Sijoitustoiminnan seuranta

Transkriptio

1 Ohje 1 (5) Viimeisin muutos VI Sijoitustoiminnan seuranta VI-tiedonkeruussa kerätään tietoa vakuutuslaitosten sijoitustoiminnasta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan, Suomen Pankin sekä Tilastokeskuksen tilastointitarpeisiin. Tiedonkeruu toteutetaan taulukoittain seuraavasti: Taulukkotunnus Taulukon nimi Tiedonantajatasot VI01 VI02 VI03 Sijoitukset Valuuttajakauma Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat varat 401, 410, 420, 435, 436, 442, 452, 441, 443, 451, , 410, 420, 435, 436, 442, 452, 441, 443, 451, 453 Tiedonkeruun raportointifrekvenssi on neljännesvuosi. Taulukot on toimitettava Finanssivalvonnalle täytettynä vuosineljännestä seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä, eli viimeistään / / / Tiedonantajatasot 441, 443, 451 ja 453 raportoivat tiedot ainoastaan viimeisen vuosineljänneksen päätteeksi (määräykset ja ohjeet 1/2011). Rahamääräiset arvot annetaan tuhansina euroina. Prosenttimuotoiset tiedot annetaan kahden desimaalin tarkkuudella ilman %-merkkiä. Lisätietoja VI -tiedonkeruun raportoinnista antaa Riskienvalvontaosaston Markkina- ja operatiiviset riskit -toimisto. Käsitteitä, määritelmiä ja muita täyttöohjeita Sijoitustoimintaa seurataan käyvin arvoin. Mikäli ao. kohdassa tässä ohjeessa ei toisin sanota, sijoitusten käypien arvojen määrittämisessä noudatetaan Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot ilmoitetaan korkoineen. ( ) Sektoriluokitus noudattaa Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmän EKT 1995:n luokitusta. Suomalaisten instituutioiden luokitus esitetään osoitteessa Tilastokeskuksen kotisivuilla. Lyhyen koron eli rahamarkkinarahastot luokitellaan kuitenkin sijoitusrahastoihin eikä rahalaitossektoriin. Ajantasaiset tiedot rahalaitossektoriin EU:ssa luettavista yksiköistä ovat saatavilla EKP: n kotisivulta. Lisäksi sivuilta on saatavilla vuosijulkaisu "List of Monetary Financial Institutions and institutions subject to minimum reserves". Muiden EU-maiden yksiköitä sektoreihin luokiteltaessa ohjeena on käytettävissä EKP: n sektoriluokittelun opas. Rahoitusvaadeluokituksessa noudatetaan pääosin Tilastokeskuksen luokitusta. Pääomasijoittaminen on oman pääoman ehtoista tai ns. välirahoituksen muodossa tapahtuvaa vähemmistöosuussijoittamista lähinnä noteeraamattomiin pk-yrityksiin (venture-capital -toiminta yrityksen alkuvaiheessa ja buy-out- tai buy-in -toiminta rakennejärjestelyjen vaiheessa). Pää- 410

