Laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumaton hoito
|
|
- Jari Lattu
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Nina Lindberg ja Eila Sailas Laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumaton hoito 1090 Anorexia nervosa eli laihuushäiriö on poikkeavaan syömiskäyttäytymiseen liittyvä mielenterveyden häiriö, johon liittyy psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen. Sitä esiintyy erityisesti naisilla nuoruusiässä ja varhaisessa aikuisuudessa. Laihuushäiriöpotilaan sairaudenkuvaan kuuluvat usein sekä ruumiinkuvan hahmottamisen häiriö että painon nousun tai lihavaksi tulemisen voimakas pelko alipainoisuudesta huolimatta, ja potilas saattaa vastustaa voimakkaasti ravitsemustilansa korjaamista. Hoitava lääkäri voi tällöin joutua pohtimaan kysymystä tahdosta riippumattomasta hoidosta. Mielenterveyslaki määrittää eri tavoin alle ja yli 18-vuotiaiden tahdosta riippumattoman hoidon aiheet. Aikuisten ryhmässä keskeiseksi nousee kysymys, onko laihuushäiriö mielisairaus. Laihuushäiriön esiintyvyys on länsimaissa vuotiaiden naisten joukossa arviolta 0,5 1 % ja ilmaantuvuus noin 13 tapausta sataatuhatta henkilöä kohden vuodessa. Laihuushäiriö on sijoitettu ICD-10 tautiluokituksessa fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyviin käyttäytymisoireyhtymiin (F50 59). Sen keskeinen diagnostinen kriteeri on pieni ruumiinpaino, joka on vähintään 15 % alle pituudenmukaisen keskipainon, tai painoindeksi enintään 17,5 kg/m 2. Painon laskun tulee olla potilaan itsensä aiheuttamaa ja hänen tulee kokea olevansa liian lihava ja pelätä lihomista, mikä saa hänet tavoittelemaan pientä painoa. Lisäksi häiriöön liittyy laajaalainen hypotalamus-aivolisäkesukupuolirauhasakselin endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä sek suaalisen mielenkiinnon heikkenemisenä. Häiriön diagnostiset kriteerit ovat samat potilaan iästä riippumatta. Laihuushäiriö on useimmiten pitkäaikainen ja kulultaan aaltoileva. Se voi tosin olla myös lyhytaikainen, ja laihuushäiriössä on kuvattu esiintyneen merkittävää spontaania paranemista. Seurantatutkimusten mukaan hoidon jälkeen noin puolet laihuushäiriöpotilaista on toipunut täysin, 30 %:lla oireilu jatkuu ja 20 % kärsii kroonisesta sairaudesta. Huonoon ennusteeseen viittaavat alhainen paino, myöhäinen sairastumisikä, oireiden pitkä kesto, aikaisempi psykiatrinen hoito, ahmimishäiriö, oksentelu ja ulostuslääkkeiden käyttö. Tuoreessa 20 vuoden seurantatutkimuksessa laihuushäiriöpotilaiden kuolleisuus todettiin 6,5-kertaiseksi koko väestöön verrattuna (Papadopoulos ym. 2009). Laihuushäiriön hoito Lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoito on kuvattu vuonna 2002 julkaistussa Duodecimin Käypä hoito suosituksessa, joka on päivitetty syksyllä 2009 (Lasten ja nuorten syömishäiriöt: Käypä hoito suositus 2009). Sen keskeinen sanoma on, että syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken sairauksia, ja niiden hoito kohdistuu aluksi ravitsemustilan ja somaattisen tilanteen korjaamiseen. Pahimman alipainon korjaannuttua useimmat potilaat hyötyvät psykoterapeuttisista hoidoista. Yleisesti tavoitteena on avohoito, ja se on mahdollista, kun potilaan painoindeksi on yli 13 kg/m 2 tai suhteellinen paino yli 70 % pituuden mukaisesta keskipainosta, hoitomotivaatio on riittävä, tilanne alkaa nopeasti korjaantua, vakavia lääketieteellisiä poikkeavuuksia ei havaita, ja perhe ja muu sosiaalinen verkosto antaa tukea. Psykiatrinen osastohoito puolestaan vaatii tiivistä yhteistyötä ja selkeää Duodecim 2011;127:1090 6
