EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. marraskuuta 2011 (29.11) (OR. en) 17166/11. Toimielinten välinen asia: 2011/0202 (COD) 2011/0203 (COD)

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. marraskuuta 2011 (29.11) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2011/0202 (COD) 2011/0203 (COD) 17166/11 EF 161 ECON 797 CODEC 2103 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper II) / Neuvosto Kom:n ehd. nro: 13285/11 EF 113 ECON 532 CODEC 1285 KOM(2011) 453 lopullinen 13284/11 EF 112ECON 531 CODEC 1284 KOM(2011) 452 lopullinen +ADD1 +ADD2 Asia: Lainsäädäntöpaketti pääomavaatimuksista ja vakavaraisuusvalvonnasta a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista Tilanneselvitys I JOHDANTO 1. Edellä mainitut komission ehdotukset toimitettiin neuvostolle 20. heinäkuuta Tämän lainsäädäntöpaketin tavoitteena on muun muassa varmistaa, että EU:ssa laitosten pääoman sääntelyn tehoa vahvistetaan, rahoitusvakautta lujitetaan ja rahoitusjärjestelmän myötäsyklisyyttä hillitään säilyttäen samalla EU:n pankkialan kilpailuasema. Ehdotuksen tarkoituksena on myös Baselin pankkivalvontakomitean aikaansaamien ja G20-ryhmän johtajien hyväksymien sopimusten (eli Basel III -vaatimusten) saattaminen osaksi lainsäädäntöä /11 hkd/rr/sk 1

2 2. Kaikki jäsenvaltiot tunnustavat tämän lainsäädäntöpaketin nopean hyväksymisen tärkeyden, ja ne ovat sitoutuneet työskentelemään sellaiseen sopimukseen pääsemiseksi, jolla Basel III -vaatimukset saatettaisiin myös nopeasti osaksi Euroopan unionin säädöksiä. 3. Finanssipalvelutyöryhmä on tähän mennessä kokoontunut seitsemän kertaa (29. syyskuuta, 7., 21., lokakuuta ja marraskuuta 2011) tarkastelemaan näitä tekstejä. Tässä käsittelyn alkuvaiheessa työryhmätasolla puheenjohtajavaltio on kartoittanut jäsenvaltioiden näkemyksiä tarkoituksin edistää lainsäädäntöehdotusten oikeudellista ja teknistä tarkastelua ja määrittää avainkysymyksiä, jotka edellyttävät jatkokeskusteluja. 4. Rajoittamatta tästä lainsäädäntöpaketista kokonaisuutena käytävien neuvottelujen tuloksia puheenjohtajavaltio katsoo, että laaja yhteisymmärrys vallitsee useista ehdotetuista säännöksistä nykyisten vakavaraisuusvaatimusten parantamiseksi, erityisesti tarve parantaa merkittävästi laadullisia ja määrällisiä pääomavaatimuksia. 5. Tässä tilanneselvityksessä puheenjohtajavaltio pyrkii antamaan tietoa joistakin niistä jäsenvaltioiden ilmaisemista tärkeimmistä huolista, jotka olisi ratkaistava kompromissiin pääsemiseksi neuvostossa. Tämä tilanneselvitys ei rajoita laajuuden ja sisällön osalta niiden muiden kysymysten käsittelyä, joista on vielä neuvoteltava neuvoston valmistelevissa elimissä. II TILANNEKATSAUS Kansallinen harkintavalta ja sisämarkkinatavoite (joustavuus ja maksimaalinen yhdenmukaistaminen) 6. Yksi tämän lainsäädäntöpaketin tavoitteista on aikaansaada ja varmistaa sisämarkkinoiden tehokas toiminta pankki- ja sijoitusalalla koko Euroopan unionissa. Komissio ehdottaa sen vuoksi maksimaaliseen yhdenmukaistamiseen pyrkivää lähestymistapaa, joka perustuu kesäkuussa 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä suositeltuun yhteisen sääntökirjan periaatteeseen ja johon kuuluu sarja säännöksiä, jotka mahdollistavat jonkin verran joustavuutta vakavaraisuuden suhteen (tiukempien sääntöjen soveltaminen ja uusia vakavaraisuuskriteereitä) sen varmistamiseksi, että markkinakehitystä, rakenteellisia kysymyksiä ja muita makrotason vakauden uhkia käsitellään asianmukaisesti /11 hkd/rr/sk 2

