VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA

Transkriptio

1 1 VANHUSPOLIITTINEN STRATEGIA

2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Väestöennuste Länsi-Suomen väestöennuste Länsi-Turunmaan väestöennuste Toimenpide-ehdotukset ja toteuttaminen Arvot ja eettiset periaatteet Asuminen ja ympäristö Liikenne ja viestintä Koulutus, kulttuuri ja harrastustoiminta Palvelutuotannon suuntaviivat Palvelurakenne suhteessa suosituksiin Palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuolto Kotona annettava hoito ja palvelut Päivähoito / päivätoiminta Vanhusten asunto- ja hoitoyksiköt Dementiapotilaiden hoito Terveydenhuolto Ehkäisevät toimenpiteet ja ravinto Intervallihoito ja kuntoutus Suun terveydenhuolto Teknologian käyttö Palvelu- ja asiakasmaksut Henkilöstöresurssit ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Avohoidon henkilöstömitoitus Avohoidon henkilöstömitoitus Seuranta ja arviointi... 46

3 3 1. JOHDANTO Vuonna 2009 asetettiin virkamiesryhmä, joka sai tehtäväkseen vanhuspoliittisen strategian laatimisen. Työryhmän jäsenet olivat hoitotyön johtaja Ewa Gerkman, sosiaali- ja terveysjohtaja Otto Ilmonen, kulttuuripäällikkö Fia Isaksson, vanhustyön ohjaaja Ramona Pettersson, vanhustyön johtaja Gun Sirén ja apulaisylilääkäri Kenneth Wilson. Sosiaali- ja terveyslautakunta valittiin ohjausryhmäksi. Ohjausryhmän jäsenet olivat puheenjohtaja Kurt Kronehag sekä lautakunnan jäsenet Bengt Backman, Eskil Engström, Siv Eriksson, Merja Fredriksson, Carita Henriksson, Kaija Hilke, Hanna Järvinen, Kyösti Kurvinen, Tapani Niemi ja Gunilla Sandelin. Länsi-Turunmaan kaupungin vanhuspoliittisessa strategiassa kuvataan kunnan vanhustenhuollon visiota sekä vahvistetaan toiminnan tavoitteet ja linjataan tie tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia kulkee rinta rinnan kaupungin yleisen strategian kanssa ja se toteuttaa osaltaan kaupungin visiota. Länsi-Turunmaan kaupungin kolme perusarvoa ovat: Kehitys ja osallisuus, kehitämme koko kuntaamme eri alueiden erityistarpeiden ja asukkaiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Huomioon ottaminen ja yhteisöllisyys, kunnassamme on avoimuuden ja vuoropuhelun kulttuuri sekä luontevasti toimiva ja elävä kaksikielisyys. Vaalimme ja vahvistamme eri kunnanosien identiteettiä ja vahvuuksia. Turvallisuus, tarjoamme turvallisen arjen antamalla hyvää palvelua lähellä asukkaita. Tälle arvopohjalle rakentuvat kuntastrategian asumista, palveluja ja ympäristöä koskevat tavoitteet. Länsi-Turunmaan kaupunki haluaa panostaa asumisen kehittämiseen kaupungin keskustassa ja kirkonkylissä ja tarjota monipuolista ja laadukasta asumista. Asumisen tulee olla turvallista, terveellistä ja ympäristöystävällistä. Länsi-Turunmaan kaupunki haluaa tarjota hyviä palveluja eri elämäntilanteissa sekä panostaa ehkäiseviin palveluihin ja palveluinnovaatioihin.

4 4 Länsi-Turunmaan kaupunki haluaa edistää yrittäjyyttä ja luoda työmahdollisuuksia sekä hyvän tieto- ja viestintätekniikan avulla myötävaikuttaa työmahdollisuuksien syntymiseen kaikilla kunta-alueilla. Strategian mukaisesti vanhustenhuollossa tulee tarjota erimuotoisia palveluja sekä avohuollon tukitoimien että erilaisten asumispalvelujen muodossa kaikissa kunnanosissa. Vanhustenhuollon tarve vaihtelee eri kunta-alueiden välillä; palvelut on sopeutettava paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Erikoistumalla voidaan tarjota myös erikoispalveluja sekä keskusta-alueella että syrjäseuduilla. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusten tarpeet tulee tunnistaa koko yhteiskunnassa, ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suurin osa vanhuksista asuu kotonaan, mikä on suuri haaste ympäristöosastolle, pelastuslaitokselle, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalle, kansalaisopistoille ja ennen kaikkea vapaaehtoissektorille. Vanhustenhuollon kehittämistä ohjaavat voimassa oleva lainsäädäntö sekä sosiaalija terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamat ohjeet. Näiden lisäksi kunta voi ohjata kehitystä toivottuun suuntaan talousarvionsa, paikallisesti sovellettavien periaatteiden ja maksujen sekä vanhuspoliittisen strategian avulla. Laatusuositusten (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2008:3) tavoitteena on edistää vanhusten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palveluiden laatua, ja ne on tarkoitettu käytettäviksi vanhustenhuollon palveluiden kehittämisen ja arvioinnin välineinä. Suosituksissa asetetaan tavoitteet tärkeimmille ikääntyneille suunnattaville palveluille, ja kunnat voivat asettaa niiden pohjalta omia tavoitteitaan. Ehkäisevää työtä ja kotona asumista korostetaan, kun taas laitoshoidon osuutta palveluista vähennetään tarkoituksellisesti, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi.

5 5 75 vuotta täyttäneille tarkoitettujen palveluiden tavoitteet vuonna Asuu kotona omatoimisesti tai saaden apua % 90,1 % Saa säännöllisesti kotiapua % 11,5 % Saa omaishoidon tukea 5 6 % 3,7 % Asuu tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % 3,9 % On pitkäaikaishoidossa 3 % 6,5 % Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen suunnittelussa mittausvälineeksi on esitetty myös IVA-prosessia (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi), jossa arvioidaan eri väestöryhmien terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia seurauksia ennen päätösten tekemistä.

6 6 2. VÄESTÖENNUSTE 2.1 Länsi-Suomen väestöennuste Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestön ennustetaan ikääntyvän muuta maata nopeammin lähimmän kymmenen vuoden aikana, mikä asettaa yhä suurempia vaatimuksia palveluiden kehittämiselle. väestöennuste 75 vuotta täyttäneet %:a väestöstä, ennuste (SOTKAnet, 2009) 2.2 Länsi-Turunmaan väestöennuste Asukasmäärä yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Summa Summa Pohjautuu vuoden 2009 väestöennusteen tietoihin Yli 85-vuotiailla hoidon ja palveluiden tarve kasvaa tuntuvasti. Taulukosta käy ilmi, että ennusteen mukaan heidän lukumääränsä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

7 7 3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TOTEUTTAMINEN (Suunnitelma ja toimenpide-ehdotukset koskevat Paraisten kaupungin vanhuspoliittista ohjelmaa , mutta myös muissa kunnanosissa tehdyt muutokset on huomioitu) Sosiaali- ja terveysministeriön julkistamissa raporteissa korostetaan, että vanhuspolitiikka on koko kunnan asia ja se tulee ottaa huomioon kaikilla aloilla. Asuntoja ja ympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Jotta vanhukset voisivat asua kotona, tarvitaan toimivia joukkoliikenneyhteyksiä. Palvelulinjaa tulee kehittää ja kuljetuksia sovittaa yhteen siten, että keskustan ulkopuolella asuvat ikäihmiset voivat käyttää myös koululais- ja päivähoitokuljetuksia. Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asiantuntemusta tulee käyttää hyväksi nykyistä enemmän. Tennbyssä käynnistettiin vuosina 2005 ja 2009 kaksi vanhuksille tarkoitettua ryhmäasuntoa kerrostalossa. Tällä tavoin pyritään tarjoamaan kodinomainen asumismuoto vanhuksille ja samalla saattamaan palvelut lähemmäs asiakkaita sen sijaan, että siirrettäisiin asiakkaat lähemmäs palveluja. Tämä asettaa kuitenkin suuret vaatimukset asuntojen rakentamiselle ja peruskorjaamiselle. Kaupungin palveluasuntoja on sekä peruskorjattu että laajennettu. Saavutettavuuteen, sovittamiseen vammaisille soveltuvaksi sekä uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuteen on kiinnitetty huomiota, mikä lisää mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen. Koivukodon peruskorjaus , Aftonron laajennuksen valmistuminen keväällä 2009, Fridhemin peruskorjauksen saattaminen valmiiksi syksyllä 2010, Sateenkaaren/Nyhemin peruskorjaus Sivistysosaston ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetukset kilpailutettiin ensimmäisen kerran yhteisesti keväällä Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ryhdyttiin keskustelemaan joukkoliikenteestä, joka palvelisi mahdollisuuksien mu-

8 8 kaan kaikkia ikäryhmiä mukaan lukien henkilöt, joilla on jokin toimintarajoite. Työtä jatkoi keväällä 2010 asetettu työryhmä, joka sai tehtäväkseen pohtia mm. koululaiskuljetusten, kuljetuspalveluiden, kutsutaksiliikenteen ja palvelulinjan muodostamaa kokonaisuutta. Kuljetukset kilpailutettiin yhteisesti myös syksyllä Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asiantuntemusta ei ole hyödynnetty toivotussa laajuudessa. Vanhusten liikunta- ja kulttuuritoimintaan tulee kiinnittää huomiota yhä enemmän ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa on lisättävä. Vapaaehtoisjärjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä, mutta tällä hetkellä vapaaehtoisten kysyntä on kuitenkin tarjontaa suurempi. Vanhusten päivätoimintaa laajennetaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ottaen huomioon myös keskusta-alueen ulkopuolella asuvat vanhukset. Uusia päivätoimintamuotoja ei ole kehitetty. Aurinkoinen ja Senioritupa palvelevat myös keskustaseudun ulkopuolella asuvia vanhuksia, sillä toimintaan on järjestetty kuljetus. Muilta osin päivätoimintaa järjestetään kaupungin palvelutalolla, usein yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 80 vuotta täyttäneiden luokse tehtäviä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä jatketaan. Lisäksi ehkäiseviin toimenpiteisiin kiinnitetään huomiota yhä enemmän. Ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä 80 vuotta täyttäneiden luokse on jatkettu. Vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa on kiinnitetty huomiota kuntouttavaan työtapaan. Osallistumalla kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen, Kaste-hankkeeseen, Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa tuetaan ennalta ehkäisevän työn kehittämistä. Vuosina toteutettavan Virtu-hankkeen (Virtual Elderly Care Services on Baltic Islands) avulla pyritään kehittämään virtuaalinen palvelumalli tukemaan vanhusten kotona asumista ja palveluja saaristossa. Kotiuttamisohjaajan palkkaaminen ja fysioterapiaja toimintaterapiaresurssien lisääminen tukevat ennalta ehkäisevää työtä selvästi.

