Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä MH 38 Oulun hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä kumonut maakuntahallituksen tekemät päätökset. Kumotulla päätöksellä maakuntahallitus on hyväksynyt toimenpiteet vuoden 2007 talousarviossa pysymiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Toimenpiteisiin on sisältynyt mm. Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemien toimintojen uudelleen järjestelyt. Oulun hallinto-oikeuden pääasiallinen perustelu maakuntahallituksen päätöksen kumoamiselle: "Maakuntahallituksen päätöksen seurauksena Vuolijoen ja Ristijärven terveysasemien mahdollisuudet tarjota asukkaiden tarvitsemia julkisia terveyspalveluja ovat heikentyneet niin olennaisesti, että päätöstä voidaan merkittävyydeltään pitää lähes terveysaseman lakkauttamiseen rinnastettavana. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain keskeisenä tavoitteena on turvata hallintokokeiluun kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus niin, että nämä palvelut ovat tasapuolisesti kohtuullisin kustannuksin kaikkien hallintokokeiluun osallituvien kuntien asukkaiden saatavilla. Tämä tavoite on ilmaistu selkeästi... hallituksen esityksen yleisperusteluissa. Maakuntavaltuuston velvollisuutena on Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 9 :n 3 momentin nojalla huolehtia siitä, että saman lain 5 :ssä mainittujen kuntayhtymien järjestämät palvelut ovat riittävästi jokaisen saatavilla niiden koko toimialueella. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että maakuntahallituksen päätös tosiasiallisesti merkitsee Vuolijoen ja Ristijärven terveysasemien toiminnan loppumista lähes kokonaan, maakuntahallitus on asiasta päättäessään ylittännyt toimivaltansa. Maakuntahallituksen päätös on siten lainvastainen. Kun maakuntahallituksen valituksenalaiset päätökset kumotaan edellä selostetuilla perusteilla, asiassa ei ole syytä lausua valittajien esittämistä muista valitusperusteista." Oulun hallinto-oikeuden perusteet kumota maakuntahallituksen päätöksen saattaa vaikeuttaa vastaisuudessa vähäisempiäkin palvelurakennemuutoksia. Tämän vuoksi päätös on periaatteellinen ja palvelurakenteen kehittämisen kannalta todella tärkeä. Tämän vuoksi on Kainuun maakunta -kuntayhtymä lähettänyt seuraavan valituksen korkeipaan hallinto-oikeuteen: "Kainuun maakunta kuntayhtymä on antanut seuraavan sisältöisen vastineen Ou lun hallinto-oikeudelle koskien Ristijärven kunnanhallituksen jättämää valitusta maakuntahalli tuksen päätökseen : Valituksessaan Ristijärven kunnanhallitus (myöhemmin kunnanhallitus) toteaa, että 1)päätös on Kainuun hallintokokeilulain 9 :n 3 momentin vastainen. Vastine: Kainuun hallintokokeilulain 9 :n 3 momentin mukaan maa-

2 kuntavaltuuston tulee huolehtia, että kuntayhtymien palvelut ovat riittävästi jokaisen saatavilla niiden koko toimialu eella. Tässä toimialueena on Kainuu Vaalan kuntaa lukuun ottamatta. Päätöksen seuraukse na palvelut ovat myös Ristijärvellä asuvien saatavilla toimialueella, joten päätös ei ole maini tun lainkohdan vastainen. 2)päätös on kansanterveyslain 14 :n 1 momentin vastainen. Vastine: Kansanterveyslain 14 :n 1. momentissa määritellään kansanterveystyöhön liittyvät tehtävät, jotka tulee kunnan toteuttaa. Tämän lain toteuttamisvastuu on hallintokokeilulailla siirretty maakunnalle. Kansanterveyslaki velvoittaa täten maakunnan järjestämään kansanter veystyöhön kuuluvat tehtävät. Laki ei määrää, että kansanterveystyön kuuluvat tehtävät tulee suorittaa asukkaan kotikunnan alueella, vaan se velvoittaa järjestämään ne toimialueellaan. Valituksenalaisella päätöksellä ei näin väistetä järjestämisvelvollisuutta, vaan joidenkin kan santerveystyön tehtävien toteuttamispaikkoja muutetaan. Lisäksi kansanterveyslain 5 :n mu kaan se, mitä tässä laissa säädetään kunnasta, kunnanvaltuustosta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntayhtymään sen toimielimiin sekä jäsenkunnan asukkaaseen. Tä ten maakuntahallituksen päätös ei ole kansanterveyslain 14 :n 1 momentin vastainen. 