Evijärven yhteismetsä Tietoa yhteismetsän osakkuudesta kiinnostuneille metsänomistajille

Transkriptio

1 Evijärven yhteismetsä Tietoa yhteismetsän osakkuudesta kiinnostuneille metsänomistajille Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 03/2017 aineistoa

2 Sisällys 1. Taustatietoa yhteismetsistä 2. Evijärven yhteismetsän perustamisen tavoite ja erityispiirteet 3. Osakkaaksi ryhtyvien tilojen yhteismetsäosuuden suuruuden määrittämisestä 4. Yhteismetsän perustamiseen liittyvistä kustannuksista 5. Toimintaohjeita osakkaaksi ryhtyvälle 6. Metsänomistajien esittämiä kysymyksiä 7. Evijärven yhteismetsän perustamissopimus, luonnos Evijärven yhteismetsän ohjesääntö, luonnos Liitteet Yhteismetsälaki Kiinteistönmuodostuslaki / yhteismetsän perustaminen Riitta Koivukoski, projektipäällikkö Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanke Suomen metsäkeskus Patruunantie 13 E, Vimpeli riitta.koivukoski@metsakeskus.fi Puh

3 1. Taustatietoa yhteismetsistä Yhteismetsät ovat yksityismetsiä, niillä ei ole mitään tavanomaisesta yksityismetsänomistuksesta poikkeavaa julkisoikeudellista, sosiaalista, aatteellista tms. luonnetta. Yhteismetsä on osakastilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan, se on yhteismetsille pakollinen. Kiinteistönmuodostamislain 10 luvun nojalla metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän perustamisesta. Yhteismetsän muodostamistoimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan pääsääntöisesti kokonaan valtion varoista. Ennestään olemassa olevan yhteismetsän osakaskunta voi niin halutessaan ottaa mukaan myös uusia osakkaita. Tällöin liittyjälle annetaan hänen yhteismetsälle luovuttamiaan tiluksia vastaava osuus yhteismetsään. Yhteismetsä voi myös ostaa lisämaata tavallisella kiinteistökaupalla. Yhteismetsiä on Suomessa vuoden 2017 alussa 386 kpl ja määrä kasvaa koko ajan. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on noin hehtaaria. Omistusmuotona tämä kiinteistöihin sidottu yhteisomistus on vanha. Yhteismetsiä on perustettu eri lakien nojalla luvulta alkaen. Sotien jälkeisen asutustoiminnan yhteydessä 1950-luvulla perustettiin suurin osa Suomen nykyisistä yhteismetsistä. Yhteismetsälakia uudistettiin viimeksi vuonna Yhteismetsiin liittyminen ja uusien yhteismetsien perustaminen on nykyisin entistä helpompaa. Metsänomistajakunnan rakenne on viime vuosina muuttunut ja muuttuu edelleen voimakkaasti. Yhteismetsä tarjoaa hyvän ja toimivan ratkaisun moniin metsänomistuksen haasteisiin myös tulevaisuutta ajatellen. Yhteismetsistä saa lisätietoa mm. internetistä Suomen metsäkeskuksen sivuilta

4 2. Evijärven yhteismetsän perustamisen tavoite ja erityspiirteitä Evijärven yhteismetsän perustamisen tavoitteena on tarjota metsänomistajille helppo tapa ratkaista metsän hoitoon, hallintaan, sukupolvenvaihdokseen, perinnönjakoon yms. liittyviä kysymyksiä kestävällä ja vaivattomalla tavalla myös tulevaisuutta ajatellen. Tavoitteena on myös parantaa yhteismetsään mukaan lähtevien osakkaiden metsätalouden kannattavuutta suuruuden ekonomiaa hyödyntäen. Yhteismetsän perustaminen estää myös metsätilojen jatkuvaa pirstoutumista. Pinta-alan osalta tavoitteena on muodostaa vähintään hehtaarin yhteismetsä. Evijärven yhteismetsän erityispiirteenä on Evijärven kunnan halu edistää yhteismetsän perustamista. Kunta on valmistautunut sijoittamaan vähintään 150 hehtaaria omia metsiään perustettavaan yhteismetsään, mikäli yksityisten osuus muodostuu selvästi suuremmaksi. Erityispiirteenä on tästä johtuen myös se, että yhteismetsän osakkaaksi pääsevät lähtökohtaisesti vain sellaiset metsänomistajat, joiden metsät sijaitsevat Evijärvellä. Kaavio: Metsänomistajakunta muuttuu. Entistä suurempi osa metsänomistajista saa toimeentulonsa muulta kuin maa- ja metsätaloudesta ja metsänomistajien keski-ikä kasvaa koko ajan. Lisäksi yhä useampi metsänomistaja asuu muualla kuin metsänsä sijaintikunnassa Yhteismetsä on keino järjestää metsän hoitoon ja hallintaan liittyvät asiat vaivattomasti. Se on myös hyvä keino ratkaista metsätilan sukupolvenvaihdos ja perinnönjako tasapuolisesti yhteismetsäosuuksien kautta