9 9 Omaishoitajat huomioidaan paremmin tarjoamalla omaishoitajille tuki-, koulutusja virkistystoimintaa. Erilaisia virkistys- ja koulutuspäiviä sekä keskusteluryhmiä on kehitetty yhteistoiminnassa mm. Folkhälsanin ja SPR:n kanssa molempia kieliryhmiä silmällä pitäen. Kaupungin sosiaaliohjaaja on myös tehostanut tiedottamista muista kuntoutusmahdollisuuksista (esim. Kelan tuista). Vaihtoehtoisia ratkaisuja omaishoitajien lomitustoimintaan on kokeiltu (esim. K a a - rinassa sijaitsevassa Omaishoitokeskus Visiitissä), mahdollisuudet muiden vaihtoehtojen hyödyntämiseen lisääntyvät Folkhälsanin avatessa neljä uutta intervallihoitopaikkaa syksyllä Yksityisiä ostopalveluita käytetään aiempaa enemmän (+11). Yksityisiä palveluasuntoja on käytettävissä (+20). Laatuvaatimusten on täytyttävä yksityisiä palvluita ostettaessa. Lisäksi on tuettava ja rohkaistava yrittäjiä, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta vanhustenhuoltoon liittyvien palveluiden tarjoamiseen.

10 10 Yksityisiä ostopalveluja käytetään aikaisempaa enemmän: tehostettua palveluasumista, laitoshoitoa (yhteensä 23 paikkaa) ja kotisairaanhoitoa (tilapäisesti) ostetaan tarvittaessa. Seniorikoti (19 palveluasuntoa) valmistui Folkhälsanin 20+4 asuntopaikkaa ja 26 asuntoa valmistuvat Osa Houtskarin Pensionärsbostadsförening-yhdistyksen palveluasunnoista peruskorjataan ja sovitetaan vammaisille soveltuviksi Palvelusetelit otetaan käyttöön vaihtoehtoisten palvelumuotojen tarjonnan laajentamiseksi. Palveluseteleitä ei ole vielä otettu käyttöön, mutta niille on selkeä tavoite. Hoito- ja palvelualan yrittäjistä on laadittava luettelo. Yrittäjistä ei ole vielä laadittu luetteloa. Seutukuntaan tarvitaan nykyistä pienempiä yksiköitä vanhemmille mielenterveys kuntoutujille ja päihdehuollon asiakkaille. Kyseiset asiakkaat on integroitu palveluasuntoihin (kaupungin omana toimintana tai ostopalveluina tuotettuun). Suoritetaan hoitoisuuskartoituksia ja laadun valvontaa, minkä jälkeen tarkistetaan henkilöstöresurssien mitoitus. Rava-ohjelma (mittari vanhusten toimintakyvyn arvioimiseksi) on otettu käyttöön. Ensimmäiset kartoitukset tehtiin huhtikuussa 2010, minkä jälkeen kehitystyötä jatketaan.

11 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä parannetaan yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä dokumentointia koskevien tietokoneohjelmien avulla. Yhteinen Pegasos-ohjelma otettiin käyttöön tammikuussa Muutos oli suuri, ja siitä koitui paljon työtä henkilöstölle, mutta pikkuhiljaa ohjelma on kehittymässä tärkeäksi työvälineeksi. Malmkullaan suunnitellaan uutta dementiayksikköä sisäisten järjestelyiden avulla. Vuoden 2009 aikana toteutettiin muutostöitä siten, että osasto I voitiin jakaa kahdeksi erilliseksi toimintayksiköksi, joista toinen on tarkoitettu dementiapotilaita varten (8 hoitopaikkaa) ja toinen on tarkoitettu muille pitkäaikaishoitoa tarvitseville potilaille (10 hoitopaikkaa). Henkilöstö on kuitenkin yhteinen koko osastolle. Laitoshoitopaikkojen lukumäärä laskee noin 30 paikalla. Paikkamäärä laski suunnitelmakauden aikana 20 hoitopaikalla seuraavasti: Osasto I ennen 30 hoitopaikkaa, nyt 18 paikkaa Osasto II ennen 30 hoitopaikkaa, nyt 25 paikkaa Osasto III ennen 22 hoitopaikkaa, nyt 19 paikkaa Hoitopaikkojen määrää ei ole voitu vähentää tämän enempää, koska perusterveydenhuollossa on jatkuvasti ollut tarvetta laitoshoidolle. Laitoshoito liitettiin terveydenhuoltoyksikköön. Henkilöstöresursseja, noin 11 työntekijää, siirretään avohoitoon. Henkilöstöresurssien siirtämistä ei ole voitu toteuttaa, koska henkilöstömitoitus oli liian matalalla tasolla. Malmkullan toimintaa kesällä 2008 tarkastaneen lääninhallituksen kehotuksesta Malmkullaan voitiin palkata neljä määräaikaista lähihoitajaa. Nykyinen henkilöstömitoitus: Osasto I 0,75 Osasto II 0,73 Osasto III 0,70 Avohoitoon saatiin kuitenkin lisäresursseja.

12 12 Yöpartiotoiminta käynnistyy suunnitelmakauden aikana. Yöpartiotoiminta käynnistyi syksyllä 2008, minkä ansiosta öiseen aikaan on töissä myös yksi sairaanhoitaja. Hän toimii turvapäivystyksen työparina, käy etukäteen sovittujen asiakkaiden luona ja tukee Koivukodon lähihoitajia öisin. Asiakaskyselyjä toteutetaan jatkuvasti ja vanhusten myötävaikutus otetaan huomioon. Asiakaskyselyjä suoritetaan säännöllisesti Koivukodossa Laatupeliä pelaamalla. Novian ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät asiakaskyselyjä kotihoidon asiakkaiden parissa syksystä 2010 alkaen. Eri toimintayksiköissä työssä voidaan käyttää oppaina käsikirjoja Jag vill leva tills jag dör ja Så här vill jag ha det. Kehittämistyö jatkuu. Omalääkärijärjestelmään siirtymistä selvitetään. Omalääkärijärjestelmää ei ole toteutettu, uusi terveydenhuoltolaki edellyttää tilanteen uudelleenharkintaa. Vanhusten suun- ja hammashoidon parantamiseen kiinnitetään huomiota ja tätä toimintaa varten palkataan suuhygienisti. Jakson aikana vanhusten suun- ja hammashoitoa pyrittiin saamaan järjestelmällisemmäksi. Pyrkimys ei ole toteutunut jakson alussa. Hammashoitoon palkattiin lähtien suuhygienisti, joka vastaa muiden tehtävien lisäksi vanhusväestön hammashoidon järjestämisestä ja suunnittelusta. Työ on alkanut laitoshoidon ja kotihoidon hoitohenkilöstön opastamisella. Suuhygienisti on tehnyt kotikäyntejä vanhusten luo ja laitoksiin. Nauvon, Korppoon ja Houtskarin kunnanosissa on jo ennestään ollut enemmän henkilöstökapasiteettia, ja vanhusväestö on näissä kunnanosissa ollut kattavamman suun- ja hammashoidon piirissä kuluneiden vuosien aikana. Henkilökunnan pätevyyttä pidetään yllä säännönmukaisesti pidettävien koulutus tilaisuuksien avulla, jotka järjestetään alueelliselta pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun täydennyskoulutuksen on täytettävä voimassa olevat vaatimukset. Uudelleenjärjestelyjen aikana lisäkoultuksen tarpeeseen on kiinnitettävä huomiota.

13 13 Parhaillaan työstettävässä henkilöstöpoliittisessa toimintaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota kasvavaan vanhustenhuollon henkilöstön tarpeeseen. Vuosittain on järjestetty vanhustenhuollon ja terveydenhuollon henkilöstön yhteisiä paikallisia koulutuspäiviä (esim. lääkehoitokoulutus, dementiakoulutus, eri tietokoneohjelmien käyttökoulutus). Koulutukseen on saatu ulkoista rahoitusta, koska koulutustilaisuuksia on järjestetty mahdollisuuksien mukaan eri hankkeiden kautta. Kaupungissa on panostettu aktiiviseen oppisopimuspohjaiseen henkilöstörekrytointiin. Palvelut on voitava taata molemmilla kotimaisilla kielillä. Koska kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut, on myös molempia kotimaisia kieliä osaavan henkilöstön saatavuus heikentynyt. Vanhustenhuoltosuunnitelma päivitetään vuonna 2010.

14 14 4. ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Vanhuspoliittisen strategian lähtökohtana tulee olla humanistinen ihmiskäsitys, jossa vanhus nähdään subjektina eikä objektina. Vanhusten eri tarpeet on tärkeää ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa. Vanhuksilla ei ole pelkästään fyysisiä tarpeita, yhtä lailla heillä on itsensä toteuttamisen tarve, arvostuksen tarve sekä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tarpeita Maslowin tarvehierarkian mukaan (yhdysvaltalaisen psykologi Abraham Maslowin [ ] teoria). Laatusuositusten mukaan seuraavat tärkeät eettiset periaatteet turvaavat ihmisarvoisen vanhuuden: Itsemääräämisoikeus Vanhusten tulee saada riittävästi tietoa ja tukea, jotta he voivat tehdä tietoisia valintoja. Tulee myös muistaa, etteivät vanhukset ja heidän omaisensa ole aina keskenään samaa mieltä siitä, mitkä palvelut soveltuvat vanhukselle parhaiten. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi tulee noudattaa yhdenmukaisia periaatteita palveluiden myöntämisessä ja palvelutarpeen arvioimisessa. Fyysiset tarpeet Arvostus Yhteenkuuluvuus Turvallisuus Itsensä toteuttaminen Osallisuus Osallisuuden tulee näkyä sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Yksilöllisellä tasolla kyse on osallisuusperiaatteen tekemisestä näkyväksi vanhuksille suunnatuissa palveluissa, yhteiskunnallisella tasolla osallisuus merkitsee sitä, että vanhuksilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehitykseen. Vanhusneuvosto on toimielin, jonka välityksellä vanhukset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Vanhusneuvosto on ollut toiminnassa vuodesta 1998 lähtien, ensin Paraisilla ja myöhemmin Länsi-Turunmaalla.

