OUTOKUMPU OY METALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS

Transkriptio

1 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS K Sa1minen/MP SKA-KAMAN Pn-,.PT-MNERALSAATON NAYTTEDEN ALUSTAVA RKASTUSTUTKMUS OKMT-25/4 Sivu1uku: Liitteet: Hakusanat: PGE-ma1mit Rikastus Siika-Kama OKMT-25/4 MATT SAAR KARl SALMNEN JAKELU OKME: P Rouhunkoskix, A Hak1ix, P Hauta1ax KTR: P yanni~enx, P Eero1~x, E Rauhamakix, R Anttonenx LM: \~ Airas } J Lahtinen OKMT: J Juuselax, M Saarix, S Heima1ax, K Sa1minenx, M-L Lehtonen x = Tayde11inen raportti, mui11e jaettu suppea = otsikkosivu + yhteenveto. Tayde11isia raportteja saa 1ainata OKMT:n informaatiopa1ve1usta/mll

2 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS SSALLYSLUETTELO e Sivu YHTEENVETO NAYTTEET RKASTUST~MUKSET /J- LTTEET. 1. Rikastuskoenaytteiden minera1ogia ja naytteenottopaikat 2. Arviot vaahdotustu1oksista, nayte 1 3. Arviot vaahdotustu1oksista, nayte 2 4. Pd-, Pt-saanti/pitoisuuskayrat, nayte 1 5. Cu-saanti/pitoisuuskayrat, nayte 1 6. Pd-, Pt-saanti/pitoisuuskayrat, nayte 2 7. Cu-saanti/pitoisuuskayrat, nayte 2. Rikastuskaavioehdotus

3 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS 1 YHTEENVETO V opussa OKME:sta saaduista kahdesta Pd-Ptesiintymanaytteesta tehtiin v a1ustavat tutkimukset tarkoituksena se1vitaa taman su1fidikoyhan minera1isaation rikastusteknisia ominaisuuksia ja saatavien rikasteiden 1aatua taman tyyppisten kotimaisten esiintymien kannattavuuden arvioimisen pohjaksi ja rikasteiden sove1tuvuuden se1vittamiseksi Outokumpu Oy:n meta11urgisiin jatkokasitte1yprosesseihin. Kokeiden perustee11a on 1aadittu a1ustava rikastuskaavio, jonka mukaiset jatkuvan prosessin tu1osarviot on esitetty raportin 1iitteena. Rikastuskaavion, kemikaa1iku1utusten ja rikasteana1yysien mukaan voidaan tehda a1ustavat 1aske1mat rikastuskustannuksista ja rikasteiden arvosta. Naytteet edustavat su1fidikoyhaa, mutta Bd-Pt-pitoisuuksi1taan suhtee11isen rikasta minera1isaatiota. Rikkaamman naytteen Pd-pitoisuus on 25 g/t ja Pt 7,2 g/t (Pd/Pt = n. 3,6} koyhemmassa Pd- ja Pt-pitoisuudet ovat noin puo1ta pienemmat. PGE-mineraa1it esiintyvat hienojakoisina, y1eensa a11e 50 urn, mm. braggiitti, sperry1iitti, arsenopa11adiniitti, sti1±wateriitti, ho11ingworthiitti ja cooperiitti on tavattu hieista. Vaahdotusprosessi on tamanhetkisen kasityksen mukaan edu11isimmi11aan yhteissu1fidivaahtous 1ievasti happamassa piirissa, jo11oin vaahdottuvat myos muutkin PGE-mineraa1it tyydyttava11a saanni11a. Rikaste edustaa korkeanikke1ipitoista kuparirikastetta, jossa on n g/t Pd ja g/t Pt, saannit 72-2 % ja 1isaksi merkittavat pitoisuudet Ag ja Au. Jos tyydytaan mata1ampiin rikasteen pitoisuuksiin voidaan erottaa kertaamaton yhteisrikaste, jo11oin mata1apitoiseen, maara1taan noin viisinkertaiseen rikasteeseen arvometa11ien saannit nousevat 0-6 %:n taso11e.