5 3. Osakkaaksi ryhtyvien tilojen yhteismetsäosuuden suuruuden määrittämisestä ja tila-arvioiden tekemisestä Kiinteistönmuodostuslain mukaan osuuksien suuruuden määrittämisen lähtökohtana on se, ettei minkään kiinteistön omistajan varallisuusasema yhteismetsän perustamisen johdosta saa huonontua. Jotta muodostamistoimituksen suorittava toimitusinsinööri voisi olla varma siitä, että tämä periaate toteutuu, on yhteismetsään liitettävistä alueista laadittava keskenään vertailukelpoiset tila-arviot. Evijärven yhteismetsän perustamisessa on tarkoituksenmukaisimmaksi harkittu menettelyä, jossa kunkin osakaskiinteistön yhteismetsäosuuden suuruus määritetään sen yhteismetsään luovuttamien alueiden (tilusten) kokonaisarvon perusteella. Osakaskiinteistölle tuleva yhteismetsäosuus vastaa tällöin yhteismetsään liitetyn alueen kokonaisarvoa verrattuna koko yhteismetsän arvoon. Evijärven yhteismetsää perustettaessa tila-arviot laaditaan ns. summa-arvomenetelmällä, joka on yleisin metsän käyvän arvon määrittämisessä käytetty menetelmä Suomessa. Kantohintoina käytetään metsäkeskusalueen kolmen vuoden (2014, 2015, 2016) kantohintojen keskiarvoa. Metsänomistaja maksaa arviointityön tekemisen kustannukset kokonaan itse. Kaikki arviot laaditaan yhtenevin menetelmin ja Metsäntutkimuslaitoksen sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimien taulukkojen ja arviointiohjeiden mukaisesti. Kaikki tila-arviot käydään läpi ja niiden yhdenvertaisuus varmistetaan yhdessä arvion laatijan ja metsäkeskuksen nimeämän toimihenkilön kanssa, ennen kuin arviot luovutetaan metsänomistajille sekä myöhemmin yhteismetsän muodostamistoimituksen suorittavalle toimitusinsinöörille. Osakkaaksi lähtevien tasapuolisen kohtelun ja arvioiden luotettavuuden varmistamiseksi on päätetty, että kaikki tila-arvioiden pohjana olevat metsävaratiedot päivitetään maastokäynneillä. Päivitys tapahtuu kuviokohtaisesti relaskooppi-koealoihin perustuvana silmävaraisena arviointina. Yksinpuinmittausta ei tehdä. Mikäli liitettävällä palstalla on merkityksellisessä määrin hyödynnettävissä olevia muita kuin metsätalousarvoja, esim. sora- tai turvevaroja, voidaan tällaiset erityisarvot ottaa tietyin edellytyksin huomioon kokonaisarvon määrittelyssä. Tällaisten muiden kuin metsätalousarvojen määrittämiseksi on silloin laadittava erillinen kyseisen alan ammattilaisen laatima arvio niiden taloudellisesta arvosta. Koska erityisalueiden todellisen arvon määrittäminen luotettavasti voi olla hankalaa, on suositeltavampaa, että taloudellisesti ja pinta-alaltaan merkitykselliset hyödynnettävissä olevat erityisalueet jätetään perustettavan yhteismetsän ulkopuolelle. Näiden alueiden lohkominen hoidetaan yhteismetsän perustamistoimituksessa valtion varoilla

6 Oman tilansa erityisarvoja pohtiessa kannattaa myös muistaa, että ympäristölupien saaminen niin maa-ainesten ottamiseen kuin turpeennostosoiden avaamiseenkin on nykyään hankalaa ja tuskin helpottuu tulevaisuudessakaan. Tavanomaiset jokaiseen palstaan kuuluvat mäennyppylät ja suot eivät pääsääntöisesti ole taloudellisessa mittakaavassa hyödynnettävissä olevia erityisalueita vaan normaalia metsämaata. Mikäli liitettävään palstaan kohdistuu metsänomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa hyödynnettävissä olevia arvoja, kuten käyttämätöntä metsävähennystä tai tekemättömiä poistoja metsäautoteistä tai metsäojista, niiden hyvittäminen voidaan hoitaa liittymisen yhteydessä verohallinnon ja kiinteistönmuodostamislain kulloinkin voimassa olevien käytäntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Ongelmatilanteiden välttämiseksi kaikkien niiden metsänomistajien, joita tämän kappaleen mukainen tilanne (metsävähennys, käyttämättömät metsätie ja -oja poistot) voi koskea, olisi hyvä ilmoittaa asiasta jo etukäteen ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista. 4. Yhteismetsän perustamiseen liittyvistä kustannuksista Yhteismetsän muodostamistoimituksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan pääsääntöisesti valtion varoista. Yhteismetsän muodostamistoimitusta varten tarvittavat tila-arviolaskelmat maksaa kukin maanomistaja itse. Tila-arvioiden teko tullaan kilpailuttamaan metsäkeskuksen julkisten palvelujen toimesta. Kilpailutuksessa otetaan huomioon sekä hinta että tarjoajan osaaminen arvioiden teossa. Tila-arvion maastotyön ja arviolaskelman hintatiedot sekä tarjouskilpailun voittanut taho julkaistaan tuonnempana lähetettävässä tila-arvion tilauslomakkeessa. Ajan tasalle maastossa päivitetty metsävaratieto on ehdoton edellytys sille, että kaikkien yhteismetsään liittyvien osakkaitten palstoista voidaan laatia keskenään vertailukelpoiset arviot. Tällöin kukin osakas saa juuri sen suuruisen yhteismetsäosuuden, mikä hänelle kuuluukin. Tila-arvioiden teon yhteydessä päivitetty metsävaratieto toimii samalla myös uuden yhteismetsän ensimmäisen metsäsuunnitelman pohjatietona. Tila-arviokustannus on verovähennyskelpoinen

7 Toimintaohjeita osakkaaksi ryhtyvälle 1. Tutustukaa huolellisesti tämän tietopaketin materiaaliin. Kysykää rohkeasti, jos ette ymmärrä jotain kohtaa tai haluatte lisätietoja. 2. Ilmoittakaa tarkasti ne tilukset tai alueet, jotka haluatte liittää yhteismetsään. Jos liitettävällä tilalla on useita omistajia (esim. omistatte tilan yhdessä puolison kanssa tai kysymyksessä perikunta, yhtymä tms.), keskustelkaa asiasta jo etukäteen kaikkien osapuolten kanssa. Lopullisessa perustamissopimuksessa tarvitaan kaikkien osaomistajien allekirjoitus joko omakätisesti tai valtakirjalla. Jos haluatte liittää yhteismetsään vain osan jostain kiinteistöstä, esim. jos haluatte, että kiinteistöön kuuluva pelto, asuinpaikka, sora-alue tms. lohkotaan siitä erilleen, merkitkää myös tämä erotettava alue mahdollisimman tarkasti kartalle, tarvittaessa myös maastoon. Jos liitettävällä alueella on tehtyjä, mutta keskeneräisiä puukauppoja, ilmoittakaa myös niistä. Jos olette ostaneet liitettävän alueen jälkeen ja teillä on tästä hankinnasta jäljellä verotuksessa käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, ilmoittakaa myös tästä, jotta asia voidaan ottaa huomioon ja mukaan jatkovalmisteluun. Ostettu on sama kuin maksaa rahalla, ottaa vastatakseen lainoja, antaa muu vastike, jolla on raha-arvo. Metsävähennyspohjaa ei saa perittäessä tai lahjoitettaessa, jollei edellisellä omistajalla sitä ole ollut. Vähennysoikeus todistetaan metsätalouden veroilmoituslomakkeella 2C, ottakaa kopio viimeisestä vahvistetusta verotuksesta. Jos liitettävään alueeseen kohdistuu metsäverotuksessa jäljellä olevia poistoja (esim. metsäautotien rakentamisesta), ilmoittakaa myös tästä. Poistamaton menojäännös todistetaan metsätalouden veroilmoituslomakkeella 2C, ottakaa kopio viimeisestä vahvistetusta verotuksesta. 3. Tilatkaa alueista tila-arvio. Tilauslomakkeet postitetaan teille hankkeen edetessä. Huom! Tila-arvion tilaamisen jälkeen ovat metsän hakkuu- ja hoitotyöt arvioitavalla alueella luvanvaraisia. Jos töitä on tarkoitus tehdä vielä ennen yhteismetsän muodostamistoimitusta, on niiden ajankohdasta ja metsävaratiedon päivityksen ajankohdasta sovittava erikseen. Allekirjoittakaa yhteismetsän perustamissopimus. Ajankohdasta ilmoitetaan hankkeen edetessä