15 15 Vanhusneuvoston tehtävänä on: Edistää ja kehittää eläkeläisjärjestöjen ja sotaveteraanien ja sotainvalidien etujärjestöjen sekä kaupungin välistä yhteistyötä Toimia sen hyväksi, että vanhusväestö voi tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ja suosituksia vanhusten tarpeisiin liittyvissä asioissa Valvoa, että eläkeläisille tärkeät asiat otetaan huomioon kaikissa lautakunnissa ja muissa hallintoelimissä ja että vanhusväestön asiantuntemus välittyy lautakunnille ja hallintoelimille Huolehtia muista neuvostolle erikseen määrätyistä tehtävistä. Yksilöllisyys Ihminen tulee nähdä itsenäisenä yksilönä. Tämä merkitsee vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta omasta elämästä ja vastuuta lähiympäristön kanssaihmisiä ja henkilöstöä kohtaan. Turvallisuus Turvallisuus pitää sisällään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomisen. Turvallisuus merkitsee paitsi asuin- ja hoitoympäristön turvallisuutta, myös palveluntuottajan ja kuntalaisten välistä luottamusta. Tavoitteet Luoda edellytykset myötämääräämisen ja osallisuuden lisäämiselle Helposti saatavilla olevaa informaatiota vanhuksille, myös paikkakunnalle vasta muuttaneille Toimenpiteet Säännöllisten laatumittauksien ja kyselyjen toteuttaminen ja seuranta Esitteiden ja verkkosivujen säännöllinen uudistaminen ja päivittäminen ja toiminnasta tiedottaminen kaupungin tiedotuslehdessä Nyttissä ja muissa tiedotuslehdissä.

16 16 5. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Koska noin 92 prosenttia vanhuksista asuu kotonaan ja koska heidän tulee selvitä arjestaan suhteellisen itsenäisesti, asuntojen ja lähiympäristön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa. Vanhusten kotona asumisen kannalta selvästi ratkaisevin tekijä on helposti muunneltavien asuntojen suunnittelu niin, että asunnot tarvittaessa mahdollistavat erilaiset erikoisratkaisut. Hyvin suunniteltu ympäristö edistää fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä ja vähentää erilaisten palvelujen ja apuvälineiden tarvetta, mikä lisää samalla omatoimisuutta ja tasavertaisuutta. Hyvin suunniteltu ympäristö vähentää myös onnettomuuksia. Esteettömyys merkitsee ympäristön mukauttamista sekä liikuntaesteisille että näköja kuulovammaisille. Portaat, tasoerot, valaistus, värit ja materiaalit vaikuttavat esteettömyyteen. Riittävä määrä penkkejä niillä alueilla, joissa vanhukset liikkuvat, helpottaa arkea monien niiden osalta, jotka yrittävät hoitaa asioitaan itsenäisesti. Talvinen vuodenaika asettaa erityiset vaatimukset teiden ja katujen kunnossapidolle vanhusväestön kannalta.

17 17 Myös aktiivinen yhteistyö ympäristöosaston ja pelastuslaitoksen kanssa on edellytyksenä kotona asumisen edistämiselle. Asuntojen korjaus- ja muutostöiden tarve lisääntyy, mistä johtuen on oleellista, että saatavilla on riittävästi neuvontaa ja palveluja. Paloturvallisuus tulee sitä tärkeämmäksi, mitä useammat vanhukset ja toimintarajoitteiset henkilöt asuvat kotonaan. Vanhusneuvostossa ja vammaisneuvostossa on runsaasti asiantuntemusta esteettömyyttä koskevissa kysymyksissä. Monelta kalliilta erehdykseltä voidaan välttyä, jos tätä asiantuntemusta käytetään jo suunnitteluvaiheessa. Tavoitteet Kotona asumisen edistäminen luomalla esteetön ja turvallinen elinympäristö ottaen huomioon myös saariston erityisolosuhteet Vanhusten tarpeiden huomioiminen asuntojen ja asuinalueiden suunnittelussa Turvallisuuden lisääminen kotona Kaupunki tarjoaa erilaisia asumismuotoja kuntalaisille Toimenpiteet Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston asiantuntemuksen järjestelmällinen käyttäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöosaston välisen työryhmän asettaminen selvittämään asuinympäristöjen ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia Pelastuslaitoksen kanssa tehtävä säännöllinen yhteistyö

18 18 6. LIIKENNE JA VIESTINTÄ Toimivat yhteydet ovat perusedellytyksenä sille, että vanhukset voivat asua kotonaan ja mahdollisimman pitkään huolehtia asioistaan. Tämä on erityisen haastavaa Länsi-Turunmaan kaltaisessa kaupungissa. Autoilijoiden keski-ikä kasvaa väestön ikääntyessä. Yhä useammat vanhukset ajavat nykyään autoa, mikä pitäisi ottaa huomioon teiden, katujen ja liikenneratkaisujen suunnittelussa. Vanhukset ovat useimmiten varovaisia liikenteessä, mutta reaktiokyky, kuulo, näkö ja muisti voivat heiketä. Osallistuminen aktiviteetteihin, asioiden hoitaminen, terveyskeskuskäynnit ym. on helppoa niin pitkään kuin voi liikkua omalla autolla, mutta kun se ei enää onnistu, tarvitaan jonkinasteisia kuljetuspalveluja arjen sujuvoittamiseksi. Toimiva joukkoliikenne vähentää erityisjärjestelyjen määrää, jotka ovat kunnalle kustannuksiltaan useimmiten kalliimpi vaihtoehto. Saavutettavuus on tärkeää paitsi ajoneuvojen kohdalla, myös pysäkkien ja asemien kohdalla. Myös riittävällä valaistuksella ja riittävällä määrällä istumapaikkoja on suuri merkitys. Joukkoliikenteen aikataulut, reitit ja maksut sekä riittävä informaatio vaikuttavat joukkoliikenteen käyttämiseen. Keskustaseutujen ulkopuolella voitaisiin sekä linjataksi- että kutsutaksiliikennettä kehittää edelleen vanhusväestön tarpeet huomioiden. Myös koulu- ja päiväkotikuljetukset voisivat olla vanhusten käytettävissä. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut

19 19 Kun joukkoliikennettä ei enää kyetä käyttämään, kyseeseen voivat tulla sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella myönnettävät kuljetuspalvelut. Nämä yksilölliset kuljetukset ovat kuitenkin aina toissijaisia, kun muut ratkaisut eivät enää ole mahdollisia. Eri osastojen edustajista koostunut työryhmä on vuoden 2010 aikana kokoontunut mm. kehittämään ja koordinoimaan joukkoliikennettä, jotta joukkoliikenteessä huomioitaisiin paremmin eri väestöryhmien tarpeet eri elämäntilanteissa. Yhteistyö jatkuu viranhaltijatasolla. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelu Tavoitteet Esteettömyys huomioidaan liikenteen, pysäkkien ja asemien suunnittelutyössä. Yhteydet ovat joustavia ja huomioivat kaikki ikäryhmät. Henkilökohtaisten kuljetusten määrä laskee. Toimenpiteet Joukkoliikenteen ja muiden kuljetusten koordinointia pohtiva työryhmä jatkaa työtään. Vastaava taho laatii yhteistyössä vanhustenhuollon kanssa liikenneyhteyksiä koskevaa tiedotusaineistoa. Koordinoinnin tehostaminen ja muiden kuljetusratkaisujen kehittäminen

20 20 7. KOULUTUS, KULTTUURI JA HARRASTUstoiminta Valtion uudessa kulttuuripoliittisessa strategiassa kulttuuria pidetään tärkeänä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Länsi-Turunmaan kulttuurilautakunta on keskustellut senioreille suunnatun toiminnan tarjonnasta ja todennut, että suuri ryhmä senioreita jää kulttuurilautakunnan palvelujen ulkopuolelle. Haluttaessa uusia palveluja voitaisiin kehittää kulttuuriyksikön, vanhustenhuollon, yhdistysten ja taiteilijoiden välisinä yhteistyöhankkeina. Aloite aktiivisten henkilöiden ja yhdistysten koolle kutsumiseksi Kulttuurilautakunnassa on tehty aloite aktiivisten henkilöiden ja yhdistysten koolle kutsumiseksi sen selvittämiseksi, voidaanko luoda vapaaehtoisten rinki, joka antaisi osan vapaa-ajastaan senioreille, eritoten kotonaan tai laitoksessa asuville senioreille, jotka mahdollisesti jäävät viriketoiminnan ulkopuolelle. Tämä edellyttää aktiivista ja kiinteää yhteistyötä kulttuurisektorin ja vanhustenhuollon välille. Seniorit ja kulttuuri vuoden 2011 VårKultur-tapahtuman teemana VårKultur on koko Turunmaan yhteinen hanke, jossa nostetaan eri vuosina esille eri taidelajeja ja ilmentymiä, kuten musiikki, paikallishistoria ja kerronta. Vuoden 2011 VårKultur-tapahtuman teemana ovat seniorit ja kulttuuri. Hankkeen aikana kokeillaan erilaisia taidemuotoja, joissa seniorit saavat olla aktiivisia osallistujia, eivätkä pelkästään passiivisia kuluttajia. Hankkeen aikana tarkoituksena on löytää ohjaajia ja toimintamuotoja, joita voidaan jatkaa hankkeen jälkeen ja joista tulisi osa kulttuurilautakunnan toimintaa. Yhteistyö eläkeläisyhdistysten kanssa Länsi-Turunmaan eläkeläisyhdistykset ovat aktiivisia kulttuuriyhdistyksiä. Kulttuurilautakunta voisi lisätä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Kirjasto Kirjaston henkilökunta pitää kaksi lukupiiriä, joissa keskustellaan kirjoista ja ajankohtaisista tapahtumista sekä mahdollisesti luetaan ääneen.

21 21 Kirjaston henkilöstö tuo tarvittaessa kirjoja eri toimintayksiköihin. Kirjaston henkilöstö oppii tuntemaan asiakkaansa ja näiden toiveet ja pystyy valitsemaan asiakkaille näitä kiinnostavat kirjat. Kirjaston henkilöstö käy joissakin yksiköissä myös sellaisten henkilöiden luona, jotka eivät itse lue. Kirjastovene on tärkeä saaristossa asuville vanhuksille. Kirjasto on kiinnostunut kehittämään uusia toimintamuotoja yhdessä vanhustenhuollon kanssa hankerahoituksen avulla. Kansalaisopistot Kansalaisopistoilla on runsaasti suoraan tai välillisesti senioreille suunnattua kurssitarjontaa. Tarjolla on mm. eläkeläisille tarkoitettuja tanssi-, kuntoilu-, kieli-, käsityö-, puutarhanhoito- ja ATK-kursseja. Tarjolla on myös ikääntyvien yliopiston puitteissa annettavia luentoja. Kansalaisopistot tekevät mielellään yhteistyötä vanhustenhuollon kanssa ja huomioivat myös toiveet mahdollisuuksiensa mukaan, sillä suurin osa kursseille osallistujista on senioreita. Yhteistyötä kansalaisopistojen kanssa voitaisiin kehittää edelleen, erityisesti voitaisiin panostaa vanhuksiin, jotka eivät pääse tulemaan kurssien järjestämispaikoille.

