 3 1 Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella EKP:n ohjauskorko 1 kk:n euriborkorko Lähteet: Euroopan keskuspankki, Reuters ja Suomen Pankki. Suomen luottolaitosten uusien asuntolainojen keskimääräinen laskennallinen korkomarginaali 1 oli 1, joulukuussa 1. Korkomarginaali supistui hienoisesti vuoden 1 aikana. Asuntolainojen korkomarginaalit ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin vielä 11, jolloin marginaali oli keskimäärin,7 prosenttiyksikön tuntumassa. 1 Laskennallinen korkomarginaali on uuden nostetun asuntolainan sovitun vuosikoron ja viitekoron erotus. Luottolaitokset eivät raportoi korkomarginaaleja koskevia tietoja Suomen Pankille, vaan laskennallinen korkomarginaali perustuu Suomen Pankin laskelmiin. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 13
14 R AH AL AI T O K SET.3.1 Kuvio 9. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali, 1, Laskennallinen korkomarginaali 1 kk euribor, yleisin viitekorko,, 1,,8. Vuosimuutos suureni selvästi vuoden 13 lopun, prosentista. Kulutusluottojen kannan keskikorko nousi hieman vuodesta 13 ja oli joulukuussa,7. Kuvio 1. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 1 1,,,, Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Finanssialan Keskusliiton raportin 11 mukaan asuntovelallisilla on asuntolainaa keskimäärin 89 euroa, kun sitä vuotta aiemmin oli 89 euroa. Asuntolainamäärien kehitys on ollut varsin erilaista alueellisesti. Pääkaupunkiseudulla asuntolainamäärät ovat kasvaneet kevään 13 tilanteeseen verrattuna, kun taas muualla Suomessa lainamäärät ovat pienentyneet. Asuntojen hintojen kalleuden myötä myös pääkaupunkiseudulla asuvien asuntolainamäärät ovat suuremmat kuin muualla maassa asuvien lainamäärät. Vuonna 1 pääkaupunkiseudulla asuvalla oli asuntolainaa keskimäärin 11 7 euroa, missä oli kasvua edellisestä vuodesta,7. Muualla Suomessa keskimääräinen asuntolaina on tällä hetkellä 8 euroa, ja lainamäärä on pienentynyt etenkin maaseutukunnissa. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,9 vuotta Kulutusluotot Suomen luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 13, mrd. euroa joulukuussa 1, mikä on, mrd. euroa enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Kulutusluottojen vuosimuutos oli Thousands Kanta (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko) 1 Mrd. euroa Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista lähes 9. Myös muut, ilman luottolaitoslupaa toimivat rahoituslaitokset myöntävät kotitalouksille kulutusluottoja etenkin autokaupan rahoitusta varten. Tilastokeskuksen mukaan kotimaisista luotonantajista muiden rahoituslaitosten (pl. vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt) kotitalouksille myöntämien luottojen kanta oli mrd. euroa syyskuun 1 lopussa. Kulutusluottojen osuus tästä oli 9. Vuoden 1 lopussa kulutusluottokannasta kolmasosa oli tili- ja korttiluottoja. Nämä luotot ovat tarvittaessa käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Tili- ja korttiluottojen kanta oli vuoden 1 lopussa, mrd. euroa, ja tästä 1 oli luottokortteihin liitettyjä korottomia maksuaikalainoja. Pidennettyjen, yleensä korollisten luottokorttiluottojen osuus oli noin ja tililuottojen osuus 1. Osuudet ovat säilyneet ennallaan verrattuna edellisen vuoden tilan- 11 Finanssialan Keskusliitto (kevät 1) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. 1 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
15 .3.1 R AH AL AI T O K SET teeseen. Tili- ja korttiluottokannan keskikorko oli vuoden lopussa,7, kun se edellisvuoden lopussa oli,8. Tili- ja korttiluotot ovat pääosin vakuudettomia. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien muiden lainojen kanta oli joulukuun lopussa 1 mrd. euroa. Muiden lainojen vuosikasvu nopeutui prosentin tuntumaan. Keskikorko oli muissa lainoissa joulukuun lopussa,. Lainat muihin käyttötarkoituksiin kattavat opintolainat, lainat vapaa-ajanasuntoja ja elinkeinon harjoittamista varten sekä muut lainat, jotka ovat esimerkiksi sijoituslainoja. Suurin alaerä muissa lainoissa ovat lainat elinkeinon harjoittamista varten. Elinkeinonharjoittajien lainakanta oli, mrd. euroa ja lainakannan keskikorko,. Suurin osa (yli 8 ) elinkeinoharjoittajien lainoista oli myönnetty maa- ja metsätaloutta harjoittaville kotitalouksille lopussa 71 mrd. euroa. Tämä on alle koko euroalueen yrityslainakannasta. Talouden epävarmuus ja Suomen talouden heikko suhdannekehitys näkyvät yrityslainakannan maltillisena kasvuna, mutta kun verrataan tilannetta euroalueeseen ja muihin euromaihin, on Suomen yrityslainakannan kehitys ollut hyvä. Kun euroalueella yrityslainakannan vuosikasvu oli negatiivinen koko vuoden 1, oli se Suomessa koko vuoden positiivinen ja joulukuussa kasvuvauhti oli,9. Vaikka yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti säilyi Suomessa vuoden 1 aikana positiivisena, vauhti kuitenkin hidastui. Yrityslainakannan kehittymisessä on eroja euromaiden välillä. Esimerkiksi vuonna 1 Portugalissa yrityslainakanta supistui 7,, kun taas Ranskassa yrityslainakanta kasvoi,9 prosentin vuosivauhtia. 3. Yrityslainat Yrityslainakannan kasvuvauhti oli Suomessa koko vuoden positiivinen ja verrattuna valtaosaan euromaista yrityslainakanta kasvoi nopeasti. Suomessa yritysten maksama lainarahan hinta oli lähellä euroalueen keskitasoa. Kuitenkin pienemmissä lainoissa Suomessa yritykset maksoivat matalampaa korkoa lainastaan verrattuna muihin euromaihin. Suuremmat, yli 1 milj. euron lainat, olivat samoissa hinnoissa kuin euroalueella keskimäärin. Talouden epävarmuus heijastui kuitenkin yritysten lainankysyntään, joka jäi heikommaksi kuin aiempina vuosina. Suomen luottolaitosten euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisille myöntämien lainojen kokonaiskanta, mukaan lukien valuuttamääräiset lainat, oli vuoden 1 Vahvinta kasvu oli vuoden 1 lopussa Suomessa, Maltassa ja Luxemburgissa. Euroalueen yrityslainakannan vuosikasvu painui negatiiviseksi jo vuonna 1, kun Italian, Portugalin, Espanjan ja Ranskan kasvulukemat heikkenivät merkittävästi. Kuvio 11. Yrityslainojen vuosikasvu Suomessa ja euromaissa Euroalue Suomi Portugali Ranska Itävalta Saksa Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Suomessa yritysten maksama lainarahan hinta on lähellä euroalueen keskitasoa, kun tarkastellaan kaikkia yrityslainoja. Joulukuussa uusien yrityslainasopimusten keskikorko oli Suomessa, ja euroalueella,. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 1
Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013
Rahalaitokset Vuosikatsaus 13 Uudet nostetut asuntolainat vuosittain, kumulatiivinen summa 11 1 13 Mrd. euroa 1 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suomen Pankki Rahoitusmarkkina-
LisätiedotRahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011
Rahoitustilastot Vuosikatsaus 211 Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka
LisätiedotRahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012
Rahoitustilastot Vuosikatsaus 212 Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali Korkomarginaali (vasen asteikko) 1.6 12 kuukauden euribor (oikea asteikko) % % 2. 1. 2.1 1.2 1.8 1. 1.5.8 1.2.6.9..6.2.3.
LisätiedotRaha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008
Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9
LisätiedotRahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010
Rahoitustilastot Vuosikatsaus 21 Asuntolainakanta alkuperäisen maturiteetin mukaan, 31.12.21 2 18 16 1 12 1 8 6 2 % Vuotta Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 1.2.211 Sisällys
LisätiedotRahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009
Rahoitustilastot Vuosikatsaus 9 Rahasto-osuusvelka rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät yhteensä vuoden 9 aikana 3 1-1 Osakerahastot Yhdistelmärahastot Hedgerahastot Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd.
LisätiedotRaha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2007
Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 7 Uudet nostetut asuntolainat vuosina 7 7,,,,,, 7 8 9 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..8 Sisällys Rahalaitosten yhteenlaskettu tase
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät
Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotEuro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012
Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne
LisätiedotSuomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2014
PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)
Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti
LisätiedotKotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko
Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000
LisätiedotRahoitusmarkkinat tilastokatsaus
Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen
LisätiedotEuro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2014
PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1
10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot
LisätiedotLuottokanta 2009, 4. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2017
PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotVakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008
FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen
LisätiedotPANKIT SUOMESSA 2012
PANKIT SUOMESSA 2012 27.6.2013 1 Pankit Suomessa 2012 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristö... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2 Pankkikonsernien henkilöstö
LisätiedotLuottokanta 2009, 2. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen
LisätiedotViitekorkojen merkitys lainanottajalle
9.5.008 Asuntolainat ovat Suomessa valtaosin vaihtuvakorkoisia, joten niiden korot nousevat ja laskevat yleisen korkotason mukana. Euriborsidonnaisten lainojen korot riippuvat euroalueen rahamarkkinoiden
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2013
PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2015
PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2014
PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2014
PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotSuomen maksutase. Vuosikatsaus 2007
Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä
LisätiedotPANKIT SUOMESSA 2014
PANKIT SUOMESSA 2014 26.5.2015 1 Pankit Suomessa 2014 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2 Pankkikonsernien
LisätiedotMiten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2013
PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2018
PANKKIBAROMETRI I/18.3.18 1 Pankkibarometri I/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri I/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotVAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013
VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2013
PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPankkibarometri I/2012 14.3.2012
Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2018
PANKKIBAROMETRI II/18 1.6.18 1 Pankkibarometri II/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri II/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotPankkisääntely ja asuntomarkkinat
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Pankkisääntely ja asuntomarkkinat Asuntosijoittaja 2017 -tapahtuma, Helsinki, 12.10.2017 12.10.2017 1 Puheenvuoron aiheet Miksi pankkisääntelyä tarvitaan?
