*** Toimistopäällikön esittely 1 Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelman linjaukset

Transkriptio

1 Kirkollishallituksen istunto Pöytäkirja Aika: klo Paikka: Kirkollishallituksen kokoustilat, Karjalankatu 1, Kuopio Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, piispa Arseni, kirkkoherra Timo Tynkkynen, nunna Elisabet, käräjätuomari Heikki Piiroinen, johdon konsultti Tuovi Haikala, palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala(sihteeri), toimistopäällikkö Pia Tuovinen, kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov ja taloudenhoitaja Paavo Kokotti. Este: Kirkkoherra Markku Salminen Toimistopäällikön esittely 1 Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelman linjaukset Kirkollishallitus on kokouksessaan päättänyt hyväksyä talousarvion pääluokat esityksen (liitteen sarake ES ) mukaan ja lisäksi päättänyt, että tarvittavien yksityiskohtien osalta talousarviota käsitellään kirkollishallituksen lokakuun istunnossa, jolloin päätetään talousarvion lopullinen sisältö. Syyskuun istunnon päätöksen mukaisesti kustannuspaikalta 710, Muu kiinteistötoimi, on poistettu kiinteistöpäällikön kustannukset. Vastaavasti tilille 4400 Asiantuntijapalvelut, on varattu euron määräraha. Kustannuspaikan menot pienenivät euroa. Kustannuspaikan 811, Sijoitustoiminta, sijoitusarvopapereiden tuotto-odotuksia on korjattu edellisten 5 vuoden mukaisella keskiarvolla, jolloin tuloja odotetaan saatavaksi yhteensä euroa, lisäystä edelliseen esitykseen verrattuna on euroa. Näillä muutoksilla talousarvioesitys on alijäämäinen euroa. Syyskuun kokouksen jälkeen talousarvioesitykseen on tehty edellä esitetyt muutokset talousarviovuoteen sekä suunnitelmavuosille Syyskuun esitykseen tehdyt muutokset näkyvät talousarvion sarakkeessa muutos. Syyskuun talousarvioesityksen sarake on otsikoitu ES ja lokakuun esitys ES Liite 1 a, b ja c.

2 Budjetin loppusumma on 6,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toteumaan verrattuna vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot ovat kasvaneet 4,6 prosenttia ja henkilöstökulut laskeneet 4,6 prosenttia. Kirkon papiston ja kanttoreiden eläkekassamenojen arvioidaan nousevan 7,9 prosenttia vuoden 2013 toteutumasta. Kirkollishallitus lähettää Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille kirkolliskokoukselle. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka ja että kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin. Esityksen mukaan. Helsingin hiippakunnan alueella toimivan matkapapiston kulut kohdennetaan avustuksiin, kuten muidenkin hiippakuntien kohdalla. Toimistopäällikön esittely 2 Keskusrahastotyöryhmän raportti Vuoden 2012 kirkolliskokoukselle tehtiin aloite keskusrahastomaksujen määräysperusteiden ja käytön tarkoituksenmukaisuuden selvittämisestä ja määräytymisperusteiden kehittämisestä seurakuntatalouksien tarpeita paremmin vastaaviksi. Asiaa valmistelemaan asetettiin työryhmä, joka jätti raporttinsa vuoden 2013 kirkolliskokoukselle. Vuoden 2013 kirkolliskokous käsitteli raportin, teki huomioita ja päätti, että keskusrahastotyöryhmä jatkaa työskentelyään syksyyn 2014 asti ja että loppuraportti lainmuutostarpeineen tuodaan vuoden 2014 kirkolliskokouksen käsittelyyn. Keskusrahastotyöryhmän loppuraportti on täydennys vuoden 2013 raporttiin. Siinä on täsmennetty ja konkretisoitu toimenpide-esityksiä sekä tehty vaihtoehtoisia laskelmia keskusrahastoprosentille. Liite 2 a. Kirkollishallitus päätti kokouksessaan lähettää raportin lausuntokierrokselle seurakuntien neuvostoille siten, että lausunnot ja raportti käsitellään syyskuun istunnossa. Määräaikaan mennessä saapuneita lausuntoja oli kymmeneltä seurakunnalta, määräajan saapui yksi lausunto. Lausunnot ovat liitteinä 2 b l. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että se hyväksyy keskusrahastotyöryhmän raportin. Perustelut: Keskusrahastotyöryhmän raportissa esitetään verotulopohjaan perustuvaa maksua. Verotulopohjalla tarkoitetaan kokonaistuloveroja, joiden perusteella kirkollisvero määräytyy eli kirkollisveroprosentti x verotulopohja = kirkollisveron euromäärä. Keskusrahastomaksun määräytymisperuste on sama kaikille

3 seurakunnille. Pääomatuloja kohdellaan keskusrahastomaksua määrättäessä seurakuntien osalta eri tavalla riippuen siitä, mistä ne ovat peräisin. Kirkkojärjestyksen 53 :n mukaisesti vuokratulot ja metsätulot huomioidaan keskusrahastomaksun perusteena 70 prosentin osalta, mutta omaisuuden myyntivoitot 100 prosenttisesti. Osalla seurakunnista vuokratuloihin ja metsätuloihin ei kohdistu mitään vuosikuluja ja toisilla seurakunnilla niihin kohdistuu suuria perusparannus kuluja sekä vuosikuluina remonttikuluja ja metsäomaisuuden osalta uudistamis - ja metsänparannuskuluja, joita ei oteta mitenkään huomioon keskusrahastomaksua määrättäessä. Omaisuuden myyntivoittoihin ei kohdistu mitään vähennyksiä riippumatta siitä, mihin varat omaisuuden luovutuksen jälkeen käytetään. Pääomatuloihin kohdentuva keskusrahastomaksun perintä ei ole tasapuolinen eri omaisuuslajien osalta. Pääomatuloista kertyvä keskusrahastomaksu on ollut vuosina noin euroa vuodessa. Vastaavasti seurakunnille on annettu erilaisina avustuksina vuosina noin euroa vuodessa. Liite 2 m. Raportin esitys vapauttaa luostarit keskusrahastomaksuista verotulopohjaan perustuvan maksun perusteella on perusteltu, sillä vuonna 2014 luostareilta kannettava keskusrahastomaksu on ollut vain euroa. Kirkollishallitus päätti lähettää raportin kirkolliskokoukselle tiedoksi. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että keskusrahastojärjestelmää kehitetään yhtäaikaisesti hallinnon kehittämisen kanssa. Tavoitteena on, että uudessa järjestelmässä kaikkia tulolajeja kohdellaan yhdenvertaisesti mukaan lukien pääomatulot. Toimistopäällikön esittely 3 Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan ennakkopäätös keskusrahastomaksun määräytymisestä Kirkollishallitus on saanut Lappeenrannan ortodoksiselta seurakunnalta ennakkopäätöshakemuksen keskusrahastomaksun määräytymisestä. Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta on myymässä Lappeenrannan Koulutalo Oy Valtakeskuksen osakkeita. Seurakunnan omistamat osakehuoneistot sijaitsevat rakennuksessa, jonka peruskorjaus ei ole kannattavaa. Rakennus tullaan tulevaisuudessa purkamaan. Vuokratulot ovat olleet seurakunnan huomattava tulonlähde. Hakemuksen mukaan seurakunta käyttää kaupasta saatavat rahat vanhan pappilan ja seurakunnan pääkirkon peruskorjauksiin. Liite 3. Keskusrahastomaksua ei peritä Koulutalo Oy Valtakeskuksen osakkeiden myyntivoitosta. Keskusrahastomaksun hyvitys huomioidaan tulevaisuudessa osana mahdollista peruskorjausavustusta. Seurakunnan tulee käyttää sijoitusomaisuuden tuotto viiden vuoden kuluessa keskusrahastomaksun vapauttamisesta seurakunnan omistaman omaisuuden peruskorjauksiin tai uudelleen rakentamiseen.