8 Jos olette estynyt saapumaan paikan päälle, voitte käyttää allekirjoittamisessa myös valtakirjamenettelyä. Kaikkia edellä mainittuja asioita tullaan kysymään teiltä hankkeen edetessä, eli niitä ei tarvitse ilmoittaa vielä tässä vaiheessa. 6. Metsänomistajien esittämiä kysymyksiä 1. Voinko liittyä yhteismetsään myöhemmin kun on sopivampi tilanne? Vastaus: Evijärven yhteismetsän perustamisvaiheessa mukaan pääsevät kaikki halukkaat liittyjät. Jos yhteismetsän osakkuus kiinnostaa, varminta on tehdä liittymispäätös nyt. Sen jälkeen kun yhteismetsä on perustettu ja se on aloittanut toimintansa, yhteismetsän osakaskunta päättää itsenäisesti siitä, ottaako se mukaan uusia osakkaita vai ei. Yhteismetsä on yksityismaata, joten sillä ei ole mitään velvoitteita ottaa uusia osakkaita. Evijärven yhteismetsän ohjesääntöluonnokseen on mahdollisten myöhemmin tapahtuvien liittymisten helpottamiseksi kuitenkin laadittu pykälä, jonka mukaan yhteismetsän hoitokunnan on laadittava yhteismetsälle kehittämis- ja laajentumissuunnitelma. 2. Voiko yhteismetsästä erota siten, että saa metsäpalstansa takaisin? Vastaus: Teoriassa kyllä, mutta käytännössä tuskin ainakaan siten, että saisit juuri saman alueen sellaisenaan takaisin. Metsien hakkuiden ja hoitotöiden takia alkuperäisen palstasi arvo suhteessa koko yhteismetsän arvoon vaihtelee. Todennäköisesti se ei myöhemmin enää vastaa tarkalleen yhteismetsäosuutesi arvoa. (Arvo nousee tai laskee riippuen siitä, missä päin yhteismetsää kulloinkin hakataan ja tehdään hoitotöitä.) Osuuden arvoa vastaavan maa-alueen erottaminen on kuitenkin lain mukaan mahdollista, jos vähintään ¾ osakaskunnan kokouksessa annetuista äänistä sitä puoltaa. Iso pinta-ala on kuitenkin yhteismetsän etu, joten toiset osakkaat tuskin suostuvat maa-alueen erottamiseen yhteismetsästä. Yhteismetsään liittymispäätöstä harkitessa kannattaakin asiaa ajatella siten, että päätös kiinteistön osalta on pysyvä. Yhteismetsäosuuden voi sen sijaan tarvittaessa myydä. 3. Voiko yhteismetsäosuuksia käyttää lainan vakuutena? Vastaus: Yhteismetsä on osakastilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsäosuus on siis aina kytketty johonkin kiinteistöön (tilaan), joko maaalueelliseen kiinteistöön tai ns. haamukiinteistöön. Uusien yhteismetsien osalta - 8 -

9 osuus kytketään yleensä aina haamukiinteistöön. Haamukiinteistö on kiinteistö, joka on kiinteistörekisterissä, sillä on rekisterinumero ja tilan nimi, mutta ei maa-aluetta. Haamukiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään. Haamukiinteistön voi kiinnittää lainan vakuudeksi ihan samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin kiinteistön. Haamukiinteistön vakuusarvo muodostuu siihen kuuluvan yhteismetsäosuuden suuruuden (arvon) mukaan. 4. Jos on liittänyt palstansa yhteismetsään, voiko sieltä enää hakea esim. saunavihtaa tai joulukuusta? Vastaus: Kyllä voi kotitarvekäyttöön, mutta kaupalliseen tarkoitukseen ei. Tämäntyyppisistä asioista yhteismetsien osakkaat sopivat kunkin yhteismetsän omassa ohjesäännössä. Evijärven yhteismetsän ohjesääntöluonnoksessa asiasta sanotaan seuraavasti: Markkinakelpoisen puun luovutus ilmaiseksi tai alle käyvän hinnan ei ole sallittua. Yhteismetsän osakkaalla on oikeus hoitokunnan luvalla kerätä yksityiskäyttöönsä hakkuutähteitä, joulukuusia, juhannuskoivuja, saunavihtoja yms., ensisijaisesti siltä alueelta, jonka hän on liittänyt yhteismetsään. 5. Kuinka paljon on paperityötä, kun on liittynyt yhteismetsään? Vastaus: Sellaisen metsänomistajan, joka liittää kaikki metsäalueensa yhteismetsään, ei sen jälkeen tarvitse enää huolehtia metsätalouteen liittyvistä paperitöistä lainkaan. Yhteismetsä on oma verotusyksikkönsä (samoin kuin esim. osakeyhtiö) ja se hoitaa kirjanpidon yms. asiat itsenäisesti osakkaiden puolesta. Yhteismetsän osakkailleen jakama ylijäämä on verovapaata tuloa, joten sitäkään ei tarvitse ilmoittaa edes henkilökohtaisessa verotuksessa. Jos liittyy vain osalla pinta-alastaan, paperityöt on jatkossakin hoidettava aivan samoin kuin tähän asti siltä osin kun ne koskevat yhteismetsän ulkopuolelle jätettyä aluetta. 6. Mitä tarkoittaa pienin luovutettavissa oleva yhteismetsäosuus? Vastaus: Yhteismetsien ohjesääntöön otetaan yleensä mukaan pykälä, jossa määritetään pienin luovutettavissa oleva yhteismetsäosuus. Pykälän tarkoituksena on estää sellainen kehitys, että aikojen kuluessa yhteismetsään tulisi perinnönjakojen tai yhteismetsäosuuksien kauppojen takia liian paljon osakkaita. Esim. jos 500 hehtaarin yhteismetsään tulisi osuuksien pirstoutumisen takia useita satoja osakkaita, yhteismetsän hallintokulut kasvaisivat suhteettoman suuriksi osakkaille jaettavaan ylijäämään nähden. Evijärven yhteismetsän ohjesääntöön on tarkoitus ottaa mukaan osuuksien liian suurta pirstoutumista estävä pykälä. Pienimmän luovutettavissa olevan yhteismet