2 Ohje 2 (5) omasijoituksista osakepääomasijoitukset ja pääomasijoitusrahasto-osuudet merkitään noteeraamattomiin osakkeisiin ja osuuksiin (kohta 0302), pääomalainat (oman pääomanehtoiset lainat) merkitään pääomalainoihin (kohta ), vaihtovelkakirjat joukkovelkakirjoihin (kohta 0202) ja muut pääomasijoitukset vastaavalla tavalla sijoitusmuodon mukaiseen kohtaansa. Kiinteistösijoitusrahastoja ei lueta pääomasijoituksiin. Vieraan pääomanehtoiset pääomasijoitusten lainat eivät ole pääomalainoja, vaan ne merkitään kohtaan 0102 lainan luonteen mukaisesti. Takaisinostosopimuksin eli repo-sopimuksin luovutetut arvopaperit esitetään kyseisen omaisuuslajin ryhmissä niin kuin ne olisivat edelleen vakuutuslaitoksen hallussa. Osuudet yhteissijoituksista eli sijoituksista, jotka useat yhteisöt, säätiöt tai eläkerahastot ovat perustaneet ja joiden hoito on yhdellä näistä, merkitään koko sijoituksen luonteen mukaan esimerkiksi antolainaukseen, arvopapereihin tai osakkeisiin ja osuuksiin. VI01 Sijoitukset Taulukon VI01 saraketunnukset S 10 S 15 S 20 S 30 Ostot ja uudet Sarakkeessa tarkoitetaan vuosineljänneksen aikana tehtyjen muun muassa arvopaperien, rahasto-osuuksien, osakkeiden ja kiinteistöjen ostojen määriä sekä annettujen uusien lainojen määriä. Lainaehtojen muutokset eivät aiheuta sitä, että laina katsottaisiin uudeksi lainaksi. Mikäli lainan korkoehdot muuttuvat esimerkiksi kiinteäkorkoisesta vaihtuvakorkoiseksi, muutetaan laina raportoinnissa myös vastaavasti kiinteäkorkoisesta vaihtuvakorkoisiin. Ostot merkitään hankintahinnoin ja normaalisti positiivisina. Myynnit ja kuoletukset Sarakkeessa tarkoitetaan vuosineljänneksen aikana muun muassa arvopaperien, rahasto-osuuksien, osakkeiden ja kiinteistöjen myyntien määriä sekä erääntyneiden ja kuoletettujen lainojen määriä. Myynnit annetaan luovutushinnoin ja normaalitilanteessa positiivisina lukuina. Ostot ja uudet tai myynnit ja kuoletukset - sarakkeisiin ei merkitä esimerkiksi luottotappioita, arvonalennuksia, luottotappioita, valuuttakurssikorjauksia tai poistoja. Kanta neljänneksen lopussa Lainakannan arvo tai osakkeiden ja muiden arvopaperien markkina-arvo. Esimerkiksi lainakanta neljänneksen lopussa ei siten välttämättä ole yhtä kuin edellisen neljänneksen lainakanta plus uudet miinus kuoletukset. Varsinkin arvopaperien tasearvoihin vaikuttavat muutkin, tällä taulukolla tilastoimattomat, tekijät kuin ostot ja myynnit. Kannan keskikorko, % / vuosi Keskikorko lasketaan ko. instrumenttien määrällä painotettuna aritmeettisena keskiarvona kuhunkin luokkaan kuuluvien instrumenttien efektiivisistä vuosikoroista kahden desimaalin tarkkuudella.

3 Ohje 3 (5) 1. ANTOLAINAUS Kiinteäkorkoisiksi luetaan sellainen antolainaus, jonka nimellinen korko ei lainan voimassaoloaikana voi muuttua. Laskuperustekorkosidonnaisia ovat ne lainat, joiden nimellinen korko on STM: n vahvistamien tai antamien laskuperusteiden mukainen laskuperustekorko. Euribor on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko (Euro Interbank Offered Rate). Euribor-korot julkaistaan päivittäin markkinakorkojen mukaan. Vakuudettomiin lainoihin tulee myös vakuudellisten saamisten määrästä se osa, jota vakuuksien arvo ei kata (kohta ). Antolainauksen yhteismäärän tulee olla sama sekä sektoreittain ja alueittain, vaateittain, korkosidonnaisuuksittain että vakuusmuodoittain laskettuna. 2. RAHOITUSMARKKINAVÄLINEET Rahat ja talletukset Riville Käteisraha ja talletukset merkitään vakuutuslaitoksen hallussaan pitämät metallirahat ja setelit (käteisraha) ja lunastamattomat sekit sekä kaikki talletukset kuten käteistalletukset, säästö- ja karttuvat talletustilit. Luokkaan merkitään esimerkiksi erilaiset talletuspankkeihin tehdyt markkinaehtoiset talletukset (ns. depot). Joukkovelkakirjat, ml. vaihtovelkakirjat Joukkovelkakirjoihin merkitään myös debentuurityyppiset lainat sekä yleisölle myytäväksi tarkoitetut optiolainat eli optiolainat, joista on tehty asianomaisen maan valvonta-viranomaisen hyväksymä tarjousesite. Ns. erillislainoina myytävät optiolainat (optiolainat, joista ei ole tehty asianomaisen maan valvontaviranomaisen hyväksymää tarjousesitettä) merkitään kohtaan antolainaus. Optiolainan lainaosuus merkitään todennäköiseen käypään arvoon. Mikäli luotettavaa markkinanoteerausta ei ole saatavilla, optiolaina voidaan arvostaa diskonttaamalla laina-osuus. Optiolainan optiotodistus merkitään käypään arvoonsa erikseen riville Jälkimarkkinakelpoiset rahamarkkinavälineet Kohtaan sisältyvät jälkimarkkinakelpoiset, maturiteetiltaan enintään yhden vuoden haltijavelkakirjat. Sijoitustodistuksiin luetaan mukaan pankkien ja luottolaitosten liikkeeseen laskemat alle vuoden pituiset sijoitustodistukset. Yritystodistuksiin luetaan mukaan euroalueella toimivien yritysten liikkeeseen laskemat enintään vuoden pituiset yritystodistukset. Muut kuin jälkimarkkinakelpoiset rahamarkkinavälineet Kohtaan sisältyvät maturiteetiltaan enintään yhden vuoden haltijavelkakirjat, joille ei ole jälkimarkkinoita.