4 Perustelut: Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 38 :n mukaisesti seurakunnan on maksettava keskusrahastomaksua tuloverolain (1535/1992) mukaisesta pääomatulostaan. Tuloverolain 32 :n mukaan pääomatuloa on omaisuuden luovutuksesta saatu voitto. Lain 38 :n 6 momentin mukaan kirkollishallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta osittain tai kokonaan vapauttaa seurakunnan tai luostarin suorittamasta sille määrättyä keskusrahastomaksua tai viivästyskorkoa. Seurakuntien on tiedostettava sijoitusomaisuuden riskinäkymät tulevaisuudessa ja luovuttava kannattamattomasta omaisuudesta. Omaisuudesta saatuja rahoitustuottaja on voitava käyttää tulevaisuudessa seurakunnan omien kiinteistöjen peruskorjaamiseen tai huolellisen harkinnan jälkeen mahdolliseen uudelleen rakentamiseen sekä antaa siitä hyväksyttävän raportin kirkollishallitukselle. Seurakuntien on voitava tulevaisuudessa huolehtia omistamastaan omaisuudesta, sen kunnossapidosta ja perusparannuksista ilman kirkon myöntämiä avustuksia. Kirkollishallitus linjasi, että vapautus myyntivoittoon perustuvasta keskusrahastomaksusta voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että seurakunta asetetussa määräajassa käyttää omaisuuden myynnistä saadut tulot omaisuutensa hoitamiseen. Esityksen mukaan. Kirkollishallitus toteaa, että laissa mainitut erityiset perustelut on todettu esityksen perusteluissa liittyen omaisuuden jalostamiseen ja sijoitusomaisuuden kehittämiseen. Merkittiin tiedoksi, että kirkkoherra Timo Tynkkynen ei osallistunut asian käsittelyyn. Palvelukeskuksen johtajan esittely 4 Aloite hallinnon kehittämisen vaihtoehtoisista malleista Määräaikaan mennessä saapui yksi kirkolliskokousaloite. Aloitteen on tehnyt kirkolliskokousedustaja Mikael Sundkvist. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous päättää hallinnon kehittämisen päälinjasta vasta saatuaan esitykset vaihtoehtoisista malleista. Jos nykyinen hallinnon kehittämisen työryhmä esittää vain yhtä kehittämismallia, kirkolliskokous päättää kahden lisäselvityksen tilaamisesta. Nämä kaksi vaihtoehtoa voisivat olla toisaalta yhden hiippakunnan mallia, toisaalta mallia, jossa kolmelle hiippakunnalle siirretään merkittävä osa seurakunnille tällä hetkellä kuuluvista tehtävistä ja seurakuntien hallintoa vastaavasti kevennettäisiin. Aloitteeseen ovat yhtyneet kirkolliskokousedustajat Laura Aho, Simo Haavisto ja Ioannis Lampropoulos. Liite 4. Aloite käsitellään hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän raportin yhteydessä. Perustelut: Kirkon hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän raportin käsittelyn yhteydessä on tarkoituksenmukaista ottaa esille myös aloitteessa esille nostetut seikat ja päättää hallinnon kehittämiseen liittyvästä esityksestä kokonaisuutena. Esityksen mukaan.

5 Palvelukeskuksen johtajan esittely 5 Hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän raportti. Työryhmä on työskennellyt vuosina ja se jättää loppuraportin toimenpide-esityksineen kirkolliskokoukselle. Liite 5 a. Hallinnon kehittämiseen liittyy lisäksi kirkolliskokousedustaja Mikael Sundkvist ym. tekemä aloite, jossa esitetään, että hallinnon kehittämisen päälinjasta päätetään vuoden 2015 kirkolliskokouksessa, kun esityksiä vaihtoehtoisista malleista on saatu. Kirkollishallitus kiittää hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmää sen tekemästä työstä. Kirkollishallitus toteaa, että esillä oleva hallintoraportti sekä sitä edeltävät raportit ovat tuottaneet tärkeää taustamateriaalia sekä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kirkon hallinnon kehittämiseksi. Nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin. Kirkollishallitus esittää hallintoryhmän loppuraportin ja kirkolliskokoukselle saapuneen aloitteen pohjalta kirkolliskokoukselle, että se asettaa kirkon hallinnon kehittämisen tavoitteeksi hiippakuntakeskeisen hallintomallin, johon voidaan sisällyttää hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän raportin keskeiset huomiot. Kirkollishallitus pitää tärkeänä, että kirkolliskokouksen päätöksenteko painottuu kehittämisen keskeisiin linjauksiin, joiden pohjalta työtä voidaan jatkaa. Mallissa hiippakunnan sisällä toimii riittävä määrä elinvoimaisia seurakuntia, jotka ovat kunkin hiippakunnan erityispiirteet huomioiden tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Nykytilanteeseen verrattuna seurakuntia voi olla enemmän tai vähemmän. Seurakunnat muodostetaan väestökeskittymien ympärille ja niiden toiminnasta vastaa kirkkoherra sekä tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa. Seurakuntatasolla toimii neuvosto, valtuusto on hiippakunnan yhteinen. Esitetty malli tarkoittaa hiippakuntarajojen arviointia siten, että niistä muodostuu tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Hiippakuntia on jatkossakin kolme. Hiippakunnat toimivat nykyistä suunnitelmallisemmin ja tiiviimmin yhteistyössä keskenään. Osaamista hyödynnetään ja jaetaan koko kirkon tasolla. Mallissa tulee tutkittavaksi mahdollisuus, että kaikkien kirkon työntekijöiden tai ainakin hengellistä työtä tekevien työnantajana toimii Suomen ortodoksinen kirkko. Paikallisseurakunnat toimivat jatkossakin lähiesimiehen, kirkkoherran, johdolla. Edelleen esitetään, että hallintoa kehitetään esitetyn mallin mukaisesti asteittain. Kirkollishallitus valmistelee osakokonaisuuksia kirkolliskokouksen päätöksentekoa varten vuosittain. Ensimmäiseksi kirkollishallitus valmistelee yhteistyössä seurakuntien kanssa esityksen siitä, mitä ovat ne kirkon strategian mukaiset toiminnot, jotka hoidetaan yhteisin varoin ja mitä tämä tarkoittaa eri päätöksenteon tasoilla (seurakunta, hiippakunta, keskushallinto).