22 22 Liikuntaa senioreille Monet seniorit liikkuvat liian vähän, eivätkä he myöskään kykene menemään ohjattuun toimintaan. Tällaisille senioreille voitaisiin kehittää erilaisia sopeutettuja kuntoiluohjelmia esim. kuvasarjojen avulla. Senioreille voitaisiin myös jakaa kirjallinen opas liikunnan ja terveellisen ravinnon merkityksestä. Kaupungissa on erilaisia liikunta- ja kuntoiluryhmiä, mutta järjestäjät vaihtelevat kansalaisopistosta urheiluseuroihin ja yksityisiin liikunnanharjoittajiin. Tästä johtuen kaikki eri ryhmiä koskeva tiedottaminen tulisi koota samaan esitteeseen ja julkaista kaupungin verkkosivuilla. Kaupungilla ei ole henkilökuntaa, jonka tehtävänä olisi senioreiden eri kuntoiluryhmien ohjaaminen, mutta toiminta voitaisiin mahdollisesti järjestää ostopalveluna. Folkhälsan-talon uusi terapia-allas voi jatkossa tarjota lisämahdollisuuksia kuntoiluun ja kuntoutukseen. Tavoitteet Yhteistyön lisääminen koulutussektorin, kulttuurisektorin, yhdistysten ja muiden vapaaehtoisten kanssa Senioreiden liikuntaan suuntautuneen kohtaamispaikan perustaminen Sukupolvien rajat ylittävät kohtaamiset

23 Toimenpiteet Kulttuurisektori työskentelee yhdessä vanhustenhuollon kanssa saadakseen useampia vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja parantaakseen vapaaehtoisresurssien koordinointia, esim. ulkoisen rahoituksen avulla. Kulttuurisektori kannustaa vanhuksia osallistumaan erilaisiin kuntoilumuotoihin ottamalla käyttöön uudet menetelmät sekä parantamalla informaatiota tarjolla olevista kulttuurijärjestelyistä yhdessä vanhustenhuollon kanssa. Päivähoidon ja koulujen väliset yhteistyöhankkeet Kirjastojen kehittäminen vanhusten olohuoneiksi Kulttuurin tarve kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan Puistoihin perustetaan kuntopolkuja 23

24 24 8. PALVELUTUOTANNON SUUNTAVIIVAT 8.1. Palvelurakenne suhteessa suosituksiin Sosiaali- ja terveysministeriön vanhusten palveluja koskevissa laatusuosituksissa suosittelemien suuntaviivojen mukaisesti palveluiden tavoitteiden tulisi olla Länsi- Turunmaalla Länsi-Turunmaa kokonaisuutena ja kunta-alueittain seuraavat: Länsi-Turunmaa 75 vuotta täyttäneiden Länsi-Turunmaa palvelu- ja asumistarpeet Länsi-Turunmaa 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen lukumäärä, Todellinen Todellinen Asuu kotona omatoimisesti tai % lukumäärä, lukumäärä, 2010 saaden Asuu kotona apua omatoimisesti tai % Asuu kotona omatoimisesti tai Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua % 263 (80<75-v.) saaden Saa säännöllisesti apua kotiapua (80<75-v.) Saa omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua % (20< 75-v.) (80<75-v.) Saa omaishoidon tukea (20< 75-v.) Asuu Saa omaishoidon tehostetussa tukea 5 6 % (20< 75-v.) as. (6<75v) palveluasumisessa Asuu tehostetussa 5 6 % 117 as. (6<75v) Asuu tehostetussa as. (6<75v) On palveluasumisessa pitkäaikaishoidossa 3 % 91 paikkaa palveluasumisessa On pitkäaikaishoidossa 3 % (10<75-v.) 91 paikkaa On pitkäaikaishoidossa 3 % 91 (10<75-v.) paikkaa (10<75-v.) Parainen Parainen 75 vuotta Parainen Parainen täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen lukumäärä, Todellinen Todellinen Asuu kotona omatoimisesti tai % lukumäärä, lukumäärä, 2010 saaden Asuu kotona apua omatoimisesti tai % Asuu kotona omatoimisesti tai Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua % 199 (60<75-v.) saaden Saa säännöllisesti apua kotiapua (60<75-v.) Saa omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua % (16<75-v.) (60<75-v.) Saa omaishoidon tukea (16<75-v.) Asuu Saa omaishoidon tehostetussa tukea 5 6 % (16<75-v.) as. ( palveluasumisessa Asuu tehostetussa 5 6 % vuotiaita) 82 as. ( Asuu palveluasumisessa tehostetussa vuotiaita) as. ( On pitkäaikaishoidossa 3 % 73 paikkaa (4<75-v) palveluasumisessa On pitkäaikaishoidossa 3 % vuotiaita) 73 paikkaa (4<75-v) On pitkäaikaishoidossa 3 % 73 paikkaa (4<75-v) Nauvo Nauvo 75 vuotta täyttäneiden Nauvo 75 vuotta täyttäneiden Nauvo palvelu- ja asumistarpeet palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen lukumäärä, Todellinen lukumäärä, Todellinen lukumäärä, Asuu kotona omatoimisesti tai % Asuu kotona omatoimisesti tai % 2010 saaden apua Asuu saaden kotona apua omatoimisesti tai Saa säännöllisesti kotiapua % 21 (5<75-v.) saaden Saa säännöllisesti apua kotiapua % 21 (5<75-v.) Saa omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua %% 521 (0<75 (5<75-v.) Saa omaishoidon tukea (0<75 v.) Asuu Saa omaishoidon tehostetussa tukea 5 6 % 85 as. (0<75 (kaikki v.) yli palveluasumisessa Asuu tehostetussa 5 6 % 75-vuotiaita 8 as. (kaikki(* yli Asuu palveluasumisessa tehostetussa vuotiaita as. (kaikki (* yli On pitkäaikaishoidossa 3 % 10 paikkaa palveluasumisessa On pitkäaikaishoidossa 3 % 75-vuotiaita 10 paikkaa (* (0<75-v.) On pitkäaikaishoidossa 3 % 10 (0<75-v.) paikkaa (* yksi Folkhälsanin asunnossa, lisäksi 2 tilapäistä (* yksi Folkhälsanin asunnossa, lisäksi 2 tilapäistä (0<75-v.) asuntoa/paikkaa asuntoa/paikkaa (* yksi Folkhälsanin asunnossa, lisäksi tilapäistä asuntoa/paikkaa

25 25 Korppoo 75 vuotta täyttäneiden Korppoo palvelu- ja asumistarpeet 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen lukumäärä, Todellinen Korppoo Korppoo lukumäärä, 2010 Asuu kotona omatoimisesti tai % 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet saaden Asuu kotona apua omatoimisesti tai % Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua % 21 (9<75-v.) Todellinen Saa lukumäärä, omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua % 721 (3<75-v.) (9<75-v.) Asuu Saa Asuu omaishoidon tehostetussa kotona omatoimisesti tukea tai % 7 % as. 7 (3<75-v.) (kaikki yli palveluasumisessa Asuu saaden tehostetussa apua 5 6 % 75-v) 7 as. (kaikki yli On palveluasumisessa pitkäaikaishoidossa Saa säännöllisesti kotiapua % % 75-v) 13 paikkaa 21 (9<75-v.) On Saa pitkäaikaishoidossa omaishoidon tukea % (3<75-v.) % 13 paikkaa 7 (3<75-v.) (3<75-v.) Asuu tehostetussa 5 6 % 7 as. (kaikki yli palveluasumisessa Houtskari 75-v) On Houtskari pitkäaikaishoidossa 3 % 13 paikkaa (3<75-v.) 75 vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Houtskari 75 vuotta Houtskari täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen lukumäärä, Todellinen Asuu kotona omatoimisesti tai % lukumäärä, saaden Asuu 75 kotona apua vuotta omatoimisesti täyttäneiden tai palvelu- ja asumistarpeet % Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua % 18 (5<75-v.) Saa Todellinen omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua % 218 (1<75-v.) (5<75-v.) lukumäärä, 2010 Asuu Saa Asuu omaishoidon tehostetussa kotona omatoimisesti tukea tai % % 15 2 (1<75-v.) as. (1 75-v) palveluasumisessa Asuu saaden tehostetussa apua 5 6 % 15 as. (1 75-v) On palveluasumisessa pitkäaikaishoidossa Saa säännöllisesti kotiapua % % (5<75-v.) On Saa pitkäaikaishoidossa omaishoidon tukea % % -- 2 (1<75-v.) Asuu tehostetussa Iniö 5 6 % 15 as. Iniö (1 75-v) palveluasumisessa vuotta täyttäneiden Iniö palvelu- ja asumistarpeet On pitkäaikaishoidossa 3 % vuotta täyttäneiden palvelu- ja asumistarpeet Todellinen lukumäärä, Todellinen Asuu kotona omatoimisesti Iniö tai % lukumäärä, saaden Asuu 75 kotona apua vuotta omatoimisesti täyttäneiden tai palvelu- ja asumistarpeet % Saa saaden säännöllisesti apua kotiapua % 8 (1<75 v.) Saa Todellinen omaishoidon säännöllisesti tukea kotiapua % 1 8 (0<75 (1<75 v.) v.) lukumäärä, 2010 Asuu Saa Asuu omaishoidon tehostetussa kotona omatoimisesti tukea tai % % 81 as. (0<75 (1 75-v) v.) palveluasumisessa Asuu saaden tehostetussa apua 5 6 % 8 as. (1 75-v) On palveluasumisessa pitkäaikaishoidossa Saa säännöllisesti kotiapua % % -- 8 (1<75 v.) On Saa pitkäaikaishoidossa omaishoidon tukea % % -- 1 (0<75 v.) Taulukoista Asuu tehostetussa käy ilmi, että Länsi-Turunmaa 5 6 % 8 as. on (1 75-v) kokonaisuutena 2 valmistautunut 2 2 etukäteen 3 3 palveluasumisessa vanhusväestön lisääntyvään osuuteen. Vanhusten eri asumismuotoihin ja laitoshoitoon on On pitkäaikaishoidossa 3 % panostettu, niin että kriteerit täyttyvät useaksi vuodeksi eteenpäin. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää siihen, että etäisyyksien ja harvaan asuttujen alueiden johdosta palveluasuntojen tarve on huomattavasti suurempi saaristossa kuin taajamissa, joissa palvelut ovat lähellä asuntoja. Länsi-Turunmaalla tehostetussa palveluasumisessa asuu myös joitakin nuoria eläkeläisiä sekä muita toimintarajoitteisia henkilöitä.