2 vastuualuejakoa potilasta tutkivan ja hoitavan moniammatillisen työryhmän jäsenten kesken. Aluksi keskeisellä sijalla ovat ravitsemustilan korjaaminen sekä ruokailutottumusten ja syömiskäyttäytymisen normaalistaminen. Jos potilas kieltäytyy osastohoidosta, vaikka hänen psyykkinen tai somaattinen tilanteensa on henkeä uhkaava, hoito tulee aloittaa hänen tahdostaan riippumatta. Laihuushäiriöpotilaan synnyttämät vaikeat vastatunteet Laihuushäiriöpotilas pelkää ja siksi usein vastustaa painonsa nostamista. Hänen motivaationsa hoitoprosessiin sitoutumisen suhteen on heikko tai vähintään ambivalentti. Usein potilaan lähipiiriin kuuluvat henkilöt samoin kuin hoitava taho ovat huomattavasti huolestuneempia tilanteesta kuin potilas itse. Tämä saattaa tuntua hoitohenkilökunnasta hämmentävältä ja turhauttavalta. Sairaus saa potilaan usein myös rikkomaan sovittuja sääntöjä ja sopimuksia ja turvautumaan jopa suoranaiseen valehteluun. Potilaan tarve vastustaa hoitotoimenpiteitä on henkilökunnalle henkisesti raskasta, ja vaikeasti aliravitun potilaan hoito saattaa tuntua pelottavaltakin (Kaplan ja Garfinkel 1999). Osa syömishäiriöisistä potilaista on väkivaltaisia. Vihamielisyys ilmenee tyypillisimmin reaktiona vaikeaan perhetilanteeseen, koettuun traumaan tai autonomiapyrkimykseen, joka purkautuu toisiin henkilöihin kohdistettuna aggressiona (Thompson ym. 1999, Arseneault ym. 2000). Tahdosta riippumattomasta hoidosta yleisesti Pakolla hoitaminen on yksi psykiatrian kipupisteistä. Psykiatriassa kohdataan useammin kuin muilla lääketieteen aloilla eettisiä ongelmia, joissa potilaan oikeus itsemääräämiseen ja hoidon tarve törmäävät. Yhteistä näkemystä käyttökelpoisimmasta eettisestä teoriasta päätöksenteon tueksi ei ole (Bloch ja Green 2006). Suomessa noin neljännes psykiatriseen sairaalahoitoon lähettämisistä tehdään potilaan tahdosta riippumatta. Euroopan unionin alueel la tahdosta riippumattomaan sairaalahoitoon ottaminen vaihtelee Dressingin ja Salizen (2004) mukaan Portugalin kuudesta Suomen 218:aan sataatuhatta asukasta kohden. Jäsenvaltioiden mielenterveyslait eroavat toisistaan, ja samantapainenkin lainsäädäntö johtaa eri maissa hyvin erilaisiin ratkaisuihin ongelmatilanteissa. Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on maailmalla tavanomaista, ja sen määrä on pysynyt ennallaan ja osin lisääntynyt (Kallert 2008). Suomessa vuosina nuorten vuotiaiden hoitojaksoista 22 % alkoi M1-menettelyllä. Tarkkailuajan jälkeen pidättävä päätös oli tehty 12,6 %:ssa nuorten hoitojaksoista. Pidättävän päätöksen hoitojaksoihin liittyi enemmän skitsofreniaryhmän ja mielialahäiriöiden diagnooseja ja vähemmän käytöshäiriö-, ahdistuneisuushäiriö- ja syömishäiriöryhmän diagnooseja kuin muihin hoitojaksoihin (Kaltiala-Heino 2003). Tahdosta riippumattoman hoidon hyötyjä ja haittoja on tutkittu niukasti. Tahdosta riippumaton hoito on yhteydessä keskimääräistä pidempiin hoitoaikoihin, toistuviin sairaalahoitoihin ja lisääntyneeseen itsemurhariskiin. Pakolla hoidetut potilaat ovat myös vapaaehtoisesti hoidettuja tyytymättömämpiä hoitoonsa (Kallert ym. 2008). Toisaalta pakkohoito ei tutkimuksissa ole ollut itsenäinen muuttuja vaan sidoksissa potilaan vointiin, ja siksi tulosten arviointi on hyvin vaikeaa. Tah Laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumaton hoito
3 KATSAUS 1092 dosta riippumattoman hoidon yleisyyden on myös esitetty olevan yhteydessä hoitojärjestelmän kyvyttömyyteen tarjota vaihtoehtoisia sopivia hoitomalleja (Lorant ym. 2007). Täysi- ja alaikäisten tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito Suomen mielenterveyslain lähtökohta pakolle on aina hoidollinen. Mielenterveyslaissa on määritetty eri tavoin täysi-ikäisten ja alle 18-vuotiaiden tahdosta riippumattoman hoidon aiheet. Täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta vain, jos hänen todetaan olevan mielisairas. Henkilön tulee olla mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti joko pahentaisi hänen sairauttaan tai vaarantaisi vakavasti hänen tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta. Edellä mainitun lisäksi ehtona on, että mitkään muut mielenterveyspalveluiden vaihtoehdot eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä (Suomen mielenterveyslaki, Mielisairas alle 18-vuotias henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon samoin kriteerein kuin täysi-ikäisetkin. Alaikäinen voidaan toisin kuin 18 vuotta täyttänyt määrätä hoitoon myös vakavan mielenterveyshäiriön perusteella (Kaltiala-Heino 2003). Kun perusteena käytetään tätä, tulee edellä mainittujen muiden kuin diagnoosikriteerien täyttyä samalla tavoin kuin mielisairaudenkin osalta. Nuoren vakava mielenterveyshäiriö suhteessa laihuushäiriöön Akuutteihin mielenterveyden häiriöihin