3 7. Useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin huolissaan supistetusta kansallisesta harkintavallasta ja rajoitetusta joustavuudesta yhdenmukaistettujen sääntöjen puitteissa. Ne pelkäävät, että ehdotetulla lähestymistavalla voisi olla kielteisiä vaikutuksia jäsenvaltioihin näiden kansallisten rahoitusjärjestelmien erojen vuoksi. Eräät valtuuskunnat totesivat erityisesti, että ne puoltaisivat pikemminkin lisävaltuuksien antamista jäsenvaltioille tiukempien vaatimusten asettamiseksi niiden lainkäyttöalueilla (esim. mahdollisuus korottaa vakavaraisuussuhteen vähimmäistasoa). Ne ovat todenneet, että koska jäsenvaltio kantaa perimmäisen (finanssipoliittisen) vastuun rahoitusvakauden varmistamisesta lainkäyttöalueellaan, jäsenvaltioilla on oltava käytettävissään tehokkaat valvontavälineet. Toisaalta jotkin valtuuskunnat kannattavat komission ehdottamaa kehystä ja yhteisen sääntökirjan periaatetta. Näiden valtuuskuntien mukaan komission ehdottama kehys tarjoaa jo riittävää joustavuutta, mukaan lukien vahvistettujen "pilari 2:n" toimenpiteiden ja vastasyklisen puskurin myötä. 8. Asetuksen ehdotetussa 443 artiklassa komissiolle annetaan valta asettaa väliaikaisia tiukempia vakavaraisuusvaatimuksia delegoiduilla säädöksillä, kun tämä on tarpeen mikroja makrotason vakauteen kohdistuvien riskien intensiteetin muutoksiin reagoimiseksi. Jotkin valtuuskunnat vastustavat tällaisten valtuuksien antamista komissiolle, kun taas jotkin toiset valtuuskunnat antavat tukensa tälle ajatukselle, edellyttäen että näiden säännösten toimintapuitteita hienosäädetään ja toimivallan antaminen muotoillaan asianmukaisesti. Maksuvalmiusvaatimus 9. Yhteisymmärrys vallitsee siitä, että olisi otettava käyttöön maksuvalmiuden kattavuusvaatimus EU:n vakavaraisuusvaatimusten tärkeän puutteen korjaamiseksi. Tämän yleistavoitteen huomioon ottaen joukko jäsenvaltioita on tuonut esille jäljempänä esitetyt huolenaiheet /11 hkd/rr/sk 3

4 10. Ehdotetun asetuksen 444 artiklassa edellytetään, että maksuvalmiuden kattavuusvaatimus pannaan täytäntöön komission delegoidulla säädöksellä (asetusehdotuksen 401 ja 402 artikla). Jotkin jäsenvaltiot kannattavat tätä lähestymistapaa ja korostavat pitävänsä tärkeänä selkeää poliittista sitoumusta ja sen varmistamista, että vuoden 2015 määräaikaa noudatetaan. Useat jäsenvaltiot vaativat kuitenkin, että huomioon ottaen asian merkitys ja sen mahdolliset vaikutukset talouteen maksuvalmiuden kattavuusvaatimus olisi pantava täytäntöön muuttamalla asetusta myöhemmin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja yhä samalla varmistaen, että vuoden 2015 määräaikaa noudatetaan. Lisäksi periaatetta, että aina on oltava riittävästi likvidejä varoja, koskevia säännöksiä on tarkasteltava edelleen, sillä monet jäsenvaltiot toivovat muotoilun saattamista täsmällisemmäksi. 11. Lisäksi ehdotetussa kehyksessä tehdään joitakin muutoksia maksuvalmiuden valvontaa koskevien järjestelyjen rakenteeseen. Suurimmat huolet liittyvät mahdollisuuteen perustaa erityisiä maksuvalmiusalakonserneja ja luoda konserninsisäinen käsittely. Asetusehdotuksessa edellytetään velvoitetta perustaa erityinen maksuvalmiusalakonserni heti, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Mahdollisuuksia yhteisymmärrykseen näkyy olevan erityisen maksuvalmiusalakonsernin luomisen periaatteesta, edellyttäen että määritellään riittävä suoja erityisesti menettelyn ja soveltamisedellytysten osalta. Erityisesti sen ehdotuksen sijasta, että tytäryrityksille olisi tiettyjen edellytysten täyttyessä pakko antaa vapautus maksuvalmiusvaatimuksista, useat jäsenvaltiot ehdottavat, että tältä osin kansallisille toimivaltaisille viranomaisille annettaisiin harkintavaltaa. Lisäksi asetusehdotukseen sisältyy vaatimus soveltaa konserninsisäisen maksuvalmiuden kohtelua silloin, kun erityistä maksuvalmiusalakonsernia ei ole perustettu. Ehdotetussa ratkaisussa on hyvin samankaltaisia piirteitä kuin kysymyksessä maksuvalmiusalakonsernista. Jotkin jäsenvaltiot kuitenkin katsovat, että ehdotettuun menettelyyn ei sisälly suojatoimia. Maksuvalmiuden valvonnan rakennetta on vielä tarkasteltava /11 hkd/rr/sk 4