26 Palvelutuotanto Julkinen sektori Sosiaalihuoltolaissa ja kansanterveyslaissa on mainittu kunnan velvollisuudet asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä neuvonnan turvaamiseksi; laatusuosituksissa annetaan ehdotukset asiasta. Kunnalla on kokonaisvastuu siitä, että vanhuksilla on käytettävissään oikein mitoitetut ja laadukkaat palvelut, mutta palvelut voidaan tuottaa usealla eri tavalla. Tämä lisää myös vanhusten mahdollisuuksia valintojen tekemiseen ja myötävaikuttamiseen. Yksityinen sektori Vanhusten lukumäärän lisääntyessä ja heidän taloutensa parantuessa työeläkkeiden ansiosta myös yksityinen sektori tulee selkeämmin mukaan täydentämään kunnallisia palveluja. Tilanne on parantunut, sillä palveluista voi tehdä kotitalousvähennyksen verotukseen. Yksityinen sektori voi tarjota palvelujaan: - Suoraan asiakkaille - Ostopalveluina - Palvelusetelien muodossa

27 27 Kolmas sektori Vanhustenhuollossa on monen vuoden ajan tehty aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Seniorit osallistuvat ahkerasti vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakuntien toimintaan, mutta heidän yhteiskunnallinen osallistumisensa tulee vielä lisääntymään. Sellaisten henkilöiden, jotka eivät ole sidottuja ansiotyöhön ja jotka ovat siten vapaita tekemään muita tehtäviä, lukumäärä tulee kasvamaan. Iältään nuorien eläkeläisten määrä on suuri, ja heidän muodostamat resurssit tulisi hyödyntää. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tulee hyödyntää tehokkaasti, koska yhteistyö toimii erinomaisesti myös ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa ja useimmat eläkeläiset kokevat toiminnan mielekkääksi. Esimerkkejä toimivista yhteistyömuodoista: - Omaishoitajien lomitustoiminta, ystäväpalvelu/spr - Kotipalvelu, Sotainvalidien veljesliitto vuodesta 2000, Paraisten Sotaveteraanit vuodesta Seurakunnat - Omaisten ryhmät - Vanhuksille suunnatut aktiviteetit - Eläkeläisyhdistysten ja vammaisyhdistysten toiminta - Palveluasuminen - Apteekki Palvelusetelit: Palvelusetelien käyttöönotto edellyttää perusteellista valmistelua ja tiivistä yhteistyötä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa, eritoten paikallisella tasolla. Asiakkaille palvelusetelit merkitsevät lisääntyvää valinnanvapautta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tavoitteet Kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen Yhteistyön lisääminen yksityisen sektorin kanssa Vanhusten valinnanmahdollisuuksien vahvistaminen Toimenpiteet Palvelusetelien käyttöönoton toteuttaminen Uusien toimintamuotojen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja kulttuurisektorin kanssa

28 28 9. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Laatusuosituksissa korostetaan ehkäisevää työtä, kotona asumista sekä yksilöllisen palvelutarpeen perusteellista arviointia. Jotta vanhusten asuin- ja hoitoympäristöjä voidaan parantaa, tulee panostaa saavutettavuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Hoito- ja palvelusuunnitelmia tulee päivittää ja kehittää, tarvittaessa yhteistyössä omaisten kanssa. Hoidon kustannusten kasvua voidaan hillitä palvelurakenteeseen tehtävillä tavoitteellisilla muutoksilla, lisäämällä tukea kotona asumiseen ja vähentämällä laitoshoitoa Kotona annettava hoito ja palvelut Omaisten tarjoama apu Eri selvitysten mukaan (J. Olme 2001, Braskén 2010, ehkäisevät kotikäynnit 2005, 2006, 2007, 2008, 2009) vanhukset pitävät tiiviisti yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin. Suurin osa tapasi sukuaan päivittäin tai useana päivänä viikossa. Ne, joilla oli lapsia, käyttivät kotipalvelua/kotisairaanhoitoa vähemmän. Sukulaiset, ystävät ja naapurit ovat resurssi. Omaishoito Noin 70 yli 65-vuotiasta hoidettavaa Tuen määrä: 349, 465, 580 tai 695, ylimääräinen tuki 113 /kk (vuoden 2010 taso) Lomitusta järjestetään kotona tarjottavana lomituksena, päivätoimintana tai intervallihoitona. Yhteistyössä seurakuntien, SPR:n, Folkhälsanin ja muiden toimijoiden kanssa järjestetään virkistystoimintaa, ryhmäkeskusteluja, luentotilaisuuksia ja hyvinvointipäiviä.

29 29 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kotihoidon tehtävänä on auttaa ja tukea psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti toimintarajoitteisia henkilöitä sekä saada heidän arkensa sujumaan ja tukea heidän kotona asumistaan. Siirtyminen yhteiseen sähköiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan (Pegasos) helpottaa kotihoidon sisäistä yhteistyötä, mutta myös terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä. Henkilöt, joilla ei ole omaisia, tarvitsevat eri selvitysten mukaan enemmän kunnallisia palveluja. Kotihoidon palveluja tarvitaan usein vasta suhteellisen korkeassa iässä. Tämä täsmää hyvin yhteen kotihoitotilastojen kanssa, joiden mukaan noin 45 prosenttia asiakkaista on täyttänyt 85 vuotta. Koska palvelua käyttävät ovat varsin iäkkäitä ja he tarvitsevat palveluja säännöllisesti, tarve on suuri myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ehkäisevät kotikäynnit Ehkäisevät kotikäynnit ovat osa ehkäisevää työtä. Turunmaan kunnille laadittiin yhteinen kyselylomake hyvinvointihankkeen puitteissa ja käynnit aloitettiin vuonna Palvelutarve ja terveydentila sekä esimerkiksi asunnossa tehtävien muutostöiden tarve arvioidaan ehkäisevien kotikäyntien aikana. Vanhukset saavat myös informaatiota eri palvelumuodoista ja yhteyshenkilöiden tiedot. Useimmissa tapauksissa käynnit tehdään vuoden aikana 80 vuotta täyttävien luokse. Neuvontapisteet Vanhusten ja heidän omaistensa informaation ja neuvojen tarve lisääntyy sitä myötä kun vanhukset asuvat kotonaan yhä pidempään. Maassamme on kehitelty erityyppisiä neuvontapisteitä ja ajatuksena on, että kynnyksen yhteyden ottamiseen tulee olla matala. Osa informaatiosta voidaan hoitaa puhelimitse, mutta mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan on tärkeä.

30 30 Tukipalvelut Tukipalvelut täydentävät kotipalvelua seuraavasti: Ateriapalvelu Ateriat palvelutalolla Ateriat kotiin kuljetettuina Turvapalvelu Turvapuhelin Liesivahti Ovihälytin Hyvinvointi-tv Kuvapuhelin Kuljetuspalvelu Kuljetuspalvelu saunaan Kuljetus päivätoimintaan (valvottu) Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Saunapalvelu ja vaatehuolto Tavoitteet Vanhuksille suunnatun neuvonnan parantaminen Omaishoidon kehittäminen Kotona annettavan hoidon saatavuuden parantaminen Edellytysten luominen palliatiiviseen hoitoon ja tukeen osoittaen kunnioitusta ja arvokkuutta elämän loppuvaiheessa Toimenpiteet Neuvontatoiminnan toteuttaminen luonnollisilla kohtaamispaikoilla eri kunnanosissa Toimintaterapeutin saaminen mukaan ohjaajaksi ja neuvojaksi kodin arkitilanteisiin sekä asunnon saattamiseen vammaiselle soveltuvaksi Omaishoitajien lomituksen ja muun tuen parantaminen Sairaankuljetuksen hyödyntäminen turvapalveluissa ja kotisairaanhoidossa Nauvossa ja Korppoossa mahdollisuuksien mukaan Räätälöityjen ratkaisujen soveltaminen kotona annettavien palvelujen turvaamiseksi haja-asutetuilla alueilla

31 Päivähoito / päivätoiminta Kuten kaikilla asukkailla myös vanhuksilla tulee olla jotain, jota odottaa, heidän tulee kokea, että elämällä on tarkoitus. Mielekäs arki lisää itsearvostusta ja hyvinvointia sekä tukee kotona asumista. Erilaisia aktiviteetteja ja päivätoimintaa järjestetään palvelutaloilla kaikissa kunnanosissa, usein yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Paraisilla sijaitseva päiväyksikkö Aurinkoinen, jossa on 12 paikkaa dementiaan sairastuneille potilaille. Aktiviteetteja järjestetään erilaisten arkiaskareiden muodossa, joihin asiakkaat osallistuvat kykyjensä mukaan. Paraisilla sijaitseva päiväyksikkö Senioritupa, jossa on 6 paikkaa ja avoin olohuone. Tarjolla on erilaisia aktiviteetteja, tukea, hoitoa ja lomitusta. Ohjatulle päivätoiminnalle on kysyntää saaristossa. Tavoitteet Vanhusten päivätoiminnan kehittäminen ja lisääminen Toimenpiteet Ohjattuun toimintaan panostaminen saaristokunnanosissa Päivätoiminnan lisääminen Paraisilla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa 9.3 Vanhusten asunto- ja hoitoyksiköt Laatusuositusten mukaan asunto- ja hoitoyksiköiden tulee olla tilavia, viihtyisiä ja turvallisia sekä sellaisia, että fyysiset ja psyykkiset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Huomiota tulee kiinnittää saavutettavuuteen ja turvallisuuteen, ja on panostettava asiakasystävälliseen tekniikkaan. Jokaisella asiakkaalla tulee olla oikeus omaan huoneeseen ja sen yhteydessä olevaan saniteettitilaan, mikäli asiakas ei nimenomaisesti ole esittänyt toivetta saada asua jonkun kanssa. Vanhuksilla tulee olla mahdollisuus yhdessä oloon ja mielekkääseen tekemiseen kodinomaisessa ympäristössä, jossa kaikki asuvat yhdessä. Ulkona oleskelun tulee olla itsestään selvä osa arkea.

