LIITE. asiakirjaan. ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 437 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) osapuolten konferenssin Johannesburgissa, Etelä- Afrikassa, 24 päivän syyskuuta ja 5 päivän lokakuuta 2016 välisenä aikana pidettävälle 17. kokoukselle tehtyjä tiettyjä ehdotuksia koskevasta Euroopan unionin puolesta vahvistettavasta kannasta FI FI

2 LIITE I Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) osapuolten konferenssin Johannesburgissa, Etelä- Afrikassa, 24 päivän syyskuuta ja 5 päivän lokakuuta 2016 välisenä aikana pidettävälle 17. kokoukselle tehtyjä keskeisiä ehdotuksia koskeva unionin kanta A. YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA 1. Unioni ottaa huomioon, että CITES on keskeinen kansainvälinen yleissopimus, jonka tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjunta. 2. Unionin olisi tuettava kunnianhimoisen kannan esittämistä CITES CoP17 -kokoukselle asiaan liittyvien politiikkojensa ja näillä aloilla tekemiensä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Niistä mainittakoon erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 15 mukaiset luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevat tavoitteet, luonnon monimuotoisuutta koskeva strateginen suunnitelma vuosiksi , mukaan lukien biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa sovitut Aichin tavoitteet, CITESin strategista visiota koskeva asiakirja 1 ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjuntaa koskeva YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 69/314. EU:n kannan olisi myös edistettävä niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu EU:n tasolla vuoteen 2020 ulottuvassa luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa, EU:n toimintasuunnitelmassa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi, kaupankäynnin ja kestävän kehityksen edistämistä koskevassa EU:n lähestymistavassa, jota toteutetaan Kaikkien kauppa -strategiassa, sekä haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa. 3. Unionin ensisijaisina tavoitteina CITES CoP17 -kokouksessa olisi oltava - CITESin välineiden täysimääräinen käyttö sellaisten uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälisen kaupan sääntelyyn, jotka ovat alttiina kestämättömälle kansainväliselle kaupalle, tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa noudattaen - luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseen tähtäävien kansainvälisen yhteisön toimien vahvistaminen ja - avoimuuden ja vastuullisuuden parantaminen CITESissä sekä sen varmistaminen, että sovitaan asianmukaisista menettelyistä, joissa otetaan huomioon EU:n uusi asema yleissopimuksen osapuolena. 4. Yleissopimuksen liitteiden muutosehdotuksia koskevan unionin kannan olisi perustuttava asianomaisten lajien suojelun tasoon sekä siihen dokumentoituun vaikutukseen, joka kaupalla on tai voi olla niiden suojelun tasoon. Luettelointiehdotuksia arvioitaessa olisi sen vuoksi otettava huomioon tärkeimmät ja luotettavimmat tieteelliset lausunnot. 5. Unionin kannassa olisi otettava huomioon, millä tavoin CITES-valvonnalla voidaan parantaa suojelun tasoa, ja samalla tunnustaa niiden maiden ja kansainvälisten elinten ponnistelut, joissa on toteutettu tehokkaita suojelutoimenpiteitä. Unionin olisi varmistettava, että CoP17-kokouksessa tehtävissä päätöksissä maksimoidaan CITESin 1 CITES-päätöslauselma Conf FI 2 FI