10 säosuuden kokoa ei ole kuitenkaan vielä määritelty. Riippumatta siitä minkä kokoiseksi pienin luovutettavissa oleva osuus tullaan määrittämään, perustamisvaiheessa kaikki halukkaat otetaan kuitenkin mukaan ja osuuksien pirstomisrajoitus koskee vasta perustamisen jälkeistä aikaa. 7. Tuleeko yhteismetsältä osakkaille maksettavia laskuja? Vastaus: Tavanomaisessa yksityisessä metsätaloudessa metsänomistajan pinta-ala on usein niin pieni, että puunmyyntituloja ei joka vuosi ole vaikka maksettavia laskuja kuitenkin tulee joka vuosi. Yhteismetsässä tällainen tilanne on isosta pinta-alasta johtuen erittäin epätodennäköinen. Toimittaessa isoilla pinta-aloilla, ja jos alueeseen sisältyy taimikkoalueiden lisäksi myös tavanomaisia harvennus- ja uudistushakkuupuustoja, toiminta on normaaliolosuhteissa aina voitollista. 8. Säilyykö osuus yhteisiin vesialueisiin, jos metsä liitetään yhteismetsään? Vastaus: Kyllä, jos metsänomistaja niin haluaa. Osuus yhteisiin vesialueisiin voidaan yhteismetsän muodostamistoimituksessa siirtää haamutilaan kuuluvaksi, jolloin se jää metsänomistajalle eikä siirry yhteismetsälle. 7. Evijärven yhteismetsän perustamissopimus, luonnos Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella perustetaan yhteismetsälain 5 :n mukaisesti Evijärven yhteismetsä allekirjoittaneiden metsänomistajien niistä kiinteistöistä, määräaloista tai alueista, jotka he ovat osoittaneet käytettäväksi tähän tarkoitukseen. 2. Perustajat Yhteismetsän perustajat ja heidän yhteystietonsa on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä nro Yhteismetsään luovutettavat kiinteistöt ja niiden omistajat Yhteismetsään luovutettavat kiinteistöt on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä nro

11 4. Yhteismetsäksi muodostettava alue Yhteismetsään luovutettavat alueet on esitetty tämän sopimuksen karttaliitteissä nro Yhteismetsäosuuksien määräämisperuste: Kunkin osakaskiinteistön yhteismetsäosuuden suuruus määritetään sen yhteismetsään luovuttamien alueiden (tilusten) kokonaisarvon perusteella kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitetulla tavalla. Mikäli maa-alueen mukana luovutetaan yhteismetsälle sen verotuksessa hyödynnettävissä olevia etuja, kuten käyttämätöntä metsävähennyspohjaa tai tekemättömiä metsäautotie ja - ojituspoistoja, niiden hyvittäminen hoidetaan verohallinnon ja kiinteistönmuodostamislain kulloinkin voimassa olevien käytäntöjen ja ohjeiden mukaisesti. 6. Ehdotus ohjesäännöksi Sopimuksen liitteessä nro 4. on ehdotus Evijärven yhteismetsän ohjesäännöksi. 7. Yhteismetsän nimi ja kotipaikka Nimi: Evijärven yhteismetsä Kotipaikka: Evijärven kunta 8. Allekirjoitukset Olemme tutustuneet perustamissopimukseen, sekä sen liitteisiin 2, 3 ja 5. Osoitamme liiteasiakirjoissa mainitut kiinteistöt, määräalat ja alueet käytettäväksi yhteismetsän perustamiseen sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Paikka: Pvm. Allekirjoitus Pvm. Allekirjoitus Liitteet: 1. Yhteismetsän perustajat ja heidän yhteystietonsa 2. Yhteismetsään luovutettavat kiinteistöt ja niiden omistajat 3. Ehdotus Evijärven yhteismetsän ohjesäännöksi 4. Kartat ja kiinteistötunnukset yhteismetsäksi muodostettavasta alueesta

12 8. Evijärven yhteismetsän ohjesääntö, luonnos EVIJÄRVEN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Evijärven yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka Evijärven kunta. Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan Yhteismetsän tarkoituksena on kestävän metsätalouden harjoittaminen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsään kuuluvaa aluetta saadaan käyttää yhteismetsän yhteydessä myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, kuten esimerkiksi loma-asuntotonteiksi, soran- tai turpeenottoalueiksi, suojelutarkoitukseen tai muihin niiden kaltaisiin tarkoituksiin, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. 4 Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteismetsää koskevista tärkeimmistä asioista. Nämä käyvät ilmi pykälässä 6. Muista asioista päättää hoitokunta. Näistä tärkeimmät on lueteltu 20 :ssä. OSAKASKUNNAN KOKOUS Varsinainen kokous 5 Osakaskunnan varsinaisia kokouksia on kaksi, joista ensimmäinen pidetään ja toinen välisenä aikana. 6 Varsinaisessa kokouksessa, joka pidetään välisenä aikana, käsitellään seuraavat asiat: 1) vahvistetaan osanottaja- ja äänestysluettelo sekä kokousjärjestys; 2) vahvistetaan hoitokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkiot;