6 Vaiheittaisen päätöksenteon tavoitteena on rakenteen muuttaminen esitetyn kaltaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Kirkolliskokous arvioi kehityksen suuntaa vuosittain. Perustelut: Meneillään oleva hallinnon kehittämistyö on ollut prosessi, joka on aloitettu vuonna Kehittämistä ovat ohjanneet kirkolliskokousten päätökset hallinnon kehittämisen työryhmän ja jatkotyöryhmän raporteista. Vuoden 2010 kirkolliskokouksessa on ollut esillä työryhmän ensimmäinen raportti, jossa esitettiin vaihtoehtoiset mallit yhden, kahden ja kolmen hiippakunnan rakenteesta. Tuolloin kirkolliskokous linjasi, ettei hiippakuntien vähentäminen ole ajankohtaista. Hallinnon kehittämistyö on edennyt vaiheittain. Ensin on toteutettu keskushallinnon uudistus, jonka jälkeen on vuorossa ollut hiippakuntatason arviointi. Lisäksi seurakuntia on kehotettu hakemaan yhteistoiminnan malleja vapaaehtoisesti. Muutos on hallintoryhmän arvion mukaan ollut varsin hidasta. Tähän vaikuttaa kirkon julkishallinnon mallin mukaisesti rakennettu päätöksentekojärjestelmä, jossa samoja asioita käsitellään monessa eri portaassa. Prosessia voidaan nyt jouduttaa siten, että kirkolliskokous päättää yleisellä tasolla tavoitteesta, jonka suuntaisesti valmistelutyö voi yksityiskohdissaan edetä. Esityksessä kuvattu konsernimainen rakenne voi osaltaan kehittää kirkon rakennetta keveämmän päätöksenteon suuntaan. Kirkon toiminnan ja koon kannalta tarkoituksenmukaisempi, kevyempi ja joustavampi lähentyisi yksityisen tai kolmannen sektorin päätöksentekotapaa. Laki ortodoksisesta kirkosta määrittelee, että kirkon perusyksikkö on hiippakunta (OrtL 6 ). Lain mukaan seurakunnan tehtävä on toteuttaa kirkon tehtävää alueellaan ja huolehtia pyhistä toimituksista, ortodoksisesta ja kasvatuksesta ja opetuksesta, diakonia- ja hyväntekeväisyystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (OrtL 44 ). Koska kirkon kanoninen päätöksenteko halutaan turvata piispainkokouksessa, tulee hiippakuntia ja hiippakuntapiispoja olla jatkossakin vähintään kolme. Esitetty malli korostaa näitä lähtökohtia. Kirkkojärjestyksen 63 pykälän mukaan piispan tehtävä on muun muassa valvoa, että papiston jäsenet ja kanttorit täyttävät ortodoksisesta kirkosta annetun lain 109 :n mukaiset velvollisuutensa. Piispan tulee edistää hyvää työyhteyttä seurakunnissa, tukea ja ohjata seurakuntien työntekijöitä heidän työssään sekä toimia kirkkoherrojen, pappien, diakonien ja kanttorien esimiehenä vuosilomiin ja työvapaisiin liittyvissä asioissa. Nykyinen rakenne ja toimintakulttuuri erottavat piispan liian kauaksi siitä tehtävästä, jonka lainsäädäntö ja kanoninen perinne hänelle asettavat ja siten vaikeuttaa kirkkojärjestyksen mukaisten tehtävien hoitamista. Esitetty hiippakuntakeskeinen malli täsmentää piispan tehtävää hiippakunnan johdossa. Esityksen mukainen keskitetty työnantajavastuu mahdollistaa työn ja työntekijöiden joustavat ratkaisut. Malli auttaa toteuttamaan yhdenvertaisuutta ja noudattamaan yhdessä sovittuja periaatteita henkilöstöja työnantajapolitiikassa esimerkiksi palkkaukseen ja rekrytointiin liittyen. Hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän raportti painottaa piispan tehtävän sisältöjä ja pohtii erilaisia vaihtoehtoja sisällyttää piispan työhön muita tehtäviä. Esitetyn hiippakuntakeskeisen mallin lähtökohta on se kanoninen perinne, jonka mukaan piispa ei ole ainoastaan hengellinen johtaja vaan hän johtaa hiippakuntaa kokonaisvaltaisesti. Esitetyssä mallissa piispan tehtävä palautetaan alkuperäiseen rooliinsa hiippakunnan johtajana siten, että piispan tehtävä kytketään lähemmäksi seurakuntien arjen toimintaa. Malli mahdollistaa esimerkiksi sen, että nykyisellään haasteelliseksi koettu sijaisuuksien hoitaminen toimisi jatkossa aidosti hiippakunnasta käsin koordinoituna kun sijaisten rekrytointi ja koulutus tapahtuisivat keskitetysti.