3 toimivuus minimoimalla tarpeettomat hallinnolliset rasitteet ja määrittämällä käytännöllisiä, kustannustehokkaita ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja täytäntöönpanoja seurantaongelmiin. 6. CITES-sopimuksen osapuolikokous on sopimuksen hallinnointielin, ja monet CITES CoP17 -kokouksessa annetut päätökset panee täytäntöön pysyvä komitea, joka on osapuolikokouksen tärkein avustava toimielin. CITES CoP17 -kokousta varten määriteltävän unionin kannan olisi näin ollen näytettävä suuntaa myös EU:n lähestymistavalle CITES CoP17 -kokouksen jälkeen pidettävissä pysyvän komitean kokouksissa. B. ERITYISKYSYMYKSET 1. Unionista tuli vuonna 2015 ensimmäinen CITESin osapuoli ensimmäisenä alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestönä. Unionin osallistumisessa osapuolikokoukseen käytettävät menettelyt ja erityisesti äänestysmenettelyt on esitettävä osapuolikokouksen työjärjestyksessä. Unioni katsoo, että työjärjestyksessä olisi otettava huomioon CITES-sopimuksen teksti (XXI artiklan 2 6 kkohta) eikä työjärjestykseen pitäisi sisällyttää säännöksiä, jotka koskevat unionille yleissopimuksen osapuolena kuuluvien oikeuksien harjoittamista ehdoilla, jotka eivät sisälly yleissopimukseen. Tämän vuoksi unioni kannattaa sitä, että alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä koskevaa työjärjestyksen tekstiä mukautetaan vastaamaan niitä työjärjestyksen määräyksiä, joita käytetään monissa muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa (biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehty yleissopimus, YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, Montrealin pöytäkirja sekä Tukholman, Baselin ja Rotterdamin yleissopimukset). Koska kolmannet osapuolet ovat esittäneet kysymyksiä tästä aiheesta, unionin olisi ennen osapuolikokousta annettava tietoja äänimäärien jakautumisesta unionin ja jäsenvaltioiden kesken. Unionin olisi myös oltava valmis jossain määrin joustamaan työjärjestyksestä käytävissä keskusteluissa sillä edellytyksellä, ettei unionille sopimuksen osapuolena kuuluvia oikeuksia eikä SEUT-sopimuksen mukaista toimivaltajakoa vaaranneta. 2. Unioni katsoo, että CITES-järjestelmän oikeutuksen ja sen päätöksenteon luotettavuuden vahvistamiseksi olisi jatkettava järjestelmän avoimuuden ja vastuullisuuden parantamista, ja kannattaa näitä tavoitteita edistäviä ehdotuksia. Tämän vuoksi unioni kannattaa erityisesti päätöslauselmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa CITES-sihteeristön hallinnoiman avoimen järjestelmän (valtuuskunnille annettavaa tukea koskeva ohjelma The Sponsored Delegates Programme ) kautta kehitysmaiden valtuuskunnille CITESin osapuolikokouksiin osallistumista varten annettavaa rahoittajien tukea. Lisäksi unioni vaatii avoimuutta rahoittajilta, jotka rahoittavat kyseisen ohjelman ulkopuolella suoraan kolmansien maiden valtuuskuntien osallistumista. 3. CITES CoP17 -kokoukselle on tehty 62 CITESin liitteiden muuttamista koskevaa ehdotusta. Näitä ehdotuksia koskevan unionin kannan olisi perustuttava kyseisten lajien suojelun tasoon sekä siihen vaikutukseen, joka kaupalla on tai voi olla kyseisiin lajeihin. Unionin olisi sen vuoksi otettava huomioon päätöslauselman Conf nykyiset määräykset liitteiden I ja II muuttamisen perusteista. Unionin olisi erityisesti otettava huomioon ehdotuksissa mainittujen lajien levinneisyysalueiden valtioiden kannat. Unioni katsoo myös, että olisi yleisesti kannatettava CITESin eläin- ja FI 3 FI