4 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS 2 Taloudellinen optimi voi loytya myos em vaihtoehtojen valilta, kun otetaan huomioon metallurgisen jatkojalostuksen kustannukset ja saantitappiot seka metallien hinnat. Rikasteen metallurgisessa prosessoinnissa luontevin tapa olisi kasittely Harjavallassa rikasteen Ni-pitoisuudesta riippuen, joko suoraan kuparisulatossa tai nikkelitehtaan kautta kuparipuolelle. Taloudellisesti merkittavat jalometallit seuraavat kuparia anodeihin saakka. Erotukseen kuparielektrolyysin anodiliejusta voidaan kayttaa Porin tehtaiden jalometallien puhdistusprosessia. Jalometallien talteensaannit rikasteista nousevat korkeiksi (> 90 %) ja investoinnit metallurgiseen kasittelyyn jaavat pois, koska voidaan kayttaa olemassaolevaa prosessia. Malmin ja rikasteen hydrometallurgisesta kasittelysta on tehty erillinen tutkimus OKMT:ssa (S Heimala), jonka tulokset raportoidaan erikseen.

5 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS 3 NAYTTEET Rikastustutkimuksia varten saatiin OKME:sta (P Hauta1a1ta) kaksi pa1jastumanaytetta siika-kamasta (Rovaniemen m1k) merkinnoin 29-2-JJR/0 (OKMT:n naytemerkinta Siika-Kama 1) ja GBPG/Niemi (OKMT: Siika Kama 2). Rikastusnaytteiden ana1yysit on esitetty tau1ukossa 1. Esiintyman minera1ogiasta ja naytteenottopaikoista on se1vitys 1iittee11a 1 (P Hauta1a)1) Tau1ukko 1 Siika-Kaman rikastustutkimusnaytteiden ana1yysit Nayte JJR/0 Nayte 2 GBPG/Niemi % Nayte 1 Nayte 2 Cu 0,30 0,24 Ni 0,1 0,13 N' X 0,067 0,057 1 su1f Fe 5,2 4,7 s 0,31 0,37 ppm Pd 25,0 12,3 Pt 7,2 3,3 Rh 0,69 0,44 r 0,075 < 0, 025 Au 0,30 0,16 Ag 2,3 2,5 % A10 o 3 17,2 16,6 Ca 13,3 10,5 MgO 11,9 9,6 Si0 2 47,0 50,1 Merkinnat / = emissiospektriana1yysi X su1fidinen Ni (Br-metano1i- 1iuotus OKME) ppm Hg Se Sb Bi Te As % = Co = Zn = Pb Na= cr: Mn Ti~ Sb cg= v = Ga = Sn F C1 < b, 1 '5,5 1,4 < 0, , 0,007 0,01 0,004 0,4-0,6 0,0 0,07,0, 05 <!0, 02 <)0, 01 1) Yhteenveto raportista OKME-070/ /PEH, EH/4 (P Hautala, E Hanninen) 0,00 10,002 < 0, 001 0,006 0,01 </0, 1 5,0 1,4 1,5 0, 9 0,005 0,01 0, ,04 0,07,0, 1 < 0, 02 < 0, 01 0,01 0,002 < 0, 001 0,007 0,01