7 Vuoden 2013 kirkolliskokous käsitteli keskusrahastotyöryhmän raportin. Yhteistä taloudenhoitoa kuvaava konsernilaskelma osoitti, että koko kirkon käyttämä seurakuntien verotulo ja keskushallinnon valtionapu ovat yhteensä noin 16,5 miljoonaa euroa. Tästä henkilöstökulujen osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Kirkon rakenteiden muuttamisen rinnalla tulee voida kehittää myös kirkossa tehtävää työtä sen toiminnan kaikilla tasoilla. Hallinnon rakenteiden on joustettava, niiden on tuettava yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista toimintaa, joka toteutuu riittävän lähellä seurakunnan jäseniä. Hiippakuntakeskeisen mallin perusteluna on konkreettisen hengellisen toiminnan keskittäminen nykyistä ytimekkäämmin paikallisiin seurakuntiin sekä yhdenvertaisuus kirkollisverotuksessa riippumatta siitä, missä kirkon jäsen asuu. Hiippakunnan rooli olisi toimintaa ohjaava, kehittävä ja arvioiva. Toiminnan paikallinen toteuttaminen ja järjestäminen olisi seurakuntien vastuulla. Esitetty malli mahdollistaa toiminnan lisäämisen esimerkiksi siksi, että henkilöstövoimavarojen käyttö on joustavampaa ja paikallistason työssä voidaan keskittyä toiminnan synnyttämiseen, organisoimiseen ja mahdollistamiseen. Hallinnollisia tukitoimia voidaan sen sijaan hoitaa hiippakuntien tai kirkon tasolla keskitetysti. Tällaisia ovat esimerkiksi talouteen ja työsuhteisiin liittyvät asiat sekä jäsenrekisteri. Mallissa tulee arvioitavaksi omaisuudenhoitoon liittyvät kysymykset. Esitetyssä mallissa taustaajatuksena on se, että omaisuus säilyisi seurakunnilla ja sitä hoidettaisiin joko omaisuuden tuotolla tai yhteisin varoin. Esitettyä mallia kehitettäessä tulee arvioitavaksi myös se, muuttuisiko pitkällä aikavälillä kirkko verojen kerääjäksi, jolloin seurakuntien keskusrahastomaksua voitaisiin pienentää. Esityksen mukaisesta mallista päättäminen tarkoittaa sitä, että kirkollishallituksen on valmisteltava yhdessä seurakuntien kanssa esitys siitä, mitkä strategian mukaiset yhteiset toiminnot halutaan hoitaa yhteisin varoin ja mitä tämä tarkoittaa eri päätöksenteon tasoilla (seurakunta, hiippakunta, keskushallinto) sekä se, millainen on elinvoimainen seurakunta. Kehittämisen kannalta tämä on tarkoituksenmukaisempi lähtökohta kuin prosessi, jossa rakenteita pyritään muokkaamaan olemassa olevaa tilannetta vastaaviksi ja jossa olemassa olevat ongelmat nähdään toiminnan esteinä eikä kehittämisen mahdollisuuksina ja välineinä. Esityksen mukaan. Kirkollishallitus ei pidä tarpeellisena uuden työryhmän asettamista, vaan katsoo että kirkolliskokouksen linjauksen mukainen hallinnon kehittäminen etenee parhaiten kirkollishallituksen valmistelussa yhteistyössä seurakuntien kanssa. Kirkollishallitus pitää haasteellisena esitettyä aikataulua huomioon ottaen muutosten edellyttämät lainmuutostarpeet. Eriävä mielipide: Heikki Piiroinen esitti eriävän mielipiteen liittyen hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän raportin sisältämään linjaukseen arkkipiispan istuimen siirrosta Helsinkiin. Liite 5 b. Palvelukeskuksen johtajan esittely 6 Luonnos kirkon strategiasta vuosille Kirkollishallitus on linjakeskustelussaan päättänyt, että uusi strategia pohjautuu vuoden strategiaan, jota tulee yksinkertaistaa, priorisoida ja ajankohtaistaa. Valmistelutyö päätettiin antaa strategian toteutumista seuraavalle työryhmälle ( ), jonka tehtävänä oli työstää strategiasta

8 alustava luonnos vuoden 2014 kirkolliskokoukselle. Työryhmä on tehnyt luonnoksen kirkon strategiaksi vuosille ja se on kuvattu kaaviossa, joka on liitteenä 6 a. Strategiaprosessia ja sen tuloksia kuvataan työryhmän mietinnössä, joka on liitteenä 6 b,c,d. Työryhmä esittää, että kirkon alustavan strategian mukaan Suomen ortodoksinen kirkko vuonna 2020 on rukoileva, läsnäoleva ja näkyvä kasvun kirkko. Luonnoksen mukaan tahdomme olla rukoileva kirkko, jossa rakkaus toteutuu siten, että kirkko on yhteisöllinen, palveleva, lähellä oleva ja sitä johdetaan synodaalisesti. Tavoite toteutuu, kun toimiessamme hiippakunnassa, keskushallinnossa, seurakunnassa ja paikallisesti kysymme: Miten kohtaan toisen ihmisen? Millaiset edellytykset meillä on toimia yhdessä eli kuinka synodaalisuus toteutuu? Millaisia mahdollisuuksia minulla on palvella lähimmäisiäni? Millaisia edellytyksiä, toteutumismahdollisuuksia ja vaikutuksia yhteisillä päätöksillä on? Tahdomme olla läsnäoleva kirkko, jossa totuus toteutuu katolisena ortodoksisuutena, olemme osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Tavoite toteutuu, kun kysymme: Miten toteutan lähetystehtävääni arjessa, paikallisesti ja maailmassa? Millä keinoin rakennamme seurakunnasta kodin kaikille? Toteutuuko yhteys omaan seurakuntaani riittävällä tavalla? Tahdomme olla näkyvä kirkko, jossa vapaus toteutuu havahtumisena tähän aikaan. Tavoite toteutuu, kun kysymme: Millainen evankelista olen: mitä viestin sanoilla ja teoilla, miten ja miksi? Millaisia valintoja teen luomakunnan hyväksi? Miten siirrän kirkon oppia ja perinnettä? Tahdomme olla kasvun kirkko, jossa luovuus toteutuu muutoksena evakkokirkosta näkyväksi ja moniääniseksi yhteisöksi. Tavoite toteutuu, kun mietin: Mikä on mahdollista sen sijaan, että toistan samaa. Pyrinkö kuuntelemaan, keskustelemaan ja ymmärtämään? Miten ryhdyn toimimaan, kun tunnistan kehittämiskohteen? Miten ymmärrän tehtäväni kasvaa ja kasvattaa, kuinka ilmennän tehtävääni? Kirkollishallitus vie strategiatyöryhmän mietinnön ja strategialuonnoksen kirkolliskokoukselle. Työryhmä jatkaa strategian valmistelua kirkolliskokouksen evästyksen mukaisesti ja tuo lopullisen strategiaesityksen vuoden 2015 kirkolliskokouksen päätettäväksi.

9 Esityksen mukaan. Kirkollishallitus toteaa, että luonnos on keskeneräinen ja vaatii työstämistä sekä teologisesta että käytännön toiminnan kannalta. Palvelukeskuksen johtajan esittely 7 Vuoden 2013 vuosikatsaus Vuoden 2013 vuosikatsaus perustuu seurakunnille, luostareille ja yhteistoimintasopimusten piirissä oleville toimijoille lähetettyyn kyselyyn. Kyselylomake seurakunnille on liitteenä 7 a ja yhteistyökumppaneille 7 b. Kirkollishallitus lähettää vuosikatsauksen kirkolliskokoukselle. Liite 7 c. Kirkollishallitus päätti muuttaa vuosikatsauksen otsikoksi Tietoja kirkon toiminnasta ja strategian toteutumisesta vuonna 2013 ja lähettää sen kirkolliskokoukselle. Kirkollishallitus toteaa, että vuosikertomusta tulee kehittää edelleen erityisesti tietojen keruujärjestelmän osalta. Arkkipiispan esittely 8 Oulun hiippakunnan metropoliitan toimen täyttäminen Oulun metropoliitta Panteleimon jäi eläkkeelle lukien ja piispainkokous on määrännyt Joensuun piispa Arsenin hoitamaan metropoliitan tehtäviä toistaiseksi. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 42 :n mukaan kirkolliskokous päättää hiippakunnan piispan valinnasta vaalilla kirkollishallituksen esityksestä ja piispainkokouksen vahvistaman ehdokaslistan perusteella. Kirkollishallitus esittää vuoden 2014 kirkolliskokoukselle, että se valitsee vaalilla Oulun hiippakunnan piispan eläkkeelle siirtyneen metropoliitta Panteleimonin tilalle. Esityksen mukaan.