4 kasvikomiteoiden laatimia CITESin liitteiden muuttamista koskevia ehdotuksia. Lisäksi otetaan huomioon CITES-sihteeristön ja IUCN:n/TRAFFICin 2 laatima ehdotusten arviointi sekä merieläinlajien osalta FAO:n erityisen asiantuntijapaneelin arviointi, jossa todetaan, että on otettava huomioon myös kannan arvioinnit ja niihin liittyvät alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen (RFMO) toimittamat tiedot. 4. Uusien merieläinlajien ja puulajien sisällyttäminen CITESin liitteisiin on unionille yksi osapuolikokouksen avainkysymyksistä. 5. EU vahvistaa vakiintuneen kantansa mukaisesti uudelleen, että CITES on asianmukainen väline, jolla säännellään merilajien kansainvälistä kauppaa, kun kauppa vaikuttaa kyseisiin lajeihin ja kun lajit ovat tai niistä voi tulla uhanalaisia. On kuitenkin muistettava, että meren elolliset luonnonvarat kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. 6. Unioni toteaa, että CITESin täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseen merilajien osalta on viime vuosina panostettu huomattavasti, myös unionin rahoitustuen avulla. Näitä CITESiin liittyviä pyrkimyksiä olisi tarpeen mukaan jatkettava tulevaisuudessa. Unioni odottaa, että osapuolet ja CITES-sihteeristö toimittavat CoP17-kokouksen jälkeen raportteja merilajeille ja erityisesti leveäsuisille kaloille asetettujen CITESvaatimusten täytäntöönpanosta ja noudattamisesta. Unioni myös tukee CITESin ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen (RFMO:t) välisen koordinoinnin parantamista näiden valtuuksien rajoissa, jotta voidaan parantaa hallinnointia ja täydentävyyttä ja estää samalla päällekkäisyydet ja epäjohdonmukaisuudet. Unioni edistää ja tukee luetteloitujen leveäsuisten kalojen ja muiden merilajien sisällyttämistä asianmukaisiin CITESin arviointimekanismeihin, etenkin CITESin eläinkomitean toteuttamiin. Niiden arviointi on määrä toimittaa ennen CoP18-kokousta. Uusinta tieteellistä lausuntoa odotettaessa unioni tukee lisäksi eräiden leveäsuisten kalalajien (haukkahai Carcharhinus falciformis ja kettuhait Alopias spp.) sekä paholaisrauskun (Mobula spp.) sisällyttämistä CITESin liitteeseen II. Unioni aikoo arvioida FAO:n asiantuntijapaneelin ja IUCN:n/TRAFFICin uusimpia tieteellisiä lausuntoja tai muista lähteistä saatavia tieteellisiä lausuntoja. Koska ankeriaslajien suojelu on maailmanlaajuinen huolenaihe ja kansainvälinen kauppa vaikuttaa ankeriaslajien säilymiseen, unioni kannattaa myös sitä, että näiden lajien kaupasta kerätään tarkempia tietoja ja että CITESin eläinkomitea tarkastelee niitä ja laatii niiden pohjalta suosituksia CITES CoP18 -kokoukselle. Unioni ei kuitenkaan tue ehdotuksia, joiden johdosta ankerias voitaisiin sisällyttää CITESin liitteeseen I CITES CoP17 - kokouksessa. 7. Trooppisten puulajien kansainvälinen kauppa ruusupuutuotteiden markkinoiden ylläpitämiseksi on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Saatavilla olevista tiedoista käy ilmi, että suuri osa tästä kaupankäynnistä on kestämättömällä tasolla ja perustuu niin laajalti laittomaan puunkorjuuseen, että ruusupuun laitonta kauppaa pidetään nykyään yhtenä yleisimmistä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan muodoista. Eräät ruusupuulajit on nykyään suojeltu CITESin nojalla, ja EU:n olisi tuettava ehdotuksia, jotka koskevat uusien ruusupuulajien (Pterocarpus erinaceus, kolme Guibourtia-lajia ja Dalbergia spp.) lisäämistä CITESin liitteeseen II. Unioni katsoo, että nämä lisäykset olisi rajattava (asianmukaisten huomautusten avulla) saatavilla olevien tietojen perusteella ja ennalta varautumisen periaatetta 2 Luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskeva kansainvälinen liitto (IUCN) ja TRAFFIC ovat suuria järjestöjä, joiden erikoisalana on luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa. Ne antavat ennen jokaista osapuolikokousta perusteellisen arvioinnin CITESin liitteiden muuttamista koskevista ehdotuksista. FI 4 FI