13 3) valitaan hoitokunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet, joista yksi on puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja; 4) valitaan mahdollinen tilintarkastaja ja mahdollinen varatilintarkastaja; 5) vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi; 6) käsitellään kokouskutsussa erikseen mainitut asiat; 7) käsitellään osakkaiden esittämät asiat. 7 Varsinaisessa kokouksessa, joka pidetään välisenä aikana, käsitellään seuraavat asiat: 1) vahvistetaan osanottajat ja äänestysluettelo sekä kokousjärjestys; 2) tarkastetaan hoitokunnan edellisestä tilikaudelta laatima toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä; 3) esitetään edellistä tilikautta koskevat tilinpäätös ja, jos tilintarkastaja on valittu ja tilintarkastus suoritettu, tilintarkastajan niistä antama lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle; 4) päätetään ylijäämän käyttämisestä; 5) käsitellään kokouskutsussa erikseen mainitut asiat; 6) käsitellään osakkaiden esittämät asiat. 8 Ylimääräinen kokous Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai osakkaat, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa osakasten äänimäärästä, vaativat kirjallisesti hoitokunnalta osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyä. Hoitokunnan on annettava kutsu osakkaiden vaatimaan kokoukseen 30 päivän kuluessa vaatimuksen tekemisestä. Kokouskutsu ja muut tiedonannot osakkaille 9 Hoitokunnan asiana on kutsua osakaskunta kokoukseen. Kokouskutsu on lähetettävä osakkaalle kirjeitse, tai jos osakas on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa, sähköpostilla vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouskutsu voidaan lisäksi julkaista osakaskunnan kokouksessa tehtävän päätöksen perusteella myös hoitokunnan valitsemassa yhdessä tai useammassa yhteismetsän kotipaikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai yhteismetsän omilla tai metsänhoitoyhdistys Lakeuden internetsivuilla vähintään kahdeksan päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka, sekä siinä käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa on tarkoitus käsitellä asiaa, josta päättäminen edellyttää määräenemmistöllä tehtävää päätöstä, kokouskutsussa on selostettava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Kokouksesta on hyvissä ajoin ennen sen pitämistä ilmoitettava Suomen metsäkeskuksen toimivaltaiselle alueyksikölle. Osakkaille tarkoitettujen tiedonantojen lähettämisessä noudatetaan soveltuvin osin samaa menettelyä kuin kokouskutsussa

14 10 Jollei hoitokunta kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka lain, ohjesäännön tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä, osakkaalla tai hoitokunnan jäsenellä on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. Päätöksentekoa koskevat määräykset 11 Osakaskunnan kokouksessa ei saa päättää muista asioista kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön mukaan on siinä käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu. Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. 12 Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet myös siten laskien menevät tasan, tulee äänestyksen tulokseksi muussa kuin vaaliasiassa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Jollei puheenjohtaja ole osakas tai jos kysymyksessä on vaali, asian ratkaisee arpa. Jos päätös koskee yhteismetsälain 18 :ssä tarkoitettua osakaskunnan etuosto-oikeutta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön, ohjesäännön muuttamista, osakaskunnan omistaman kiinteistön tai määräalan luovuttamista, alueen luovuttamista yhteismetsästä erotettavaksi tai alueen vuokraamista metsänhakkuuoikeuksin, kahden tai useamman yhteismetsän alueen yhdistämistä koskevan sopimuksen hyväksymistä, taikka yhteismetsän jakamista tai myymistä, ei se ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. Jos päätös koskee yhteismetsälain 17 :ssä tarkoitettua yhteismetsäosuuden luovutusrajoitusta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön tai tällaisen säännöksen muuttamista tai poistamista, päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. Osakaskunnan kokous päättää yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken tai antaa suostumuksensa siihen, että osuutensa erottamista haluava osakas saa osuutensa jaolla erotetuksi. Tällainen päätös edellyttää ollakseen pätevä, että sen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. Vastaavan suuruisella enemmistöllä on tehtävä myös varsinainen päätös yhteismetsän jakamisesta tai osuutta vastaavan alueen erottamisesta osakkaalle. Äänestys toimitetaan avoimella lippuäänestyksellä, jolloin jokaiseen äänestyslippuun merkitään sen jättävän osakkaan tai asiamiehen edustama äänimäärä. Äänioikeus ja sen käyttöä koskevat rajoitukset 13 Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus osakasluetteloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan äänestykseen osaa ottava ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä

15 kuin viidesosalla (1/5) kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja kokouksen äänestysluetteloa hyväksyttäessä jokaisella kokoukseen osaa ottavalla on yksi ääni. 14 Osakkaan jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut, on voidakseen käyttää äänivaltaa osakaskunnan kokouksessa esitettävä vähintään kolme päivää ennen kokousta selvitys osakkuudestaan ja osuutensa suuruudesta osakasluetteloon merkitsemistä varten. 15 Kun useat omistavat kiinteistön, johon kuuluu osuus yhteismetsään, saa saapuville tullut yhteisomistaja käyttää kiinteistön koko yhteismetsäosuuden mukaista äänioikeutta. Jos saapuvilla on usea yhteisomistaja ja he eivät ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajasta on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus. 16 Osakas ja osakaskiinteistön yhteisomistaja saa käyttää oikeuttaan osakaskunnan kokouksessa asiamiehen välityksellä. Jos osakasta edustaa osakaskunnan kokouksessa asiamies, äänioikeuden osalta on otettava huomioon, mitä 13 :ssä määrätään. Osakaskunnan kokoukseen osaa ottava voi omistamansa tai osaksi omistamansa osakaskiinteistön lisäksi edustaa kokouksessa valtakirjalla enintään kahta osakaskiinteistön omistajaa. 17 Osakas, osakaskiinteistön yhteisomistaja tai osakkaan taikka osakaskiinteistön yhteisomistajan asiamies ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osakaskunnan edun kanssa. Muut osakaskunnan kokousta koskevat määräykset 18 Osakaskunnan kokouksesta on viimeistään 30 päivän kuluttua kokouksen päättymisestä laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksen aika ja paikka, läsnä olevat osakkaat sekä heidän äänimääränsä, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä tapahtuneet äänestykset ja osakkaiden niissä antamat äänet. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja on valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava ja allekirjoitettava, tai pöytäkirja luetaan ja hyväksytään kokouksen päätteeksi

16 Osakkaalla, osakaskiinteistön yhteisomistajalla ja muulla asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen osakaskunnan kokouksen pöytäkirja ja oikeus saada pöytäkirjasta otteita. Osakkaalla, osakaskiinteistön yhteisomistajalla ja muulla asianosaisella on oikeus saada jäljennös osakaskunnan kokouksen pöytäkirjan liitteistä korvattuaan osakaskunnan kulut. HOITOKUNTA 20 Kokoonpano, toimikausi ja kelpoisuus Hoitokuntaan kuuluu 5 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hoitokunnan jäsenen ja varajäsenen toimikausi on neljä tilikautta, kuitenkin siten, että ensimmäisellä kerralla valituista jäsenistä vuosittain yksi jäsen on erovuorossa henkilökohtaisine varajäsenineen siinä järjestyksessä kuin arvalla valitaan. Hoitokunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei saa valita henkilöä, joka on jo ollut yhtäjaksoisesti kaksi peräkkäistä kautta jäsenenä. Jos hoitokunnan jäsen tai varajäsen kuolee, eroaa tai osakaskunnan päätöksellä vapautetaan tehtävästään ennen toimikauden päättymistä, valitaan uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa osakaskunnan kokouksessa. 21 Tehtävät Hoitokunta päättää vahvistetun metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu osakaskunnan kokouksen päätettäviin. Hoitokunnan tehtävänä on erityisesti 1) huolehtia yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä; 2) kutsua osakaskunta kokouksiin, valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat ja huolehtia osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta; 3) edustaa osakaskuntaa ja päättää, kenellä on oikeus kirjoittaa osakaskunnan nimi; 4) pitää osakasluetteloa, johon on merkittävä osakkaat, heidän omistamansa osakaskiinteistöt ja yhteismetsäosuudet; 5) ilmoittaa viivytyksettä Suomen metsäkeskuksen toimivaltaiselle alueyksikölle niiden henkilöiden nimet, kotipaikat ja osoitteet, jotka ovat - oikeutettu kirjoittamaan osakaskunnan nimi, tai - valittu hoitokunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, jäseneksi ja varajäseneksi; 6) tehdä osakaskunnan kokoukselle ehdotus seuraavan tilivuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi; 7) lähettää Suomen metsäkeskuksen toimivaltaiselle alueyksikölle jäljennös osakaskunnan kokouksen käsittelemästä tilinpäätöksestä ja mahdollisesta tilintarkastuskertomuksesta 8) päättää puiden ja muiden metsäntuotteiden sekä maa-ainesten myynneistä sekä muista yhteismetsän hoitoon liittyvistä toimenpiteistä;