10 Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 9 Kirkolliskokouksen asialistan vahvistaminen Vuoden 2014 kirkolliskokouksen asialuettelo Kokouksen järjestäytyminen 1. Puheenjohtajiston ja sihteeristön toteaminen sekä varapuheenjohtajien valitseminen 2. Kirkolliskokouksen esityslistan vahvistaminen ja asioiden käsittely valiokunnissa 3. Kirkolliskokouksen menojen kattaminen, päättäminen edustajien ja avustajien palkkioista Kirkollishallituksen esitykset 4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta Tietoja kirkon toiminnasta ja strategian toteutumisesta vuonna Keskusrahaston vuoden 2015 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Hallinnon kehittämistyöryhmän raportti 8. Kirkollishallitukselle saapuneet aloitteet 9. Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategia 10. Kirkon strategia vuosille Ortodoksisen seminaarin arviointia ja kirkon omia opintoja koskevan työryhmän raportti 12. Oulun hiippakunnan metropoliitan toimen täyttäminen 13. Esitys kirkolliskokoukselle kirkollishallitukselle myönnettävistä takaus- ja lainanantovaltuuksista 14. Esitys seminaarin johtokunnan lakkauttamisesta ja johtoryhmän perustamisesta Tiedoksi merkittävät asiat 15. Keskusrahastotyöryhmän raportti 16. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta Arvostavan kehittämisen raportti 19. Vuoden 2013 kirkolliskokouksen päätökset ja jatkotoimet Kirkollishallitus vahvistaa kirkolliskokouksen 2014 asialuettelon. Esityksen mukaan.

11 Palvelukeskuksen johtajan esittely 10 Kirkolliskokouksen toimihenkilöiden valitseminen ja asialuettelon hyväksyminen sekä menojen kattaminen ja palkkioista päättäminen Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliskokouksen puheenjohtajana toimii arkkipiispa Leo, 1. varapuheenjohtajana metropoliitta Ambrosius 2.varapuheenjohtajana piispa Arseni sekä 3. varapuheenjohtajana on pappisjäsen ja 4. varapuheenjohtajana on maallikkojäsen. Lisäksi esitetään, että sihteereinä toimivat palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala ja palvelukeskuksen sihteeri Irma Väisänen. Esitetään kirkolliskokouksen asialuettelo pykälän 109 mukaisena. Kirkollishallitus esittää, että asiat käsitellään valiokunnissa seuraavasti: Hallintovaliokunta: asiat 5, 7, 8 ja 10 Lakivaliokunta: asiat 12, 13 ja 14 Sivistysvaliokunta: asiat 9 ja 11 Talousvaliokunta: asiat 4, 6 ja 15 Edelleen kirkollishallitus esittää, että mahdollisten tervehdysten lähettämisestä ja muista käytännön järjestelyistä huolehtii sihteeristö puheenjohtajiston johdolla. Kirkolliskokouksen menojen kattaminen; päättäminen edustajien ja avustajien palkkioista Esityksen mukaan. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliskokouksen menot katetaan keskusrahaston varoista ja että edustajille, sihteereille ja avustajille suoritetaan palkkiot ja korvaukset seuraavasti: 1. Matkakorvaukset, päivärahat ja mahdollinen ylityö maksetaan toimihenkilöille kirkon työehtosopimuksen mukaan. 2. Edustajien ja avustajien majoitus sekä matkakorvaukset kokouspäivinä maksetaan suoraan kirkon varoista. Edustajat vastaavat mahdollisista puhelinkuluistaan itse. Palkkioina suoritetaan kokouspäiviltä puhemiehistölle 50 euroa ja muille kokousedustajille 40 euroa. Palkkion lisäksi kokousedustajille korvataan kokouksesta aiheutuneet todelliset ansionmenetykset. 3. Valiokuntien puheenjohtajille ja sihteereille maksetaan palkkiona 50 euroa kokouspäivältä. Esityksen mukaan.

12 Kirkkopalvelujen koordinaattorin esittely 11 Kirkon omat opinnot ja ortodoksisen seminaarin arviointi Vuoden 2012 kirkolliskokous teki päätöksen, jossa se pyysi piispainkokousta ottamaan kantaa ortodoksisen seminaarin helmikuussa 2011 esittämään Kirkon omat opinnot -opintokokonaisuuteen. Kirkolliskokouksen ohjeistuksella kirkollishallitus nimesi asiantuntijaryhmän, johon kutsuttiin pastori Jukka Alava, kauppatieteiden maisteri Sirpa Muiniekka, käytännöllisen teologian professori Pekka Metso sekä kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov, joka toimi myös työryhmän koollekutsujana. Työryhmän tehtävä kiteytyi kolmiosaiseksi: ortodoksisen seminaarin toiminnan arvioiminen seminaarin yhteistyötahojen koulutustarjonnan ja yhteistyön arviointi koulutustarjonnan ja kirkon tarpeitten vastaavuuden arviointi Seminaarin yhteistyötahojen ja koulutustarjonnan arvioinnin tehostamiseksi ortodoksinen kirkollishallitus kehotti istunnossaan selvittämään Valamon opiston ja Ortodoksisen seminaarin yhteistyön kehittämistä. Vastuu yhteistyön kehittämisestä annettiin kirkkopalvelujen ohjausryhmälle, johon kuuluvat vs rehtori Kimmo Kallinen, seminaarin opettaja Mikko Sidoroff ja kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov. Ohjausryhmän toimintaa ohjaa konsultti Veikko Räntilä. Seminaarin arviointi Työryhmä on laatinut seminaariopetuksen tavoitteet yhdessä seminaarin henkilökunnan kanssa. Tavoitteiden kautta pystytään määrittelemään riittävä laadun arviointi. Ortodoksisen seminaarin toiminnan arviointiin luotiin yksinkertainen laatukäsikirja, jonka avulla voidaan tarkastella seminaarin työskentelyn prosesseja. Tarkastelun tavoitteena on löytää heikkoudet ja puuttua niihin. Arvioinnin suorittamisen ja seuraamisen välineeksi laatukirjaan liitetään erillinen lomake, jotta tiedon keruu ja vuosittainen vertailu helpottuu. Liite 11. Työryhmä esittää, että arviointi tehdään vuosittain ja tuloksia analysoi seminaarin johtoryhmä, joka ryhtyy myös tarvittaviin toimenpiteisiin. Kirkollishallitus esittää että laatukirjan (osakokonaisuus 2) lähettämistä kirkolliskokoukselle. Esityksen mukaan. Laatukäsikirjaa täydennetään keskustelussa esille tulleilla havainnoilla ja huomioilla. Ortodoksisen seminaarin ja Valamon opiston yhteistyön mahdollisuudet Vuoden 2009 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti perustettiin työryhmä pohtimaan kirkon strategian mukaisia koulutuslinjauksia vuosille Työryhmän jätti esityksensä vuoden 2010 kirkolliskokoukselle. Esityksessä linjattiin koulutuksen perusperiaatteet, mutta ei opetuksen sisältöjä.