5 noudattaen siten, että ne kattavat suurimman osan asianomaisista levinneisyysalueen valtioista viedyistä tuotteista. 8. Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomasta kaupasta tehtyjä ehdotuksia koskevan unionin kannan olisi oltava niiden kolmen prioriteetin mukainen, jotka on määritelty EU:n toimintasuunnitelmassa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi. Nämä prioriteetit ovat - luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan estäminen ja sen perimmäisiin syihin puuttuminen, - voimassa olevien sääntöjen täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta ja luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvan järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaampi torjunta, sekä - lähtö-, kuluttaja- ja kauttakulkumaiden maailmanlaajuisen kumppanuuden vahvistaminen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi. 9. Ensimmäisen prioriteetin mukaisesti unioni tukee niiden lajien suojelun parantamista CITESin avulla, joita tuodaan nykyään EU:hun kestämättömällä tasolla tai laittomasti (erityisesti eksoottisten lemmikkieläinten kauppaa varten). Unioni tukee sen vuoksi CITESin liitteiden muuttamista koskevia ehdotuksia magotin (Macaca sylvanus), harmaapapukaijan (Psittacus erithacus) ja useiden eri matelijalajien osalta. Unioni tukee myös helmikardinaaliahvenen (Pterapogon kauderni) sisällyttämistä liitteeseen II, koska saatavilla olevista tiedoista käy ilmi, että luettelointiperusteet täyttyvät. Unioni toteaa kuitenkin, että olisi vielä käytävä keskusteluja Indonesian kanssa, joka on ainoa lajin levinneisyysalueen valtio. Keskusteluissa olisi pyrittävä sopimaan tämän lajin kestävää kauppaa koskevasta yhteisestä lähestymistavasta. 10. Ensimmäisen prioriteetin nojalla unioni tukee myös päätöslauselman antamista korruptiota edistävästä toiminnasta, jolla rikotaan CITES-sopimusta. Lisäksi unioni tukee lisäsuosituksia ja ohjeita, joilla pyritään vähentämään luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien laittomien tuotteiden kysyntää. Unioni varmistaa, että CITES CoP17 -kokouksessa hyväksytyissä päätöksissä otetaan huomioon niiden maaseutuyhteisöjen tarpeet ja edut, joihin päätökset saattavat vaikuttaa. 11. Toisen ja kolmannen prioriteetin mukaan unioni tukee vahvoja toimenpiteitä, jotka koskevat osapuolten toteuttamaa yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Samalla se kannattaa selkeän aikataulun laatimista mekanismeille (myös mahdollisille kauppapakotteille), joilla seurataan niitä osapuolia, jotka laiminlyövät toistuvasti CITESin mukaisten velvoitteidensa noudattamisen. Tämä on erityisen tärkeää norsujen (ks. jäljempänä), sarvikuonojen, aasialaisten isojen kissaeläinten, ruusupuun ja muurahaiskäpyjen salametsästykseen ja laittomaan kauppaan puuttumiseksi. Unionin olisi tältä osin tuettava ehdotusta päätöslauselmaksi, jonka tavoitteena on valvonnan parantaminen, jotta voitaisiin estää luonnonvaraisten eläinten vilpillinen kauppaaminen vankeudessa kasvatettuina eläiminä. 12. Norsujen ja sarvikuonojen salametsästys sekä norsunluun ja sarvikuononsarvien laiton kauppa on pysynyt hälyttävän laajamittaisena. Tämä on edelleen merkittävä huolenaihe EU:lle. EU:n ensisijaisena tavoitteena olisikin kaikkien norsuja koskevien esityslistan kohtien yhteydessä oltava sellaisten toimien tukeminen, joilla tähän ongelmaan puututaan suoraan. Tällöin on otettava erityisesti huomioon ensisijaiset tavoitteet, jotka on määritelty EU:n rahoittamassa tutkimuksessa "Larger than Elephants. Input for an EU strategic Approach to a wildlife conservation in Africa". FI 5 FI