6 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS 4 RKASTUSTUTKMUKSET Jauhatushienous 1-naytteella jauhatuksen hienontaminen tavanomaiselta alueel ta 12 kwh/t ~ 30 kwh/t ei tuonut olennaista parannusta jatteen Pd ja Pt-pitoisuuksiin (taulukko 2). s- ja Cu-pitoisuudet jatteessa nousevat hieman 15 ~ 12 kwh/t, mika viittaa siihen, etta mentaessa tasta viela karkeampaan jauhatukseen alkaisivat tulokset heiketa. Jatteen Pd- ja Pt-pitoisuuksissa on lieva lasku kwh/t paikkeilla, mutta kustannukset huomioon ottaen kaytannossa jauhatusenergian tarve asettuu kwh/t alueelle, mika tuottaa jauhatushienouden % -74 pro. Vaahdotusjatteen lisajauhatus + vaahdotus ei tuottanut mitaan etua verrattuna yhdessa vaiheessa tehtyyn jauhatus-vaahdotus -kokeeseen. Kaytetyt jauhatukset olivat 15 kwh/t malmille ja 15 kwh/t vaahdotusjatteelle, lopullinen vaahdotusjatteen hienous oli talloin 93 % -74 pm 2-naytteen osalta jauhatuksen hienontaminen 15~30 kwh/t paransi viela jatteen pitoisuutta (Pt 0,6 ~ 0,3... 0,4 ppm ja Pd 2, ~ 2,0 ppm). Tama antaa viitteita siita, etta kaytannon jauhatuspiiri tulisi mitoittaa tavanomaista hienornrnalle vaahdotussyotteelle, arviolta luokkaan kwh/t. (0-5 % -74 urn). Tarkempi arviointi edellyttaisi kuitenkin lisakokeita. Jauhatuksen osalta voidaan todeta taman tyyppisella malmilla \ liikuttavan normaalilla tai jonkin verran tavanomaista hienomrnalla alueella, eika erityisia ongelmia jauhatuksen suhteen pitaisi ilmeta.

7 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS 5 Wiyte 1 Tau1ukko 2 Jatteen Pt- ja Pd-pitoisuuksia 1aboratoriovaahdotuskokeista (va1ituotteiden kierratys nostaa pitoisuuksia jatkuvassa prosessissa) eri jauhatushienouksi11a Jauhatusenergia ja Pt ppm Pd ppm s % Cu % hienous 12 kwh/t 1,7 6,1 0,03 0,04 t65 % -74 )lid (syote) 40 % -37 )lid ps % -74 }lid (syote) 15 kwh/t 1,6 5, 0,02 0,03 50 % -37 )lid 30 kwh/t 1, (1,4)x 6,0 (5,6)x 0,02 0,03 ~0 % -74 ~m (syote) 65 % -37 )lid kwh 1,7 6,1 0,02 0,03 (93 % -74 }.lid (jate) 65 % -37?ill Nayte 2.. Jauhatusenergia ja Pt ppm Pd ppm s % Cu % hienous 12 kwh/t - - t65 % -74 )lid (syote) 0,03 0,02 40 % -37 pm 15 kwh/t 0,60 2, 0,04 0,03 ~~ % -74 }lid (syote) % -37 }lid 30. kwh/t 0,3 (0,25) 2,0 (1,9)x 0,03 0,02 {90 % -74 }lid (syote) 63 % -37 pm x = uusinta-ana1yysi

8 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS Vaahdotus Vaahdotuksessa tulee kysymykseen kaytannossa yhteissulfidirikastus, jolloin myos muut kuin sulfidiset Pd- ja Pt-mineraalit, samoin kuin Au ja Ag vaahdottuvat. Rikasteeksi saadaan talloin lahes kuparirikastetta vastaava tuote, joka sisaltaa runsaasti nikkelia. Ni-pitoisuudesta riippuen tama rikaste voidaan kasitella joko Ni-rikasteiden mukana tai kuparirikasteiden mukana, molernrnissa tapauksissa jalometallit paatyvat kuparianodeihin taman hetkisten arvioiden mukaan yli 90 % saannilla rikasteesta laskettuna ja edelleen normaaliin jalometallipuhdistusprosessiin Yhteisvaahdotuksessa tutkittiin ph:n vaikutusta alueella luontainen (9,0-,7)-5-4 (H 2 so 4 ), kokoojakemikaaljn tyypin (amyyli-, heksyyliksantaatti ja Aerophine 341A) ja annostuksen ( g/t) seka annostuspaikan (mylly-valmennin) vaikutusta seka apukokoojan (OK 216) ja aktivointikemikaalin (CuS04) vaikutuksia. Lisaksi selvitettiin vaahdotuspiirin kytkentaa ja kertausten lukumaaran lvaikutusta rikasteen laatuun. Lisaksi kokeiltiin lietteen potentiaalin saatoa H 2 so 4 -Na 2 S-CaOC12-avulla Vaahdotuskayttaytymisessa ei naytteiden valilla ole oleellisia eroja. 6 ph kokooja Hapan vaahdotus antoi sivukiven suhteen selektiivisemman tuloksen (korkeammat arvometallipitoisuudet rikasteessa), saantien kannalta erot ovat pienemmat ph ei tuonut enaa etuja H 2 so 4 -kulutus (ph 5) kohtuullinen 1,3-1,5 kg/t Heksyyli- ja amyyliksantaatti antoivat identtiset tulokset Aerophine 341A ei paranna tuloksia, eika hintansa vuoksi nain ollen tule kysymykseen Annostus myllyyn tai valmennukseen osoittautuivat samanarvoisiksi