13 Tätä työtä jatkoi vuoden 2012 kirkolliskokouksen nimeämä asiantuntijaryhmä, joka laati kirkon strategian mukaiset linjaukset kirkon omien opintojen oppisisällöiksi. Oppisisällöt jaetaan kolmeen pääluokkaan, joiden laajuus voi vaihdella työntekijän tarpeita vastaavaksi. Kirkollishallituksen päätöksen ( ) mukaisesti kirkkopalvelujen ohjausryhmä ryhtyi kartoittamaan miten kirkon omat opinnot voidaan suorittaa kirkon omien resurssien avulla. Toukokuussa 2014 pidettiin Joensuussa aiheesta työseminaari, johon kokoontui edustajia Ortodoksisten pappien liitosta, Ortodoksisten kanttorien liitosta, Valamon opiston johtokunnasta, Ortodoksisen seminaarin johtoryhmä sekä opettajat. Mukana oli myös ainejärjestö Pistiksen edustajat, kirkkopalvelujen koordinaattori ja palvelukeskuksen johtaja. Prosessia johti Veikko Räntilä. Aikaisemmissa selvityksissä nähtiin Ortodoksisen seminaarin ja Valamon opiston tehtävät ja roolit selkeästi erilaisina. Seminaari kouluttaa kirkon työntekijöitä ja opisto maallikoita. Keskusteluissa pohdittiin raja-aitojen madaltamista. Kahden eri oppilaitoksen välisen toiminnallisen yhteistyön kehittämisen mahdollisuudet tunnistettiin. Keskusteluissa todettiin myös, että kirkon kasvatus- ja koulutusvastuuta kantavat myös kirkon keskushallinto ja hiippakunnat. Yhdistävänä tekijänä eri kouluttajien välillä voisi toimia kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisverkosto. Sen sateenvarjon alla toimisi Valamon opisto, Ortodoksinen seminaari ja hiippakuntien sekä kirkon keskushallinnon toimesta järjestetyt koulutustilaisuudet. Yhteistoiminnan esteenä on ollut kirkon strategian edellyttämän opetussuunnitelman puuttuminen. Keskusteluissa todettiin, että kirkkopalvelujen ohjausryhmä voisi toimia virtuaalisen koulutusverkon operatiivisena toteuttajana. Ohjausryhmä laatii opetussuunnitelman 3-5 vuodelle. Opetussuunnitelmassa tulee olla kirkon omien opintojen periaatteella toteutettuja koulutustilaisuuksia eri työntekijäryhmille. Esimerkiksi taloushallintoa voisi tarjota Valamon opistossa, Helsingissä ja Oulussa viiden vuoden aikana niin, että työntekijä voi valita siitä itselleen sopivan ajankohdan osallistua. Kaikkiin koulutustilaisuuksiin kuuluu arviointi, jonka perusteella opetusta voi kehittää. Arviointiin osallistuvat kouluttajat sekä koulutettavat. Koulutusta kehitetään kokonaisuudessaan kirkon oman holistisen pedagogiikan näkökulmasta. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkkopalvelujen ohjausryhmä jatkaa opetussuunnitelman työstämistä. Kirkollishallitus esittää, että kirkon omien opintojen kierto aloitetaan syksyllä Esityksen mukaan. Taloudenhoitajan esittely 12 Museon tilaremontin loppuselvitys Kirkkomuseon näyttelytilojen rakennusprojekti on päättynyt. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella toteutetusta hankkeesta on tehty loppuraportti sekä viimeinen maksatushakemus rahoittajalle. Hanke on tarkastettu ja hyväksytty Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän

14 tarkastajan toimesta (liite 12 a). Rakennushankkeen kustannuksista EAKR:n osuus oli 45 prosenttia eli euroa, kirkon osuus 37,2 prosenttia eli euroa ja kirkkomuseon säätiön osuus 17,8 prosenttia eli euroa. Kirkkomuseon säätiö on maksanut osuutensa kirkolle laskutuksen mukaisesti 3.1. ja Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat yhteensä euroa. Liite 12 b. Liitteen 12 kohdasta D ilmenee myös, että korjaustöiden yhteydessä on toteutuneiden kustannusten lisäksi kertynyt museosäätiölle kuuluvia kuluja yhteensä euroa, jotka liittyvät näyttelyn rakentamiseen ja jotka oli järkevä toteuttaa korjaustöiden yhteydessä. Vuoden 2012 kirkolliskokous asetti Suomen ortodoksisen kirkkomuseon käytössä olevien perusnäyttelytilojen peruskorjauksen kirkon omarahoitusosuudesta päättäessään kolme edellytystä, joista yksi oli, että toteutettavan peruskorjauksen suunnittelua, toteutusta ja rahoitusta valvoo asiantuntija, jonka kirkollishallitus nimeää talousvaliokuntaa kuultuaan. Kirkollishallitus teki päätöksen valvojasta maaliskuun 2013 istunnossaan. Kuitenkin ilmeni, että kyseisen asiantuntijan tehtäviin kuului samoja tehtäviä, jotka jo sisältyivät kirkollishallituksen sähköpostikokouksessaan palkkaaman rakennuttajakonsultin tehtäviin. Tehtävien päällekkäisyyden ja kustannussäästöjen takia asiantuntijan palveluista on pidättäydytty. Kirkollishallitus hyväksyy kirkkomuseon näyttelytilojen rakennusprojektin loppuselvityksen, eikä toteuta ylimääräistä lisäselvitystä hankkeesta. Perustelut: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ja hyväksynyt toteutuneen hankkeen. Hankkeen kustannukset ovat toteutuneet kustannusarvion mukaisesti. Esityksen mukaan. Taloudenhoitajan esittely 13 Oulun hiippakunnan toimitilojen tilaremontin loppuselvitys Kirkon keskusrahaston vuoden 2014 talousarvioon oli varattu euron määräraha Oulun hiippakunnan käytössä olevien toimitilojen korjauksiin. Korjaustöiden vastaanottotarkastus on pidetty ja korjausurakan taloudellista loppuselvitystä koskeva kokous Toteutuneiden korjauskustannusten määrä on kirjanpidon mukaan ,47 euroa. Liite 13 a - c. Kirkollishallitus hyväksyy Oulun hiippakunnan toimitilojen tilaremontin loppuselvityksen. Esityksen mukaan