6 Eräissä levinneisyysalueen, kauttakulku- ja määränpäämaissa on jo edistytty hyvin norsujen osalta. Muutoksia ovat 19 maassa edistäneet merkittävästi norsunluun kaupan valvontaa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat (NIAP-suunnitelmat), jotka on laadittu edellisessä CITESin osapuolikokouksessa tehtyjen päätösten mukaan. Työtä on vielä runsaasti jäljellä etenkin maissa, jotka ovat edelleen norsujen salametsästyksen ja norsunluun laittoman kaupan pahimpia ongelma-alueita. Unionin olisi sen vuoksi tuettava NIAP-suunnitelmien vahvistamista ja niiden täytäntöönpanon valvonnan tehostamista osapuolina olevissa maissa, myös määräämällä kauppapakotteita norsujen salametsästyksen ja norsunluun laittoman kaupan vastaisten asianmukaisten toimenpiteiden jatkuvan laiminlyönnin tapauksissa. 13. Unioni toteaa, että osapuolet ovat esittäneet useita norsunluun kauppaa koskevia ehdotuksia, joista monet ovat ristiriidassa keskenään. Norsunluun kansainvälinen kauppa on nykyään kielletty CITES-määräysten nojalla. Unioni katsoo, että kyseisen kaupan uudelleen sallimisen edellytykset eivät täyty. Unioni ei näin ollen tue CITES CoP17 -kokouksessa norsunluun kaupan uudelleen sallimista koskevia ehdotuksia. Unioni toteaa, että norsunluun kauppaprosessia koskevan päätöksentekomekanismin kehittäminen ei ole edistynyt, ja katsoo, ettei ole kiireellistä tarvetta sopia kyseisestä mekanismista CoP17-kokouksessa. Unioni ei vastusta tämän keskustelun jatkamista tulevaisuudessa, mutta sitä olisi käytävä vasta sen jälkeen, kun norsujen salametsästystä ja norsunluun laitonta kauppaa on vähennetty merkittävästi. Unionin olisi myös kehotettava kaikkia afrikannorsun levinneisyysalueen valtioita osallistumaan vuoropuheluun, jotta voitaisiin sopia tätä aihetta koskevasta yhteisestä kannasta. 14. Unioni toteaa, että on ilmennyt tapauksia, joissa norsunluun laillinen kotimaankauppa on eräissä CITES-sopimuksen osapuolina olevissa maissa edistänyt kansainvälistä laitonta norsunluukauppaa. Unionin olisi tällaisissa tapauksissa oltava valmis tukemaan kyseistä kotimaankauppaa koskevien kieltojen ottamista käyttöön asianomaisissa osapuolina olevissa maissa. Unionin olisi sen vuoksi suhtauduttava avoimesti tästä aiheesta esitettyihin ehdotuksiin edellyttäen, että niiden soveltamisalaa selkeytetään. Jos ei ole osoitettavissa, että norsunluun laillisen kotimaankaupan ja laittoman norsunluukaupan välillä on yhteys (joko suora, jolloin laittomia norsunluutuotteita niin sanotusti pestään kotimaanmarkkinoilla, tai välillinen, jolloin laillinen kauppa edistää laittoman norsunluun kysyntää), ei ole aiheellista vaatia norsunluun kotimaankaupan kieltämistä CITESissä etenkään niiden norsunluutuotteiden osalta, jotka on hankittu ennen afrikannorsujen sisällyttämistä CITESin liitteeseen I vuonna Unioni katsoo, että CITES-sopimuksen yhteydessä olisi sovittava kansainvälisistä ohjeista, joiden avulla taataan, että CITESin liitteissä I ja II lueteltujen lajien metsästysmuistot ovat peräisin kestävistä ja laillisista lähteistä. Unioni tukee myös sitä, että CITESin eläinkomitea valvoo entistä tarkemmin vientikiintiöiden määrittämistä liitteen I lajien, etenkin leopardien ja leijonien, metsästysmuistoille. 16. Unionin olisi pyrittävä minimoimaan hallinnolliset rasitteet, joita talouden toimijoille ja yksittäisille ihmisille aiheutuu CITESissä lueteltujen tuotteiden siirroista rajojen yli, kun tällaisten siirtojen haitallisten vaikutusten riski on vähäinen. Tämä koskee erityisesti muusikkoja ja eräistä CITES-lajeista tehtyjen valmiiden tuotteiden kauppaa. 17. Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomaan kauppaan liittyvä kriisi sekä CITESin soveltamisalan ulottaminen kattamaan uusia lajeja ja osapuolia on johtanut siihen, että FI 6 FI

7 CITESin kehykseen on tuotu lisää toimia viime vuosina ja että CITES-sihteeristön työmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Unionin olisi otettava tämä kehitys huomioon päättäessään ensisijaisista tavoitteistaan CoP17-kokouksessa sekä CITES-sihteeeristön tulevasta talousarviosta. FI 7 FI