9 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS 7 Aktivointi Potentiaa1isaato Vaahdotuspiiri Apukokoojan {OK 216) vaikutus on vahainen, eika puo1usta paikkaansa Ksantaattikokoojan roima y1iannostus {75 ~ 500 g/t) nostaa Pd- ja Pt-saanteja 5-10 %-yksikkoa vaahdottama11a sekarakeita mukaan rikasteeseen. Jarkeva annostus asettunee g/t paikkei11e ja se1viaisi tarkemmin vasta taysmittakaavassa tehtava11a optimoinni11a Cuso 4 -aktivointi ei paranna tu1osta. Kokei1tujen maarien { g/t) vaikutus Pt-, Pdsaanteihin yksinaan < 1 %-yksikko. Potentiaa1isaado11a ei 1oksiin; arvometa11ien mutta pitoisuudet vain kokeiden rikasteista. H 2 so 4, 170 g/t Na 2 s ja oii 275 g/t saatu parannusta vaahdotustusaannit o1ivat samaa 1uokkaa, n. puo1et vastaavista muiden saatoon kaytettiin 5 kg/t 500 g/t CaOC1 2 KAX-annos Kokeiden pohja1ta suosite1tu vaahdotuskaavio {1iittee11a ) on yhteisvaahdotus, jossa 1. kertausvaahdotuksen jate johdetaan "pe1astusvaahdotuksen" kautta jatteeseen. Ripevaaahdotukse11a pyritaan vie1a nostamaan hienojakoista arvomateriaa1ia ja koyhia sekarakeita. Va1ituotekierron kasvu ei nayttaisi o1evan onge1ma. Rikastuskaavio on esitetty 1iittee11a. Kertausten 1ukumaara riippuu rikasteesta maksettavasta hinnasta: useampi kertaus nostaa pitoisuutta, rnutta pudottaa ta1teensaantia. Optirni on 1askettavissa rikastustu1osvaihte1urajojen {1iitteet 2-7) rikasteen jatkokasitte1ykustannusten ja -ta1teensaantien seka rneta11ihintojen perusteel1a.

10 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS Taulukko 3. Jauhatus- ja vaahdotuspiirien mitoitustietoja seka kemikaalikulutusarviot. Nayte 1 ja 2 Jauhatus (1-nayte) kwh/t (2-nayte) kwh/t 1. valmennus 5 min ph 5, H 2 so 4 KAX vaahdote (esim. Pine Oil) Etuvaahdotus 10 min (lab.) 2. valmennus 5 min ph 5, H 2 so 4 KAX % % -74 1,0-1,2 kg/t g/t 5-20 g/t 0,1-0,2 kg/t g/t urn urn Ripevaahdotus 10 min (lab.) Kertausvaahdotukset 1. kertaus 10 min (lab.) Vaahdotustulokset 2. kertaus 6-10 min (lab.) 3. kertausjatteen vaahd. n. 10 min (lab.) Yksityiskohtaisemmat tulosarviot tehdasmittakaavasta on esitetty liitteilla 2-3. Pd-, Pt- ja Cu-saanti/ pitoisuuskayrat on esitetty liitteilla 4-7. Saantilaskut perustuvat totaalianalyyseihin; nikkelin osalta sulfidisen aineksen saanti on ilmoitettuja lukuja olennaisesti parempi, koska vain osa (nayte 1:37 % ja nayte 2:44 %) nikkelista esiintyy sulfidisena. Sulfidisen nikkelin saanti rikasteisiin (Brmetanoliliuotusanalyysit, 1-nayte) oli esimerkkikokeessa 93,6 %, kun taas totaalianalyysien mukaan laskettuna saanti oli vastaavasti 39,4 %. Tilanne on molemmilla naytteilla samansuuntainen {2-nayte: RNi(tot} 44~7 %; ~i(su~f).91,4 %), ja ~o~kee myos koboltt1a, JOsta va1n p1en1 osa on sulf1d1sta.