15 Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 14 Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätöksen vahvistaminen Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuusto on päättänyt irtisanoa Tohmajärven kappelin tilojen vuokrasopimuksen lukien. Vuokrasopimus on tehty lukien Kemien Harju Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevaksi. Tiloista aiheutuu seurakunnalle noin 7.000,00 euron käyttökulut vuodessa ja jumalanpalveluksissa käyvien seurakuntalaisten määrä on vähäinen. Tohmajärveltä on matkaa Petravaaran tsasounaan ja Kiteen kirkkoon noin kilometriä. Tämän vuoksi seurakunnanvaltuusto on päättänyt pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappelin käyttämättä jättämisestä. Liite 14. Kirkollishallitus vahvistaa Joensuun seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätöksen Tohmajärven pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappelin käyttämättä jättämisestä. Perustelut: Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 98 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella kirkollishallitus päättää kirkon tai rukoushuoneen käyttämättä jättämisestä. Kirkollishallitus katsoo, että kappelin käytöstä aiheutuu seurakunnalle suuret käyttökustannukset vuodessa ja kappelin käyttö on ollut vähäistä. Lisäksi kirkollishallitus toteaa, että Tohmajärveltä on Petravaaran tsasounaan ja Kiteen kirkkoon matkaa noin kilometriä, eikä käyttämättä jättäminen tämän vuoksi oleellisesti vaikeuta seurakuntalaisten mahdollisuutta kirkollisten palvelujen saamiseen ja käyttämiseen alueella. Näillä perusteilla kirkollishallitus vahvistaa päätöksen. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 15 Näyttely- ja turvateknisten ratkaisujen rahoittaminen kirkkomuseossa Kirkkomuseon näyttelytilojen rakennusprojekti on saatettu päätökseen. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella toteutetusta hankkeesta on tehty loppuraportti sekä viimeinen maksatushakemus rahoittajalle. Hanke on tarkastettu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän tarkastajan toimesta Rakennushankkeen kustannuksista kirkon osuus on 37,2 prosenttia ja kirkkomuseon säätiön osuus 17,8 prosenttia. Säätiön taloudellinen tilanne on vuoden 2014 kuluessa oleellisesti heikentynyt kirkon pienentyneen avustuksen takia. Myös näyttelytilojen rakentamiseen liittyvät säätiölle kohdentuneet ylimääräiset kustannukset ovat entisestään huonontaneet tilannetta.

16 Kirkkomuseon näyttelyn rakentaminen on museosäätiön vastuulla ja se on ollut rakennushankkeeseen liittyvä, mutta erillinen Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettava hanke. Näyttelyn rakentaminen on edennyt suunniteltua hitaammin monista eri syistä johtuen ja siksi kirkon ja säätiön edustajat ovat neuvotelleen ratkaisuista, joiden avulla näyttely saadaan avoimeksi vuoden 2015 alussa. Museon säätiö on tehnyt ratkaisuesityksen kirkollishallitukselle, joka kokouksessaan on päättänyt pyytää kirkkomuseon säätiöltä lisäselvityksiä esityksessä olleeseen kustannusarvioon liittyen. Kirkollishallitus päätti, että seuraavaan istuntoon tuodaan esitys, jossa on syyskuussa esillä olleeseen arvioon verrattuna puolitettu ja kaksi kolmasosaa ratkaisut, sekä eri vaihtoehtoja henkilöstön palkkakulujen pienentämiseksi. Lisäksi säätiötä pyydettiin esittämään suunnitelma siitä, miten taloutta hoidetaan tulevaisuudessa. Suunnitelman tulee sisältää selvitys siitä, millaisia säästötoimenpiteitä talouden elvyttämiseksi on tehty tai on suunnitteilla ja miten mahdollisen lainan lyhennykset hoidetaan, mikäli lisärahoitusta ei järjesty. Lisäselvitys ja säätiön esitys ovat liitteenä 15. Kirkon ja säätiön väliseen yhteistoimintasopimukseen ( ) perustuen säätiölle annetaan lokakuussa 2014 ennakkona tulevien vuosien toiminta-avustusta euroa. Vuosiavustuksen määrästä päätetään erikseen keskusrahaston talousarvion yhteydessä. Perustelut: Kirkollishallitus ei voi ilman kirkolliskokouksen päätöstä taata säätiölle lainaa, joka lähtökohtaisesti on pitkäaikainen. Esitys lainatakauslimiitistä valmistellaan kirkolliskokouksen päätettäväksi. Kirkolliskokous ja kirkollishallitus ovat päätöksenteossaan useaan otteeseen painottaneet, että näyttely tulee avata niin nopeasti kuin mahdollista. Esitetty rahoitusratkaisu turvaa sen, että työt eivät pysähdy ja museotoiminta jatkuu. Projektin tässä vaiheessa keskeytys vaarantaisi myös ulkopuolisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) myöntämän rahoituksen saamisen. Säätiö on jo tähän mennessä hankkinut ulkopuolista rahoitusta kirkon omaisuuden hoitoon ja avustusanomuksia on lähetetty myös tulevaa ajatellen. Lisäksi säätiö on maksanut päättyneen hankkeen omarahoitusosuuden euroa kokonaisuudessaan kirkolle ja se on omalta osaltaan vaikeuttanut säätiön likviditeettiä. Kulttuuristrategiaa laatinut työryhmä painottaa raportissaan museon merkitystä asiantuntijaorganisaationa koko kirkon tasolla. Kirkolla on museokokoelmissa mutta myös seurakunnissa mittava kulttuuriperintö hoidettavanaan. Tarvitaan asiantuntijataho, joka arvioi ja ohjaa tätä toimintaa. Säätiön ja kirkon yhteistoiminnalla tämä tehtävä voidaan jatkossa hoitaa kustannustehokkaasti niin, että rahoitusvastuu ei tulevaisuudessa jää yksinomaan kirkolle. Kirkollishallitus päätti käsitellä lainan vakuudeksi annettavaa takausasiaa asiakohdassa 16. Museosäätiön akuutin likviditeettiongelman auttamiseksi kirkollishallitus päätti, että kirkkomuseon säätiölle annetaan ennakkona yhteistyösopimuskauden osalta vuoden 2015 avustuksesta euroa. Avustusennakon käytöstä säätiön tulee raportoida kirkollishallitukselle. Palvelukeskuksen lakimies katsoo, että voimassa olevan vuosia koskevan yhteistyösopimuksen perusteella museosäätiölle voidaan kirjanpitolain säännösten perusteella maksaa avustusennakkoa enintään kahdelta vuodelta, vaikka vuoden 2015 kirkon talousarviota ei ole vielä vahvistettu kirkolliskokouksessa.