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2016
PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotEuro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus
Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2016
PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2013
PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2015
PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotAsuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien
BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa
LisätiedotPankkibarometri 3/2009 5.10.2009
Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä
LisätiedotSAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1
SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana
LisätiedotOlli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS
Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2019
PANKKIBAROMETRI III/2019 17.6.2019 1 Pankkibarometri III/2019 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri III/2019 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotTYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009
II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2018
PANKKIBAROMETRI III/18 1..18 1 Pankkibarometri III/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri III/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2016
PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2017
PANKKIBAROMETRI III/2017 15.9.2017 1 Pankkibarometri III/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri III/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotLuottokanta 2014, 1. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten
LisätiedotAkavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä
Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2017
PANKKIBAROMETRI I/2017 15.3.2017 1 Pankkibarometri I/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2019
PANKKIBAROMETRI I/2019 20.3.2019 1 Pankkibarometri I/2019 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri I/2019 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotVelallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla
Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot
LisätiedotVakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011
sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotPANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti
PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen
LisätiedotRahoitustoiminta 2013
Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten
Lisätiedot1 Muutokset raportoijajoukossa tammikuu 2015 kesäkuu 2016
1 Muutokset raportoijajoukossa tammikuu 215 kesäkuu 216 Suomen rahalaitosten lukumäärä väheni edelleen tammikuun 215 ja kesäkuun 216 välisenä aikana samaan tapaan kuin edellisvuosina luottolaitosfuusioiden
LisätiedotKatsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne
Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2016
PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotLuottokanta 2015, 3. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2017
PANKKIBAROMETRI IV/17 1.1.17 1 Pankkibarometri IV/17 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... Pankkibarometri IV/17 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvu
Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta
LisätiedotSaksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa
BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen
LisätiedotPANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus
PANKKIVUOSI 2015 Pankkien tuloskatsaus 8.6.2016 1 PANKKIVUOSI 2015 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu
LisätiedotLuottokanta 2013, 4. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten
LisätiedotLuottokanta 2014, 3. neljännes
Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten
LisätiedotRaha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2018
PANKKIBAROMETRI IV/2018 14.12.2018 1 Pankkibarometri IV/2018 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri IV/2018 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta 3 ANALYYSI Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta TÄNÄÄN 13:00 ANALYYSI
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotTammi-joulukuu Op-ryhmä
Tammi-joulukuu 22 Op-ryhmä Osuuspankkiryhmä 31.12.22 243 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus- OPK Osuuskunta OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 24 9 Asiakkaita
LisätiedotEuro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotEuro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus
Euro & talous 2/214 Rahoitusjärjestelmän vakaus Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja 15.5.214 Talous- ja luottosuhdanteisiin liittyvät riskit Rahoituksen saatavuuden paraneminen tukee euroalueen
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotSijoitustoiminnan seuranta
Ohje 1 (5) Viimeisin muutos 16.1.2012 VI Sijoitustoiminnan seuranta VI-tiedonkeruussa kerätään tietoa vakuutuslaitosten sijoitustoiminnasta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan, Suomen Pankin sekä Tilastokeskuksen
LisätiedotTalouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat
Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina
Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5
LisätiedotPankkibarometri 1/2008 26.3.2008
Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään
LisätiedotMuistio 1 (11) Rahoitusmarkkina- ja tilastoosasto. Julkinen
Muistio 1 (11) Pankkisektorin rakennemittareiden laskentaperusteet Järjestelmäriskipuskurin viralliset mittarit ja niiden määritelmät, tilastolähteet ja datan aikasarjatunnukset 1 Johdanto Tähän muistioon
LisätiedotSijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2013
Sijoitusrahastot Vuosikatsaus 213 12 Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu
LisätiedotFI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)
1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan
Lisätiedot