JOS JOTAKIN ALUETTA (HABITAATTIA, BIOTOOPPIA tms.) EI HOIDETA -> SUKKESSIO

Transkriptio

1 2. KAUPUNKIEKOLOGIA JOS JOTAKIN ALUETTA (HABITAATTIA, BIOTOOPPIA tms.) EI HOIDETA -> SUKKESSIO SUKKESSIO = tietyllä alueella tapahtuva pidempiaikainen, vuodenaikaisvaihteluista riippumaton, suuntautunut ja jatkuva eri lajien populaatioiden asuttamis- ja hävintäprosessi - fasilitaatio: sukkession alkupään lajit muokkaavat ympäristöä paremmaksi myöhemmin tuleville lajeille (rvs. K-lajit) eläimistö pääasiassa mukautuu kasvillisuudessa tapahtuviin muutoksiin

2 EKOLOGINEN SUKKESSIO Allogeeninen sukkessio - geofysikaalisten ympäristöolojen muuttumisen aiheuttama sukkessio - esim. maannousun aiheuttama primaarisukkessio: heinät ja sarat sekä jäkäliä (pioneerilajit) - pensasvyöhyke (tyrni, pajut) - lehtimetsävyöhyke (hieskoivu, pihlaja, terva- /harmaaleppä) - havumetsä - liittyy myös biologisia prosesseja (karikkeen muodostuminen ja sen hajottaminen maaperäeliöstön toimesta, lepän juurinystyräbakteerien N 2 -sidonta)

3 EKOLOGINEN SUKKESSIO Autogeeninen sukkessio - biologisten prosessien aikaansaama sukkessio uusilla, asutettavaksi avautuneilla alueilla ilman, että geofysikaalinen ympäristö muuttuu - yleensä sekundaarisukkessiota (alkuperäinen kasvillisuus säilynyt osin; esim. metsäpalo) Hajotussukkessio - suhteellisen lyhyen ajanjakson kuluessa (joistakin päivistä vuosiin) tapahtuva muutos, jossa kuollutta orgaanista ainesta hajotetaan bakteerit ja sienet tärkeimpiä

4 ALUE-EKOLOGISESTA SUUNNITTELUSTA Esimerkkinä kaupunkimetsät - tarkastellaan jopa monen ha:n laajuisia aluekokonaisuuksia eli metsälaikkujen koon, muodon, laadun jasijainninvaikutuksia eliöpopulaatioiden dynamiikkaan ja koko metsäekosysteemin toimintaan - säilyykö kaupunkimetsässä/-metsikössä kaikkina aikoina riittävästi alueelle tyypillisille eliölajeille soveltuvia elinympäristöjä ja voivat lajit siirtyä alueelta (laikulta toiselle)? -> elinvoimaiset populaatiot

5 ALUE-EKOLOGISESTA SUUNNITTELUSTA - kaupunkiluonto ja kaupunkimetsäkin on sukkessiovaiheiden mosaiikki haikkuut/uudistaminen, yksittäisten puiden poisto, myrskyt jne rannat ja purojen varret, niityt ja kedot ym. biotoopit ja niiden luoma monimuotoisuus korvet - hulevedet ym. vesitalous

6 ALUE-EKOLOGISESTA SUUNNITTELUSTA Esimerkkejä esim. ekologisista käytävistä ja askelkivistä, jotka yhdistävät tietynlaisia elinympäristöjä toisiinsa kaupungeissa? - monet reunaa suosivat lajit viihtyvät käytävissä m levyinen käytävämetsikkö -> myös metsän sisäosien lajeja

7 - kaupunkien 3 maisematyyppiä: teknologinen: biologinen maisema korvattu vaiheittain keinotekoisilla korvikkeilla puutarhamainen: ekologiset elementit toimivat vain jatkuvanhoidon avulla ekologinen: luonnon elementtien annetaan toimia luontaiseen tapaan

8 - uuden sukupolven ekologisissa puistoissa luontainen sukkessio etenee erilaisilla alueilla: kadut, tiet ja niiden penkereet, rautatiealueet, hautausmaat, kanavien rantapenkereet ym. - suurin osa kaupungeissa esiintyvistä lajeista sopeutunut hyvin ko. habitaattiin -> pärjäävät hyvin huolehdittiinpa niistä tai ei - kaupunkihabitaatit eroavat maaseutuhabitaateista etenkin ilmaston, mukaan lukien ilmansaasteiden, ja maaperän suhteen - kaupungeissa suuri habitaattien (elinympäristöjen) mosaiikki pienelläkin alueella

9 Kaupunkiflooralle ja -faunalle tyypillisiä piirteitä - runsaasti tulokaslajeja (puutarhakasveja; satamien painolastikasvit ja junien mukana kulkeutuneet hyönteiset; kasarmialueet) arkeofyytit (muinaistulokkaat) ja neofyytit (uustulokkaat; 1600-l. alkupuolella tulleet) esim. suurin osa keskustojen voikukista (Taraxacum sp.) ja keltanoista (Hieracium sp.) tulokkaita; toisiaanmuistuttavia virnalajeja (Vicia sp.) jne.