11 OY 070/ /PEH/4 OUTO~-<.UMPU Liite 1/1 MA.MNETSNT~ P Hauta1a/EG PGE-RKASTUSKOEHAYTTEET SKAKAMA-1 ja SKAK.Al'A-2. ALUSTAVA TETOJA RKASTUSKOERAPORTTN "K SALMilJEU/OKHT". Seuraavassa on annettu lyhyt, alustava se1onteko naytteiden Siikakama-1 ja Siikakama-2 naytteenottopa1jastumista ja niiden mineralogiasta. Seikkaperaisemmat tiedot annetaan raportissa P Hautala & E Hanninen. _ Siikakama 1 Naytteenottopaljastumien sijainti (karttalehti, koorainaatit) ja identifiointi on: Siikakama-1: Siikakama-2: karttalehti koordinaatit: x = 47.27, y = paljastuma: 29-2-JJR/0 = 1-1-HOK/76 karttalehti koordinaatit: x = 47.3, y = paljastuma: GBPG/Niemi Naytteenottopaikkojen sijainti on osoitettu oheisessa karttakuvassa (kartta J Lahtinen ) Koenaytteiden Siikakama-1 ja Siikakama-2 naytteenotto ja naytteiden murskaus (noin kg/nayte) suoritettiin OKHEn Pohjois-Suomen aluetoimiston toimesta loka-marraskuussa 191. Naytteet toirnitettiin OKMEn laboratorion kautta OKMT:een joulukuussa 1~1 Naytteenottopaikkojen mineralogiset (mikroskooppiset jne.) havainnot perustuvat eri ajankohtina otettuihin, erillisiin tutkimusnaytteisiin. (havainnot: nayte 29-2-JJR/0, ) on kivilajiltaan metagabro. Paamineraaleina ovat monok1iininen Ca-amfiboli (sarviva1ke-aktinoliitti) ja plagioklaasi (anortiittisisalto noin 60 wt-%). - Kivi sisaltaa "heikon" sulfidipirotteen (noin 1.5 wt-%). Sulfideina esiintyvat kuparikiisu, borniitti, milleriitti, pentlandiitti, kovelliitti ja satunnaisesti violariitti, pyriitti ja sinkkivalke. Sulfidipartikkeleiden lapimitta on a1le 500 pm, taval1isirnrnin noin pm ja alle 20 pm:n pirote ha~eessa on yleista. - Platinaryhrnan mineraalit (PGM) esiintyvat paaasiassa sulfidien yhteydessa, rnutta harmeessa tavattavat PGM-kiteet eivat ole harvinaisia. Kidekoko on yleisesti alle 50 nm, mutta poikkeukse1lisen kookkaita ( pm) PGM~rakeita ~avataan. PGM-faaseista yleisimpia ovat kiintealiuossarjaa PdS-PtS (vysotskiitti-braggiitti) edustavat rakeet. Seuraavia PGH-spes ieksia on havai ttu-: t ;.! ;