17 9) päättää metsästys- ja kalastusoikeuksien myöntämisestä tai vuokraamisesta yhteismetsän alueella ja näiden oikeuksien käytöstä perittävistä maksuista; 10) huolehtia metsäsuunnitelman laatimisesta ja tarpeellisesta tarkistamisesta; 11) ottaa osakaskunnan palvelukseen toimihenkilöt ja sopia heidän palvelussuhteensa ehdoista sekä vapauttaa heidät toimistaan; 12) huolehtia osakaskunnan rahavarojen ja muun omaisuuden hoidosta ja kirjanpidosta; 13) laatia viimeksi kuluneelta tilivuodelta tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tehdä esitys ylijäämän käytöstä; 14) päättää velan ottamisesta ja panttioikeuden perustamisesta osakaskunnan omaisuuteen osakaskunnan kokouksen vahvistaman talousarvion puitteissa; 15) päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä, jos ohjesääntöön on otettu määräys maa- tai vesialueesta erillään myytyä yhteismetsäosuutta koskevasta osakaskunnan etuosto-oikeudesta; 16) huolehtia osakaskunnan hallintoon ja yhteismetsän hoitoon kuuluvien muiden tehtävien suorittamisesta; 17) laatia yhteismetsälle kehittämis- ja laajentumissuunnitelma, sekä toteuttaa sitä osakaskunnan kokouksen myöntämin valtuuksin (Suunnitelman sisältö: tavoite ja keinot, kuten: uusien osakkaiden liittyminen, olemassa olevien osakkaiden omistamien lisämaiden liittäminen, tilusvaihdot, maaalueen osto, myynti ja vuokraaminen, yms; 18) päättää yhteismetsälain 35 :ssä tarkoitetusta kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämisestä yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan; sekä 19) päättää yhteismetsään kuuluvan alueen käyttämisestä yhteismetsän yhteydessä muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos tällaisesta käytöstä metsätaloudelle aiheutuva haitta on vähäinen. 22 Nimenkirjoitusoikeus Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun hoitokunnan jäsenen kanssa. Hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle hoitokunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenkilölle yhdessä tai erikseen oikeuden toimia osakaskunnan puolesta hoitokunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen. 23 Juoksevien asioiden hoito Hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle henkilölle oikeuden hoitaa osakaskunnan juoksevia asioita tai oikeuden hoitaa yksittäistä asiaa taikka yksittäiseen asiaryhmään kuuluvia asioita

18 Päätöksenteko ja sitä koskevat rajoitukset 24 Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. 25 Hoitokunnan jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osakaskunnan edun kanssa. 26 Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. 27 Muut hoitokuntaa koskevat määräykset Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hoitokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi hoitokunnan jäsentä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti sitä vaatii. Hoitokunnan kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Hoitokunnan jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Milloin hoitokunnan päätös välittömästi koskee osakkaan, osakaskiinteistön yhteisomistajan tai muun henkilön oikeutta, tällä on oikeus saada asiaa koskeva ote hoitokunnan kokouksen pöytäkirjasta. Hoitokunnan jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai ohjesääntöä rikkomalla osakkaalle tai muulle henkilölle aiheutettua vahinkoa. 28 Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään. Kanne osakaskunnalle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa

19 TOIMINTA JA TALOUS 29 Toimintaa ohjaavat asiakirjat Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan. Vuotuisen toiminnan pohjana ovat toimintasuunnitelma ja talousarvio, sekä kehittämis- ja laajentumissuunnitelma. 30 Puun myynti Puun myynti yhteismetsästä suoritetaan tarjouskilpailun perusteella. Hoitokunta tekee päätökset puukaupoista ja niiden toteuttamistavoista. Erityisestä syystä tarjouskilpailusta voidaan luopua tai siinä tehty korkein ostotarjous jättää huomioon ottamatta. Markkinakelpoisen puun luovutus ilmaiseksi tai alle käyvän hinnan ei ole sallittua. Yhteismetsän osakkaalla on oikeus hoitokunnan luvalla kerätä yksityiskäyttöönsä hakkuutähteitä, joulukuusia, juhannuskoivuja, saunavihtoja yms., ensisijaisesti siltä alueelta, jonka hän on liittänyt yhteismetsään. 31 Maanvuokraus ja maa-ainesten luovutus Yhteismetsän alueen vuokraaminen ja maa-ainesten luovuttaminen ilmaiseksi tai alle käyvän korvauksen ei ole sallittua. Tämä koskee myös yhteismetsän osakkaan mahdollista maa-ainesten kotitarve ottoa. 32 Metsästys- ja kalastusoikeus sekä yhteismetsän alueen muu kuin metsätalouskäyttö Yhteismetsän ja osakaskunnan omistaman alueen muusta kuin metsätalouskäytöstä päätetään tapauskohtaisesti. Jos tällaisesta käytöstä metsätaloudelle aiheutuva haitta on vähäinen, asiasta päättää hoitokunta, muussa tapauksessa käytöstä päättää osakaskunnan kokous. Osakkaalla ja hänen perheenjäsenellään on metsästys- ja kalastusoikeus yhteismetsän alueella sen mukaan kuin hoitokunta tarkemmin päättää. Muulle kuin yhteismetsän osakkaalle tai hänen perheenjäsenelleen metsästys- ja kalastusoikeus voidaan antaa tai vuokrata hoitokunnan päätöksellä