32 32 Kaupungin omat yksiköt: Aftonro/Iniö Tehostettu palveluasuminen (8) + palveluasunnot (10) välittömässä läheisyydessä. Laajennusosa, johon valmistui neljä asuntoa, valmistui keväällä Lapsia lähiympäristössä, yhteinen ruokasali lasten kanssa. Fridhem/Houtskari Tehostettu palveluasuminen (15), osa tiloista peruskorjataan vuosina Fridhemiä ympäröivät Pensionärsbostadsföreningenin rivitalot, joissa on 17 asuntoa. Osa asunnoista on peruskorjattu, asunnot soveltuvat vammaisille, ne ovat uudenaikaisia ja tilavia. Peruskorjaus saatiin valmiiksi Sateenkaari/Nyhem/Korppoo Vanhainkoti (13), tehostettu palveluasuminen (7) ja palveluasunnot (11). Kattava peruskorjaus toteutetaan vuosina Grannas/Grannbo/Nauvo Vanhainkoti (10), tehostettu palveluasuminen (7). Furubostiftelsenin 25 rivitaloasuntoa ovat välittömässä läheisyydessä. Rivitaloasunnot ovat peruskorjauksen tarpeessa. Vanhustenhuollolla ja terveydenhuollolla on yhteiset tilat. Malmkulla/Parainen Pitkäaikaishoidon yksikkö (62 paikkaa), joista 17 hoitopaikkaa on varattu dementiapotilaille. Koivukoto/Parainen Tehostettu palveluasuminen (52+2). Kattava peruskorjaus saatiin valmiiksi joulukuussa Koivukodossa ryhmäasuminen ja palveluasuminen on yhdistetty yksiköksi, joka tarjoaa monipuolisen valikoiman erilaisia asumismuotoja. Asunnot soveltuvat vammaisille, ja ne on varustettu uudenaikaisella teknologialla. Kerrostaloon perustetut ryhmäasunnot, Tennbynkoti ja Tilda-koti/Parainen Kaksi ryhmäasuntoa kerrostalohuoneistossa, jossa kummassakin on viisi huonetta ja keittiö, tilat yhteensä 8 hengelle.

33 33 Muut palveluntuottajat Pensionärsbostadsföreningen / 17 palveluasuntoa Houtskarissa Furubostiftelsen / 25 palveluasuntoa Nauvossa Paraisten Seniorikoti / 19 asuntoa Solgård / 24 eläkeläisasuntoa Paraisilla Lilla Ro -hoitokoti / kaupunki ostaa 10 laitospaikkaa dementiapotilaille Paraisilla Folkhälsan-talo Paraisilla 26 huoneistoa 24 ryhmäasuntopaikkaa, joista 4 intervallipaikkaa Muita ostopalveluja: 6 (Villa Näset/1, Liedon hoitokoti/3, Konkordiahemmet/1, Yrjö ja Hanna -säätiö/1) Tilanne Länsi-Turunmaalla iniö Hout- Korppoo Nauvo Parainen OSTO- Länsi- SKari palveut Turunmaa Tehostettu palveluasuminen =116+2 Palveluasuminen VanhainkodiT MUU PITKÄaikaishoito =72 Palveluasuminen, säätiöt, yhdistykset Pienet yksiköt soveltuvat hyvin erityisryhmille (dementiapotilaat, toimintarajoitteiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja päihteiden käyttäjät), sillä ne voidaan käynnistää pienin kustannuksin huoneistossa tai omakotitalossa. Dementiapotilaiden erilaisten asumismuotojen tarpeen oletetaan lisääntyvän voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Paraisilla toimi vanhusten perhekoti vuosina Nyt tällaiset vaihtoehdot on jälleen nostettu esille kansallisella tasolla.

34 34 Tavoitteet Kaupunki toteuttaa kansalliset vanhusten huoltoa ja palvelua koskevat suositukset Toimenpiteet Sateenkaaren/Korppoon viisi vanhainkotipaikkaa muutetaan dementiapotilaiden ryhmäasumispaikoiksi (tehostettu palveluasuminen) saneerauksen yhteydessä Ryhmäasunnosta voidaan tarjota paikkoja myös toisista kunnanosista tuleville dementiapotilaille, joilla on erityistarpeita. Selvitetään Malmkullan toiminnan mahdollista uudelleen järjestämistä. Selvitetään vanhusten tuetun asumisen tarve Nauvon kunnanosassa Dementiapotilaiden hoito Iäkkäiden dementiapotilaiden hoitoon ja huolenpitoon on kiinnitetty yhä enemmän huomiota, koska dementiapotilaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähimpien vuosikymmenten aikana. Dementiasairaudet vaikuttavat voimakkaasti palvelutarpeeseen. Länsi-Turunmaalla on yksi päivähoitoyksikkö dementiapotilaille, kaksi hoitoyksikköä Malmkullassa, yksi Folkhälsan-talossa ja yksi Lilla Ro -hoitokodissa. Saaristossa on tarvetta pienelle dementiayksikölle, joka voitaisiin toteuttaa Sateenkaaren peruskorjauksen yhteydessä. Muissa yksiköissä on potilaita, joiden oireet ovat lievempiä. Useimmat dementiapotilaat asuvat kuitenkin kotonaan kotihoidon ja omaisten tarjoaman avun turvin. Länsi-Turunmaan kaupunki osallistuu parhaillaan Muistiluotsi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on hoitopolkujen kehittäminen dementiaan sairastuneille ja heidän omaisilleen. Yksi vanhustenhuollon vastuuhenkilöistä on usean vuoden ajan osallistunut dementiahoidon kansalliseen osaamisverkostoon. Verkostosta Länsi-Turunmaan vanhustenhuolto saa tietoonsa dementiahoidon uusimmat tuulet. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että dementiaoireista kärsivät henkilöt saavat riittävän varhaisessa vaiheessa diagnoosin ja että heidän palvelutarpeensa kartoitetaan. Dementiahoidossa tulee myös pyrkiä luomaan joustava järjestelmä, jossa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet.

35 35 Tavoitteet Dementiapotilaiden lukumäärän voimakkaan kasvun huomioiminen palveluja suunniteltaessa Omaisille annettava tuki ja informaatio Toimenpiteet Dementiapotilaille tarkoitettujen päivähoito- ja asumispaikkojen määrän lisääminen Ympäristön sopeuttaminen dementiapotilaiden tarpeita varten asuntojen ja asumisyksiköiden muutostöiden avulla Dementiapotilaille tarkoitettujen palvelujen ja hoidon koordinoinnin parantaminen Dementiahoidon koulutuksella tulee olla korkea prioriteetti. Dementiaoireista kärsivien asiakkaiden toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin jatkuvasti sopeutettavien joustavien palvelujen tarjoaminen Asiakkaiden perheiden ja omaisten tulee saada riittävästi tietoa ja tukea Terveydenhuolto Ehkäisevät toimenpiteet ja ravinto Vanhusten parissa tehtävien toimien tavoitteena tulee olla vanhuksen toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään ja täten vanhuksen mahdollisuus itsenäiseen elämiseen. Ehkäiseviin toimenpiteisiin tulee ryhtyä ajoissa ennen kuin toimintakyky on ehtinyt heiketä liikaa. Ehkäisevän terveydenhuollon tulee olla kaikkien saatavilla ja sen tulee vastata vanhusten yksilöllisiin tarpeisiin. Vanhuksille palveluja tuottavien palveluntuottajien välillä tulee vallita hyvä yhteistyö tulosten saavuttamiseksi. Mahdollisuus erilaisiin vanhuksille suunnattuihin kuntoilumuotoihin tulee asettaa etusijalle. Kuntouttava toiminta pysyvien toimintarajoitteiden ehkäisemiseksi tulee asettaa etusijalle. Tämä koskee sekä yksilöllistä kuntoutusta että ryhmäkuntoutusta. Geriatriseen kuntoutukseen tulee panostaa.

36 36 Vanhusten mahdollisuudet eri asumismuotoihin tulee huomioida, ja vanhustenhuollon laadun parantamiseksi mahdollisuudet kotona tai kodinkaltaisessa ympäristössä asumiseen sekä riittävän avun saamiseen tulee asettaa etusijalle. Hyvä ravinto muodostaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän tekijän elämän loppuun asti. Hyvän ravinnonsaannin ansiosta vanhukset ovat pirteämpiä ja terveempiä ja heidän elämänlaatunsa on parempi. Tämä merkitsee samalla hoitoisuuden vähenemistä, työkuormituksen kevenemistä ja alhaisempia hoitokustannuksia. Henkilökunnan tulee seurata vanhusten ruokailua ja ravinnonsaantia, koska niillä on välitön vaikutus vanhusten toimintakykyyn. Henkilökunnan kouluttamiseen ravintokysymyksissä tulee myös kiinnittää huomiota. Palvelutalojen ruokasalit ovat vanhuksille tärkeitä kokoontumispaikkoja kaikissa kunnanosissa. Vanhukset voivat käydä palvelutalolla osallistuakseen eri toimintoihin ja käydäkseen vastaanotoilla, samalla kun heillä on mahdollisuus syödä lämmin lounas kaikkina viikonpäivinä. Palvelutalojen ruokasalit antavat myös palveluasunnoissa asuville vanhuksille mahdollisuuden tavata kotona asuvia vanhuksia. Vanhusten lukumäärän lisääntyessä tulee myös tämäntyyppisen palvelumuodon tarve kasvamaan, samoin kuin kotiin kuljetettavien aterioiden kysyntä kasvaa. Ruokapalvelun kanssa tehtävä joustava yhteistyö ja ruokahuollon kehittäminen rinnan vanhustenhuollon tavoitteiden kanssa on tästä syystä erittäin tärkeää SAIRAANhoito ja kuntoutus Suurin osa vanhuksista on suhteellisen terveitä ja hyvinvoivia. He käyttävät terveyskeskuksen normaaleja palveluja tarpeittensa mukaisesti samoin kuin muut ikäryhmät. Hoitoketjun toimiminen on erityisen tärkeä vanhuksille: nopealla ja osaavalla diagnostiikalla, ilman viivytyksiä annettavalla hoidolla ja tehtävillä mahdollisilla toimenpiteillä, tehokkaalla kuntoutuksella sekä eri apuvälineiden saamisella kotiin on ratkaiseva merkitys.