4 Ohje 4 (5) 3. OSAKKEET JA OSUUDET 4. RAHASTO-OSUUDET Osakkeiden ja osuuksien merkintään oikeuttavia optiotodistuksia ja merkintäoikeuksia ei merkitä tähän kohtaan, vaan ne merkitään johdannaisiin kohtaan 6.1. Kohtaan 3.2 Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet merkitään myös pääomasijoitusrahastoosuudet. Esimerkiksi kotimaisilla pääomasijoitusrahastoilla tarkoitetaan tässä sellaisia rahastoja, jotka eivät ole sijoitusrahastolain mukaisia sijoitusrahastoja ja jotka eivät ole Finanssivalvonnan valvonnan alaisia. Jos sijoitusrahasto sijoittaa sekä lyhyeen että pitkään korkoon, rahasto merkitään jompaankumpaan sen pääasiallisen sijoitusmuotonsa mukaan. Yrityslainarahastot samoin kuin obligaatiorahastot luetaan tässä pitkän koron rahastoihin. Hedge- ja vipurahastot luetaan luokkaan Yhdistelmä- ja muut rahastot. Samaan luokkaan luetaan myös muun muassa rahasto-osuusrahastot. Kiinteistösijoitusrahastoihin merkitään kaikki rahastomuotoiset kiinteistösijoitukset. Kiinteistösijoitusrahastot ovat kollektiivisia ja arvopaperistettuja kiinteistösijoitusmuotoja, esimerkiksi Yhdysvalloissa REIT-rahastot ja Britanniassa kommandiittiyhtiötyyppiset (LP = Limited Partnership) rahastot. 5. KIINTEISTÖSIJOITUKSET 6. MUUT SIJOITUKSET Tähän kohtaan merkitään kaikki kiinteistösijoitukset, jotka eivät ole rahastomuotoisia. Johdannaissopimusten nettoarvo Johdannaissopimukset arvostetaan nettoarvoonsa, joka tarkoittaa kaikkien avoimien sopimusten sulkemishintaa arvostuspäivänä. Suojaavaakaan johdannaissopimusta ei merkitä sen alla olevan instrumentin luokkaan. Riville 0601 merkitään myös optiotodistukset ja merkintäoikeudet. Muut arvopaperit ja sijoitukset Tämä luokka sisältää muun muassa kapitalisaatiosopimukset ja henkivakuutukset (vakuutuslaitoksen itse ostamat henkivakuutukset). Kapitalisaatiosopimukset ja henkivakuutukset merkitään niiden takaisinostoarvoon. Mikäli kapitalisaatiosopimus tai henkivakuutus on tarkoitus pitää sen erääntymiseen saakka ja vakuutuksessa on niin sanottu terminal bonus -ehto, arvo voidaan määritellä vaihtoehtoisesti diskonttaamalla erääntymispäivänä saatava suoritus arvostuspäivään käyttäen vastaavaa markkinakorkoa. Muihin sijoituksiin merkitään myös esimerkiksi vesivoiman käyttöoikeuteen liittyvät sijoitukset.

5 Ohje 5 (5) VI02 Valuuttajakauma Sijoituserien summien tulisi vastata valuuttajaon vastaavia summia. VI03 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat varat Sijoitussuusidonnaisten vakuutusten katteena olevia sijoituksia ei sisällytetä kohtiin taulukoille VI01 ja VI02, vaan ne ilmoitetaan erikseen taulukolla VI03.