12 o9k Liite 1/2 MALMNETSNTX P Hauta1a/EG Siikakama 2 vysotskiitti- ( Pd p tn i ) s (300 pm su1f id ien yh teybraggiitti dessa1 harmeessa sti11wateriitti Pd As 3 (200 pm harmeessa arsenopa11adi- Pd (As s b ) 3 ( 50 pm harmeessa niitti sperry1i i tti PtAs2 ( 50 pm harmeessa ho11ing- RhAsS ( 30 pm sti11wateriitissa worthiitti Em. lisaksi on havaittu muutama nimeamaton ja tarkemmin maaritte1ematon PG M-spesies 1 joiden kokoomukset (mikroanalysaattorimaaritysten perustee11a) poikkeavat.. (kirja11isuudessa) tunnetuista spesieksista. (havainnot: nayte GBPG/Uiemi/ J Lahtinen ) on kivi1aji1taan gabropegmatiitti (karkearakeinen). Paamineraa1eina ovat p1agiok1aasi ja Ca-amfibo1i (sarviva1- ke-aktino1iitti). - Kivi sisaltaa "heikon" sulfidipirotteen (noin 1.5 wt-%). Su1fideina esiintyvat kuparikiisu1 magneettikiisu1 pyriitti, pent1andiitti ja satunnaisesti on havaittu hieman mackinawiittia ja sinkkivalketta. Su1fidipartikkeleiden 1apimitta on alle 1.5 mm, y1eisesti noin rm ja alle 20 prn:n kuparikiisupirote harmeessa on tava1lista. - Platinaryhrnan rnineraalit esiintyvat sulfidien yhteydessa ja harmeessa. Kidekoko on a1le 60 pm. PGM-rakeissa seossarjaa PdS-PtS edustavat faasit (vysotskiitti-braggiitti1 cooperiitti) ovat y1eisimpia. Seuraavia PGM-spesieksia on havaittu: N' ( 50 pm vysotskiitti- (Pd Pt?s sulf id ien yh teybra</litti des sa, harmeessa cooperiitt~ PtS ( 60 pm harmeessa sperry1iitti PtAs 2 ( 30 pm harmeessa arsenopa11adi- Pd (As s b ) 3 ( 20 pm harmeessa niitti Paate1mia ~aytteiden Siikakama-1 ja Siikakama-2 su1fidien %-painofraktiot ovat 1ikimain yhtasuuret, noin 1.5 wt-% (analyyseihin perustuva arvio), rnutta su1fidi + PGHfraktioiden kokoomukset ovat eri1aiset. Su1fidi + PGl1- fraktio naytteessa Siikakama-1 on Cu- ja PGE-rikkaampi (ja S-koyhempi) kuin naytteessa Siikakama-2. Naytteiden sulfidiseurueet ovat: Siikakama-1: kuparikiisu+borniitti+mi11eriitti+ pent1andiitti+pyriitti

13 e Liite l/3 MAL!v'NETSNTX P Hau tala/eg s i ikakama-2: kuparikiisu+pentlandiitti+pyrrotiitti+ pyriitti Naytteessa Siikakama-1 platinametallien rnineralogia on spesiesrikkaampi. W:iyt teiden sisaltamat pla tinaryhman rnineraalit esiintyvat paaasiassa sulfidien yhteydessa ja kohtuullisen hyvat saannit yhteisrikasteisiin ovat odotettavissa. Naytteesta Siikakama-1 voidaan odottaa PGM-rikkaampia rikastefraktioita kuin naytteesta Siikakama-2. PG~H-kiteiden esiintyminen harmeessa johtanee PGE:n saantitappioihin ja jatteen PGE-pitoisuuden kasvuun 1 jolloin jatteen prosessointi (esim. lisajauhatus1 liuotus) saattaa tulla harkittavaksi. Rikasteiden laadun ja saantien valiset suhteet1 joustomahdollisuudet ja taloudellisuudet lienevat arvioitavissa Ni-saantilaskelmien suhteen on todettava, etta tapauksessa1 jolloin syotteen Ni-pitoisuus on alhainen ja harrnemineraalien kantaman Ni:n osuus on korkea, on syyta varautua alhaisiin saantilukuihin1 mikali laskelmien perustana ovat totaali-ni-analyysit. Pertti Hautala JAKELd K Salminen/OKMT J Lahtinen/Ll1 TAH 1 EH 1 PEH 1 Ark is to /OKME