17 Kirkollishallitus arvostaa museon toimintaa kirkon kulttuuriomaisuuden huolehtijana ja edellyttää siltä sen takia hyvää johtamista ja raportointia. Kirkollishallitus toteaa, että kirkkomuseon säätiöltä istunnossa pyydetty lisäselvitys on puutteellinen ja sitä tulee täydentää kirkolliskokoukseen 2014 mennessä. Selvityksestä puuttuivat tiedot 50 prosenttisesta kustannusarviosta näyttelyn rakentamiseen liittyen, selvitys henkilöstösäästöistä sekä talouden perusteista ja kehittämissuunnitelmista erityisesti lainan hoitoon liittyen. Kirkollishallitus esittää vakavan huolestuneisuutensa nykytilanteesta ja katsoo tarpeelliseksi seurata erittäin tarkasti tilanteen kehittymistä. Palvelukeskuksen johtajan esittely 16 Kirkollishallitukselle myönnettävät takaus- ja lainanantovaltuudet Kirkollishallituksen saamien tietojen mukaan seurakuntien ja luostareiden omistamien kiinteistöjen perusparannustarpeet vaativat kirkon taloudellista tukea avustuksien, lainojen tai takauksien muodossa pitkäaikaisille rahoitusjärjestelyille. Tiedossa on eräiden kirkon yhteisöjen heikko taloudellinen tilanne. Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkollishallitukselle myönnetään maksimissaan euron suuruinen valtuus antaa kirkon puolesta takauksia tai myöntää luottoja talousvaikeuksissa oleville kirkon yhteisöille ja ortodoksisen kirkkomuseon säätiölle. Perustelut: Suomen ortodoksinen kirkko ja sen seurakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joista seurakunnilla on verotusoikeus ja kirkolla valtionapu. Luostareiden talous sen sijaan ei perustu valtionapuun tai verotusoikeuteen. Kirkko ja sen seurakunnat eivät voi konkurssilain säännösten perusteella mennä konkurssiin, vaan niiden on huolehdittava omasta taloudestaan. Kirkollishallitus on antanut luostareiden osalta luvan niiden perustamiseen ja kirkko vastaa kaikkien yksiköiden taloudesta. Kirkon perusyksikkö on hiippakunta ja hiippakunnan piispan velvollisuus on valvoa seurakuntien ja luostareiden talouden hoitoa ja hallintoa. Viime kädessä Suomen ortodoksinen kirkko vastaa kaikkien kirkon yhteisöjen taloudesta keskusrahaston kautta. Kirkollishallituksella on oltava riittävät valmiudet vastata mahdollisista esitetyitä taloudellisista vaatimuksista ja hoitaa niitä kirkon toimeenpanevana elimenä kirkolliskokousten välillä. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 17 Nimikirjasta luopuminen Kirkollishallitus on ylläpitänyt vanhaan virkakäytäntöön liittyvää nimikirjaa. Kirkon nykyinen lainsäädäntö ei sitä tunne. Kirkon organisaatioon paremmin sopiva käytäntö on palvelusuhderekisteri ja työntekijöiden itsensä ylläpitämä ansioluettelo.

18 Kirkollishallitus luopuu nimikirjan pidosta alkaen. Kirkon taloustoimisto ylläpitää palvelusuhderekisteriä, jonne muutokset tulee ilmoittaa. Uuteen työehtosopimukseen sisältyvän kokemuslisän vahvistaa palvelukeskuksen johtaja mennessä seurakuntien tekemien päätösten perusteella. Perustelut: Palvelusuhderekisteriin siirtyminen on luontevaa toteuttaa uuden työehtosopimuksen sisältämän kokemuslisän käyttöönoton yhteydessä. Kokemuslisä on työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun takia tarkoituksenmukaista ohjeistaa ja vahvistaa keskitetysti. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen johtajan esittely 18 Työtilan vuokraaminen Kirkollishallitus on käsitellyt kokouksessaan metropoliitta Ambrosiuksen esitystä työtilan vuokraamisesta metropoliitan kirjallisten töiden tekemistä varten. Samassa yhteydessä hiippakunta luopuisi metropoliitan käytössä olevasta työsuhdeasunnosta. Kirkollishallitus päätti jättää esityksen pöydälle kunnes hiippakunnan tilojen tarve on selvitetty. Metropoliitta Ambrosius on tehnyt asiaan liittyen uuden esityksen, joka on perusteluineen liitteenä 18. Hiippakunta vuokraa alkaen metropoliitan työtilaksi ja tarvittaessa vierashuoneeksi 45,5 neliömetrin suuruisen huoneiston Sofiapalvelut osakeyhtiöltä. Hiippakunta luopuu piispan residenssistä ja laatii uuden vuokrasopimuksen toimistotiloista siten, että niiden koko pienenee nykyisestä 112,75 neliömetriä. Perustelut: Esitetty ratkaisu pienentää hiippakunnan tilakustannuksia 230,25 neliömetrin osalta. Nykyisellä vuokratasolla vuokrakustannukset pienenevät residenssistä luopumisen takia 1598 euroa kuukaudessa. Toimistotilojen vuokra pienenee nykyisellä vuokratasolla 1127,50 euroa kuukaudessa. Ratkaisu kohtelee työtilojen osalta yhdenvertaisesti kaikkia hiippakuntapiispoja. Helsingin hiippakunnan piispalla on muista piispoista poiketen ollut käytössään työsuhdeasunto ja edustustila ja tämän jälkeen piispoja kohdellaan yhdenvertaisesti asumisen ja henkilökohtaisessa käytössä olevien työtilojen osalta. Esityksen mukaan. Merkittiin tiedoksi, että metropoliitta Ambrosius ei osallistunut asian käsittelyyn.

19 Huomionosoitukset 19 Siunauskirja Yngve Lostedtille Ritva Huurinaiselle Elma Monoselle Oiva Puruskaiselle Pyhän Karitsan ritarikunnan I luokan ritarimerkki Erkki Fredriksonille Pyhän Karitsan ritarikunnan ritarimerkki Anja Roviolle Antero Luonilalle Tiedoksi 20 a) Valamon luostarin tilinpäätös vuodelta 2013 b) Valamon opiston tilinpäätös vuodelta 2013 c) Vuoden 2013 kirkolliskokouksen päätökset ja toimeenpano d) Kirkollishallituksen istuntopäivät 2015 torstai Kuopio tiistai Kuopio tiistai 2.6. Kuopio perjantai 4.9. kirkolliskokousseminaarin yhteydessä tiistai Kuopio maanantai Valamossa kirkolliskokouksen yhteydessä e) Jorma Ahon hautajaisissa kirkkoa edustaa palvelukeskuksen johtaja. d) Kirkon työehtosopimusta täydennetään havaittujen puuteiden osalta yhteistyössä liittojen kanssa. Merkittiin tiedoksi.

20 Pöytäkirjan tarkastajat 21 Istunnon pöytäkirjan tarkastavat Timo Tynkkynen ja nunna Elisabet. Aika ja paikka alussa mainitut Puheenjohtaja Leo Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Pöytäkirjan tarkastajat Timo Tynkkynen Nunna Elisabet Kirkollishallituksen istunnon sihteeri Jari Rantala