20 33 Tilikausi ja kirjanpito Osakaskunnan tilikausi on välinen aika. Osakaskunnan kirjanpitoon sovelletaan yhteismetsälain lisäksi kirjanpitolakia (1336/1997). 34 Toimintakertomus Yhteismetsän toimintakertomuksen tulee sisältää: 1) selonteko yhteismetsän hallintoelimistä ja niiden kokoonpanossa tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista; 2) selvitys siitä, kuinka paljon yhteismetsästä on myyty eri puutavaralajeja tilikauden aikana ja kuinka paljon niistä on kertynyt tuloja; 3) hakkuutase metsäsuunnitelman mukaisen talouskauden alusta tilikauden loppuun; 4) selvitys siitä, kuinka paljon yhteismetsästä on luovutettu muita hyödykkeitä ja kuinka paljon niistä on yhteensä kertynyt tuloja; 5) selvitys yhteismetsässä tilikauden aikana suoritetuista metsänhoidollisista sekä metsätalouden edistämistä tarkoittavista ja muista sellaisista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista; sekä 6) selvitys yhteismetsän taloudellisesta asemasta ja siinä tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista sekä tilinpäätös tilintarkastajien siitä antamine lausuntoineen. 7) jos osakaskunnalle on valittu tilintarkastaja, tämän tilinpäätöksestä antama lausunto. 35 Hallinnon ja varainkäytön tarkastus Osakaskunnan kokouksen on valittava vähintään yksi HTM- tai KHT- tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikauden tuloslaskelman mukainen liikevaihto on ylittänyt euroa. Jos osakaskunnalle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole HTM- tai KHT- tilintarkastusyhteisö, tilintarkastajalle on valittava myös varatilintarkastaja. Osakaskunnan tilintarkastajan valintaan ja tilintarkastukseen sovelletaan, mitä yhteismetsälaissa ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään. 36 Ylijäämän käyttö Yhteismetsän tuotosta on päältä suoritettava yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta ja metsäsuunnitelmassa edellytetyistä metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin kuin osakaskunnan omaisuuden kunnossapidosta sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot tai varattava niitä varten varat

21 Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu osa tuotosta jaetaan ylijäämänä osakkaille tai käytetään muuhun yhteismetsän tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen. Osa ylijäämästä voidaan varata nimettyjä vastaisia tarpeita varten. Nämä varat on sijoitettava tuloa tuottavalla, turvallisella tavalla. Hoitokunta voi päätöksellään maksaa ylijäämän ennakkoa, kun osakaskunnalla on siihen riittävästi rahavaroja ja kun ennakon maksamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jaettava rahamäärä ja jaosta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Ennakon maksamisella ei saa vaarantaa osakaskunnan kykyä vastata omista velvoitteistaan. 37 Osakkaan oikeus ylijäämään Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaavan osan. Ylijäämään oikeutettu on se osakas, joka jakopäätöstä tehtäessä omistaa kiinteistön, johon yhteismetsäosuus kuuluu, jollei kiinteistöä koskevan kaupan tai muun saannon yhteydessä ole toisin sovittu tai määrätty. Osakkaan, jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai, jonka omistamaan kiinteistöön kuuluvan osuuden suuruus on muuttunut, on, saadakseen osakaskunnalta hänelle kuuluvan ylijäämään, tehtävä 14 :ssä tarkoitettu ilmoitus ennen ylijäämän maksamista. Jos osakaskiinteistön omistusoikeus jakopäätöstä tehtäessä on riidanalainen, kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaava osa ylijäämästä talletetaan pankkiin ja jaetaan sen jälkeen, kun omistusoikeus on lainvoimaisesti ratkaistu. Samoin on meneteltävä, jos ylijäämään oikeutettua ei jakopäätöstä tehtäessä ole voitu riidattomasti selvittää. MUUT MÄÄRÄYKSET 38 Osakaskunnan kokouksen ja hoitokunnan päätöksen moittiminen Osakkaalla ja osakaskiinteistön yhteisomistajalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan kokouksen tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa 3 kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan kokouksen ja hoitokunnan päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei tuomioistuin ennen asian lopullista ratkaisemista kiellä täytäntöönpanoa. 39 Haasteen ja muun tiedonannon vastaanotto Haaste ja muu tiedonanto katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekin hoitokunnan jäsenelle tai sellaiselle osakaskunnan palveluksessa olevalle toimihenkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa osakaskunnan nimenkirjoitusoikeus

22 40 Ohjesäännön muuttaminen Ohjesäännön muuttamisesta päättää osakaskunta. Muutos tulee voimaan sinä päivänä, jona Suomen metsäkeskuksen toimivaltainen alueyksikkö on sen vahvistanut. 41 Luovutusrajoitus Yhteismetsälain 17 :ssä tarkoitetun pienimmän luovutettavissa olevan yhteismetsäosuuden suuruus on 0,70000 osuutta. Tämän estämättä saadaan yhteismetsäosuus luovuttaa, jos luovutuksen kohteena on osakaskiinteistön koko yhteismetsäosuus. Yhteismetsäosuus voidaan osuuden koosta riippumatta luovuttaa osakaskunnalle tai toiselle osakkaalle. 42 Osakaskunnan etuosto-oikeus Yhteismetsäosuuden ostajan on ilmoitettava yhteismetsäosuuden kaupasta hoitokunnalle. Osakaskunnalla on etuosto-oikeus erillään myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin. Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta, kun ostaja tai, jos ostajia on useita, joku ostajista on yhteismetsän osakas tai osakaskiinteistön osakas, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/1965) 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta myöskään silloin, kun sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Ostaja saa kauppakirjan mukaisen oikeuden vasta sen jälkeen, kun aika etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen on umpeutunut tai ostajalle on sitä ennen ilmoitettu, ettei etuosto-oikeutta käytetä. Osakaskunta voi ennakolta sitoutua olemaan käyttämättä etuostooikeuttaan. 43 Kun osakaskunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan, sen on annettava etuosto-oikeuden käyttämisestä tieto kullekin ostajalle ja myyjälle 60 päivän kuluessa siitä, kun osakaskunta on saanut tiedon erillään myydystä yhteismetsäosuudesta. Päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on annettava tiedoksi kullekin ostajalle ja myyjälle todisteellisesti taikka kirjatulla kirjeellä. 44 Yhteismetsäosuuden ostajalla tai myyjällä, joka katsoo, ettei hoitokunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta

23 Jos ylijäämän jakamisesta päätettäessä on vireillä riita etuosto-oikeudesta, etuoston kohteena olevaa yhteismetsäosuutta vastaava osa ylijäämästä jaetaan sitten kun etuosto-oikeudesta on lainvoimaisesti päätetty, jollei tuomioistuin määrää asiasta toisin. OHJESÄÄNNON VOIMAANTULO Tämä ohjesääntö tulee voimaan sinä päivänä, jona Suomen metsäkeskus on sen vahvistanut. 45 Suomen metsäkeskus on / 20 vahvistanut tämän ohjesäännön. Johtava esittelijä Esittelijä

24 LIITTEET Yhteismetsälaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Lain soveltamisala Yhteismetsällä tarkoitetaan tässä laissa kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän käytöstä ja hallinnosta säädetään tässä laissa. Metsätalousmaaksi luettavan alueen hoitamiseen ja käyttämiseen sovelletaan tämän lain lisäksi metsälakia (1093/1996). Muuta lakia sovelletaan siltä osin kuin siitä erikseen säädetään. 2 Yhteismetsän alueen käyttö Yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. 3 Yhteismetsän osakas ja osakaskunta Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon merkitään osakkaat, heidän omistamansa osakaskiinteistöt ja yhteismetsäosuudet. Milloin osakaskiinteistöllä on useita omistajia, pidetään näitä yhdessä tämän lain tarkoittamana osakkaana. Osakaskiinteistön yhteisomistajaan sovelletaan osakasta koskevia säännöksiä vain, jos niin erikseen säädetään. ( /1497)

25 4 Oikeustoimikelpoisuus Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi. Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. 5 Yhteismetsän perustaminen Kiinteistöjen omistajat voivat perustaa yhteismetsän tekemällä sitä koskevan sopimuksen. Sopimus on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava. Perustamissopimus voidaan tehdä ennen yhteismetsän muodostamistoimitusta tai tällaisen toimituksen yhteydessä. Perustamissopimuksen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi, minkä lisäksi siinä on mainittava: 1) perustajien täydelliset nimet, osoitteet ja asuinpaikat sekä syntymäajat; 2) yhteismetsäksi muodostettavat alueet; sekä 3) muodostettavan yhteismetsän osakaskiinteistöt ja niiden omistajat, osakaskiinteistöille tuleva yhteismetsäosuus tai peruste sen määräämiseksi sekä yhteismetsän muodostamiseen liittyvät korvaukset tai korvausten laskemisperusteet, jollei niitä kokonaan tai osaksi jätetä yhteismetsän muodostamista koskevassa kiinteistötoimituksessa määrättäviksi. Jos kiinteistö lohkotaan tai halotaan omistajan hakemuksesta, hän voi pyytää kiinteistön alueen tai sen osan muodostamista yhteismetsäksi toimituksessa muodostettaville kiinteistöille. Pyynnöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 2 momentissa säädetään yhteismetsän perustamista koskevasta sopimuksesta. Yhteismetsän muodostamisesta säädetään kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 10 luvussa. 2 luku Yhteismetsän hallinto 6 Osakaskunnan tehtävä Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä

26 Osakaskunnan toimintaa varten on osakaskunnalle hyväksyttävä ohjesääntö. 7 Päätösvallan käyttäminen Osakaskunnan päätösvaltaa käyttävät osakaskunnan kokous, hoitokunta ja toimitsija sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja sen nojalla ohjesäännössä määrätään. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, osakkaat voivat yksimielisesti päättää osakaskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. 8 Osakaskunnan kokouksessa päätettävät asiat Osakaskunta päättää kokouksessaan asioista, jotka koskevat: 1) ohjesäännön hyväksymistä; 2) hoitokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioita; 3) hoitokunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista ja vapauttamista tehtävästään sekä jonkun jäsenistä valitsemista hoitokunnan puheenjohtajaksi ja jonkun varapuheenjohtajaksi, jollei puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle; 4) osakaskunnan toimintasuunnitelmaa ja talousarviota; 5) tilinpäätöstä, tilintarkastajan valitsemista sekä vastuuvapauden myöntämistä; 6) ylijäämän käyttämistä; 7) velan ottamista ja panttioikeuden perustamista osakaskunnan omaisuuteen, jollei ohjesäännössä asiasta toisin määrätä; ( /1497) 8) metsäsuunnitelmaa; 9) yhteismetsään kuuluvan alueen käyttämistä yhteismetsän yhteydessä muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jollei asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle; 10) 35 :ssä tarkoitettua alueen liittämistä yhteismetsään, jollei asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;

27 11) 18 :ssä tarkoitettua osakaskunnan etuosto-oikeutta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön; 12) ohjesäännön muuttamista; 13) osakaskunnan omistaman kiinteistön tai määräalan luovuttamista, alueen luovuttamista yhteismetsästä erotettavaksi taikka alueen vuokraamista metsänhakkuuoikeuksin; 14) kahden tai useamman yhteismetsän alueen yhdistämistä koskevan sopimuksen hyväksymistä; 15) yhteismetsän jakamista tai myymistä 33 :n 1 momentin mukaisesti; ( /1497) 15 a) 33 :n 3 momentissa tarkoitettua yhteismetsän jakamista tai suostumuksen antamista; sekä ( /1497) 16) 17 :ssä tarkoitettua yhteismetsäosuuden luovutusrajoitusta tai 33 :n 3 momentissa tarkoitettua yhteismetsän jakamista tai suostumuksen antamista koskevan säännöksen ottamista ennestään olevaan ohjesääntöön taikka näiden säännösten muuttamista tai poistamista. ( /1497) Edellä 1 momentin kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä ja 1 momentin 15 a ja 16 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. ( /1497) 9 Osakaskunnan kokous Osakaskunnan on pidettävä vähintään yksi varsinainen kokous vuodessa. Osakaskunnan varsinaisesta kokouksesta ja siinä käsiteltävistä asioista määrätään tarkemmin ohjesäännössä. Osakkaalla on oikeus saada osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluva asia osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hoitokunnalta 30 päivää ennen osakaskunnan kokousta, jollei ohjesäännössä määrätä lyhyemmästä määräajasta. 10 Osakaskunnan ylimääräinen kokous Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai osakkaat, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa osakkaiden koko äänimäärästä, osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyä varten sitä kirjallisesti vaativat. Kutsu osakkaiden vaatimaan kokoukseen on annettava 30 päivän kuluessa vaatimuksen tekemisestä. 11 ( /1497)