37 37 Vanhukset ovat aktiivisia kansalaisia entistä pidempään. Asteittain pidentyvän eliniän johdosta vanhukset altistuvat kuitenkin useammille sairauksille kuin ennen. Useimpiin sairauksiin on kehitetty lääketieteellistä hoitoa ja hoitojen saatavuus on parantunut. Tästä johtuen sairaanhoitopalvelujen kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tästä aiheutuvien taloudellisten näkökulmien lisäksi myös sairaanhoitohenkilöstön saatavuus tulee olemaan suuri haaste. Kaupungin tulee tästä johtuen noudattaa aktiivista ja ennakkoluulotonta rekrytointipolitiikkaa sairaanhoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Diabetes, liikuntaelinten ongelmat, sydän- ja verisuonisairaudet, dementiasairaudet ja psyykkiset ongelmat kuten masennus, harhakuvitelmat, pelot ja yksinäisyys ovat vanhusten tavallisimpia pitkäaikaissairauksia. Erityisesti dementiasairaudet lisääntyvät eliniän pidentyessä, mikä aiheuttaa suuren haasteen sairaanhoidolle tulevaisuudessa. Tavoitteet Varhainen puuttuminen oikealla tasolla sekä kuntoutus Ei pitkäaikaista hoitoa tarvitsevia potilaita kuntoutusosastolla (entisellä vuodeosastolla) Toimintakyvyn ylläpitäminen ja aktiivinen ehkäisevä varhaiskuntoutus Toimenpiteet Aktiivinen kotiuttaminen ja avoin paluu Lääkäreiden ja muun sairaanhoitohenkilöstön tekemien kotikäyntien määrän lisääminen Panostaminen kuntouttavaan fysioterapiaan ja toimintaterapiaan ehkäisevien kotikäyntien avulla Suun terveydenhuolto Nykyisin noin 90 prosentilla vanhuksista on vielä omia hampaita. Leuka- ja suuinfektioiden on todettu olevan yhteydessä diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin sekä pahentavan elimistön muita infektioita.

38 38 Miltei kaikki vanhukset kärsivät suun kuivuudesta. Monet lääkkeet, kuten rauhoittavat lääkkeet ja verenpainelääkkeet, vähentävät syljeneritystä. Suun kuivuus yhdistettynä runsaaseen määrään infektiobakteereita johtaa nopeasti kehittyvään kariekseen. Hyvä päivittäinen suuhygienia on ainoa keino, jolla infektioita, hammaskiveä ja kariesta voidaan rajoittaa. Vanhustenhuollon henkilöstön tulisi varata riittävästi aikaa ja apuvälineitä asiakkaiden päivittäisen suuhygienian hoitamiseen. Talvesta 2010 lähtien vanhusten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta vastaavan suuhygienistin tulisi saada käyttöönsä vastaanottohuone, jossa potilaita voidaan hoitaa. Kaikkia toimenpiteitä ei voida tehdä sängynlaidalla. Vanhusten suun terveydenhuollon järjestämistä varten tulisi perustaa hammashoitotiimi, jonka muodostavat suuhygienisti sekä hammaslääkäri ja hammashoitaja. Tavoitteet Vanhusten suuhygienian parantaminen Toimenpiteet Niille vanhuksille, joilla on omat hampaat ja jotka käyttävät kunnallista hammashuoltoa, laaditaan suun terveydenhuollon hoitosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Vanhusten hammashuollon kattavuus, taso ja resurssit arvioidaan vuosittain.

39 teknologian käyttö Teknologian (geronteknologian) käytön kokonaisvaltaisena tavoitteena vanhustenhuollossa tulee olla vanhusten hyvinvoinnin edistäminen. Teknologiaa voivat käyttää vanhukset, omaiset tai työntekijät, usein useat käyttäjäryhmät yhdessä. Teknologian tavoitteita ovat mm. yksilöllisyyden takaaminen, riippumattomuuden turvaaminen, osallistumisen ja osallisuuden säilyttäminen, liikkumisen edistäminen ja elämänhallinnan tunteen säilyttäminen. Itsenäisen elämän tukemisen alueita ovat: - Päivittäistoimet kotona ja kotipiirissä - Yhteydenpito ja kanssakäyminen sukulaisten ja ystävien kanssa - Palvelujen piiriin pääsy - Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Teknologian rooli hoiva- ja hoitotyössä voi olla: - Ongelmia ennaltaehkäisevä - Vahvuuksia korostava ja hyödyntävä - Heikkeneviä kykyjä kompensoiva - Hoivatyötä tukeva. Esimerkkinä vanhustenhuollossa käytettävästä teknologiasta voidaan mainita mm. turvapuhelimet, liesivahdit, hanavahdit, liiketunnistimet, kulunvalvonta, paikantimet ja ohjaava arkkitehtuuri. 75 vuotta täyttäneille suunnatun kyselyn mukaan (Braskèn 2010) yhä useammat vanhukset käyttävät nykyään erityyppistä teknologiaa. Osallistumalla Virtu-hankkeeseen yritetään kehittää erilaisia teknisiä apuvälineitä, jotka helpottavat vanhusten elämää, eritoten syrjäisillä seuduilla asuvien vanhusten elämää. Teknologian käytössä tulee aina ottaa huomioon vanhusten yksityisyyden suoja. Tavoitteet Vanhusten turvallisuuden ja palvelujen saatavuuden edistäminen teknologian avulla Toimenpiteet: Vanhusten omatoimisuutta tukevan ja yksityisyyden suojan huomioivan geronteknologian erilaisten muotojen käyttöönotto Vanhusten tukeminen uuden teknologian käyttämisessä yhteistyössä muiden osastojen/yksiköiden kanssa Henkilöstön kouluttaminen

40 Palvelu- ja asiakasmaksut Osa palvelu- ja asiakasmaksuista on vahvistettu laissa ja asetuksissa, jolloin ne ovat samat koko maassa, kun taas kunnat voivat vahvistaa osan maksuista, jolloin niissä voi olla suuria eroja. Maksupolitiikka on tehokas tapa ohjata kehitystä toivottuun suuntaan. Koska kotona asumista tulee tukea, tulee kotona annettavien palvelujen hinnat pitää alhaisina, muutoin kehityksellä on taipumus kääntyä päinvastaiseen suuntaan, mikä merkitsee lopulta kustannusten huomattavaa kasvua kunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaan asiakkaalta peritään kuukausimaksu jatkuvasti ja säännöllisesti annettavasta kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Maksun suuruus määräytyy palvelun laadun ja määrän sekä asiakkaan maksukyvyn pohjalta. Kuukausimaksun enimmäismäärä määräytyy perheenjäsenten lukumäärän mukaan siten, että yhden hengen kotitaloudessa maksu on enintään 35 % asiakkaan 520 euroa ylittävistä bruttokuukausituloista alkaen maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat: Lukumäärä Tulo- Käyntipäivää viikossa henkeä raja % % % % % % % E E E E E E Kustakin seuraavasta henkilöstä tulorajaa korotetaan 316 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä. Asiakkaalta peritään kuukausimaksu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, jos asiakkaan luona käydään vähintään kerran viikossa. Palvelutarpeen ollessa tätä pienempi palvelusta peritään tilapäinen maksu alla olevan taulukon mukaisesti: TAULUKKO TILAPÄISISTÄ MAKSUISTA (KOTIPALVELU/KOTISAIRAANHOITO) AIKa maksu Alle 2 tuntia 8, tuntia 15, tuntia 30,00 Yli 6 tuntia 35,00

41 41 Muut palvelut Ateriapalvelu palvelutalossa tai vastaavassa Kaikki ateriat 8,50 /vrk Lounas/päivällinen 5,20 Aamupala 1,50 Iltapala 2,20 Kahvi ja leipä 1,00 Ateriapalvelu Kotiin ajettuna, pääruoka 5,20 Saunapalvelu Avustettuna 3,50 Vaatteiden pesu 3,50 /kone Turvapuhelin Palvelutaso 1 17,00 /kk Palvelutaso 2 13,50 /kk Kuljetuspalvelu Yhdensuuntainen matka 2,50 Päivätoiminta Lakisääteinen 15,00 /päivä Omaishoitajien Lakisääteinen 10,60 /päivä lomitus Maksu pitkäaikaisesta laitoshoidosta Maksu pitkäaikaisesta laitoshoidosta on 85 % hoidettavan nettotuloista. Jos enemmän ansaitseva avio- tai avopuoliso on pitkäaikaishoidossa, hoitomaksu on 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Hoidettavan käyttövarojen tulee olla 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 97 euroa kuukaudessa. Tavoitteet Maksupolitiikka tukee kotona asumista. Toimenpiteet: Vanhusten kokonaisvaltaisen tilanteen huomioiminen maksuja määritettäessä

42 HENKILÖSTÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan henkilöstön määrä, osaaminen ja työhyvinvointi ovat palvelujen laadun perusta. Henkilöstömitoituksen lähtökohtana on kuitenkin aina asiakkaan toimintakyky ja avuntarve hoitoyksiköstä riippumatta. Kansallisten suositusten mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on aina oltava vähintään 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta ja vuorokautta kohden. Näistä suurempaa mitoitusta suositellaan käytettäväksi, mikäli asiakkailla on käytöshäiriöitä tai vaikeita somaattisia oireita taikka hoitoympäristö edellyttää enemmän henkilöstöresursseja. Hyvä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8 hoitotyöntekijää. Potilaiden tarvitessa lääkinnällistä hoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,6 0,7 hoitotyöntekijää, mielellään 0,8 hoitotyöntekijää potilasta kohden. Henkilöstön osaaminen tulee varmistaa tavoitteellisen täydennyskoulutuksen avulla ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sairaanhoidon täydennyskoulutusta koskeva lainsäädäntö. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilökunta luo turvallisen ympäristön vanhuksille. Henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen panostetaan. Työhyvinvoinnin osia ovat henkilökohtainen terveys, kunkin työntekijän ammattitaito, tasa-arvoinen ilmapiiri työpaikalla ja oikeudenmukainen johtajuus. Ammattitaitoisella johtajuudella vaikutetaan henkilöstön määrään, osaamiseen, työpaikan hyvinvointiin ja työsuojeluun. Sekä koko maan tasolla että kunnissa tulee varautua alan henkilöstön vähittäiseen eläkkeelle siirtymiseen.