14 r , -~:r! l.y! f '., i ;., _-, ' ( '-' C=:J ~ltllftui(js~dnja c=j AJifOJJStT lfivlt c=j ~YiftiKSl/llllfT/S 1 KVCT [=:J t-tltjdttfl.~.:,_&,.to/svtta 0., tra AEKA t). ' /;::. /~ ~ ' / Rikastusnaytteet paljastu mista: ffipg/nem x= y= JJR/0 x=47.27 y=76.75 ffipg/nem = SKA<JiM!i JJR/0 = SKA<JiM!i ~: -.=_ - - / c::::j no c::::j c:j c::::j c:j l71+s '1'111./,,..().AplniWml ~ OVANE'fl mlk Stiko Komo K> 1/0/iorlto J./1/HA'- 6J X 7.J+S /Y<f14t Jb T.J 04

15 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS Liite 2 SKA-KAMA ARVOT VAAHDOTUSTULOKSSTA (JATKUVA PROSESS) Nayte 1 (29-2-JJR/0) Paino % 1,6 Cu % 15 Cu-saanti % 0 Ni % 4 Ni-saanti % 35 Pd ppm 120 Pd-saanti % 2 Pt ppm 360 Pt-saanti % 0 Au ppm 10 Au-saanti % 55 Ag ppm 100 Aq-saanti % 65 s % 17 s-saanti % 5 Fe % 15 Co % 0,1 MgO % 4, CaO % 10,4 A1203 % 13,7 Si~~ % 21,6 zn- 0,04 Pb=% 0,015 As=% < 0,1 Ba=% - Bi=% - Mo=% - Na=% 0,7-1 cr=% 0,2-0,3 Mn=% 0,05 Ti=% sb=% 0,03 < 0,02 cd=% < 0,01 v-= <. 0,003 Ga=% < 0,001 Sn-% < 0,001 Kertausrikaste Esirikaste i1man kertauksia 7,7 3, , , 95 0,025 9, 13,4 15,3 40 0,01 0,009 < 0,1 < 0,05 < 0,003 0, ,1-0,2 0,09 0,09 < 0,02 < 0,01 0,017 < 0,001 < ~

16 METALLURGNEN TUTKMUSLATOS Liite 3 e SKA-KAMA ARVOT VAAHDOTUSTULOKSSTA (JATKUVA PROSESS) Nayte 2 ( GBPG/N iemi) Kertausrikaste Esirikaste i1man kertauksia Paino % Cu % 20 3,5 Cu-saanti % 0 Ni % 4 1 Ni-saanti % Pd ppm Pd-saanti % 72 0 Pt ppm _pt-saanti % 73 0 Au ppm 9 1,5 Au-saanti % Ag ppm Aa-saanti % s % 30 5,7 S-saanti % 0 92 Fe % 25 9 Co % 0,14 0,03 MgO % 1,4,1 CaO % 4, 10,4 A1bo3 % 7,1 14,4 Si=i % 15,7 42,6 Zn 0,2-0,3 0,1 Pb-% 0,04 0,014 As-% < 0,1 < 0,1 Ca-% 0,7-1 Na~% 0,1-0,2 Bi % 0,02 cr=:% 0,03 Mn:% 0,02 Ti_% 0,05 Sb=% < 0,02 Cg-% < 0,01 v-~ 0,002 Ga_% < 0,001 Sn-% < 0,001

17 Liite 4 mum.!! W ~ - = mmml!i ll ~ F.

18 Liite 5

19 le Liite 6

20 -- --~ Liite 7 l! :ll!h 1il :: 1 Pi e ---m m llll;am = m 11 ~ e t: :::

21 Liite MALM MURSKAUS JAUHATUS.... T VAAHDOTUS Ht(~4 ETUVAAHDOTUS ~~04. _....,. RPEVAAHDOTUS JATE KE RTAUS VAAHDOTUKSET ( SAKEUTUS l SUODATUS KUVAUS RKASTE RKASTUSKAAVOEHDOTUS SKAKAMAN MALMLLE. TYYDYTTAESSA MATALAMPN RKASTEEN PTOSUUKSN JATETAAN 2. KERTAUS- VAHE POlS, AARMMASESSA TAPAUKSESSA TOMTAAN LMAN KERTAUKSA. JOLLON ETU- JA RPERKASTE YHDSTETAAN. VASTAAVAT SAANT- JA PTOSUUSENNUSTEE T ON ESTET TY TEKSTSSA.