kuuluvat syömishäiriöpotilaan akuutisti henkeä uhkaavat somaattiset komplikaatiot. Pitkittyneisiin mielenterveyshäiriöihin puolestaan luetaan vakava laihuushäiriö, joka ei välittömästi uhkaa henkeä mutta jossa potilaan paino on kroonistunut epäfysiologiseksi ja psyykkisissä toiminnoissa havaitaan juuttuminen oirekäyttäytymiseen. Tähän ryhmään kuuluu myös vakava laihuushäiriö, jossa somaattiset toiminnot ovat vääristyneet eikä vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla hoidolla ole saavutettu tuloksia. Alaikäisten osalta syömishäiriöiden tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisuutta ei ole katsottu aiheelliseksi sitoa mihinkään kiinteään painoindeksirajaan, vaan on korostettu kokonaistilanteen merkitystä (Kaltiala-Heino 2003). Onko laihuushäiriö mielisairaus? Lasten ja nuorten syömishäiriöiden Käypä hoito suosituksen (2009) mukaan tilanteissa, joissa potilas kieltäytyy osastohoidosta vaikka hänen psyykkinen tai somaattinen tilanteensa on henkeä uhkaava, hoito tulee aloittaa hänen tahdostaan riippumatta. Suomalainen psykiatrian oppikirja puolestaan ehdottaa, että hoito voitaisiin aloittaa tahdosta riippumattomana, mikäli kyseessä on henkeä uhkaava nälkiintymistila, jolloin painoindeksi on alle 13 kg/m 2 ja tilaan liittyy vakavia fyysisiä komplikaatioita tai psyykkisiä oireita, kuten itsetuhoisuutta, eikä potilas näe tilaansa todenmukaisesti (Suokas ja Rissanen 2007). Kumpikin esitys jättää pohtimatta kysymystä, voidaanko 18 vuotta täyttäneen, osastohoidosta asianmukaisen informaation jälkeen kieltäytyneen potilaan vaikea, terveydenhuollon ammattilaisten henkeä uhkaavaksi arvioima aliravitsemustila tulkita mielenterveyslain mukaiseksi mielisairaudeksi. Laihuushäiriön diagnoosi edellyttää ruumiinkuvan häiriötä, jossa sairastunut on mielestään liian lihava ja pelkää kovasti lihomista. Syömiseen liittyy myös usein uskomuksia ja rituaaleja, joiden sisältö on irrationaalinen. Näitä kokemuksia ei ole pidetty psykoottisina, vaikka ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää niitä. Skitsofreniassa esiintyy ajoittain erikoista syömiskäyttäytymistä ja siihen liittyvää painon laskua mutta ei yleensä lihomisen pelkoa tai ruumiinkuvan häiriötä. Tapausselostuksia on julkaistu sekä skitsofreniapotilaista, joiden oirekuvaa on vaikea erottaa laihuushäiriöstä (Cheung ja Wilder-Smith 1995) että syömishäiriön aikana kehittyneistä psykoottisista oireista (Dymek ja le Grange 2002). Restriktiiviseen anoreksiaan on liitetty kolminkertai- N. Lindberg ja E. Sailas
4 nen skitsofreniaan sairastumisen riski (Blinder ym. 2006). Laihuushäiriöpotilailla esiintyy enemmän psykoottistyyppisiä oireita ja kokemuksia kuin terveillä verrokeilla (esim. jos syön jäätelön, se kertyy heti läskiksi reisiin ), mutta nämä eivät liity niinkään todellisuudentajun häiriintymiseen vaan pikemminkin sairaudelle tyypilliseen erikoiseen psykopatologiaan (Nozaki ym. 2007, Miotto ym. 2010). Laihuushäiriön aiheuttama nälkiintyminen on yhteydessä kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen (Kingston ym. 1996), mutta tätä ei voitane pitää ongelmana, joka oikeuttaisi häiriön luokittelemisen mielisairaudeksi. Anoreksiapotilaiden omaisten kokema taakka muistuttaa psykoosipotilaiden omaisten kokemaa: potilaiden käytös on vaikeasti hallittavaa, hoitojärjestelmä ei vastaa heidän tarpeitaan ja sekä potilas että perhe stigmatisoituvat (Treasure ym. 2001). Erittäin vaikeaan aliravitsemukseen ja erityisesti sen nopeaan korjaamiseen (refeedingsyndrooma; aliravitsemustilan korjaamisessa syntyvä hypofosfatemia) saattaa liittyä äkillistä, tilapäistä sekavuutta. Deliriumtilat ilmenevät laaja-alaisina huomio- ja keskittymiskyvyn, muistin, loogisen ajattelun, orientaation, psykomotorisen käyttäytymisen ja uni-valverytmin häiriöinä. Ne katsotaan kuuluviksi mielisairauksiin, ja tällaisissa erityistilanteissa laihuushäiriöpotilaaseen voidaan tilapäisesti kohdistaa iästä riippumatta mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa. Laihuushäiriö muistuttaa vakavuudeltaan ja aiheuttamaltaan taakalta psykoosisairauksia, mutta mielenterveyslain tarkoittamana psykoottisena sairautena laihuushäiriötä