3) asian valmistelussa ei ole noudatettu hallintolain 31 :n mukaista selvittämisvelvollisuutta. Vastine: Asiantuntijat ovat valmistelleet asian. Valmistelussa asia on riittävästi selvitetty en nen päätöksentekoa. Päätöksen taloudelliset seuraamukset ovat luonnollisesti suuruusluok kaa kuvaavia arvioita, jotka ovat riittäviä vallankin kun ne eivät ole olleet päätöksen pääasial linen peruste. 4) asian valmistelussa ei ole noudatettu kuntalain 29 :n mukaista tiedottamisvelvoitetta. Vastine: Asiaa on ennen lopullista päätöstä käsitelty laajasti eri tiedotusvälineissä. Myös en nen lopullista ratkaisua asiasta on tiedotettu Ristijärven kunnan asukkaille. Näkemyksemme mukaan asiassa ei ole rikottu kunnallislain 29 :ää. 5) palveluiden piirissä oleville henkilöille ei ole varattu hallintolain 41 :n mukaista mahdolli suutta saada tietoja ja lausua mielipidettään. Vastine: Viitaten kohdan neljä (4) vastineeseen toteamme, että näkemyksemme mukaan asiassa on toimittu hallintolain 41 :n mukaisesti. 6) asiassa ei ole noudatettu lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Vastine: Kainuun maakunta -kuntayhtymän eri toimielimien esityslistat lähetetään samanai kaisesti päättäjille ja laajalla jakelulla tiedotusvälineille sekä Kainuun kunnille. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat myös nähtävillä heti niiden valmistuttua internetissä. Niin on myös tässä asiassa. Muutoinkaan asiaan liittyviä tietoja ei ole salattu. Asiassa on noudatettu lakia viran omaisten toiminnan julkisuudesta. 7) oikaisuvaatimuksen hylkäämistä ei ole hallintolain 45 :n edellyt-

3 tämällä tavalla perusteltu. Vastine: Kuntalaki taustat ja tulkinnat (Heikki Harjula - Kari Prättälä) -kirjassa todetaan: "Oi kaisuvaatimukseen annetun päätöksen muodosta ja sisällöstä säädetään hallintolain 44 ja 45 :issä. Jos oikaisuvaatimus hylätään, usein on riittävää todeta, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen." Asian esittelytekstissä perusteltiin osittain seikkaperäisesti oikaisuvaatimuksen aiheettomuus. Lain noudattamisen kannalta ei olisi ollut välttämätöntä sekään. Oikaisuvaatimuksen hylkäys on perusteltu hallintolain mukaisesti. Yhteenveto Maakuntahallituksen päätöksen keskeinen sisältö on se, että palvelun tuotantopaikka vaihtuu ja samalla palveluiden tosiasiallinen saatavuus ja laatu paranee. Pääasiallinen peruste on täl le se, että Ristijärven terveysasemalle ei ole aikanaan kunta eikä myöhemmin Kainuun sai raanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja ei myös Kainuun maakunta -kuntayhtymä on nistunut kiinnittämään vakituista lääkärityövoimaa riittävästi. Päätöksellä ei näin ollen tosi asiallisesti muuteta kovin paljon jo pitkään vallinnutta tilannetta palveluiden tarpeissa olevien osalta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä pyytää, että KHO kumoaa Oulun hallinto-oikeuden asiassa tekemän päätöksen ja pitää asiassa maakuntahallituksen tekemän päätöksen voimassa Ou lun hallinto-oikeudelle toimitetussa vastineessa olevilla ja seuraavilla perusteilla: Hallinto-oikeus on päätöksen perusteluissaan katsonut, että maakuntahallituksen tekemän päätöksen seurauksena Vuolijoen ja Ristijärven terveysasemien mahdollisuudet tarjota asuk kaiden tarvitsemia julkisia terveyspalveluja ovat heikentyneet niin olennaisesti, että päätöstä voidaan merkittävyydeltään pitää lähes terveysaseman lakkauttamiseen rinnastettavana. Terveysasema käsitettä ei ole määritelty laissa eikä Kainuun hallintokokeilusta annetussa laissa. Käsite terveysasema on kansanomainen termi tai ilmaisu. Terveyskeskus käsite on määritelty Kansanterveyslain 15 :ssä. Lain mukaan kunnalla on oltava terveyskeskus jonka toimintoja voidaan tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille. Kainuussa sivuvastaanottoja on nimitetty terveysasemiksi. Kansaterveyslain 14 :n 1 mom. 1-8 kohdassa toimintoja varten kunnassa (tässä tapauksessa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä) tulee olla terveyskeskus. Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemilta siirtyivät osin muualla tarjottaviksi palveluiksi laissa mainituista 1-8 tehtävistä ainoastaan kohdan kaksi tehtävät (järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus). Tämän toiminnon pois siirtyminen ei ole olennaisella tavalla vähentänyt terveysasemien henkilökunnan määrää. Näin ollen ei ole missään tapauksessa kysymys terveysaseman lakkauttamiseen rinnastettavasta toimesta. Hallituksen esityksessä laiksi Kainuun hallintokokeilusta yleisperusteluiden mukaan; kokeiltavan järjestelmän tarkoi tuksena on luoda rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämi-

4 sestä kokeilualu eella myös tulevaisuudessa. Kunnallisia peruspalveluja koskevan päätöksenteon ja rahoituk sen kokoamisen tarkoituksena on turvata palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa. Hallituksen esityksen mukaisesti palvelujen järjestäminen ei ole sidoksissa kuntarajoihin eikä palvelurakenteisiin, pikemminkin kokeilulain tavoitteena on muuttaa palvelurakenteita vastaa maan tulevaisuuden tarpeita. Ristijärvellä ja Vuolijoella on ollut pitkään tilanne, jossa terveyskeskuslääkäreitä ei ole pystyt ty saamaan lainkaan vakinaiseen palvelussuhteeseen tai muillakaan tavoilla. Terveysasemil la on ollut sellainen rakenne jolla ei ole pystytty selviytymään palvelun tarjoamisesta kansalai sille tyydyttävällä ja laadukkaalla tavalla. Yleisperustelujen mukaisesti samalla on tarkoitus turvata eri kunnissa asuvien kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia peruspalveluja. Kansalaisten tulisi saada sa mantasoiset ja samansisältöiset palvelut samantasoisilla kustannuksilla. Muualle tuotettavaksi palveluiksi siirrettiin terveyskeskuslääkärin ajanvarauspalvelut, joita ei ihmiset tarvitsevat keskimäärin 1-2 kertaa vuosittain, useimmat ei edes joka vuosi. Sen si jaan pitkäaikaissairaat ja ns. suuria kansantauteja sairastaville, jotka tarvitsevat lääkärin hoi toa säännöllisesti hoito on järjestetty Vuolijoen - ja Ristijärven terveysasemille. Liitteessä 1 kuvataan tarkemmin Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemien toiminnan muutosta. Kainuu on pinta-alaltaan laaja harvaan asuttu maakunta. Kainuun maakunnan yhtenä keskei sen periaatteena on ollut se, että kainuulaisilla on ollut oikeus valita palvelupaikka itse yli kun tarajojen. Siirrettyjen palveluiden osalta ristijärvellä asuvilla on alle 40 km päässä neljä vaih toehtoista terveysasemaa: Hyrynsalmen, Paltamon, Kajaanin ja Sotkamon terveysasemat. Vuolijoen entisen kunnan alueella asuvilla kajaanilaisien matka on lähes kaikkien osalta alle 40 km. Kainuun kunnissa esimerkiksi Suomussalmella, Kuhmossa ja Sotkamossa peruspal velut ovat olleet aina yhtä kaukana tai kauempana kuin Ristijärven kunnan ja entisen Vuoli joen kunnan asukkailla tehdyn päätöksen jälkeen. Asia näkyy selvästi karttaliitteessä numero 2. Kuten edellä todettiin, päätöksellä ei ole viety sellaisia kansanterveys-lain mukaisia palvelui ta, joita he tarvitsevat taajaan, ja jotka tulee Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintaperi aatteiden ja lainsäädän-nön mukaisesti järjestää lähipalveluina, etäälle kansalaista. Päätök sellä on parannettu ja Ristijärvellä ja entisen Vuolijoen kunnan alueella asuvien asukkaiden terveyskeskuslääkäripalveluiden laatua ja tosiasiallista saatavuutta. Näin on toteutettu hallin tokokeilu lain yleisperusteinen yllä olevaa tarkoitusta." Erillisliitteenä on lausunnon liitteet: nro 2 Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

5 Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee korkeimmalle hallinto-oikeudelle annetun valituksen tiedoksi. Maakuntahallitus päättää peruuttaa valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hyväksyi.