10 - monet lajit hyötyvät (tilapäisesti) häirinnästä - leviäminen alussa hidasta ja epävarmaa; nopeutuu esim. maankäytön muutosten, ihmisen auttaman leviämisen tai elinvoimaisemman genotyypin vaikutuksesta - pienistä, tuulilevitteisistä siemenistä hyötyä (horsmat Epilobium sp., voikukat Taraxacum sp., villakot Senecio sp., leskenlehti Tussilago farfara jne.)

11 - häviäviä lajeja mm. metsän pohja- ja kenttäkerroksen lajit - ihmisen suorittama valinta (esim. punanata Festuca rubra ja niittynurmikka Poa pratensis -> superruoho ) - selkärankaisia, joilla laaja ekologinen lokero; oppiminen (esim. tiaiset ja varpuset) - kaupungeissa vähemmän luontaisia vihollisia ja enemmän suojaisia pesäpaikkoja - valkoposkihanhet

12 - myyriä, hiiriä, oravia, rusakoita ja petolintuja; yöaktiivisia nisäkkäitä (supikoira, kettu) laitakaupungilla - sopivien laikkujen suuri etäisyys ja esim. karikkeen vähäisyys rajoittavat hyönteisten esiintymistä -> puistot tärkeitä hyönteisille ja hyönteissyöjille

13 Kaupunki-ilmasto ja ilmansasteet - kts. taulukko rakennettujen alueiden ilmastosta kohonnut lämpötila tärkein tekijä (pitempi kasvukausi) - SO 2 : esim. Pinus-, Picea- ja Abies-sukujen havupuut hävisivät Brittein saarten kaupungeista 1950 (Pinus nigra ja marjakuusi säilyivät esikaupunkialueilla) -> tilalle istutettiin poppeleita (Populus nigra var. betulifolia, P. x canadensis)

14 (Sukopp 2008; In: Marzluff et al. (eds.), Urban Ecology. Springer)

15 - epifyyttiset jäkälät herkkiä ilmansaasteille, etenkin SO 2 :lle ilmanlaatu parantunut -> esim. Helsingissä ei enää jäkäläautioita (esim. sormipaisukarvetta Hypogymnia physodes taas lehtipuilla) N-laskeumasta hyötyvät lajit: viherlevät ja Lecanora conizaeoides (puistokehräjäkälä) - kulosammal (Ceratodon purpureus) ja hopeahiiren-sammal (Bryum argenteum) menestyvät saastuneillakin alueilla

16 Maa(perä) kaupungeissa - a soil material having a non-agricultural man-made surface layer more than 50 cm thick that has been produced by mixing, filling or contamination of land surface in urban and suburban areas - toistuvan häirinnän kohteena - ongelmana tiivistyminen -> maaperän ilmavuus ja veden imemis-/pidätyskyky alenevat

17 KAUPUNKIERKOLOGIAA -> märkyyttä sietäviä lajeja esim. rönsyrölli (Agrostis stolonifera), rönsyleinikki (Ranunculus pratensis), vihvilöitä (Juncus sp.) ja polvipuntarpää (Alopecurus geniculatus); ei N 2 -sitojia - maat yleensä emäksisempiä kuin ympäröivällä maaseudulla (Ca-pölyä esim. rakennuksilta) teiden suolaus (NaCl tai CaCl 2 ) nostaa myös ph:a

18 - happamilla mailla esim. metsälauhaa (Deschampsia flexuosa), natoja (Festuca sp.), nurmirölliä (Agrostis capillaris) ja ahosuolaheinää (Rumex acetosella) ja keltanoita (Hieracium sp.) - muita ongelmia: raskasmetalli- (sammalet, hämähäkit, muurahaiset) ja hyönteismyrkkyjäämät muuttuneet lämpöolot alhainen orgaanisen aineksen osuus N-laskeuma (-> ravinne-epätasapaino)

19 - tiivistynyt maa huono ympäristö hajottajille - topsoil -ekologiset gradientit ravinteet: pintamaa vs. perusmaa raekoko: savi vs. hiekka tiivistyminen: suosii kosmopoliitteja (esim. englanninraiheinä Lolium perenne, kylänurmikka Poa annua, nurmivihvilä Juncus tenuis, piharatamo Plantago major ja valkoapila Trifolium repens)

20 - uusia esimerkkejä Skotlannista v mennessä ha uutta metsää Edinburghin ja Glasgown väliselle 70 km:n matkalle monia golfkenttiä nimetty luonnontieteellisesti arvokkaiksi: monimuotoisia puolivillejä niittyjä, puuryhmiä, pensaikkoja ja hiekkaeseitä -> vaihtelua avoimeen maastoon -> esim. linnustoltaan ja hyönteistöltään monipuolisiaelinympäristöjä

21 - hallittu hoitamattomuus: vähennetään hoidon tehokkuutta tai annetaan villiintyä (esim. Lontoossa nykyisin ekologisia kokeilupuistoja) - Pohjoismaissa joutomailla hyviä kilpailijoita: juolavehnä (Elymus repens), hietakastikka (Calamagrostis epigejos), pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja nokkonen (Urtica dioica) sukkession alkuvaiheessa pujoa (Artemisia vulgaris), takiaisia (Arctium sp.) ja hierakoita (Rumex sp.)

22

23 Tuntitehtävä 2 Luonnosteleekologisesti hyvä/nykyistä parempi Töölönlahden puisto. Avaa luonnostasi myös lyhyillä sanallisilla kommenteilla.

24 klo Viikki, tapaamispaikka: Viikintien ja Viilarintien risteys