ei yleensä voida pitää. Näin on arvioinut myös Länsi- Suomen lääninhallitus ratkaisussaan ( /So-38): Lääninhallitus totesi, että kun on kyse täysi-ikäisestä henkilöstä, ei anoreksiaa voida pitää mielisairautena mielenterveyslain 8 :ssä tarkoitetussa mielessä. Lääninhallituksen näkemyksen mukaan vakavaa mielenterveydenhäiriötä, kuten anoreksiaa, voitaisiin pitää riittävänä perusteena tarkkailulähetteen laatimiseen täysi-ikäisen kohdalla, jos mielenterveydenhäiriöön liittyy myös psykoottisuutta. Kyseisessä tapauksessa työterveyslääkäri oli toimittanut nuorehkon aikuisen naisen M1-lähetteellä sairaalaan. Tarkkailulähetteeseen oli merkitty potilaan mielisairaudeksi anorexia nervosa, ravitsemustila hälyttävä, ei sairaudentunnetta. Hoidon tarpeen osalta oli todettu kohdassa sairauden olennainen paheneminen kyllä ja oman terveyden tai turvallisuuden vaarantumista koskevassa kohdassa oma henki vaarassa sekä kohdassa muiden mielenterveyspalvelujen riittämättömyys/soveltumattomuus ei avohoitoon motivoidu (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 2007). Onko laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumattomasta hoidosta hyötyä? Vertailevia tutkimuksia vapaaehtoisessa ja tahdosta riippumattomassa hoidossa olleista suomalaisista laihuushäiriöpotilaista ei ole julkaistu, ja muuallakin niitä on tehty niukasti. Noin kymmenen vuotta sitten julkaistussa englantilaisessa tutkimuksessa verrattiin 81:tä tahdosta riippumattomassa hoidossa ollutta aikuista laihuushäiriöpotilasta samaan määrään vapaaehtoisessa hoidossa olleita sairaalapotilaita. Sairaalahoito sisälsi ravitsemushoitoa, kognitiivista psykoterapiaa, yksilöllistä lääkitystä ja perhetapaamisia. Ravitsemushoito toteutettiin siten, että potilas söi itse ateriansa mutta hoitajien jatkuvassa valvonnassa. Yhden yksittäisen potilaan huonokuntoisuuden takia hoitaja syötti häntä lusikalla. Nenä-mahaletkua tai suonensisäistä pakkoravitsemusta ei yksikössä käytetty. Hoito-ohjelmaan kuului aterioiden jälkeinen vuodelepo, ja potilaiden käyntejä WC:ssä rajoitettiin ruokailujen jälkeen (oksentelun ehkäisy). Molemmissa ryhmissä hoidolla saavutettiin sama painotavoite, mutta tahdosta riippumattomassa hoidossa olleiden tervehtyminen kesti pidempään. Keskimäärin 5,7 vuoden seurannassa tahdosta riippumatta hoidetuista menehtyi useampi kuin vapaaehtoisesti hoidetuista (10/79 vs 2/78). Tutkimuksen päätelminä esitettiin, että lyhyessä seurannassa hoidot olivat yhtä tehokkaita, ja tahdosta riippumatta hoidettujen runsaampi kuolleisuus liitettiin vaikeaan sairausoireistoon (Ramsay ym. 1999) Laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumaton hoito
5 KATSAUS 1094 YDINASIAT 88Laihuushäiriö on poikkeavaan syömiskäyttäytymiseen liittyvä mielenterveyden häiriö, johon liittyy psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen. 88Laihuushäiriössä on tyypillistä, että potilas puolustaa ja arvostaa aliravitsemustilaansa. 88Laihuushäiriö muistuttaa vakavuudeltaan ja aiheut8tamaltaan taakalta psykoosisairauksia, mutta mielenterveyslain tarkoittamana mielisairautena laihuushäiriötä ei yleensä voida pitää. 88Aikuisen tahdosta riippumaton hoito on mahdollista vain, jos kyseessä on psykoottisesti oireileva tai muut tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit täyttyvät. Vastaavassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa seurattiin 397:ää peräkkäistä hoitoon ohjattua aikuista syömishäiriöpotilasta, joista 66 (16,6 %) päätyi tahdosta riippumattomaan hoitoon. Olosuhteet osastolla ja potilaille asetetut rajoitteet vastasivat edellisen tutkimuksen kuvauksessa esitettyjä. Vapaaehtoisesti ja tahdosta riippumatta hoidetut eivät eronneet toisistaan hoidon hyötyjen suhteen (Watson ym. 2000). Alaikäisiin englantilaisiin ja walesilaisiin laihuushäiriöpotilaisiin kohdistuneessa seurantatutkimuksessa puolestaan todettiin mielenterveyslakiin perustuva hoito vanhempien valtuutuksella annettua tehokkaammaksi. Potilaat oli ohjattu osastolle, jossa jokainen sai ravitsemushoitoa, oman valintansa mukaisesti kognitiivis-behavioraalista, taide- tai perheterapiaa sekä yksilöllistä lääkitystä. Ravitsemushoito toteutettiin