5 Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus 12. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan kysymyksen osalta asetusehdotuksessa edellytetään velvoitetta julkistaa vähimmäisomavaraisuusaste vuodesta 2015 alkaen, ennen kuin tehdään päätös siitä, tuleeko tästä sitova toimenpide asetuksen muuttamisen myötä (436 ja 487 artikla) (eli ennen laitosten noudatettavaksi tarkoitettujen pakollisten vähimmäisomavaraisuusastetasojen käyttöönottoa, kyseisten tasojen kalibroinnein ja asiamukaisin mukautuksin pääoman määrään ja vastuiden kokonaismäärään). Jotkin jäsenvaltiot ovat tästä kysymyksestä sitä mieltä, että tällaisella julkistamisella voisi olla kielteinen vaikutus markkinatoimijoihin ja että sitä olisi lykättävä siihen asti, kunnes vähimmäisomavaraisuusasteen kalibrointia koskevat vaatimukset täyttyvät. 13. Jotkin valtuuskunnat vaativat, että vähimmäisomavaraisuusastejärjestelmän tarkistuksen jälkeen asetukseen olisi sisällyttävä säännökset vähimmäisomavaraisuusasteen automaattisesta siirtymisestä "pilari 1:een" vähimmäisomavaraisuusastejärjestelmän tarkistuksen jälkeen (eli uusia lainsäädäntötoimia ei tältä osin tarvittaisi, sitten kun vähimmäisomavaraisuusasteen kalibrointi on saatettu loppuun). Toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö sivuliikkeiden valvonnassa 14. Puheenjohtajavaltio voi kaiken kaikkiaan todeta yhteisymmärryksen periaatteesta, että luottolaitosten sivuliikkeiden valvonnan olisi oltava aina tehokasta ja toimivaa. Tältä osin jäsenvaltiot osoittavat suurta joustavuutta sellaisen toimivan ratkaisun löytämiseksi, joka yksinkertaistaisi kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välisiä valvontamenettelyjä, sekä tietojenvaihdon järkeistämiseksi ja muun muassa likviditeettivaatimusten valvonnan yleisen tehokkuuden edistämiseksi (asetusehdotuksen 41, 51 ja 52 artikla) /11 hkd/rr/sk 5

6 Tuleva työ 15. Työryhmäkeskustelujen perusteella puheenjohtajavaltio toteaa, että jotkin jäsenvaltiot kantavat huolta omien varojen määritelmästä, erityisesti kohtelusta, joka koskee merkittäviä investointeja vakuutuksenantajiin, ja sisältöpainotteisesta (asia ennen muotoa) lähestymistavasta rajoituksettomiin ensisijaisiin omiin varoihin, ja että lisätyötä tarvitaan tällä alalla. Ne katsovat, että komission ehdotukset eivät täysin saata Basel III -vaatimuksia osaksi lainsäädäntöä, kun taas muut jäsenvaltiot eivät ole samaa mieltä tästä näkemyksestä. Lisäksi puheenjohtaja katsoo, että lisätyötä tarvitaan muun muassa vastasyklisten puskureiden, seuraamusjärjestelmän, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyvien vaatimusten jne. osalta. 16. Puheenjohtajavaltio aikoo jatkaa näiden lainsäädäntöehdotusten tarkastelua tarkoituksin erityisesti määrittää muita jäsenvaltioille keskeisen tärkeitä kysymyksiä sekä pyrkiä kokoamaan jäsenvaltioiden näkemykset tähän pakettiin liittyvän sekundaarilainsäädännön (sitovat tekniset normit mukaan lukien) soveltamisalasta, menettelystä ja hyväksymisaikataulusta. Tämän työn avulla puheenjohtajavaltio aikoo edistää nopeaa yhteisymmärrykseen pääsemistä näistä lainsäädäntöehdotuksista, Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. III PÄÄTELMÄ 17. Pysyvien edustajien komiteaa pyydetään näin ollen suosittamaan, että neuvosto panisi merkille edellä mainittujen lainsäädäntöehdotusten osalta saavutetun edistymisen; ja kehottaisi tulevaa puheenjohtajavaltiota ja jäsenvaltioita jatkamaan työtä tarkoituksena saavuttaa yhteisymmärrys välitysehdotuksesta Euroopan parlamentin kanssa käytävien neuvottelujen valmistelemiseksi, jotta yhteisymmärrys saavutettaisiin kesäkuuhun 2012 mennessä /11 hkd/rr/sk 6