43 43 Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön / koko julkisen sektorin keski-ikä 2009 Koko maa: Julkisen sektorin työntekijät 45,5 vuotta Länsi-Turunmaa: Kaupungin työntekijät 48,1 vuotta Koko maa: Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö 45,1 vuotta Länsi-Turunmaa: Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö 48,4 vuotta 10.1 Avohoidon henkilöstömitoitus Kotihoito Kotihoidon henkilöstömitoituksesta on luvattu usean vuoden ajan antaa suositukset, mutta sellaisia ei ole vielä tullut. Henkilöstöresurssien mittaamiseksi on vuonna 2001 kehitelty välinettä (Stakes raportteja 2001:259), joka on edelleen ainoa suuntaa antava mittausväline. Se perustuu kunnassa asuvien vanhusten lukumäärään suhteessa niiden vanhusten prosentuaaliseen osuuteen, joilla tulee olla pääsy palveluihin, samalla kun siinä huomioidaan, kuinka monta tuntia apua asiakkaat tarvitsevat arviolta keskimäärin ja arvioitu työtuntimäärä työntekijää kohden. Saaristokunnanosissa henkilöstöresurssit käytetään tarpeiden mukaisesti vanhainkodissa, palveluasumisessa ja kotihoidossa. Järjestelmä on hyvin joustava ja se palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla, mutta vaikeuttaa henkilöstömitoituksen tarkkaa laskemista. Länsi-Turunmaan kotihoidon (kotipalvelu, kotisairaanhoito) henkilöstöresurssit Iniö Houtskari Korppoo Nauvo Parainen Kotipalvelu 0,25 0,25 (1) 1 (2) 3 28 (29,60) Kotisairaanhoito 0,10 0,25 0,50 (1) 1 11 (11,50) Iniön osalta arvioidaan, että noin 0,25 Aftonron työntekijän työpanos käytetään kotihoitoon. Houtskarissa kotihoidossa on kokopäivätoiminen työsuhde, mutta käytännössä suurin osa työntekijän työpanoksesta käytetään Fridhemissä. Korppoossa avohoidossa työskentelee yksi sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa, mutta käytännössä Sateenkaari ja Nyhem 2 sitovat puolet henkilöstöresursseista.

44 44 Nauvossa on yksi sairaanhoitaja ja kolme lähihoitajaa sijoitettuna avohoitoon. Paraisilla yksikkövastaavien hallinnollisia työtehtäviä ei ole laskettu mukaan. Paraisten kotisairaanhoidon henkilöstö työskentelee myös Koivukodon palvelutalolla erityisesti öisin, mistä johtuen henkilöstöstä on otettu pois yhden työntekijän panos. Laskentakaava avohoidon henkilöstötarpeen määrittelemiseksi on seuraava: (STAKES/Raportteja 259/2001) a = X x 2,5 % b = y x n (25 %) [(a + b) x 208] / 1575 x = vuotiaiden määrä kunnassa (1 689) y = 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnassa (1 498) n = yli 75-vuotiaiden kotihoidon tavoitekattavuus (25 %, 30 %, 35 %, 40 %) a = vuotiaat kotihoidon/kotisairaanhoidon asiakkaat b = yli 75-vuotiaat kotihoidon/kotisairaanhoidon asiakkaat Yksi asiakas saa vuodessa palveluita keskimäärin 208 tuntia. Yksi työntekijä työskentelee vuodessa tuntia. Tilanne Länsi-Turunmaan osalta a = 1689 x 2,5 % = 42 b = 1498 x 25 % = 375 [( ) x 208] / x /1575 = 55 henkilöä

45 45 Palveluasuminen Palveluasumisen henkilöstömitoitus 2010 Osasto Hoitohenkilöstö Asiakasmäärä Aftonro 0,78 8 Fridhem 0,51 15 Nyhem 0,65 7 Grannbo 0,66 7 Koivukoto 0,33 * 54 *kylvettäjän, turvapalvelun/yöpartion ja kotisairaanhoidon työpanokset LAITOShoidon henkilöstömitoitus Osasto Hoitohenkilöstö Asiakasmäärä Malmkulla os. I, ml. dementiayksikkö 0, Malmkulla os. II 0,73 25 Malmkulla os. III, ml. dementiayksikkö 0,70 * 19 Grannas 0,66 10 (+2) Sateenkaari 0,65 13 * mukaan lukien neljä määräaikaista lähihoitajaa Tavoitteet: Osaava, oikein mitoitettu ja hyvin voiva henkilöstö Toimenpiteet: Kolmevuotisen koulutussuunnitelman laatiminen Järjestelmällinen oppisopimuskoulutus Henkilöstön rekrytointi myönteisen markkinoinnin avulla Henkilöstömitoituksen päivittäminen säännöllisesti kaikissa yksiköissä Avohoidon henkilöstöresurssien lisääminen vanhusten määrän lisääntyessä sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Kehittämistoimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi

46 SEURANTA JA ARVIOINTI Vanhuspoliittista strategiaa seurataan vuosittain ja kattavampi väliraportti laaditaan vuonna TOIMENPITEET LAATU Säännöllisten laatumittauksien ja kyselyjen toteuttaminen ja seuranta (4) KOULUTUS JA HENKILÖSTÖASIAT Dementiahoidon koulutuksella tulee olla korkea prioriteetti (9.4) Henkilöstön kouluttaminen (9.6) Kolmevuotisen koulutussuunnitelman laatiminen (10) Järjestelmällinen oppisopimuskoulutus (10) Henkilöstön rekrytointi myönteisen markkinoinnin avulla (10) Henkilöstömitoituksen päivittäminen säännöllisesti kaikissa yksiköissä (10) Avohoidon henkilöstöresurssien lisääminen vanhusten määrän lisääntyessä sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen (10) Kehittämistoimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi (10) PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Palvelusetelien käyttöönoton toteuttaminen (8) Uusien toimintamuotojen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja kulttuurisektorin kanssa (8) Neuvontatoiminnan toteuttaminen luonnollisilla kohtaamispaikoilla eri kunnanosissa (9.1) Toimintaterapeutin saaminen mukaan ohjaajaksi ja neuvojaksi kodin arkitilanteisiin sekä asunnon saattamiseen vammaiselle soveltuvaksi (9.1)

47 Luettelon laatiminen hoito- ja palvelualan yrittäjistä Omaishoitajien lomituksen ja muun tuen parantaminen (9.1) Sairaankuljetuksen hyödyntäminen turvapalveluissa ja kotisairaanhoidossa Nauvossa ja Korppoossa mahdollisuuksien mukaan (9.1) Räätälöityjen ratkaisujen soveltaminen kotona annettavien palvelujen turvaamiseksi haja-asutetuilla alueilla (9.1) Päivätoiminnan lisääminen Paraisilla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (9.2) Ohjattuun toimintaan panostaminen saaristokunnanosissa (9.2) Sateenkaaren/Korppoon viisi vanhainkotipaikkaa muutetaan dementiapotilaiden ryhmäasumispaikoiksi (tehostettu palveluasuminen) saneerauksen yhteydessä Ryhmäasunnosta voidaan tarjota paikkoja myös toisista kunnanosista tuleville dementiapotilaille, joilla on erityistarpeita. (9.3) Selvitetään Malmkullan toiminnan mahdollista uudelleen järjestämistä (9.3) Selvitetään vanhusten tuetun asumisen tarve Nauvon kunnanosassa (9.3) Dementiapotilaille tarkoitettujen päivähoito- ja asumispaikkojen määrän lisääminen (9.4) Dementiaoireista kärsivien asiakkaiden toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin jatkuvasti sopeutettavien joustavien palvelujen tarjoaminen (9.4) Ympäristön sopeuttaminen dementiapotilaiden tarpeita varten asuntojen ja asumisyksiköiden muutostöiden avulla (9.4) Aktiivinen kotiuttaminen ja avoin paluu (9.5) Lääkäreiden ja muun sairaanhoitohenkilöstön tekemien kotikäyntien määrän lisääminen (9.5) Panostaminen kuntouttavaan fysioterapiaan ja toimintaterapiaan ehkäisevien kotikäyntien avulla (9.5) Niille vanhuksille, joilla on omat hampaat ja jotka käyttävät kunnallista hammashuoltoa, laaditaan suun terveydenhuollon hoitosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Vanhusten hammashuollon kattavuus, taso ja resurssit arvioidaan vuosittain. (9.5) Vanhusten omatoimisuutta tukevan ja yksityisyyden suojan huomioivan geronteknologian erilaisten muotojen käyttöönotto (9.6) Vanhusten kokonaisvaltaisen tilanteen huomioiminen maksuja määritettäessä (9.7) 47

48 48 YHTEISTYÖ JA YHTEISTOIMINTA Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston asiantuntemuksen järjestelmällinen käyttäminen (5) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöosaston välisen työryhmän asettaminen selvittämään asuinympäristöjen ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia (5) Pelastuslaitoksen kanssa tehtävä säännöllinen yhteistyö (5) Joukkoliikenteen ja muiden kuljetusten koordinointia pohtiva työryhmä jatkaa työtään (6) Koordinoinnin tehostaminen ja muiden kuljetusratkaisujen kehittäminen (6) Kulttuurisektori työskentelee yhdessä vanhustenhuollon kanssa saadakseen useampia vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja parantaakseen vapaaehtoisresurssien koordinointia, esim. ulkoisen rahoituksen avulla. (7) Kulttuurisektori kannustaa vanhuksia osallistumaan erilaisiin kuntoilumuotoihin ottamalla käyttöön uudet menetelmät sekä parantamalla informaatiota tarjolla olevista kulttuurijärjestelyistä yhdessä vanhustenhuollon kanssa (7) Päivähoidon ja koulujen väliset yhteistyöhankkeet (7) Kirjastojen kehittäminen vanhusten olohuoneiksi (7) Dementiapotilaille tarkoitettujen palvelujen ja hoidon koordinoinnin parantaminen (9.4) Vanhusten tukeminen uuden teknologian käyttämisessä yhteistyössä muiden osastojen/yksiköiden kanssa (9.6) INFORMAATIOTA Esitteiden ja verkkosivujen säännöllinen uudistaminen ja päivittäminen ja toiminnasta tiedottaminen kaupungin tiedotuslehdessä Nyttissä ja muissa tiedotuslehdissä (4) Vastaava taho laatii yhteistyössä vanhustenhuollon kanssa liikenneyhteyksiä koskevaa tiedotusaineistoa (6) Asiakkaiden perheiden ja omaisten tulee saada riittävästi tietoa ja tukea (9.4)

49 49 LÄHDELUETTELO Braskén, Caroline, 2010, Rapport om äldreomsorgen i Väståbolands stad Helander, Voitto, Kuntaliitto 2006, Seniorikansalainen voimavarana Olme, Jessica, 2001, Rapport angående åldringsvården i Pargas Paraisten kaupungin vanhustenhuoltosuunnitelma Raappana, A., Melkas, H., Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2009, Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa Ruonakoski, A., Kuntaliitto 2004, Sujuvampi arki ikääntyville. Yhdyskuntien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito väestön ikääntyessä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut 2008:3, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vaarama, M., Luomahaara, J., Peiponen, A., Voutilainen, P., STAKES raportteja 259/2001, Koko kunta ikääntyneiden asialle.

50 50