yksikössä valvotun ruokailun lisäksi tarvittaessa myös nenä-mahaletkun kautta. Aineisto oli kuitenkin varsin pieni: 16 pakkohoitoa saanutta ja 34 vanhempien suostumuksella hoitoon ohjattua nuorta (Ayton ym. 2009). Australialaisessa selvityksessä tarkasteltiin, miten tahdosta riippumattomaan hoitoon päätyneet aikuiset laihuushäiriöpotilaat erosivat vapaaehtoiseen sairaalahoitoon tulevista. Aineisto koostui 75 peräkkäisestä potilaasta, jotka tulivat noin viiden vuoden aikana sairaalahoitoon yhteensä 96 kertaa. Tahdosta riippumattomaan hoitoon otetuilla ilmeni vapaaehtoisessa hoidossa olleisiin verrattuna enemmän aiempia psykiatrisia hoitoja ja heillä esiintyi runsaammin psykiatrista oheissairastavuutta. Tahdosta riippumattomaan hoitoon otettujen ajankohtainen somaattinen vointi oli huonompi: heidän painoindeksinsä oli pienempi, ja he olivat alttiimpia refeeding-syndroomalle (Carney ym. 2008). Englantilaisille psykiatreille kohdistettu kyselytutkimus osoitti heidän kannattavan laihuushäiriöpotilaiden hoitoa lainsäädännön sallimalla pakolla. Syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneet psykiatrit korostivat muita kollegojaan enemmän potilaiden turvaamista sairauden aiheuttamilta haitoilta ja pitivät tätä tärkeämpänä kuin potilaiden oikeutta autonomiseen päätöksentekoon (Tan ym. 2008). Laihuushäiriön tahdosta riippumaton hoito voi siis ainakin lyhyen seurannan perusteella olla hyödyllistä. Voiko tahdosta riippumattomasta hoidosta olla haittaa laihuushäiriöpotilaalle? Laihuushäiriössä on tyypillistä, että potilas puolustaa ja arvostaa aliravitsemustilaansa. Taustalla voi olla erilaisia sairautta ylläpitäviä tekijöitä sekä psykologisia että fysiologisia jotka liittyvät esimerkiksi alkuvaiheen laihtumisen tuomaan energiantunteeseen ja myöhemmin syömisen aiheuttamaan epämukavuuteen (Schmidt ja Treasure 2006). Tilanteen hoito pakolla saattaa tuntua kestämättömältä. Anoreksiaa on myös joskus kuvattu elämäntavaksi tai tietoiseksi valinnaksi eikä sairaudeksi (Harshbarger ym. 2009). Tässä viitekehyksessä hoitoyritykset ovat potilaan kannalta luonnollisesti mielettömiä. Yksittäinen potilas saattaa kokea hoidon tarpeen hyväksyessäänkin pakon käytön huomattavan loukkaavaksi ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttumiseksi (Kaywood 2000). Pakon N. Lindberg ja E. Sailas
6 käytön keskeisenä ongelmana on nähty potilaan todellisen motivaation puute, joka johtaa siihen, että potilas syö itsensä pois sairaalasta (Bruch 1974). Huolena on tällöin kliinikolle tuttu tilanne, jossa pakon avulla paino saadaan korjaantumaan mutta avohoidossa se laskee jälleen heti. Laihuushäiriöpotilaan painon korjaaminen edellyttää ammattitaitoa. Tähän vaiheeseen liittyy merkittäviä riskejä fyysiselle terveydelle. Jos pakon myötä päädytään nenä-mahaletkun käyttöön, riskit kasvavat (Cockfield ja Philpot 2009). Painon nopea, hallitsematon nostaminen voi johtaa paitsi refeeding-syndroomaan myös bulimiaoireilun aktivoitumiseen. Buliimisen anoreksian ennuste on huonompi kuin restriktiivisen. Vaikeinta tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen arviointi on kuitenkin jo pitkään laihuushäiriötä sairastaneen, kroonistuneen potilaan tapauksessa. Kroonisen anoreksian määritelmästä ei olla yksimielisiä. Toisaalta yleisesti arvioidaan, että on olemassa pitkäaikaisesti aliravittuna pysyvä potilasryhmä, jonka hoidossa tavoitteena on paras mahdollinen elämänlaatu, ei enää normaali syömiskäyttäytyminen (Tierney ja Fox 2009). Tämän ryhmän pakkotoimet usein karkottavat hoidon piiristä. Laihuushäiriöpotilas ja ei-juridinen pakko Merkittävä osa juridisessa mielessä vapaaehtoisesti sairaalahoitoon päätyneistä laihuushäiriöpotilaista kokee joutuneensa hoitoon lääkärien, perheenjäsenten, ystävien tai työnantajan pakottamina (lahjonta, uhkailu, kiristys, anelu jne.). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 34 (35 %) 96:sta hoitoon tulleesta laihuushäiriöpotilaasta (joukossa sekä alaikäisiä että täysikäisiä) koki joutuneensa tällaisen painostamisen tai pakottamisen kohteeksi. Kahden viikon hoitojakson jälkeen 14 (41 %) heistä oli muuttanut alkuperäistä kielteistä mielipidettään hoidon tarpeellisuudesta ja koki hoidon tilanteessa asianmukaiseksi. Alaikäiset kokivat aikuisia potilastovereitaan voimakkaammin tulleensa pakotetuksi hoitoon, ja heidän käsityksensä hoidon tarpeellisuudesta muuttui hoidon aikana merkitsevästi harvemmin kuin aikuispotilaiden (Guarda ym. 2007). Molempi parempi? Täysivaltaisen potilaan tahdon kunnioittaminen ja potilaan antama tietoon perustuva suostumus kaikkiin tutkimus- ja hoitotoimiin on lääkärin työn eettinen lähtökohta. Kompetentti henkilö pystyy itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan. Sellainen edellyttää tiettyjä kykyjä ja taitoja sekä ratkaisujen edellyttämää luotettavaa tietoa (Pietarinen ja Launis 2005). Lääkärit pitävät esimerkiksi nälkälakossa olevan kompetentin henkilön pakkoruokintaa eettisesti ongelmallisena (Annas 2006). Laihuushäiriöpotilas ei yleensä ole psykoottinen mutta voi olla kykenemätön arvioimaan syömiskäyttäytymisensä aiheuttamia vaaroja. Laihuushäiriön hoidossa saatetaan tarvita tahdosta riippumattomia toimia, mutta niitä ei tulisi sitoa suoraan potilaan ravitsemustilaan vaan pitäisi arvioida potilaan kokonaistilannetta ja pakon mahdollisia hyötyjä ja haittoja yksilöllisesti juuri hänelle. Tilanteita, jotka altistavat painon nopeille muutoksille, tulee pyrkiä välttämään. Aikuisen tahdosta riippumaton hoito on nykyisen mielenterveyslain mukaan mahdollista vain, jos kyseessä on psykoottisesti oireileva ja muut tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit täyttyvät. Näin mielenterveyslaki antaa alaikäisen osalta lääkärille huomattavasti väljemmät mahdollisuudet käyttää potilaan kokonaistilanteen huomioivaa yksilöllistä harkintaa kuin täysi-ikäisen hoidossa. NINA LINDBERG, dosentti, erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri HYKS, psykiatrian tulosyksikkö, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä PL 590, HUS EILA SAILAS, erikoislääkäri, ylilääkäri HUS, Kellokosken sairaala SIDONNAISUUDET Nina Lindberg: ei sidonnaisuuksia Eila Sailas: asiantuntijapalkkio (Janssen-Cilag), matkakorvaus (Lundbeck) 1095 Laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumaton hoito
7 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Annas G. Hunger strikes at Guantanamo Medical ethics and human rights in a legal black hole. N Engl J Med 2006; 355: Arseneault L, Moffitt TE, Caspi A, Taylor PJ, Silva PA. Mental disorders and violence in a total birth cohort: results from the Dunedin Study. Arch Gen Psychiatry 2000; 57: Ayton A, Keen C, Lask B. Pros and cons of using the mental health act for severe eating disorders in adolescents. Eur Eat Disord Rev 2009;17: Blinder B, Cumella E, Sanathara V. Psychiatric comorbidities of female inpatients with eating disorders. Psychosom Med 2006;68: Bloch A, Green S. An ethical framework for psychiatry. Br J Psychiatry 2006;188:7 12. Bruch H. Perils of behavior modification in treatment of anorexia nervosa. JAMA 1974;230: Carney T, Tait D, Richardson A, Touyz S. Why (and when) clinicians compel treatment of anorexia nervosa patients. Eur Eat Dis Rev 2008;16: Cheung P, Wilder-Smith E. Anorexia nervosa and schizophrenia in a male Chinese. Case report. Int J Eat Disord 1995;18: Cockfield A, Philpot U. Feeding size 0: the challenges of anorexia nervosa. Managing anorexia from a dietitian s perspective. Proc Nutr Soc 2009;68: Dressing H, Salize H. Compulsory admission of mentally ill patients in European Union Member States. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004; 39: Dymek M, le Grange D. Anorexia nervosa with comorbid psychosis and borderline mental retardation: a case report. Int J Eat Disord 2002;31: Guarda A, Pinto A, Coughlin J, Hussain S, Haug NA, Heinberg LJ. Perceived coercion and change in perceived need for admission in patients hospitalized for eating disorders. Am J Psychiatry 2007; 164: Harshbarger J, Ahlers-Schmidt C, Mayans L, Mayans D, Hawkins J. Pro-Anorexia websites: what a clinician should know. Int J Eat Disord 2009;42: Kallert T, Glöckner M, Schutzwohl M. Involuntary vs. voluntary hospital admission. A systematic literature review on outcome diversity. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2008;258: Kallert T. Coercion in psychiatry. Curr Opin Psychiatry 2008;21: Kaltiala-Heino R. Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito. Mitä mielenterveyslain käsite vakava mielenterveydenhäiriö alaikäisillä tarkoittaa? Selvityksiä 2003:7. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Kaplan AS, Garfinkel PE. Difficulties in treating patients with eating disorders: a review of patient and clinician variables. Can J Psychiatry 1999;44: Kaywood K. My body and other stories: anorexia nervosa and the legal politics of embodiment. Soc Leg Studies 2000;9: Kingston K, Szmukler G, Andrewes D, Tress B, Desmond P. Neuropsychological and structural brain changes in anorexia nervosa before and after refeeding. Psychol Med 1996;26: Lasten ja nuorten syömishäiriöt [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009 [päivitetty ]. Lorant V, Depuydt C, Gillain B, Guillet A, Dubois V. Involuntary commitment in psychiatric care: what drives the decision? Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007; 42: Miotto P, Pollini B, Restaneo A, ym. Symptoms of psychosis in anorexia and bulimia nervosa. Psychiatry Res 2010; 175: Nozaki T, Motoyama S, Arimura T, ym. Psychopathological features of anorectic patients who dropped out of inpatient treatment as assessed by the Minnesota multiphasic personality inventory. Bio psychosoc Med 2007;1:15. Papadopoulos F, Ekbom A, Brandt L, Ekselius L. Excess mortality, causes of death and prognostic factors in anorexia nervosa. Br J Psychiatry 2009;194:10 7. Pietarinen J, Launis V. Lääkintä- ja hoitoetiikan perusperiaatteet. Kirjassa: Saarni S, toim. Lääkärin etiikka. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto Ramsay R, Ward A, Treasure J, Russell G. Compulsory treatment in anorexia nervosa. Br J Psychiatry 1999;175: Schmidt U, Treasure J. Anorexia nervosa: valued and visible. A cognitiveinter persona maintenance model and its implications for research and practice. Br J Clin Psychology 2006;45: Suokas J, Rissanen A. Syömishäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2007, s Tan J, Doll H, Fitzpatrick R, Stewart A, Hope T. Psychiatrists attitudes towards autonomy, best interests and compulsory treatment in anorexia nervosa: a questionnaire survey. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2008;2:40. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten ratkaisuja Helsinki: Edita Thompson KM, Wonderlich SA, Crosby RD, Mitchell JE. The neglected link between eating disorders and aggressive behavior in girls. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Tierney S, Fox J. Chronic anorexia nervosa: a Delphi study to explore practitioners views. Int J Eat Disord 2009; 42:62 7. Treasure J, Murphy T, Szmukler G, Todd G, Gavan K, Joyce J. The experience of caregiving for severe mental illness: a comparison between anorexia nervosa and psychosis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2001;36: Watson T, Bowers W, Andersen A. Involuntary treatment of eating disorders. Am J Psychiatry 2000;157: Summary Anorexia nervosa and involuntary treatment Anorexia nervosa is a mental health disorder typical for adolescent girls and young adults. The clinical picture is often characterized by distorted body image and intense fear of gaining weight or becoming fat in spite of actual underweight. It is associated with severe disturbance of psychological, physical and social functioning. When the patient strongly resist all weight gaining measures clinicians may have to consider the possibility of involuntary treatment. In the Finnish Mental Health Act there are different definitions for involuntary treatment in adults as compared with under-aged patients. In adults the core question is whether anorexia nervosa can be defined as a psychotic disorder or not. The present review also summarizes literature concerning benefits and disadvantages of involuntary treatment in these patients. 1096
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotTARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotJorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?
Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com
LisätiedotPotilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä
Potilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Tanja Svirskis LT, psykiatrian erikoislääkäri kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Potilas X on 55-vuotias mies ja hoidossa yliopistosairaalan kardiologian
LisätiedotJaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotTahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus
Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPsykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016
Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMitä uutta Käypä hoito -suosituksessa
Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:
LisätiedotSairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotSyömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.
Syömishäiriöt Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema 16.5.2017 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 1 Sisältö Syömishäiriöt Anoreksia Nervosa Bulimia Nervosa Ahmimishäiriö
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotTyöryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA
KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala
LisätiedotTHL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue
THL:n pakkotyökirja Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue THL:n TYÖRYHMÄ THL kutsui psykiatristen sairaaloiden edustajat Pakon käytön vähentämisen ja turvallisuuden lisäämisen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPakkohoito: milloin ja miten?
Katsaus Jyrki Korkeila Pakkohoito: milloin ja miten? Pakkohoitoa voidaan antaa mielenterveyslain mukaan psykiatrisissa sairaaloissa ja myös päihdehuoltolain perusteella lääninhallituksen sopivaksi katsomassa
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto
Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotLapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu
Lapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu Liisa Nieminen, OTT, VTM, dos. TUKIJA:n jäsen 11.11.2014 Oikeustieteellinen tiedekunta / Liisa Nieminen 11.11.2014 1 Lähtökohdista Ihmistieteiden eettinen
LisätiedotHENKEÄ UHKAAVAN ANOREKSIAN TUNNISTAMINEN JA SOMAATTINEN HOITO
HENKEÄ UHKAAVAN ANOREKSIAN TUNNISTAMINEN JA SOMAATTINEN HOITO Nelli Pajamäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto. Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria
Psykiatrinen hoitotahto Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria Taustaa Välittäjä 2013 Pirkanmaan osahanke Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Tervein mielin Pohjois-Suomessa Lapin osahanke
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotMiten oppia syömään monipuolisesti? Case: anoreksia
Miten oppia syömään monipuolisesti? Case: anoreksia [Tedy ry: Ravitsemushoidon IV strategiaseminaari 20.5.2015, Kuopio] PsT, dos (terveyspsykologia), yliopistonlehtori Sanna Sinikallio, Kansanterveystieteen
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotInterventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä
Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia Helsingin yliopisto sanna.tirkkonen@helsinki.fi #lastensuojelupäivät2018
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotHullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille
Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotAlaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007
Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999
LisätiedotPAKKOKEINOJEN KÄYTTÖ lasten somaattisessa hoitotyössä
PAKKOKEINOJEN KÄYTTÖ lasten somaattisessa hoitotyössä Oili Papinaho, sh, TtM, TtT-opiskelija Oulun yliopistollinen sairaala Itä-Suomen Yliopisto YK:n LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS (1989) Erityinen huomio:
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotAgatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS
Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie Päämäärätietoinen Johdonmukainen Viettelevästi johdatteleva Where Is the Body? Sooma
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotLapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
Lisätiedot